Muutoksia kokoo­mus­mi­nis­te­reiden erityi­sa­vus­ta­jissa – kokoomus.fi
MENU
Muutoksia kokoo­mus­mi­nis­te­reiden erityi­sa­vus­ta­jissa

Muutoksia kokoo­mus­mi­nis­te­reiden erityi­sa­vus­ta­jissa

Julkaistu: 11.12.18 Julkaisut, Tiedote

Heikki Uusitalo siirtyy VM:ään, Emmi Venäläinen opetus­mi­nis­terin erityi­sa­vus­ta­jaksi

Opetus­mi­nis­terin erityi­sa­vustaja, teologian maisteri Heikki Kuutti Uusitalo siirtyy 1.1.2019 lukien valtio­va­rain­mi­nisteri Petteri Orpon esikuntaan. Uudessa tehtä­vässään valtio­va­rain­mi­nis­terin erityi­sa­vus­tajana Uusitalo vastaa erityi­sesti viestin­nästä.

Uusitalo on vastannut opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riössä erityi­sesti korkea­koulu- ja tiede­po­li­tii­kasta, varhais­kas­va­tuk­sesta, kirkol­li­sista asioista, vapaasta sivis­tys­työstä ja maahan­muut­tajien koulu­tuk­sesta. Lisäksi hän on seurannut kulttuuri-, innovaatio-, ympäristö- ja oikeus­po­li­tiikkaa.

Opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut erityi­sa­vus­ta­jakseen yhteis­kun­ta­tie­teiden kandi­daatti Emmi Venäläisen. Hän aloittaa tehtä­vässään 1.1.2019. Venäläisen vastuu­alueet tulevat olemaan saman­laiset kuin Uusita­lolla.

Venäläi­sellä on laaja kokemus erilai­sista yhteis­kun­nal­li­sista tehtä­vistä, valtion­hal­lin­nosta ja viestin­nästä. Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riöön hän siirtyy kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän koulutus-, sosiaali- ja terveys­po­liit­tisen sihteerin tehtä­västä.  Aiemmin Venäläinen on työsken­nellyt ajatus­hautomo Demos Helsin­gissä, ulkomi­nis­teriön suunnittelu- ja tutki­musyk­si­kössä, turval­lisuus- ja kemikaa­li­vi­rasto Tukesin viestin­tä­osas­tolla sekä toimit­tajana uutis­toi­mi­tuk­sessa ja paikal­lis­leh­dessä.

Opetus­mi­nis­terin toisena erityi­sa­vus­tajana jatkaa Daniel Sazonov.

Lisätietoja:

- Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246, sähkö­posti 1.1.2019 asti heikki.kuutti.uusitalo@minedu.fi, sen jälkeen @vm.fi

- Emmi Venäläinen, puh. 044 281 1234, sähkö­posti 1.1.2019 asti emmi.venalainen@eduskunta.fi, sen jälkeen @minedu.fi

Kokoomus nimesi ensim­mäiset eurovaa­lieh­dok­kaansa

Julkaistu: 16.9.18 EU, Tiedote

Kokoomus nimesi ensim­mäiset kuusi ehdokastaan ensi toukokuun eurovaa­leihin sunnun­taina.

Paikkaa Euroopan parla­men­tissa lähtevät tavoit­te­lemaan kokoo­muksen nykyiset europar­la­men­taa­rikot Sirpa Pieti­käinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Uusina ehdok­kaina vaaleihin ovat lähdössä kokoo­muksen puolue­val­tuuston puheen­johtaja, neuvo­nantaja Aura Salla, varatuomari Kimmo Sasi ja kokoo­mus­opis­ke­li­joiden puheen­johtaja Janika Takatalo.

Kokoo­muksen tavoit­teena on napata lisäpaikka Euroopan parla­menttiin ensi kevään vaaleissa. Neljän MEP:n tavoit­teeseen pääsy edellyttää vahvaa ehdokas­a­set­telua ja tänään tehtyjen ehdokas­ni­meä­misten jälkeen on helppoa todeta, että tavoi­teu­ralla ollaan, kokoo­muksen puolue­sih­teeri Janne Pesonen sanoo.

 

Kokoomus nimesi ehdok­kaita puolue­val­tuuston avoimessa Eurooppa-kokouk­sessa Helsin­gissä. Ehdokas­lista täydentyy myöhemmin.

Nimetyt ehdokkaat:

Sirpa Pieti­käinen (s. 1959) on ollut europar­la­men­taa­rikkona vuodesta 2008. Kuluneella kaudella hän on ollut jäsen parla­mentin talous- ja raha-asioiden valio­kun­nassa, suhteista Kiinaan vastaa­vassa valtuus­kun­nassa ja varajäsen useissa valio­kun­nissa. Pieti­käinen on ollut kokoo­muksen kansan­edustaja ja ympäris­tö­mi­nisteri. Koulu­tuk­seltaan hän on kauppa­tie­teiden maisteri.

Aura Salla (s.1984) on kotoisin Lappeen­ran­nasta. Hän työsken­telee EU-komission puheen­joh­tajan Jean-Claude Junckerin neuvo­nan­ta­ja­tii­missä. Aiemmin Salla on työsken­nellyt muun muassa EU-komis­saari Jyrki Kataisen kabine­tissa ja EU-viestintään erikois­tu­neena viestin­tä­kon­sulttina. Koulu­tuk­seltaan hän on valtio­tie­teiden maisteri.

Kimmo Sasi (s. 1952) on kokoo­mus­lainen konka­ri­po­lii­tikko. Tampe­re­lainen Sasi oli kokoo­muksen kansan­edustaja vuosina 1983–2015. Sasi on toiminut myös liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­terinä sekä ulkomaan­kaup­pa­mi­nis­terinä. Koulu­tuk­seltaan Sasi on oikeus­tieteen kandi­daatti ja diplo­mie­konomi.

Petri Sarvamaa (s. 1960) nousi EU-parla­menttiin vuonna 2012. Sarvamaa on parla­mentin budjet­ti­va­lio­kunnan varapu­heen­johtaja ja talous­arvion valvon­ta­va­lio­kun­nassa EPP-ryhmän puheen­johtaja. Ennen politiikkaan lähtöä Sarvamaa teki uraa toimit­tajana Ylen uutis- ja ajankoh­tais­teh­tä­vissä. Koulu­tuk­seltaan hän on valtio­tie­teiden kandi­daatti.

Janika Takatalo (s. 1992) on Kokoo­muksen Opiske­li­ja­liitto Tuhat­kunnan puheen­johtaja. Hän on myös Turun kaupun­gin­val­tuu­tettu, maakun­ta­val­tuu­tettu ja nuori­so­lau­ta­kunnan puheen­johtaja. Koulu­tuk­seltaan hän on valtio­tie­teiden kandi­daatti, joka viimeis­telee parhaillaan graduaan Turun yliopistoon. Hän on toiminut opinto­jensa ohella myös sivutoi­misena yrittäjänä.

Henna Virkkunen (s. 1972) on ollut europar­la­men­taa­rikko vuodesta 2014. Virkkunen on jäsen teollisuus-, tutkimus- ja energia­va­lio­kun­nassa ja varajäsen liikenne- ja matkai­lu­va­lio­kun­nassa. Jyväs­ky­lästä kotoisin oleva Virkkunen on ollut kokoo­muksen kansan­edustaja ja opetus­mi­nisteri, kunta- ja hallin­to­mi­nisteri sekä liikenne- ja kunta­mi­nisteri.

Sami Paatero ministeri Häkkäsen erityi­sa­vus­ta­jaksi

Julkaistu: 10.9.18 Rekry-uutisia

Oikeus­mi­nisteri Antti Häkkänen on kutsunut erityi­sa­vus­ta­jakseen oikeus­mi­nis­te­riöön oikeus­tieteen maisteri Sami Paateron. Hän aloittaa tehtä­vässä 17.9.2018.

Sami Paate­rolla on pitkä­ai­kainen kokemus valtion­hal­lin­nosta, eduskun­nasta sekä tekno­logia-alan yrityk­sistä eri asian­tuntija- ja johto­teh­tä­vistä. Paatero on aiemmin toiminut ulkoa­siain­mi­nis­te­riössä lainsää­dän­tö­sih­teerinä, puolus­tus­mi­nis­te­riössä vanhempana halli­tus­sih­teerinä sekä liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­te­riössä neuvot­te­levana virka­miehenä. Lisäksi Paatero on toiminut useiden minis­te­reiden erityi­sa­vus­tajana ja valtio­sih­teerinä sisäasiain­mi­nis­te­riössä, liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­te­riössä ja valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä sekä Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän pääsih­teerinä.

Hänen vastuullaan on erityi­sesti liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­teriön sekä ympäris­tö­mi­nis­teriön maankäyttö- ja raken­nus­asioiden seuranta sekä näiden asioiden seuranta EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa. Lisäksi hän vastaa sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuksen seuran­nasta.

Erityi­sa­vustaja Paateron tavoittaa 17.9. alkaen, sähkö­posti etunimi.sukunimi@om.fi

Esitys Tulevai­suuden sosiaa­li­turva -asiakir­jaksi on julkis­tettu

Julkaistu: 31.5.18 Työ

Kokoo­muksen Puolue­hal­litus esittää puolue­ko­kouk­selle hyväk­syt­tä­väksi ”Tulevai­suuden sosiaa­li­turva” -asiakirjaa.

Asiakir­jassa määri­tellään kokoo­muksen näkökul­masta perus­telut sosiaa­li­tur­va­uu­dis­tuksen tarpeelle, uudis­tuksen keskeiset haasteet, kokoo­muksen tavoitteet ja arvova­linnat sekä sosiaa­li­tur­va­mallin periaatteet.

Ehdotusten sisältö rakentuu vahvalle kokoo­mus­lai­selle arvopoh­jalle. Sen lähtö­kohtina ovat mahdol­li­suuksien tasa-arvo, välit­tä­minen ja kannus­tavuus. Asiakirja keskittyy perus­turvan uudis­ta­miseen. Ansio­si­don­naiseen työttö­myys­turvaan ei tässä yhtey­dessä esitetä muutoksia.

Asiakirjan valmistelu on tehty eduskun­ta­ryhmän piirissä kansan­edustaja Arto Satosen johdolla. Asiakir­jasta lopul­liset päätökset tekee kokoo­muksen puolue­kokous Turussa 8.–10.2018.

Puolue­hal­li­tuksen esitys on julkaistu verkossa, ja se on luetta­vissa:

Lue esitys tästä

Puolue­ko­kous­aloitteet ja aloite­vas­taukset on julkaistu

Julkaistu: 23.5.18 Uncategorized

Kokoo­muksen jäsenyh­dis­tykset ovat tehneet kesäkuun puolue­ko­kouk­sessa käsitel­tä­viksi yhteensä 219 aloitetta. Puolue­hal­litus on antanut kaikkiin aloit­teisiin vastauk­sensa. Viimei­sistä aloite­vas­tauk­sista puolue­hal­litus päätti 22.5.

Aloite­vastaus on puolue­hal­li­tuksen kanta aloit­teeseen. Lopul­liset päätökset aloit­teista tekee puolue­kokous.

Kaikki aloitteet ja puolue­hal­li­tuksen vastaukset niihin on julkaistu verkossa.

Lue aloitteet tästä

Lisätiedot:

Ohjel­ma­pääl­likkö Antti Vesala, antti.vesala@kokoomus.fi

Kalle Lahtinen vahvis­tamaan kokoo­muksen tiimiä

Julkaistu: 22.5.18 Rekry-uutisia

Tiedote
22.5.2018

Tradenomi Kalle Lahtinen, 34, on valittu vahvis­tamaan kokoo­mus­jouk­kuetta. Lahtinen aloittaa kokoo­muksen puolue­toi­mis­tossa vaali­koor­di­naat­torina 1.6.
Lahtisen vastuu­alu­eeseen kuuluvat vaali­kam­pan­joihin liittyvät tehtävät, graafinen suunnittelu ja sosiaa­lisen median tehtävät.
Hän siirtyy puolue­toi­mis­tolle kokoo­muksen Hämeen piirin projek­ti­sih­teerin tehtä­västä. Aiemmin Lahtinen on työsken­nellyt muun muassa graafisena suunnit­te­lijana ja valoku­vaajana sekä markki­noin­ti­sih­teerinä.
Lahtinen on myös toiminut muun muassa kokoo­muksen Vaaliklubin puheen­joh­tajana.

Lisätiedot:
Kalle Lahtinen, p. 050 592 0355

Eelis Loikkanen kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän viestin­tä­sih­tee­riksi

Julkaistu: 21.5.18 Rekry-uutisia

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on valinnut uudeksi viestin­tä­sih­tee­riksi kauppa­tie­teiden yliop­pilas Eelis Loikkasen. Loikkanen siirtyy tehtä­väänsä Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n viestinnän suunnit­te­lijan tehtä­västä. Loikkanen toimii Kokoo­muksen Opiske­li­ja­liitto Tuhat­kunnan liitto­hal­li­tuksen jäsenenä, Jyväs­kylän kokoo­mus­opis­ke­li­joiden puheen­joh­tajana sekä Jyväs­kylän kaupungin varaval­tuu­tettuna.

Viestin­tä­sih­teeri vastaa eduskun­ta­ryhmän viestinnän kehit­tä­mi­sestä, audio­vi­su­aa­li­sesta viestin­nästä sekä strate­gi­sesta viestin­nästä. Tiedo­tus­sih­teerin tehtävää hoitaa Tuomas Tikkanen.

Loikkanen aloittaa tehtä­vässään 1.6.2018.

Sanni Grahn-Laasonen: Kokoomus esittää 2-vuotista esiope­tusta

Julkaistu: 17.5.18 Sivistys

Tiedote 17.5.2018

Kokoo­muksen puolue­hal­litus esittää kesäkuun puolue­ko­kouk­selle hyväk­syt­tä­väksi tavoi­tetta esiope­tuksen piden­tä­mistä kaksi­vuo­ti­seksi, kertoo kokoo­muksen varapu­heen­johtaja, opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen.

”Tavoite 2-vuoti­sesta esiope­tuk­sesta on tärkeä, koska lasten vaihte­levat kotitaustat vaikut­tavat oppimis­tu­loksiin entistä enemmän. Lapset aloit­tavat perus­koulun hyvin vaihte­levin valmiuksin ja taidoin. Tyttöjen ja poikien oppimi­seroja, joihin on kiinni­tetty paljon huomiota, alkaa syntyä jo varhain”, Grahn-Laasonen sanoo.

Esiopetus vahvistaa lapsen sosiaa­lisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimis­ko­ke­musten avulla. Se edistää lapsen kehitys- ja oppimi­se­del­ly­tyksiä. Esiope­tuksen toimin­taym­pä­ristönä on päiväkoti tai koulu. Oppimi­sym­pä­ristön pitää olla monipuo­linen ja oppimiseen, leikkiin ja toimintaan innostava.

”Tutkittuun tietoon perustuva ymmärrys varhaisten vuosien merki­tyk­sestä oppimisen ja inhimil­lisen kasvun perustana on kasvanut. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella on tutki­tusti myönteisiä vaiku­tuksia, jotka näkyvät pitkälle myöhem­missä elämän­vai­heissa ja oppimis­tu­lok­sissa. Suomessa kuitenkin varhais­kas­va­tukseen osallistaan muita OECD-maita heikommin ja samoin koulu alkaa monia muita maita myöhemmin. Esiope­tuk­sella ja varhais­kas­va­tuk­sella voidaan vaikuttaa oppimis­tu­loksiin, opiske­lu­tai­toihin ja -motivaa­tioon sekä ehkäistä syrjäy­ty­mistä”, Grahn-Laasonen sanoo.

Suomessa nyt noin joka viides 5-vuotias jää varhais­kas­va­tuksen ulkopuo­lelle. Varhais­kas­va­tukseen osallis­tuvat muita harvemmin matalasti koulu­tet­tujen ja pieni­tu­loisten vanhempien lapset, jotka eri arvioiden mukaan olisivat kuitenkin suurimmat hyötyjät.

”Nykyinen hallitus on jo ottanut määrä­tie­toisia askelia varhais­kas­va­tuksen osallis­tu­misen lisää­mi­seksi. Syksyllä käynnistyy kokeilu 5-vuotiaiden maksut­to­masta varhais­kas­va­tuk­sesta. Varhais­kas­va­tus­maksuja on alennettu yhteensä 80 miljoo­nalla eurolla”, opetus­mi­nisteri sanoo.

Puolue­ko­kouk­selle tehdyn aloitteen mukaan esiopetus muuttuisi kestoltaan kaksi­vuo­ti­seksi ja siihen osallis­tuisi jatkossa koko 5–6-vuotiaiden ikäluokka. Esiope­tusta laajen­ta­malla lapsen kehitystä ja oppimista voidaan tukea entistä vahvemmin jo ennen koulun aloit­ta­mista. Laajen­nuksen jälkeen koulu­tus­polku on tasa-arvoi­sempi eikä riipu perheen sosiaa­li­sesta tai talou­del­li­sesta asemasta.

 

Lisätietoja:
Erityi­sa­vustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

Osallistu Vaikut­ta­ja­kouluun

Julkaistu: 15.5.18 Järjestö, Julkaisut

Osallistu Vaikut­ta­ja­kouluun

8.6.2018, Turku
Miten vaikutan politii­kassa?
Valeuu­tisten haasteet demokra­tiassa?
Minne matkaa Euroopan unioni 2020-luvulla?
Presi­dentti auditorio, Mauno kokous­keskus, Tykis­tökatu 6, Turku

Miten vaikutan politii­kassa?
Valeuu­tisten haasteet demokra­tiassa?
Minne matkaa Euroopan unioni 2020-luvulla?

Järjestäjä: Kansal­lisen Sivis­tys­liiton oppilas­kunta, Kansal­linen Kokemus ry
facebook.com/KansallinenKokemus

 

Ohjelma 8.6.2018

09.00-09.45 ILMOITTAUTUMINEN
09.45-10.00 Terve­tuloa Vaikut­ta­ja­kouluun 2018

10.00-11.30 AAMUPÄIVÄN OSIO
Miten vaikutan politii­kassa?
Mari-Leena Talvitie, kansan­edustaja
Lauri Tierala, yhteis­kun­ta­vas­taava, Finnair
Petri Lahesmaa, Director EU Affairs

Nuorena politii­kassa
Saara-Sofia Siren, kansan­edustaja
Lauri Kattelus, Turun kaupun­gin­hal­li­tuksen pj.
Janika Takatalo, Opiske­li­ja­liitto Tuhat­kunta pj.

LOUNAS klo 11.30-12.30

12.30-13.30 ILTAPÄIVÄN OSIO
Mitä minun tulee tietää sote-uudis­tuk­sesta?
Pentti Huovinen, professori

Maakunnat tulevat: mikä muuttuu
Janne Virtanen, edunval­von­ta­johtaja, V-S liitto

Disin­for­maatio hybri­di­vai­kut­ta­misen osana
Jukka Savolainen, Euroopan hybri­diuhkien torjunnan keskus

Toteu­tuuko tasa-arvo politii­kassa: onko sukupuo­lella väliä?
Sofia Vikman, kansan­edustaja, Kokoo­muksen Naisten Liiton pj.

Miten Kokoo­muksen organi­saatio toimii?
Veli-Pekka Manninen, koulu­tus­pääl­likkö, Kansal­linen Sivis­tys­liitto

WORKSHOP: Vaikut­ta­minen - Verkostot - Vaihtoeh­tois­to­tuudet

ILTAPÄIVÄKAHVIT klo 15.45-16.15

Euroopan Unioni 2020-luvulla
Aura Salla, EU komission puheen­joh­tajan erityi­sa­vustaja

16.45-17.00 VAIKUTTAJAKOULU 2018, yhteenveto

Ilmoit­tau­tu­minen Vaikut­ta­ja­kouluun
Osallis­tu­mis­maksu on 49 € / hlö.
Osallis­tu­mis­maksu sisältää Vaikut­ta­ja­koulun ohjelman (oikeudet ohjel­ma­muu­toksiin pidätetään), aamukahvin, buffet-lounaan ja iltapäi­vä­kahvit.
HUOM! Ilmoit­taudu viimeistään pe 1.6.2018!

Kokous­paikka: Presi­dentti auditorio, Mauno kokous­keskus, Tykis­tökatu 6 (BioCity), Turku

Lähetä nimesi ja yhteys­tietosi sähkö­pos­tilla vaikuttajakoulu2018@gmail.com
Kun ilmoit­tau­tu­misesi on vahvis­tettu saat lisätietoa ja maksu­ta­paohjeet.

Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tiikan keskiöön

Julkaistu: 15.5.18 Elinkeinopolitiikan verkosto, Verkostoblogit

Suomen talous­po­liit­tinen keskustelu kaipaa uudis­ta­mista. Suomen kansan­talous kärsii sitkeästä raken­ne­työt­tö­myy­destä ja valtion­ta­louden alijää­mästä, vaikka elämme korkea­suh­danteen huipulla.

Näiden talous­on­gelmien taustalla on elinkei­no­ra­kenteen murros, joka on vienyt Suomesta tehtaita ja työpaikkoja ulkomaille. Suomeen ei ole syntynyt riittä­västi uusia kasvualoja, jotka olisivat pystyneet korvaamaan Nokia-klusterin hajoa­mi­sessa ja suoma­lais­yri­tysten kansain­vä­lis­tyessä tapah­tuneet menetykset. Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa uusien kasvua­lojen kehit­tä­mi­sessä ja elinkei­no­ra­kenteen vahvis­ta­mi­sessa. Ne eivät kuitenkaan ole olleet Suomen talous­po­liit­tisen keskus­telun ytimessä, mikä on keskit­tynyt makro­ta­louden kysymyksiin (työttö­myyteen, budjet­ti­va­jeisiin, verotukseen, jne.). Nyt elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka pitää nostaa talous­po­li­tiikan keskiöön. Niiden avulla voidaan vaikuttaa suoraan Suomen talous­on­gelmien juuri­syihin.

Suomen elinkei­no­ra­kenne ei ole riittävän vahva ja monipuo­linen. Tämä kävi ilmi vuonna 2008 alkaneessa maail­man­ta­louden kriisissä, joka paljasti Suomen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisen yritys­toi­minnan kapeuden. Esimer­kiksi Ruotsi selvisi kriisistä paljon paremmin ja nopeammin monipuo­li­semman elinkei­no­ra­ken­teensa ansiosta. Suomen kansan­talous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisäarvon kasvualoja.

Suomen kansan­talous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisäarvon kasvualoja.

Niiden kehit­tä­minen vaatii elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikan toimin­ta­mallien uudis­ta­mista. Yritysten yleisten toimin­ta­puit­teiden paran­ta­minen tai perin­teisten sektorien kilpai­lue­tujen vaali­minen eivät yksin riitä uusien kasvua­lojen synnyt­tä­miseen. Tämä on nähty parin viime vuosi­kym­menen aikana. Julki­selta sekto­rilta vaaditaan strate­gi­sempaa ja aktii­vi­sempaa toimintaa uusien kasvua­lojen kehit­tä­mi­sessä. Tämä tarkoittaa mm. suoma­laisiin kilpai­lue­tuihin ja uuteen yritys­toi­mintaan perus­tuvien painopis­te­va­lin­tojen tekemistä kansain­vä­li­sesti lupaa­villa liike­toi­minta-alueilla.

Strate­gisia painopis­te­va­lintoja tarvitaan, koska julkisen sektorin resurssit ja suoma­lais­yri­tysten kilpai­luedut ovat rajal­liset. Painopis­tea­lueet tuovat yhteen tietyn alan liike­toi­mintaa kehit­täviä yrityksiä ja muita toimi­joita eri puolilta Suomea, jolloin ne voivat saavuttaa tärkeitä yhteis­työ­etuja. Strate­giset painopisteet luovat myös kansain­vä­listä näkyvyyttä ja referenssejä, jotka houkut­te­levat Suomeen inves­tointeja ja osaamista. Julkis­hal­linnon eri tasoilla on aina tehty yritys­toi­mintaan vaikut­tavia valintoja, mutta ne eivät ole olleet hyvin koordi­noituja tai syste­maat­ti­sesti toisiaan täyden­täviä. Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikkaan tarvitaan nyt strate­gi­sempi toimin­ta­malli. Se vaatii mm. vahvaa analyysi- ja tieto­pohjaa, tiivistä ja pitkä­jän­teistä yhteis­työtä yritys­kentän kanssa sekä osaavia julkisen sektorin toimi­joita.

Talous­po­li­tiikan uudis­ta­minen vaatii myös kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­telun päivit­tä­mistä. Talous­po­li­tii­kassa on perin­tei­sesti keski­tytty yritysten kustannus- ja hinta­kil­pai­lu­kyvyn paran­ta­miseen. Alhaiset kustan­nukset ja hinnat eivät kuitenkaan takaa kestävää kilpai­luetua pitkällä aikavä­lillä, kun alemman kustan­nus­tason maista tulevat yritykset satsaavat pitkä­jän­tei­sesti tuottei­densa laadun ja lisäarvon kehit­tä­miseen. Kestävä kilpai­luetu ja korkea elintaso taataan vain ylivoi­maiseen lisäarvoon panos­ta­malla. Tekno­lo­gisten, organi­sa­to­risten ja insti­tu­tio­naa­listen innovaa­tioiden ohella tämä vaatii asiak­kaiden tarpeiden syväl­listä ymmär­tä­mistä. Uusien kasvua­lojen kehit­tä­misen osalta ylivoi­maiseen lisäarvoon perustuva kilpai­lu­ky­ky­stra­tegia on ainoa järkevä vaihtoehto.


Kokoomus.fi