Kokoomus.fi
Esitys Tulevai­suuden sosiaa­li­turva -asiakir­jaksi on julkis­tettu

Esitys Tulevai­suuden sosiaa­li­turva -asiakir­jaksi on julkis­tettu

Julkaistu: 31.5.18 Politiikka

Kokoo­muksen Puolue­hal­litus esittää puolue­ko­kouk­selle hyväk­syt­tä­väksi ”Tulevai­suuden sosiaa­li­turva” -asiakirjaa.

Asiakir­jassa määri­tellään kokoo­muksen näkökul­masta perus­telut sosiaa­li­tur­va­uu­dis­tuksen tarpeelle, uudis­tuksen keskeiset haasteet, kokoo­muksen tavoitteet ja arvova­linnat sekä sosiaa­li­tur­va­mallin periaatteet.

Ehdotusten sisältö rakentuu vahvalle kokoo­mus­lai­selle arvopoh­jalle. Sen lähtö­kohtina ovat mahdol­li­suuksien tasa-arvo, välit­tä­minen ja kannus­tavuus. Asiakirja keskittyy perus­turvan uudis­ta­miseen. Ansio­si­don­naiseen työttö­myys­turvaan ei tässä yhtey­dessä esitetä muutoksia.

Asiakirjan valmistelu on tehty eduskun­ta­ryhmän piirissä kansan­edustaja Arto Satosen johdolla. Asiakir­jasta lopul­liset päätökset tekee kokoo­muksen puolue­kokous Turussa 8.–10.2018.

Puolue­hal­li­tuksen esitys on julkaistu verkossa, ja se on luetta­vissa:

Lue esitys tästä

Puolue­ko­kous­aloitteet ja aloite­vas­taukset on julkaistu

Julkaistu: 23.5.18 Uutiset

Kokoo­muksen jäsenyh­dis­tykset ovat tehneet kesäkuun puolue­ko­kouk­sessa käsitel­tä­viksi yhteensä 219 aloitetta. Puolue­hal­litus on antanut kaikkiin aloit­teisiin vastauk­sensa. Viimei­sistä aloite­vas­tauk­sista puolue­hal­litus päätti 22.5.

Aloite­vastaus on puolue­hal­li­tuksen kanta aloit­teeseen. Lopul­liset päätökset aloit­teista tekee puolue­kokous.

Kaikki aloitteet ja puolue­hal­li­tuksen vastaukset niihin on julkaistu verkossa: LINKKI

Lisätiedot:

Ohjel­ma­pääl­likkö Antti Vesala, antti.vesala@kokoomus.fi

Kalle Lahtinen vahvis­tamaan kokoo­muksen tiimiä

Julkaistu: 22.5.18 Uutiset

Tiedote
22.5.2018

Tradenomi Kalle Lahtinen, 34, on valittu vahvis­tamaan kokoo­mus­jouk­kuetta. Lahtinen aloittaa kokoo­muksen puolue­toi­mis­tossa vaali­koor­di­naat­torina 1.6.
Lahtisen vastuu­alu­eeseen kuuluvat vaali­kam­pan­joihin liittyvät tehtävät, graafinen suunnittelu ja sosiaa­lisen median tehtävät.
Hän siirtyy puolue­toi­mis­tolle kokoo­muksen Hämeen piirin projek­ti­sih­teerin tehtä­västä. Aiemmin Lahtinen on työsken­nellyt muun muassa graafisena suunnit­te­lijana ja valoku­vaajana sekä markki­noin­ti­sih­teerinä.
Lahtinen on myös toiminut muun muassa kokoo­muksen Vaaliklubin puheen­joh­tajana.

Lisätiedot:
Kalle Lahtinen, p. 050 592 0355

Eelis Loikkanen kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän viestin­tä­sih­tee­riksi

Julkaistu: 21.5.18 Rekry-uutisia

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on valinnut uudeksi viestin­tä­sih­tee­riksi kauppa­tie­teiden yliop­pilas Eelis Loikkasen. Loikkanen siirtyy tehtä­väänsä Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n viestinnän suunnit­te­lijan tehtä­västä. Loikkanen toimii Kokoo­muksen Opiske­li­ja­liitto Tuhat­kunnan liitto­hal­li­tuksen jäsenenä, Jyväs­kylän kokoo­mus­opis­ke­li­joiden puheen­joh­tajana sekä Jyväs­kylän kaupungin varaval­tuu­tettuna.

Viestin­tä­sih­teeri vastaa eduskun­ta­ryhmän viestinnän kehit­tä­mi­sestä, audio­vi­su­aa­li­sesta viestin­nästä sekä strate­gi­sesta viestin­nästä. Tiedo­tus­sih­teerin tehtävää hoitaa Tuomas Tikkanen.

Loikkanen aloittaa tehtä­vässään 1.6.2018.

Sanni Grahn-Laasonen: Kokoomus esittää 2-vuotista esiope­tusta

Julkaistu: 17.5.18 Uutiset

Tiedote 17.5.2018

Kokoo­muksen puolue­hal­litus esittää kesäkuun puolue­ko­kouk­selle hyväk­syt­tä­väksi tavoi­tetta esiope­tuksen piden­tä­mistä kaksi­vuo­ti­seksi, kertoo kokoo­muksen varapu­heen­johtaja, opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen.

”Tavoite 2-vuoti­sesta esiope­tuk­sesta on tärkeä, koska lasten vaihte­levat kotitaustat vaikut­tavat oppimis­tu­loksiin entistä enemmän. Lapset aloit­tavat perus­koulun hyvin vaihte­levin valmiuksin ja taidoin. Tyttöjen ja poikien oppimi­seroja, joihin on kiinni­tetty paljon huomiota, alkaa syntyä jo varhain”, Grahn-Laasonen sanoo.

Esiopetus vahvistaa lapsen sosiaa­lisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimis­ko­ke­musten avulla. Se edistää lapsen kehitys- ja oppimi­se­del­ly­tyksiä. Esiope­tuksen toimin­taym­pä­ristönä on päiväkoti tai koulu. Oppimi­sym­pä­ristön pitää olla monipuo­linen ja oppimiseen, leikkiin ja toimintaan innostava.

”Tutkittuun tietoon perustuva ymmärrys varhaisten vuosien merki­tyk­sestä oppimisen ja inhimil­lisen kasvun perustana on kasvanut. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella on tutki­tusti myönteisiä vaiku­tuksia, jotka näkyvät pitkälle myöhem­missä elämän­vai­heissa ja oppimis­tu­lok­sissa. Suomessa kuitenkin varhais­kas­va­tukseen osallistaan muita OECD-maita heikommin ja samoin koulu alkaa monia muita maita myöhemmin. Esiope­tuk­sella ja varhais­kas­va­tuk­sella voidaan vaikuttaa oppimis­tu­loksiin, opiske­lu­tai­toihin ja -motivaa­tioon sekä ehkäistä syrjäy­ty­mistä”, Grahn-Laasonen sanoo.

Suomessa nyt noin joka viides 5-vuotias jää varhais­kas­va­tuksen ulkopuo­lelle. Varhais­kas­va­tukseen osallis­tuvat muita harvemmin matalasti koulu­tet­tujen ja pieni­tu­loisten vanhempien lapset, jotka eri arvioiden mukaan olisivat kuitenkin suurimmat hyötyjät.

”Nykyinen hallitus on jo ottanut määrä­tie­toisia askelia varhais­kas­va­tuksen osallis­tu­misen lisää­mi­seksi. Syksyllä käynnistyy kokeilu 5-vuotiaiden maksut­to­masta varhais­kas­va­tuk­sesta. Varhais­kas­va­tus­maksuja on alennettu yhteensä 80 miljoo­nalla eurolla”, opetus­mi­nisteri sanoo.

Puolue­ko­kouk­selle tehdyn aloitteen mukaan esiopetus muuttuisi kestoltaan kaksi­vuo­ti­seksi ja siihen osallis­tuisi jatkossa koko 5–6-vuotiaiden ikäluokka. Esiope­tusta laajen­ta­malla lapsen kehitystä ja oppimista voidaan tukea entistä vahvemmin jo ennen koulun aloit­ta­mista. Laajen­nuksen jälkeen koulu­tus­polku on tasa-arvoi­sempi eikä riipu perheen sosiaa­li­sesta tai talou­del­li­sesta asemasta.

 

Lisätietoja:
Erityi­sa­vustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

Osallistu Vaikut­ta­ja­kouluun

Julkaistu: 15.5.18 Uutiset

Osallistu Vaikut­ta­ja­kouluun

8.6.2018, Turku
Miten vaikutan politii­kassa?
Valeuu­tisten haasteet demokra­tiassa?
Minne matkaa Euroopan unioni 2020-luvulla?
Presi­dentti auditorio, Mauno kokous­keskus, Tykis­tökatu 6, Turku

Miten vaikutan politii­kassa?
Valeuu­tisten haasteet demokra­tiassa?
Minne matkaa Euroopan unioni 2020-luvulla?

Järjestäjä: Kansal­lisen Sivis­tys­liiton oppilas­kunta, Kansal­linen Kokemus ry
facebook.com/KansallinenKokemus

 

Ohjelma 8.6.2018

09.00-09.45 ILMOITTAUTUMINEN
09.45-10.00 Terve­tuloa Vaikut­ta­ja­kouluun 2018

10.00-11.30 AAMUPÄIVÄN OSIO
Miten vaikutan politii­kassa?
Mari-Leena Talvitie, kansan­edustaja
Lauri Tierala, yhteis­kun­ta­vas­taava, Finnair
Petri Lahesmaa, Director EU Affairs

Nuorena politii­kassa
Saara-Sofia Siren, kansan­edustaja
Lauri Kattelus, Turun kaupun­gin­hal­li­tuksen pj.
Janika Takatalo, Opiske­li­ja­liitto Tuhat­kunta pj.

LOUNAS klo 11.30-12.30

12.30-13.30 ILTAPÄIVÄN OSIO
Mitä minun tulee tietää sote-uudis­tuk­sesta?
Pentti Huovinen, professori

Maakunnat tulevat: mikä muuttuu
Janne Virtanen, edunval­von­ta­johtaja, V-S liitto

Disin­for­maatio hybri­di­vai­kut­ta­misen osana
Jukka Savolainen, Euroopan hybri­diuhkien torjunnan keskus

Toteu­tuuko tasa-arvo politii­kassa: onko sukupuo­lella väliä?
Sofia Vikman, kansan­edustaja, Kokoo­muksen Naisten Liiton pj.

Miten Kokoo­muksen organi­saatio toimii?
Veli-Pekka Manninen, koulu­tus­pääl­likkö, Kansal­linen Sivis­tys­liitto

WORKSHOP: Vaikut­ta­minen - Verkostot - Vaihtoeh­tois­to­tuudet

ILTAPÄIVÄKAHVIT klo 15.45-16.15

Euroopan Unioni 2020-luvulla
Aura Salla, EU komission puheen­joh­tajan erityi­sa­vustaja

16.45-17.00 VAIKUTTAJAKOULU 2018, yhteenveto

Ilmoit­tau­tu­minen Vaikut­ta­ja­kouluun
Osallis­tu­mis­maksu on 49 € / hlö.
Osallis­tu­mis­maksu sisältää Vaikut­ta­ja­koulun ohjelman (oikeudet ohjel­ma­muu­toksiin pidätetään), aamukahvin, buffet-lounaan ja iltapäi­vä­kahvit.
HUOM! Ilmoit­taudu viimeistään pe 1.6.2018!

Kokous­paikka: Presi­dentti auditorio, Mauno kokous­keskus, Tykis­tökatu 6 (BioCity), Turku

Lähetä nimesi ja yhteys­tietosi sähkö­pos­tilla vaikuttajakoulu2018@gmail.com
Kun ilmoit­tau­tu­misesi on vahvis­tettu saat lisätietoa ja maksu­ta­paohjeet.

Elinkei­no­po­li­tiikan verkoston blogi­kir­joitus: Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tiikan keskiöön

Julkaistu: 15.5.18 Ohjelmatyö

Suomen talous­po­liit­tinen keskustelu kaipaa uudis­ta­mista. Suomen kansan­talous kärsii sitkeästä raken­ne­työt­tö­myy­destä ja valtion­ta­louden alijää­mästä, vaikka elämme korkea­suh­danteen huipulla. Näiden talous­on­gelmien taustalla on elinkei­no­ra­kenteen murros, joka on vienyt Suomesta tehtaita ja työpaikkoja ulkomaille. Suomeen ei ole syntynyt riittä­västi uusia kasvualoja, jotka olisivat pystyneet korvaamaan Nokia-klusterin hajoa­mi­sessa ja suoma­lais­yri­tysten kansain­vä­lis­tyessä tapah­tuneet menetykset. Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa uusien kasvua­lojen kehit­tä­mi­sessä ja elinkei­no­ra­kenteen vahvis­ta­mi­sessa. Ne eivät kuitenkaan ole olleet Suomen talous­po­liit­tisen keskus­telun ytimessä, mikä on keskit­tynyt makro­ta­louden kysymyksiin (työttö­myyteen, budjet­ti­va­jeisiin, verotukseen, jne.). Nyt elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka pitää nostaa talous­po­li­tiikan keskiöön. Niiden avulla voidaan vaikuttaa suoraan Suomen talous­on­gelmien juuri­syihin.

Suomen elinkei­no­ra­kenne ei ole riittävän vahva ja monipuo­linen. Tämä kävi ilmi vuonna 2008 alkaneessa maail­man­ta­louden kriisissä, joka paljasti Suomen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisen yritys­toi­minnan kapeuden. Esimer­kiksi Ruotsi selvisi kriisistä paljon paremmin ja nopeammin monipuo­li­semman elinkei­no­ra­ken­teensa ansiosta. Suomen kansan­talous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisäarvon kasvualoja. Niiden kehit­tä­minen vaatii elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikan toimin­ta­mallien uudis­ta­mista. Yritysten yleisten toimin­ta­puit­teiden paran­ta­minen tai perin­teisten sektorien kilpai­lue­tujen vaali­minen eivät yksin riitä uusien kasvua­lojen synnyt­tä­miseen. Tämä on nähty parin viime vuosi­kym­menen aikana. Julki­selta sekto­rilta vaaditaan strate­gi­sempaa ja aktii­vi­sempaa toimintaa uusien kasvua­lojen kehit­tä­mi­sessä. Tämä tarkoittaa mm. suoma­laisiin kilpai­lue­tuihin ja uuteen yritys­toi­mintaan perus­tuvien painopis­te­va­lin­tojen tekemistä kansain­vä­li­sesti lupaa­villa liike­toi­minta-alueilla.

Strate­gisia painopis­te­va­lintoja tarvitaan, koska julkisen sektorin resurssit ja suoma­lais­yri­tysten kilpai­luedut ovat rajal­liset. Painopis­tea­lueet tuovat yhteen tietyn alan liike­toi­mintaa kehit­täviä yrityksiä ja muita toimi­joita eri puolilta Suomea, jolloin ne voivat saavuttaa tärkeitä yhteis­työ­etuja. Strate­giset painopisteet luovat myös kansain­vä­listä näkyvyyttä ja referenssejä, jotka houkut­te­levat Suomeen inves­tointeja ja osaamista. Julkis­hal­linnon eri tasoilla on aina tehty yritys­toi­mintaan vaikut­tavia valintoja, mutta ne eivät ole olleet hyvin koordi­noituja tai syste­maat­ti­sesti toisiaan täyden­täviä. Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikkaan tarvitaan nyt strate­gi­sempi toimin­ta­malli. Se vaatii mm. vahvaa analyysi- ja tieto­pohjaa, tiivistä ja pitkä­jän­teistä yhteis­työtä yritys­kentän kanssa sekä osaavia julkisen sektorin toimi­joita.

Talous­po­li­tiikan uudis­ta­minen vaatii myös kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­telun päivit­tä­mistä. Talous­po­li­tii­kassa on perin­tei­sesti keski­tytty yritysten kustannus- ja hinta­kil­pai­lu­kyvyn paran­ta­miseen. Alhaiset kustan­nukset ja hinnat eivät kuitenkaan takaa kestävää kilpai­luetua pitkällä aikavä­lillä, kun alemman kustan­nus­tason maista tulevat yritykset satsaavat pitkä­jän­tei­sesti tuottei­densa laadun ja lisäarvon kehit­tä­miseen. Kestävä kilpai­luetu ja korkea elintaso taataan vain ylivoi­maiseen lisäarvoon panos­ta­malla. Tekno­lo­gisten, organi­sa­to­risten ja insti­tu­tio­naa­listen innovaa­tioiden ohella tämä vaatii asiak­kaiden tarpeiden syväl­listä ymmär­tä­mistä. Uusien kasvua­lojen kehit­tä­misen osalta ylivoi­maiseen lisäarvoon perustuva kilpai­lu­ky­ky­stra­tegia on ainoa järkevä vaihtoehto.

Kokoomus r.p. 100 vuotta – Aurin­ko­ran­nikon kokoomus ry 20 vuotta

Julkaistu: 15.5.18 Uutiset

KUTSU!

Tämä vuosi on  Juhla­vuosi. Puolu­eemme Kansal­linen Kokoomus r.p. viettää 100-vuotis­juh­liaan joulu­kuussa. Espanjan Fuengi­ro­lassa Aurin­ko­ran­nikon Kokoomus ry viettää 20-vuotis­juh­liaan marras­kuussa.

Meillä on ilo kutsua Teidät Aurin­ko­ran­ni­kolle viettämään tätä arvokasta juhlaa kanssamme lauan­taina 03.11.2018. Juhla­puheen pitää kokoo­muksen kunnia­pu­heen­johtaja Ilkka Suominen.

Matkal­lanne Aurin­ko­ran­ni­kolla voitte tutustua erilaisiin kiinnos­taviin kohteisiin. Suoma­lainen matka­toi­misto Viajes Meriatur https://meriatur.com/ auttaa Teitä järjes­te­lyissä.

Lisätietoja meistä löydätte: http://www.aurinkokokoomus.fi/ ja www.facebook.com/aurinkokokoomus

Aurin­ko­ran­nikon Kokoomus ry:n halli­tuksen puolesta hyvää kevättä toivottaen,
Matti Kairi
Puheen­johtaja
matti.kairi@gmail.com

Opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen: Suomi ei saa olla EU:n jarru

Julkaistu: 3.5.18 Uutiset

Tiedote
3.5.2018

Opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen vaatii Suomelta – niin nykyi­seltä kuin tuleval­takin halli­tuk­selta – rohkeutta tukea EU:n uusia avauksia. Suomi ei saa asettua jarruksi unionin kunnian­hi­moi­selle kehit­tä­mi­selle Brexitin jälkei­sessä ajassa eikä vastustaa komission kaavai­lemia panos­tuksia tutki­mukseen, osaamiseen ja opiske­li­ja­vaihdon kaksin­ker­tais­ta­miseen.

EU-komission ehdotus unionin rahoi­tus­ke­hyk­seksi 2021–2027 esiteltiin eilen. Ehdotuk­sessa koulutus, tutkimus- ja innovaa­tio­toi­minta sekä nuoriso ovat painopis­teinä. Erasmus+ -vaihto-ohjelman rahoitus yli kaksin­ker­tais­tuisi.

Kehyseh­do­tuk­sessa paino­tetaan erityi­sesti ns. euroop­pa­laista lisäarvoa eli sitä, että yhdellä eurolla EU-tasolla saadaan enemmän aikai­seksi kuin samalla eurolla kansal­li­sella tasolla.

– EU-rahoi­tus­ke­hyk­sissä on kyse siitä, mihin haluamme EU:n panos­tavan. Haluamme Euroopan olevan kilpai­lu­ky­kyinen ja raken­tavan tulevai­suutta, sanoo opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen.

– Suomi ei saa asettua jarruksi unionin kunnian­hi­moi­selle kehit­tä­mi­selle Brexitin jälkei­sessä ajassa eikä vastustaa komission kaavai­lemia panos­tuksia tutki­mukseen, osaamiseen ja opiske­li­ja­vaihdon kaksin­ker­tais­ta­miseen. Netto­mak­suo­suuden yksisil­mäinen tuijot­ta­minen johtaa näköharhaan: kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä rahalla saadaan, opetus­mi­nisteri sanoo.

– On tärkeää, että EU-budjetti tukee talous­kasvua ja rakentaa tulevai­suuden osaamis­pohjaa. Koulutus on parasta lääkettä niin kilpai­lu­kyvyn, eriar­voi­suuden kuin Euroopan kolhitun yhtenäi­syyden ongelmiin. Sitä paitsi Euroo­palla on viimeinen hetki herätä, kun globaali kilpailu osaami­sesta kiristyy. Tieteen painopisteet liikkuvat nyt Euroopan ulkopuo­lella, ja kaikkialla maail­massa inves­toidaan voimak­kaasti koulu­tukseen ja tutki­mukseen, Grahn-Laasonen sanoo.

Erasmus+ -liikku­vuus­oh­jelman rahoitus kaksin­ker­tais­tuisi

Komission pohjaeh­do­tuk­sessa katsotaan nyt vahvasti tulevai­suuteen ja priori­soidaan tutki­musta, innovointia, koulu­tusta, nuorisoa ja digita­loutta. Opetus­mi­nisteri on hyvin tyyty­väinen eilen julkaistuun esitykseen, jossa muun muassa Erasmus+-ohjelman määräraha kaksin­ker­tais­tuisi.

– Erasmus+ -ohjelma on loistava esimerkki EU:n onnis­tu­mi­sista. Se antaa suoma­lai­sille nuorille kansain­vä­li­syyden ja liikku­vuuden mahdol­li­suuksia, sanoo Grahn-Laasonen.

Komissio esittää Erasmus+ -liikku­vuus­oh­jelmaa kasva­tet­tavan yli kaksin­ker­tai­seksi nykyi­sestä. Erasmus+ on jo yli 30 vuoden ajan edistänyt euroop­pa­laista vuoro­vai­ku­tusta ymmär­rystä ja yhteen­kuu­lu­vuutta tarjoa­malla opiskelun työsken­telyn ja harjoit­telun mahdol­li­suuksia ulkomailla. Ehdotus kattaa korkea­kou­lu­tuksen, ammatil­lisen koulu­tuksen, yleis­si­vis­tävän koulu­tuksen, aikuis­kou­lu­tuksen, nuorison ja liikunnan.

– Suomi on kannat­tanut Erasmus+ -ohjelman tuntuvaa kasvat­ta­mista ja hyvien toimin­ta­mallien jatka­mista. Ohjelma on lisännyt merkit­tä­västi koulutus- ja nuori­so­sek­torin kansain­vä­lis­ty­mistä. Suoma­laiset osallis­tuvat ohjelmaan innok­kaasti ja siitä on ollut meille valtava hyöty, opetus­mi­nisteri sanoo.

Vuosi sitten opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö julkaisi 10 teesiä kansain­vä­lis­ty­mi­sestä ja liikku­vuu­desta. Opetus­mi­nis­terin mukaan Erasmus+ -ohjelman lisära­hoitus täyttäisi teeseissä asetetut odotukset.

Viime vuonna 21 150 suoma­laista osallistui Erasmus+ -ohjelman rahoit­tamiin ulkomaan­jak­soihin. Suomi osallis­tunut EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin vuodesta 1992. Vuoteen 2017 mennessä jo yli neljän­nes­mil­joona suoma­laista on osallis­tunut niihin. Eri arvioin­neissa on todettu, että ohjelma on Suomessa merkit­tä­västi lisännyt koulu­tus­sek­torin ja nuori­sotyön kansain­vä­lis­ty­mistä. Vuonna 2017 Suomessa yli puolet korkea­kou­lujen ja ammat­tiop­pi­lai­tosten ulkomaan­jak­soista rahoi­tettiin Erasmus+ -ohjel­masta.

Tutki­mus­ra­hoi­tukseen esitetään merkit­tävää lisäystä

Uusi tutki­muksen puiteoh­jelma Horizon Europe tulee jatkamaan huippu­tut­ki­muksen ja innovaa­tioiden tukemista. Komission mukaan 83 prosenttia T&I-huippuhankkeista ei olisi edennyt ilman EU-tason panos­tusta. Näin T&I-panostukset ovat keskeisiä inves­tointeja Euroopan kilpai­lu­kykyyn.

Komissio ehdottaa tutkimus- ja innovaa­tio­toi­mintaan noin 100 miljardin euron kokonais­bud­jettia, mikä olisi merkittävä lisäys nykyiseen noin 80 miljardin euron budjettiin. Komission ehdotus uuden ohjelman raken­teesta ja painopis­teistä on linjassa Suomen tavoit­teiden kanssa.

Tutki­muksen ja innovaa­tioiden puiteoh­jel­massa on tärkeää korostaa euroop­pa­laista lisäarvoa, monen­kes­kistä yhteis­työtä, vaikut­ta­vuutta sekä korkean laadun ja avoimen kilpailun periaat­teita ja tasapainoa tutkimus- ja innovaa­tio­toi­minnan välillä.

– Brexitin jälkeinen tilanne on saanut EU:n uuteen tilan­teeseen, ja myös Suomen linjan on elettävä tämän uuden todel­li­suuden mukaan. Lisää­mällä EU-rahoi­tusta tutki­mukseen, kehitykseen ja innovaa­tioiden rahoi­tukseen EU tukee talous­kasvua, kilpai­lu­kykyä ja työlli­syyttä. Komission ehdotus on näin linjassa Suomen tavoit­teiden kanssa, opetus­mi­nisteri Grahn-Laasonen sanoo.

Lisäksi komission ehdotuk­sessa vahvis­tettu Euroopan sosiaa­li­ra­hasto+ tukee nuori­so­työl­li­syyttä ja vahvistaa osaamis­tasoa ja osalli­suutta sekä torjuu köyhyyttä. Erilliset sosiaa­li­po­li­tiikan rahoi­tus­vä­lineet on yhdis­tetty yhdeksi ohjel­maksi. Rahan­ja­ko­kri­tee­reiksi on BKT:n ohella nuori­so­työt­tömyys, ilmas­ton­muutos ja maahan­muutto. Luova Eurooppa -ohjelma jatkaa nykyi­seltä pohjalta. Ohjel­massa edistetään luovuutta koulu­tuk­sessa, tuetaan euroop­pa­laista kulttuu­ri­pe­rintöä ja monimuo­toi­suutta sekä vahvis­tetaan luovien alojen kilpai­lu­kykyä.

 

Lisätietoa:
Erasmus+ -ohjelma ja OKM:n 10 teesiä: http://minedu.fi/erasmus
Opetus­mi­nis­terin erityi­sa­vustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

Petteri Orpo euroop­pa­laisten valtio­va­rain­mi­nis­te­reiden ryhmän puheen­joh­ta­jaksi

Julkaistu: 28.4.18 Julkaisut

Tiedote 28.4.2018

Kokoo­muksen puheen­johtaja Petteri Orpo on valittu Euroopan kansan­puo­lueen (EPP) valtio­va­rain­mi­nis­te­reiden ryhmän puheen­joh­ta­jaksi. Orpo johtaa jatkossa puhetta EPP:läisten valtio­va­rain­mi­nis­te­reiden tapaa­mi­sissa euroryhmän ja Ecofin-neuvoston kokouksien yhtey­dessä. Ryhmään kuuluu kymmenen valtio­va­rain­mi­nis­teriä. Seuraava kokous on Brysse­lissä toukokuun lopulla.

- Kiitän lämpi­mästi EPP:tä ja puheen­johtaja Joseph Daulia luotta­muk­sesta. EPP-valtio­va­rain­mi­nis­te­reiden kokoukset ovat tärkeä foorumi keskus­tella euroryh­mässä ja Ecofin-neuvos­tossa päätet­tä­vistä asioista kuten talous- ja rahaliiton sekä pankkiu­nionin kehit­tä­mi­sestä. Aion puheen­joh­tajana nostaa esiin muitakin ajankoh­taisia aiheita, kuten komission rahoi­tus­ke­hys­esi­tyksen, Petteri Orpo sanoi Bulga­riassa.

Euroopan kansan­puo­lueen puheen­johtaja Joseph Daul kutsui Orpon tehtävään ja siitä ilmoi­tettiin tänään EPP-valtio­va­rain­mi­nis­te­reiden tapaa­misen yhtey­dessä Sofiassa, Bulga­riassa. Puheen­joh­tajan paikka vapautui, kun espan­ja­lainen Luis de Guindos siirtyi Espanjan talous-, teollisuus- ja kilpai­lu­ky­ky­mi­nis­terin tehtä­västä Euroopan keskus­pankin varapää­joh­ta­jaksi.

Talous- ja rahoi­tus­asioiden neuvosto (Ecofin) on yksi EU:n neuvoston kokoon­pa­noista. Ecofin päättää vastuu­alu­eensa EU-lainsää­dän­nöstä useim­miten yhteis­työssä EU:n parla­mentin kanssa. Tehtäviin sisältyy myös jäsen­maiden talous­po­li­tiikan koordi­nointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat EU-maiden valtio­va­rain­mi­nis­terit. Viral­listen kokousten lisäksi minis­terit kokoon­tuvat epävi­ral­li­sesti kaksi kertaa vuodessa.

Euroryhmä on epävi­ral­linen elin, jonka tehtävänä on koordi­noida euromaiden talous­po­li­tiikkaa ja edistää talous­kasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtio­va­rain­mi­nis­terit. Euroryhmä tekee poliit­tisia linjauksia, mutta ei päätä esimer­kiksi lainsää­dän­nöstä.

Lisätiedot:
Erityi­sa­vustaja Elisa Tarkiainen, p. 0400-774 789

Kuva: Petteri Orpo ja Joseph Daul /EPP (Bryssel, joulukuu 2016)


Kokoomus.fi