Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Kokoo­mus K62020

Kokoo­mus
K62020

Tämän vuosi­kym­me­nen kuusi kohta­lon­ky­sy­mystä ovat korona, kestävä kehi­tys, koulu­tus, kasvu, kansain­vä­li­syys ja kaupun­gis­tu­mi­nen. Me kokoo­muk­sessa lähdemme siitä, että kaikki ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa kestä­vällä ja oikeu­den­mu­kai­sella tavalla. Tutustu tämän vuosi­kym­me­nen tavoi­teoh­jel­maamme ja lähde mukaan tule­vai­suus­tal­koi­siin.

K1: Korona

Toivoa on, keinoja on 

Krii­sistä elpy­mi­nen ja muut­tu­nee­seen maail­maan sopeu­tu­mi­nen ovat mahdol­li­suus raken­taa tule­vai­suutta uudella tavalla. Sen sijaan, että jälleen­ra­ken­namme vanhaa, meidän pitää miet­tiä, miten teki­simme asiat toisin. Mikä vie meitä eteen­päin? Mikä tekee meistä vahvem­pia uuden­lai­sessa maail­massa? 

Korona ei ole syy haudata visiota parem­masta Suomesta ja parem­masta elämästä. 

 K2: Kestävä kehi­tys 

Kiel­tä­mi­sen, käske­mi­sen ja syyl­lis­tä­mi­sen sijaan haluamme tehdä järke­vät valin­nat palkit­se­viksi. 

  • Päivi­tämme ydin­e­ner­gia­lain siten, että pieny­din­voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen tulee tosia­siassa mahdol­li­seksi. 
  • Autamme koti­ta­louk­sia ja talo­yh­tiöitä siir­ty­mään hiili­va­paa­seen lämmi­tyk­seen. 
  • Lope­tamme turpeen merkit­tä­vän ener­gia­käy­tön vuoteen 2032 mennessä.
  • Haluamme, että auto­ve­rosta luovu­taan asteit­tain auto­kan­nan uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi. 
  • Kasva­tamme jouk­ko­lii­ken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn määrää erityi­sesti suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen liiken­teessä. 
  • Kanna­tamme lento­lii­ken­teen liit­tä­mistä koko­nai­suu­des­saan tiuk­ke­ne­van pääs­tö­oi­keuk­sien kaupan piiriin ja mahdol­li­sen lento­ve­ron säätä­mistä vähin­tään EU:n laajui­sena.  

Palve­luita on kehi­tet­tävä ihmi­sen näkö­kul­masta niin, että jokai­nen saa sellaista tukea ja apua kuin tarvit­see.

  • Kiris­tämme hoito­ta­kuuta, puoli vuotta jonossa on liian kauan.
  • Paran­namme hoiva-alan työoloja ja lisäämme koulu­tus­mää­riä hoiva-alan työtaa­kan helpot­ta­mi­seksi.
  • Turvaamme mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­den tera­pia­ta­kuulla.
  • Turvaamme lasten­suo­je­lun, perhei­den koti­pal­ve­lun ja perhe­so­si­aa­li­työn resurs­sit.
  • Kehi­tämme uuden­lai­sia yhtei­sö­asu­mi­sen muotoja senio­reille.
  • Uudis­tamme vanhus­pal­ve­lut, koti­hoi­don, ikäih­mis­ten perhe­hoi­don, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan ja omais­hoi­don koko­nai­suu­tena niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon ja hoivan.

 

Turval­li­suus ja tasa-arvo ovat meille kestä­vän yhteis­kun­nan perusta.

  • Huoleh­dimme, että syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevat nuoret löyde­tään ja saate­taan ajoissa tuki­toi­mien piiriin.
  • Nostamme polii­sien määrän noin 8000 henki­lö­työ­vuo­teen.
  • Lyhen­nämme oikeu­den­käyn­tien kestoa.
  • Lisäämme vaikut­ta­mi­sen kana­via esimer­kiksi järjes­tä­mällä sähköi­siä kuule­mi­sia.
  • Nostamme uhrin aseman krimi­naa­li­po­li­tii­kassa etusi­jalle erityi­sesti paran­ta­malla uhrin tuki­pal­ve­luita proses­sin aikana ja sen jälkeen.
  • Puutumme perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­taan aiem­paa tehok­kaam­min.

K3: Koulu­tus

Meistä jokai­sella lapsella ja nuorella pitää olla sellai­nen näkymä tule­vai­suu­teen, että omalla toimin­nalla on mahdol­lista tavoi­tella vaikka maail­man huip­pua. 

  • Teemme Suomesta maail­man parhaan maan lapsille ja perheille mm. paran­ta­malla neuvo­la­pal­ve­luja ja toteut­ta­malla perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. 
  • Toteu­tamme kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen. 
  • Varmis­tamme, että jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä on toisen asteen opin­toi­hin siir­ty­mi­sen kannalta riit­tävä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito. 
  • Vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen talou­del­lista itse­näi­syyttä miljar­di­luo­kan pääomi­tuk­silla. 
  • Nostamme tutki­mus-, tuote­ke­hi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuu­den vähin­tään 4 prosent­tiin bkt:sta. 
  • Kehi­tämme kult­tuu­ri­se­te­liä edel­leen. 

K4: Kasvu

Meidän mieles­tämme työn teet­tä­mi­sen ja vastaa­not­ta­mi­sen pitää aina olla kannat­ta­vaa.

  • Lisäämme sopi­mi­sen vapautta ja laajen­namme mahdol­li­suuk­sia sopia työeh­doista ja palkoista paikal­li­sesti myös järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä. 
  • Luomme pikay­ri­tys­sa­nee­rauk­sen konkurs­sien vält­tä­mi­seksi. 
  • Viri­tämme järjes­tel­män palkit­se­maan työn vastaa­not­ta­mi­sesta.
  • Edis­tämme EU:n digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den luomista. 
  • Nostamme opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. 
  • Vahvis­tamme kansan­ka­pi­ta­lis­mia laajen­ta­malla osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa. 

K5: Kansain­vä­li­syys

Suomen on oltava maa, johon halu­taan tulla raken­ta­maan parem­paa elämää opis­ke­le­malla, työllä ja yrit­tä­mällä. 

  • Kanna­tamme toimia, jotka edis­tä­vät yhte­näistä ja vahvaa Euroo­pan unio­nia. 
  • Toteu­tamme elin­kei­noe­lä­män ja valtion yhtei­senä hank­keena laaja­mit­tai­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­man koulu­te­tuille ihmi­sille. 
  • Helpo­tamme Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten jäämistä Suomeen töihin. 
  • Kehi­tämme turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa niin, että se mahdol­li­sim­man hyvin kohdis­taa avun suuri­massa tarpeessa oleville. 
  • Keski­tymme entis­tä­kin selkeäm­min nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen. 
  • Kannus­tamme yrityk­siä kehit­tä­mään ratkai­suja esimer­kiksi kehi­tys­mai­den suur­kau­pun­kien ilman­laa­dun ja jäte­huol­lon paran­ta­mi­seen. 

K6: Kaupun­gis­tu­mi­nen

Meille kaupun­gis­tu­mi­nen ei ole nolla­sum­ma­peli, vaan uskomme elin­voi­mais­ten kaupun­kien lisää­vän koko Suomen menes­tystä. 

  • Vahvis­tamme kaupun­kien roolia elin­voi­man ja kilpai­lu­ky­vyn vauh­dit­ta­jina. 
  • Huoleh­dimme kaupun­kien saavu­tet­ta­vuu­desta raken­ta­malla kaupun­ki­kes­kus­ten väli­siä nopeita junayh­teyk­siä. 
  • Helpo­tamme ravin­to­loi­den, tapah­tu­ma­jär­jes­tä­jien ja kult­tuu­rin teki­jöi­den toimin­taa keven­tä­mällä sään­te­lyä ja vähen­tä­mällä byro­kra­tiaa. 
  • Avaamme kouluja ja muita kaupun­gin tiloja entistä laajem­min kaupun­ki­lais­ten ilta- ja viikon­lop­pu­käyt­töön. 
  • Pidämme asun­to­jen hinta­ke­hi­tyk­sen kurissa turvaa­malla riit­tä­vän tontti- ja asun­to­tar­jon­nan. 
  • Edis­tämme yhteis­käyt­tö­au­to­jen, itseoh­jau­tu­vien auto­jen ja kaupun­ki­pyö­rien käyt­töä. 

K62020 - Kuusi kohta­lon­ky­sy­mystä kaksi­kym­men­tä­lu­vulle

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen lähi­vuo­sien tavoi­teoh­jelma

Visio koro­nan jälkei­sestä Suomesta

Koro­na­krii­sistä selvin­nyt ja yhdessä uudel­leen raken­nettu Suomi on hyvin­voiva, tasa-arvoi­nen ja turval­li­nen maa. Se on uudis­tu­nut työllä, yrit­te­liäi­syy­dellä sekä tiedolla ja tekno­lo­gialla, mutta myös vastuul­li­sella ja välit­tä­vällä asen­teella. Vallit­seva ilma­piiri Suomessa on tule­vai­suu­teen uskova, kannus­tava ja luova. Sen sijaan, että maassa nähdään ongel­mia, yhä useampi näkee ratkai­suja.

Suomen koulu­tus­taso on nous­sut, joka toisella suoma­lai­sella on korkea­kou­lu­tut­kinto ja jokai­sella suoma­lai­sella nuorella vähin­tään toisen asteen tutkinto. Perheet voivat hyvin, ja niillä on tarvi­tes­saan mahdol­li­suus saada ennal­taeh­käi­se­vää ja oikea-aikaista tukea. Jokai­nen lapsi saa hyvät valmiu­det opin­po­lul­leen varhais­kas­va­tuk­sesta sekä mahdol­li­suu­den harras­taa. Jokai­sella perus­kou­lusta valmis­tu­valla on jatko-opin­toi­hin riit­tävä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito. Suomi on maa, jossa kasvaa tasa­pai­noi­sia, avara­kat­sei­sia ja kansain­vä­li­siä nuoria, joilla on laaja-alai­nen osaa­mi­nen ja jotka kyke­ne­vät itse­näi­seen ongel­man­rat­kai­suun ja elämän­hal­lin­taan. Suomessa on Euroo­pan mata­lin nuori­so­työt­tö­myys.

Suomi on krii­sien jälkeen saatu jälleen kasvuun panos­ta­malla koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin, keven­tä­mällä vero­tusta ja pois­ta­malla työn, yrit­tä­mi­sen ja muun toime­liai­suu­den esteitä. Suoma­laista omis­ta­juutta pide­tään tärkeänä ja arvos­saan. Maas­tamme on tullut jälleen houkut­te­leva ja kansain­vä­li­sesti kiin­nos­tava inves­toin­tien kohde. Jokai­sella suoma­lai­sella on mahdol­li­suus vauras­tua palk­ka­työllä ja yrit­tä­mällä. Senio­reita arvos­te­taan, ja eläkeiän saavut­ta­neet tuovat koke­mus­taan ja osaa­mis­taan niin työelä­mään kuin muuhun yhteis­kun­nal­li­seen toimin­taan. Jokai­nen voi luot­taa siihen, että saa ikään­tyä arvok­kaasti ja saa tarvit­se­maansa hoivaa.

Suomen suuret kaupun­ki­kes­kuk­set tunne­taan siitä, että ne ovat Euroo­pan luovim­pia paik­koja, joissa syntyy jatku­vasti uusia ajatuk­sia ja inno­vaa­tioita. 2020-luvulla kaupun­kien tärkeim­mäksi polt­toai­neeksi on muodos­tu­nut henki­nen pääoma. Kansa­lai­syh­teis­kunta on vahva, kaupun­geissa on vireää kansa­lais­toi­min­taa, ja kult­tuu­rin merki­tys on nous­sut. Vastak­kai­na­set­te­lua kaupun­ki­seu­tu­jen ja maaseu­dun välillä ei ole. Kaikki koti­seu­dut ovat tärkeitä, ja kaikki alueet menes­ty­vät omia vahvuuk­si­aan hyödyn­tä­mällä.

Tule­vai­suu­den Suomi on kestä­vän kehi­tyk­sen yhteis­kunta. Kaiken yhteis­kun­nal­li­sen toimin­nan läpäi­see ekolo­gi­nen, sosi­aa­li­nen ja talou­del­li­nen kestä­vyys. Olemme oppi­neet elämään niin, että luon­non moni­muo­toi­suus ja ihmi­se­lämä ovat sopusoin­nussa keske­nään. Suomi on onnis­tu­nut yhdis­tä­mään piene­ne­vät pääs­töt ja para­ne­van elin­ta­son. Suomi on hyvin­voin­nissa muiden Pohjois­mai­den tasolla ja maail­man kärkeä uusien toimin­ta­ta­po­jen hyödyn­tä­mi­sessä.

Suomi on osaa­mi­sella menes­ty­nyt aktii­vi­nen kansain­vä­li­nen toimija, joka luo turval­li­suutta erityi­sesti omille lähia­lueil­leen. Suomi edis­tää oikeus­val­tion, demo­kra­tian ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista globaa­listi niin kahden­vä­li­sesti kuin Euroo­pan unio­nin ja kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kautta. Suomi on jäsen kaikissa keskei­sissä länti­sen yhteis­työn järjes­töissä, myös Natossa.

Suomi on maail­man turval­li­sin maa ja vahvin oikeus­val­tio. Vaikka maailma on entis­tä­kin keski­näis­riip­pu­vai­sempi, Suomi on pysty­nyt vastaa­maan tehok­kaasti kansain­vä­listä turvat­to­muutta luoviin ilmiöi­hin. Suomessa on kyvy­käs ja laaja, asevel­vol­li­suu­teen perus­tuva armeija, ja kansa­lais­ten maan­puo­lus­tus­tahto on korkealla. Ihmi­set luot­ta­vat toisiinsa, ja myös viran­omai­siin ja insti­tuu­tioi­hin luote­taan.

Suomi on toimin­nal­laan aset­ta­nut esimer­kin, miten maa voi olla menes­tyvä ja toteut­taa kestä­vän kehi­tyk­sen päämää­riä samalla, kun ihmi­set ovat vapaita ja kansa­lai­soi­keu­det kunniassa. Euroo­pan Unioni lukeu­tuu maail­man johta­viin toimi­joi­hin niin ulko­po­li­tii­kassa kuin talou­dessa. Euroop­pa­lai­nen yhteis­työ on keskit­ty­nyt kysy­myk­siin, joissa yhtei­nen päätök­sen­teko tuot­taa lisä­ar­voa. Esimer­kiksi ilmas­ton­muu­tok­sen, vapaa­kau­pan ja maahan­muu­ton kysy­myk­siin on löydetty kestä­viä, rajat ylit­tä­viä ratkai­suja.

Uudel­leen raken­nettu Suomi on maa, jossa innos­tus on voit­ta­nut lannis­tuk­sen ja posi­tii­vi­suus nega­tii­vi­suu­den. Siihen on johta­nut kokoo­muk­sen arvo­jen mukai­nen pitkä­jän­tei­nen työ niin kunnissa, edus­kun­nassa kuin Euroo­pan unio­nin tasolla. 

Tilan­ne­kuva

Suomi on viime vuosien erilai­sissa vertai­luissa menes­ty­nyt pääasiassa lois­ta­vasti. Tilas­to­kes­kuk­sen kerää­mien vertai­lu­tie­to­jen mukaan Suomi on maail­man vakain, vapain, onnel­li­sin ja turval­li­sin maa. Suomessa on vähi­ten järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta. Oikeus­lai­tok­semme on maail­man riip­pu­mat­to­min. Olemme maail­man luku­tai­toi­sin kansa, ja meillä on eniten inhi­mil­listä pääomaa. Suomessa on maail­man puhtain ilma.

Samaan aikaan näemme, miten aivan liian moni jää syrjään ja vähä­osai­seen asemaan. Nuoret tunte­vat huolta siitä, löytyykö kaikille miele­kästä työtä ja riit­tä­vätkö omat taidot tule­vai­suu­dessa. Uskal­taako perus­taa perheen ja toteut­taa haaveen omista lapsista? Ihmi­sar­voi­sen elämän edel­ly­tyk­set myös elämän viimei­sinä vuosina huolet­ta­vat. Moni miet­tii, uskal­taako luot­taa siihen, että kun oma toimin­ta­kyky ei vanhana enää riitä itse­näi­seen pärjää­mi­seen, ovatko riit­tä­vät palve­lut silloin saata­villa.

Erityi­sen huolen aiheena on, pysty­täänkö kaik­kein heikoim­mista ja sairaim­mista huoleh­ti­maan tilan­teessa, jossa esimer­kiksi äkil­li­sesti leviävä tartun­ta­tauti kuor­mit­taa tervey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män ja koko yhteis­kun­nan voima­va­rat äärim­mil­leen. Alku­vuonna 2020 koro­na­pan­de­mia toi esiin yhteis­kun­tien haavoit­tu­vuu­den tällai­sissa tilan­teissa kaik­kialla maail­massa. Suuri kysy­mys on, onko tällai­siin uhkiin varau­duttu riit­tä­vän hyvin.

Ihmis­kun­nalle ja varsin­kin Suomen kaltai­sille kehit­ty­neille maille tieteen edis­ty­sas­ke­let ja tekno­lo­gi­nen kehi­tys ovat tuoneet valta­vasti hyvää. Samalla on nous­sut yhä suurem­maksi huole­nai­heeksi kysy­mys siitä, riit­tääkö kaikille tule­vai­suu­dessa miele­kästä ja elan­non tarjoa­vaa työtä. Suuri kysy­mys on, pystym­mekö otta­maan kaiken tarjolla olevan hyödyn uuden tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sista ja samalla varmis­ta­maan, että kehi­tyk­sen kyydissä pysy­vät mukana muut­kin kuin vain eturi­vin osaa­jat.

Maail­man­laa­jui­sesti ilmas­ton­muu­tos ja jäteon­gelma sekä muut ihmi­sen toimin­nasta aiheu­tu­vat ympä­ris­tö­hai­tat vaaran­ta­vat ekosys­tee­mejä ja luon­non moni­muo­toi­suutta. Samalla ne heiken­tä­vät ihmis­ten asuin- ja elinym­pä­ris­töjä. Ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat kasvava riski niin talou­den, tervey­den kuin turval­li­suu­den näkö­kul­masta. Epäva­kaat olosuh­teet maail­malla heijas­tu­vat myös Suomeen talou­den heilah­te­lui­den, muut­to­liik­kei­den ja rajat ylit­tä­vän rikol­li­suu­den kautta. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan toimin­taym­pä­ris­töä leimaa­vat tiivis­tyvä vastak­kai­na­set­telu Yhdys­val­tain ja Kiinan välillä, Venä­jän ja Turkin poli­tii­kan arvaa­mat­to­muus, monen­kes­ki­sen yhteis­työn haas­teet sekä kaup­pa­po­li­tii­kan rajoi­tus­ten valjas­ta­mi­nen suur­val­ta­po­li­tii­kan väli­neiksi. Tilanne edel­lyt­tää Suomelta aktii­vista ulko­po­li­tiik­kaa sekä vahvaa tukea Euroo­pan unio­nin yhtei­sille linjauk­sille.

Vaikka Suomessa olem­me­kin onnis­tu­neet kulke­maan kohti ympä­ris­tön kannalta kestä­vää taloutta, meillä on vielä paljon annet­ta­vaa ilmasto- ja ympä­ris­tö­vas­tuun vahvis­ta­mi­sessa. Tämä koskee niin oman elämän­ta­pamme kestä­vyyttä kuin ratkai­su­jen kehit­tä­mistä maail­man­laa­jui­siin ongel­miin. Olemme tällä hetkellä maail­man turval­li­sin maa, mutta emme voi sulkea silmiämme nyky­ajan uhka­ku­vilta. Kansa­lais­ten turval­li­suus on nähtävä perus­oi­keu­tena, joka julki­sen vallan on taat­tava. Se vaatii jatku­vasti ajan­ta­sai­sia valmiuk­sia vastata niin perin­tei­siin kuin uuden­lai­siin uhkiin.

Suomelle tärkein arvo-, turval­li­suus- ja talous­yh­teisö Euroo­pan unioni on tien­haa­rassa. Koro­na­krii­sin jälkei­nen EU:n uudel­leen­ra­ken­nus voi pahim­mil­laan syven­tää EU:n jäsen­val­tioi­den väli­siä risti­rii­toja peruut­ta­mat­to­masti. Jäsen­val­tiot tule­vat lähi­vuo­sina keskit­ty­mään koro­na­krii­sin aiheut­ta­mien vahin­ko­jen korjaa­mi­seen, mikä saanee EU:n kään­ty­mään sisään­päin. EU:n kasvava sisään­päin kään­ty­nei­syys tulee lisää­mään unio­nin haavoit­tu­vuutta. 

EU:n lähia­luei­den levot­to­muu­det uhkaa­vat pahen­tua koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen sekä alueel­lis­ten voima­po­liit­tis­ten intres­sien ajami­sen vaiku­tuk­sesta. Esimerk­kejä seurauk­sista ovat hallit­se­mat­to­mat väes­tön­liik­keet, terro­rismi, järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus ja ihmis­kauppa. Nämä puoles­taan voivat nopeasti lisätä Euroo­pan sisäi­siä poliit­ti­sia jännit­teitä, jotka voivat viiväs­tyt­tää EU:n palau­tu­mista koro­na­krii­sistä. On myös varau­dut­tava siihen, että EU:n ulko­puo­li­set toimi­jat saat­ta­vat pyrkiä hyöty­mään Euroo­pan tämän­het­ki­sestä haavoit­tu­vuu­desta. Ne voivat esimer­kiksi käyn­nis­tää kyber­hyök­käyk­siä ja disin­for­maa­tio­kam­pan­joita lisä­täk­seen euroop­pa­lais­ten epäluot­ta­musta poliit­tista johtoa ja viran­omai­sia kohtaan niin kansal­li­sella kuin EU:n tasolla.

Suomi ikään­tyy vauh­dilla, vauvoja syntyy yhä vähem­män ja työi­käis­ten osuus väes­töstä vähe­nee. Suomi kohtaa väes­tön ikära­ken­teen muutok­sen voimak­kaam­min ja nopeam­min kuin useim­mat muut länsi­maat. Ennus­tei­den mukaan Suomen väki­luku kään­tyisi laskuun vuonna 2031, mikäli väes­tön kehit­ty­mi­nen pysyy nykyi­sellä tasolla. Synty­vyy­den voima­kas lasku vaikut­taa myös Suomen eläke­jär­jes­tel­mään, kun tule­vina vuosi­kym­me­ninä maksa­jia on yhä vähem­män suhteessa eläk­keen­saa­jiin.

Työelä­ke­mak­su­jen nousu tule­vai­suu­dessa vaikut­taisi heiken­tä­västi yritys­ten työl­lis­tä­mi­se­del­ly­tyk­siin ja palkan­saa­jien osto­voi­maan. Matala synty­vyys luo nousu­pai­netta myös vero­ra­si­tuk­seen. Väes­tö­ra­ken­teen muutos vaikut­taa Suomessa kaik­keen. Meidän on tehtävä nopeasti vaikut­ta­via ja voimak­kaita toimia, jotta voima­va­ramme vahvis­tu­vat ja pysy­vät kasva­vien tarpei­den tahdissa mukana.

Huoli tule­vasta ei saa ajaa apati­aan eikä viedä kykyämme löytää mahdol­li­suuk­sia toimia parem­min ja ratkaista ongel­mat. Epävar­muutta aiheut­ta­vien muutos­ten pelko ei saa sumen­taa järkeämme. Tosi­asiat on kohdat­tava sellai­si­naan silloin­kin, kun ne ovat toivei­demme vastai­sia.

Suomi ja me suoma­lai­set pystymme teke­mään oman osamme. Haluamme ryhtyä raken­ta­maan Suomesta ja koko maail­masta parem­paa niin ihmi­selle kuin luon­nolle ympä­ril­lämme. Se vaatii oikeaa tilan­near­viota, kykyä tehdä parhaa­seen tietoon perus­tu­via ratkai­suja ja tahtoa myös toteut­taa niitä. Kokoo­mus on valmis tähän vastuuseen.

Ohjel­man vaiku­tus puolu­een kantoi­hin

Tämä ohjelma määrit­tää Kokoo­muk­sen kannan niihin asia­ky­sy­myk­siin, jotka se sisäl­tää, siihen saakka, että puolue­ko­kous tai -valtuusto toisin päät­tää. Jos jokin vuoden 2020 sään­tö­mää­räi­sessä puolue­ko­kouk­sessa tai sitä aiem­min otettu kanta on risti­rii­dassa tämän ohjel­man kanssa, tämä ohjelma pätee.

Kestävä kehi­tys

Päätök­sen­teossa paikal­lis­ta­solta valta­kun­nal­li­selle, euroop­pa­lai­selle ja kansain­vä­li­selle tasolle saakka on tehtävä johdon­mu­kai­sesti valin­toja, jotka turvaa­vat ja edis­tä­vät ympä­ris­tön puhtautta ja luon­non moni­muo­toi­suutta, lajien säily­mistä ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa. Tämän vastuun kanta­mi­nen on se mitta, jolla teko­jemme arvo kaik­kein eniten määräy­tyy tule­vien suku­pol­vien silmissä. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kestävä kehi­tys on kehi­tystä, joka täyt­tää nykyi­set tarpeet viemättä hyvän elämän edel­ly­tyk­siä tule­vilta suku­pol­vilta. Siihen kuulu­vat ekolo­gi­sen kestä­vyy­den lisäksi myös talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen kestä­vyys sekä laajempi yhteis­kun­nan kestä­vyy­den ajatus, joka käsit­tää myös esimer­kiksi turval­li­suu­desta ja tasa-arvosta huoleh­ti­mi­sen. Erityi­sen merkit­tä­viä kestä­vyys­ky­sy­myk­siä ovat ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä ja väes­tön ikära­ken­teen muutok­sen muka­naan tuomat haas­teet. Kokoo­muk­sen rooli on toimi­vien ja tehok­kai­den ratkai­su­jen etsi­mi­nen ja toteut­ta­mi­nen. 

Ekolo­gi­nen kestä­vyys kuten ilmas­ton­muu­tos ja luon­non moni­muo­toi­suus

Keskus­te­lua ilmas­to­toi­mista hallit­see liiaksi pelko. Toisaalta pelä­tään, että toimet ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi ovat riit­tä­mät­tö­miä. Toisaalta kanne­taan huolta sitä, miten toimet muut­ta­vat omaa elämää. Harvem­min muis­te­taan, että Suomi oli ensim­mäi­nen maa, joka otti käyt­töön hiili­ve­ron vuonna 1990. Sen jälkeen Suomen brut­to­kan­san­tuote asukasta kohden on puoli­tois­ta­ker­tais­tu­nut ja hiili­diok­si­di­pääs­töt vähen­ty­neet. Suomi ja muut Pohjois­maat ovat osoit­ta­neet, että talous­kasvu ja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen eivät sulje toisi­aan pois. 

Kokoo­mus­lai­nen näke­mys ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa kitey­tyy vapau­den ja vastuun erot­ta­mat­to­muu­teen. Se tarkoit­taa, että kiel­tä­mi­sen, käske­mi­sen ja syyl­lis­tä­mi­sen sijaan tehdään hyödyl­li­set ja järke­vät valin­nat palkit­se­viksi. Mark­ki­noi­den voima ohjaa jo nyt yrityk­siä toimi­maan vastuul­li­sesti, vähen­tä­mään tuotan­non pääs­töjä, lisää­mään mate­ri­aa­li­te­hok­kuutta ja kulut­ta­maan vähem­män ener­giaa. Tätä vaiku­tusta voidaan tehos­taa järke­vällä sään­te­lyllä ja vero­jär­jes­tel­män oikean­lai­sella virit­tä­mi­sellä.

Ihmis­ten ja tava­ran liik­ku­mi­nen on koko yhteis­kun­nan elinehto. Kokoo­mus haluaa, että ihmis­ten liik­ku­mi­nen on turvattu koko Suomessa. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen liiken­teen näkö­kul­masta tarkoit­taa pääs­töt­tö­män tekno­lo­gian kehit­tä­mistä ja kilpai­lu­ky­kyi­seksi teke­mistä sekä panos­tuk­sia liiken­nein­fra­struk­tuu­riin. 

On varmis­tet­tava nopea, kustan­nus­te­ho­kas ja oikeu­den­mu­kai­nen siir­tymä hiili­ne­ga­tii­vi­seen tule­vai­suu­teen. Kyse on myös huol­to­var­muu­desta. Pystymme vähen­tä­mään saas­tut­ta­van ener­gian tuon­tia koti­mai­silla kestä­villä inves­toin­neilla. Syyl­li­syys ja ahdis­tus eivät vie eteen­päin, toimi­vat ratkai­sut vievät. Ilmas­to­toi­mien lisäksi on muis­tet­tava, että vastuul­lamme on myös luon­non moni­muo­toi­suus sekä vesis­tö­jen puhtaus. Suomen on tavoi­tel­tava asemaa maail­man johta­vana maana pääs­töt­tö­mien ratkai­su­jen käyt­tä­jänä ja kehit­tä­jänä.

Suomi ei yksin ratkaise ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­maa uhkaa. Myös muita maita on edel­ly­tet­tävä teke­mään osansa. Ratkai­se­vaa on, miten maail­man suurim­mat saas­tut­ta­jat kuten Kiina ja Yhdys­val­lat saadaan osal­lis­tu­maan selvästi nykyistä vahvem­min. On silti tärkeää, että Suomi sitou­tuu teke­mään oman osansa ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen rajoit­ta­mi­seksi 1,5 astee­seen. 

Suomella on pitkä histo­ria ja osaa­mista ilmas­to­työssä. Suomi voi olla ilmas­to­toi­missa ja niitä mahdol­lis­ta­vien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­jänä edel­lä­kä­vijä. Se on meille myös valtava kaupal­li­nen mahdol­li­suus.

Euroo­pan unioni globaa­liksi ilmas­to­joh­ta­jaksi

EU on ollut tien­rai­vaaja pääs­tö­kau­pan kehit­tä­mi­sessä. Yhdessä kehi­tet­ty­jen ja toteu­tet­tu­jen keino­jen avulla on saatu jo aikaan hyviä tulok­sia. Tämä rohkai­see entis­tä­kin määrä­tie­toi­sem­paan etene­mi­seen.

  • Kokoo­mus ajaa pääs­tö­tal­koi­den nopeut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa, YK:ssa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa.
    • Laajen­namme EU:n pääs­tö­kaup­paa mm. kiin­teis­tö­jen lämmi­tyk­seen ja liiken­tee­seen.
    • Nostamme EU:n vuoden 2030 pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voit­teen vähin­tään 55 prosent­tiin. Kiris­tämme pääs­tö­kat­toa uuden tavoit­teen mukai­sesti. Kehi­tämme myös mark­ki­na­va­kaus­va­ran­toa ja otamme käyt­töön lattia­hin­ta­mal­lin.
    • Otamme käyt­töön hiili­tul­lit WTO-sään­tö­jen mukai­sesti ja GATTn ympä­ris­tö­poik­keusta sovel­taen.
    • Huomioimme tekno­lo­gia­neut­ra­li­tee­tin EU:n kestä­vässä rahoi­tuk­sessa.

Ener­gian­tuo­tanto on avain­roo­lissa

  • Lope­te­taan polton tuke­mi­nen.
    • Leik­kaamme ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia vähin­tään miljar­din edestä. Kohden­namme kaikki uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set 2020-luvulla muihin kuin polt­toon perus­tu­viin tekno­lo­gioi­hin.
    • Autamme koti­ta­louk­sia ja talo­yh­tiöitä siir­ty­mään hiili­va­paa­seen lämmi­tyk­seen eli korvaa­maan öljyn, hiilen sekä turpeen puhtailla ja edul­li­silla ratkai­suilla.
    • Lämmön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set maaläm­pö­rat­kai­sut teke­vät läpi­mur­toa. Vauh­di­tamme siir­ty­mää esimer­kiksi laajen­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä.
    • Kivi­hii­lelle on asetettu jo eräpäivä. Seuraa­vaksi kiel­lämme turpeen merkit­tä­vän ener­gia­käy­tön vuoteen 2032 mennessä. Tavoi­tetta tukee kiris­tyvä pääs­tö­kauppa ja turpeen veroe­dun asteit­tai­nen alas­ajo. 
    • Saatamme ener­giayh­tiöt irti turpeesta inves­toin­tia­vus­tuk­sin.
    • Kohdis­tamme EU:n oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tosta varoja turvea­luei­den vähä­pääs­töi­siä ratkai­suja ja työl­li­syyttä edis­tä­viin toimiin. Autamme turve­tuot­ta­jia oikeu­den­mu­kai­suu­den nimissä ja tuemme turve­tuo­tan­nosta pois­tu­vien aluei­den metsi­tystä.
  • Parem­paa elämää voi elää nykyistä vähem­millä pääs­töillä. Sähkön­tuo­tanto on Suomessa jo hyvin pitkälle pääs­tö­töntä. Seuraa­vaksi on kään­net­tävä katse lämmön­tuo­tan­toon.
    • Toteu­tamme tila­päi­siin vero­hel­po­tuk­siin ja suoriin inves­toin­tia­vus­tuk­siin perus­tu­via malleja polt­toon perus­tu­vien lämmi­tys­rat­kai­su­jen korvaa­mi­seksi esimer­kiksi lämpö­pum­puilla.
    • Helpo­tamme ulko­puo­lis­ten tuot­ta­jien liit­ty­mistä lämpö­verk­koi­hin ja mahdol­lis­te­taan uusien lämmön­läh­tei­den käyttö. Laajen­namme kaavoi­tuk­sessa lämpö­kai­vo­jen poraa­mi­sen mahdol­li­suuk­sia.
    • Laadimme kansal­li­sen vety­stra­te­gian tuke­maan teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä.
  • Puhtaam­paa asumista ja raken­ta­mista – kodit hyöty­mään ener­gia­tal­koista
    • Muutamme sähkön vero­tusta ja verk­ko­mak­su­jen perus­teita siten, että ne kannus­ta­vat kulut­ta­jia ja yrityk­siä hyödyn­tä­mään sähkön mark­ki­na­hin­nan vaih­te­lua. Puutumme sähkön siir­to­hin­to­jen mono­po­li­tuot­toi­hin Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män laki­pa­ke­tissa esite­tyin keinoin.
    • Laskemme lämpö­pump­pu­jen sähkö­ve­ron EU-mini­miin niissä kohteissa, joissa ne lämmit­tä­vät useita kiin­teis­töjä tai luovut­ta­vat lämpöä lämpö­verk­koon.
    • Tuemme vähä­hii­listä uudis­ra­ken­ta­mista ja otamme käyt­töön tuki­muo­don asuin­ker­ros­ten vähä­hii­li­sille korjauk­sille. Varmis­tamme, että raken­nus­jät­teet pääty­vät kier­rä­tyk­seen. Samalla muutamme raken­nus­mää­räyk­siä niin, että hukka­läm­mön varas­toin­nit otetaan huomioon korjaus­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­dessä.
    • Lisäämme tietoi­suutta tavoista vähen­tää pien­hiuk­kas­pääs­töjä ja selvi­tämme mahdol­li­suuk­sia edis­tää puun puhtaam­man ja tehok­kaam­man pala­mi­sen ratkai­su­jen käyt­töön­ot­toa.
  • Tehdään tilaa pieny­din­voi­malle 
    • Päivi­tämme ydin­e­ner­gia­lain siten, että pieny­din­voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen tulee tosia­siassa mahdol­li­seksi. Siir­rymme pien­reak­to­rei­den osalta tyyp­pi­hy­väk­syn­tään.
    • Mieles­tämme Suomen on oltava eturin­ta­massa tutki­massa ja kehit­tä­mässä pieny­din­voi­maa sekä otta­massa käyt­töön sen kaupal­li­sia sovel­lu­tuk­sia.
    • Suhtau­dumme myön­tei­sesti valtion, kaupun­kien ja yritys­ten kump­pa­nuus­hank­kei­siin, jos sellai­sia ensi vaiheessa tarvi­taan SMR-laitos­ten toteut­ta­mi­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi.
    • Vauh­di­tamme Suomen oloi­hin sovel­tu­vien pieny­din­voi­ma­lai­tos­ten kehit­tä­mistä pääs­töt­tö­mänä kauko­läm­pö­rat­kai­suna. Selvi­tämme mahdol­li­suu­den hyödyn­tää myös nykyis­ten ydin­voi­ma­loi­den hukka­läm­pöä.

Liiken­teen pääs­tö­jen vähe­ne­mi­seen vauh­tia

  • Eroon fossii­li­sista liiken­ne­polt­toai­neista
    • Haluamme, että auto­ve­rosta luovu­taan asteit­tain auto­kan­nan uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi. Uudet autot ovat sekä turval­li­sem­pia että vähä­pääs­töi­sem­piä kuin vanhat. Pain­opis­tettä siir­re­tään pääs­tö­jen ja käytön vero­tuk­seen oikeu­den­mu­kai­sella tavalla. 
    • Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että 2030-luvulle mennessä uusiu­tu­via tai pääs­töt­tö­miä polt­toai­neita käyt­tä­vät ajoneu­vot ovat suoma­lai­selle aina kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto kuin fossii­li­sia polt­toai­neita käyt­tä­vät ajoneu­vot.
    • Hinnoit­te­lemme yksi­tyi­sau­toi­lun todel­lis­ten pääs­tö­jen mukai­sesti. Tehok­kaim­min pääs­töjä mini­moiva tekno­lo­gia voit­ta­koon!
    • Pidämme mahdol­li­suu­det auki myös nouse­ville tekno­lo­gioille kuten esimer­kiksi vety­käyt­töi­sille moot­to­reille ja synteet­ti­sille polt­toai­neille.
    • Tavoit­tee­namme on edis­tää käyt­tö­ener­gian jake­lu­ver­kos­ton kehit­ty­mistä Suomessa enna­koi­vasti, jotta vähä­pääs­töis­ten auto­jen käytön edel­ly­tyk­set para­ni­si­vat kaik­kialla Suomessa.
    • Edis­tämme itseoh­jau­tu­vien auto­jen käyt­töön­ot­toa Suomessa auto­kan­nan tehok­kaam­man käyt­tö­as­teen paran­ta­mi­seksi.
  • Liikenne suju­vaksi ja puhtaaksi
    • Kasva­tamme jouk­ko­lii­ken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn kulku­ta­pao­suutta paran­ta­malla niiden houkut­te­le­vuutta erityi­sesti suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­sessä liiken­teessä. Tuemme ja ohjaamme kaupun­ki­seu­tuja vähä­pääs­töi­siä liiken­ne­muo­toja edis­tä­viin inves­toin­tei­hin muun muassa MAL-sopi­muk­silla.
    • Kaupun­ki­kes­kus­ten väli­nen sään­nöl­li­nen henki­lö­lii­kenne on yhteyk­siä kehit­tä­mällä ja luotet­ta­vuutta paran­ta­malla saatava pääs­töt­tö­mäksi, esimer­kiksi kehit­tä­mällä nopeita raideyh­teyk­siä.
    • Kaupun­ki­kes­kus­to­jen on oltava suju­vasti saavu­tet­ta­vissa kaikilla kulku­muo­doilla.
    • Suur­ten keskus­ten välis­ten nopei­den yhteyk­sien ohella panos­te­taan jokai­sen maakun­ta­kes­kuk­sen saavu­tet­ta­vuu­teen. Päämää­ränä on tukea aluei­den saavu­tet­ta­vuutta ja sen kautta niiden kykyä hyödyn­tää omia vahvuuk­si­aan.
    • Nostamme 12-vuoti­sen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­man roolin liiken­nein­ves­toin­tien keski­öön. Vain pitkä­jän­tei­sellä suun­nit­te­lulla liiken­ne­jär­jes­tel­mää voidaan kehit­tää koko­nai­suu­tena osaop­ti­moin­tia vält­täen.
    • Teemme kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­teestä hiili­pääs­tö­töntä 2030-luvulle mennessä.
    • Lyhen­nämme yksi­tyi­sau­tolla kuljet­ta­via osuuk­sia työmat­koista varaa­malla riit­tä­västi tilaa liityn­tä­py­sä­köin­nille raideyh­teyk­sien varrella.
    • Arvioimme raide­rat­kai­su­jen ohella myös muita tule­vai­suu­den kustan­nus­te­hok­kaita ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä vaih­toeh­toja kuten sähkö­bus­seja ja sähköistä raskasta liiken­nettä. 
    • Kannus­tamme ja mahdol­lis­tamme kaupunki- ja taajama-alueilla työmat­ko­jen kulke­mista polku- ja sähkö­pol­ku­pyö­rillä.
    • Kanna­tamme lento­lii­ken­teen liit­tä­mistä koko­nai­suu­des­saan tiuk­ke­ne­van pääs­tö­oi­keuk­sien kaupan piiriin ja mahdol­li­sen lento­ve­ron säätä­mistä vähin­tään Euroo­pan unio­nin laajui­sena.
    • Nostamme raide­lii­ken­teen nopeu­den, tehok­kuu­den ja houkut­te­le­vuu­den sellai­selle tasolle, että se lähtö­koh­tai­sesti aina näyt­täy­tyy parhaana liik­ku­mis­muo­tona Etelä-Suomen suur­ten keskus­ten välillä.
    • Lento­mat­kus­ta­mi­sen pääs­töjä voidaan vähen­tää myös tekno­lo­gian kehi­tyk­sen ja uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den avulla. Suomen on laadit­tava sähköi­sen lentä­mi­sen stra­te­gia sekä hyödyn­net­tävä yhteis­työtä Ruot­sin ja Norjan kanssa, joilla on tuntu­vat tavoit­teet sähkö­len­to­ko­nei­den osuu­den nosta­mi­sesta koti­maan lennoissa.

Puhdis­te­taan vedet, turva­taan moni­muo­toi­nen luonto

  • Meillä on vastuu Itäme­restä
    • Ravin­ne­kuor­mi­tuk­sen vähen­tä­mi­seen on entistä vahvem­min ohjat­tava EU:n talou­del­li­silla instru­men­teilla.
    • Rehe­vöi­ty­mi­sen vähen­tä­mi­seksi tarvi­taan eten­kin fosfo­rin sito­mista maape­rään sekä lannalle vaih­toeh­tois­ten käyt­tö­ta­po­jen kehit­tä­mistä esimer­kiksi biokaa­suksi ja kier­to­ra­vin­teiksi.
    • Kohden­namme toimia ja rahoi­tusta erityi­sesti Saaris­to­me­ren valuma-alueelle. Jokai­sen Itäme­ren ranta­val­tion on myös hoidet­tava oma osuu­tensa.
    • Vähen­nämme ravin­ne­va­lu­mia myös suosi­malla tieteel­li­sesti hyviksi osoi­tet­tuja metsän­hoi­to­me­ne­tel­miä sekä pelto­jen pitä­mistä kasvi­peit­tei­sinä erityi­sesti vesis­tö­jen lähei­syy­dessä.
    • Kestävä pois­to­ka­las­tus sekä järvi­ruo­vi­koi­den niitto ovat esimerk­kejä tehok­kaista tavoista vähen­tää ravin­tei­den määrää vesis­töissä. Lisäämme koti­mai­sen luon­non­ka­lan käyt­töä julki­sissa ateria­pal­ve­luissa.
    • Vahvis­ta­malla luon­tai­sia kala­kan­toja, vapaut­ta­malla virta­ve­siä ja huoleh­ti­malla vesi­luon­non tilasta edis­tämme myös kalas­tus­har­ras­tusta ja -elin­kei­noja.
  • Teol­li­suutta tarvi­taan tule­vai­suu­des­sa­kin, ympä­ris­tö­ar­voja ohit­ta­matta
    • Päivi­tämme kaivos­toi­min­nan sään­te­lyn koko­nai­suu­den ottaen huomioon yhteis­kun­ta­vas­tuu-, ympä­ristö- että elin­kei­no­nä­kö­kul­mat. Erityi­sen tark­kaan varmis­tamme, että kaivo­sa­luei­den vesis­tö­kuor­mi­tus pysyy kaikissa oloissa raja-arvo­jen sisällä.
    • Tiukoilla ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­silla on muuta­massa kymme­nessä vuodessa saatu teol­li­suu­den vesis­tö­kuor­mi­tus murto-osaan enti­sestä. Maail­man puhtaim­man teol­li­suu­den on jatkos­sa­kin oltava myös tässä suhteessa edel­lä­kä­vijä maail­massa.
    • Vahvis­tamme vael­lus­ka­la­kan­toja huoleh­ti­malla toimi­vista kala­teistä ja kestä­västä kalas­tuk­sesta sekä purka­malla turhia nousues­teitä. Uudis­tamme vesi­la­kia siten, että lupa­vi­ran­omai­nen voi hake­muk­sesta määrätä uuden kala­ta­lous­vel­voit­teen sellai­seen lupaan, johon kala­ta­lous­vel­voi­tetta ei ole aikai­sem­min sisäl­ty­nyt.
  • Moni­muo­toi­nen luonto on ihmi­sen­kin elämän edel­ly­tys
    • Luon­non moni­muo­toi­suu­den vaali­mi­sesta ja valvo­mi­sesta on säädet­tävä globaa­leilla sopi­muk­silla. Yhteis­kun­nan kaikki sekto­rit on saatava mukaan, ja valtioi­den on sitou­dut­tava noudat­ta­maan yhtei­siä tavoit­teita. Suomen tulee tavoi­tella kunnian­hi­moista sopi­musta uusista kansain­vä­li­sistä luon­non moni­muo­toi­suus­ta­voit­teista vuoteen 2030.  
    • Lisäämme Metso-ohjel­maan rahoi­tusta ja uusia luon­to­tyyp­pejä ohjel­maan. Osana Metso-ohjel­maa soiden suoje­lua on tehos­tet­tava. Soiden ja muiden luon­to­tyyp­pien ennal­lis­ta­mi­seen on kannus­tet­tava.
    • Luomme edel­ly­tyk­set sille, että uusia ojitet­tuja talous­met­siä ei enää synny arvok­kaille suoa­lueille. Ennal­lis­tamme hukkao­ji­kot luon­non­ti­lai­siksi soiksi vuoteen 2025 mennessä.
    • Luovumme ojitus­tuista, jotka ovat selvässä risti­rii­dassa kansal­lis­ten ympä­ristö- ja vesien­käyt­tö­ta­voit­tei­den kanssa.
    • Suoje­lemme Suomen alku­pe­räis­la­jis­toa torju­malla tehok­kaasti haital­lis­ten vieras­la­jien leviä­mistä.
    • Turvaamme luon­non moni­muo­toi­suutta esimer­kiksi yllä­pi­tä­mällä ja kehit­tä­mällä hyön­tei­sille tärkeitä elinym­pä­ris­töjä myös taajama- ja kaupun­kia­lueilla. Tarjoamme aktii­vi­sesti ihmi­sille neuvon­taa koti­pi­ho­jen kehit­tä­mi­seen tässä tarkoi­tuk­sessa. 
    • Saimaan­norppa on Suomen ainoa koto­pe­räi­nen nisä­käs. Meillä on sen säily­mi­sestä maail­massa erityi­nen vastuu. Laajen­namme verk­ko­ka­las­tuk­sen rajoi­tuk­sia Saimaan­nor­pan pesi­mä­alueilla.

Sosi­aa­li­nen kestä­vyys kuten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut

”Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.” 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Yhteis­kun­nan sosi­aa­lista kestä­vyyttä mita­taan sillä, miten se kyke­nee turvaa­maan heikoim­massa asemassa olevien elämän inhi­mil­li­set lähtö­koh­dat synty­mästä elämän viimei­seen päivään asti. Tämä koskee niin toimeen­tu­loa kuin tärkei­den palve­lui­den saata­vuutta. Kokoo­muk­sen tavoite on, että jokai­nen suoma­lai­nen saa tarvit­se­mansa sote-palve­lut nopeasti ja laaduk­kaasti asuin­pai­kasta tai talou­del­li­sesta asemasta riip­pu­matta. 

Kokoo­muk­sen aatteen lähtö­koh­tiin kuuluu täysi­val­tai­sen yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keus itse­ään koske­vissa asioissa suku­puo­leen, ikään, katso­muk­seen, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, synty­pe­rään, yhteis­kun­nal­li­seen asemaan tai muuhun taus­taan katso­matta. Sivis­ty­syh­teis­kunta kohte­lee jokaista jäsen­tään yksi­lönä, yhden­ver­tai­sella tavalla. 

Kokoo­mus haluaa turvata nykyistä vahvem­min ihmis­ten oikeu­den suju­vaan hoitoon pääsyyn ja inhi­mil­li­seen hoivaan. Tämän teemme palve­lui­den sisältö- ja asia­kas­nä­kö­kul­masta. Jonoissa tai katkei­le­vissa palve­lu­ket­juissa harva para­nee. Hoidon ja hoivan pitkit­ty­nyt odot­ta­mi­nen tai palve­luista toiseen pompot­telu ainoas­taan lisää koko­nais­kus­tan­nuk­sia ja inhi­mil­listä taak­kaa. Käyt­tä­jän kannalta ei ole merki­tyk­sel­listä, millai­nen orga­ni­saa­tio­malli palve­luita tuot­taa.

Sairauk­sien ehkäi­syssä sekä hoidossa pitää pyrkiä autta­maan jo ennen kuin ihmi­nen tarvit­see sairaa­la­hoi­toa. Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että hän saa tarvit­se­mansa hoidon ja hoivan oikea-aikai­sesti, suju­vasti ja turval­li­sesti. Hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­sessä pain­opiste tulee olla ehkäi­se­vässä työssä.

Oikea-aikais­ten, saavu­tet­ta­vien ja tehok­kaasti tuotet­tu­jen palve­lui­den lisäksi huomiota on kiin­ni­tet­tävä jatkossa entistä enem­män terveel­lis­ten elämän­ta­po­jen edis­tä­mi­seen ja jokai­sen omaan vastuuseen tervey­des­tään. Elämän­ta­pa­sai­rauk­sien ja niiden hait­to­jen vähen­tä­mi­nen terveel­li­sellä ravin­nolla, riit­tä­vällä fyysi­sellä aktii­vi­suu­della ja kohtuu­den noudat­ta­mi­sella on verrat­to­masti tehok­kaam­paa kuin mitkään lisäyk­set seuraus­ten hoita­mi­sen resurs­sei­hin.

Parempi laatu ja saata­vuus palve­luille  

Suomi on pinta-alal­taan suuri ja väes­töl­tään ikään­tyvä maa, jossa sote-palve­lui­den tarve ei tule lähi­vuo­sina vähen­ty­mään. Suomen nykyi­nen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­telmä ei ole kunnossa. Ihmi­set joutu­vat pitkiin jonoi­hin aivan perus­ta­son palve­luita saadak­seen. Nyky­jär­jes­tel­mässä myös sillä, missä ihmi­nen asuu, on liian suuri merki­tys siihen, millaista hoitoa tämä saa.

Palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Sote-palve­lui­den tulee raken­tua kaupun­kien ja kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita tai kuntayh­ty­miä laaduk­kai­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi ympäri maata.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen kärkenä on oltava ihmi­nen ja hoitoon pääsy, sekä laaduk­kaat ja vaikut­ta­vat palve­lut ja järjes­tel­män kestä­vyys kustan­nus­ten kasvua hillit­se­mällä. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin.

  • Uudis­te­taan palve­lut ihmi­sen ehdoilla
    • Puoli vuotta jonossa on liian kauan. Kiris­tämme hoito­ta­kuuta Kokoo­muk­sen esit­tä­män sote-linjauk­sen mukai­sesti.
    • Haemme aktii­vi­sesti julkis­ten ja yksi­tyis­ten toimi­joi­den sekä järjes­tö­jen yhteis­työnä terveys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin malleja, jotka kannus­ta­vat terveel­lis­ten elämän­ta­po­jen edis­tä­mi­seen ja jokai­sen vastuuseen omasta tervey­des­tään.
    • Vahvis­tamme itse­mää­rää­mi­soi­keutta eli oikeutta valita itse tai tuetusti. Valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia on oltava lompa­kon paksuu­desta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.
    • Toteu­tamme valin­ta­mah­dol­li­suuk­sien vahvis­ta­mi­sen palve­luse­te­li­jär­jes­tel­mää kehit­tä­mällä ja laajasti hyödyn­tä­mällä. Palve­luse­te­lien tarjoa­mi­sesta teemme lain­sää­dän­nöllä velvoit­ta­vaa. Toteu­tamme palve­luse­te­li­jär­jes­tel­män ohjauk­sen valta­kun­nal­li­sesti.
    • Hyödyn­nämme henki­lö­koh­taista budje­toin­tia laajem­pia palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia tarvit­se­ville.
    • Kehi­tämme edel­leen sairaus­va­kuu­tus­lain hoito­kor­vaus­jär­jes­tel­mää, jotta perus­ta­son sote-palve­lut eivät enti­ses­tään ruuh­kaudu. 
    • Ikäih­mis­ten kuntou­tusta on kehi­tet­tävä ja vahvis­tet­tava. Ikään­ty­neet hyöty­vät kuntou­tuk­sesta. Se paran­taa elämän­laa­tua, liik­ku­mis- ja toimin­ta­ky­kyä ja edis­tää mahdol­li­suutta jatkaa itse­näistä elämää sekä osal­lis­tu­mista kodin ulko­puo­li­siin toimin­toi­hin.
    • Paran­namme hoiva-alan työoloja ja lisäämme suun­ni­tel­mal­li­sesti koulu­tus­mää­riä työtaa­kan helpot­ta­mi­seksi. Otamme käyt­töön hoito- ja hoiva­työtä helpot­ta­via tekno­lo­gioita.
  • Yhte­näis­te­tään sote-tiedon­tuo­tan­toa
    • Puramme viran­omais­ten pääl­lek­käi­set tiedon­ke­ruu­vel­voit­teet
    • Harmo­ni­soimme kansal­li­set tieto­mää­rit­te­lyt, tieto­ra­ken­teet ja kirjaa­mis­oh­jeet niin, että tiedot voidaan kerta­kir­jata suju­vasti osana palve­lu­pro­ses­seja. Varmis­tamme, että kaikki tieto on kone­luet­ta­vaa.
    • Laajen­namme laatu­re­kis­te­reitä ja edis­tämme hoidon vaikut­ta­vuusar­vioin­tien tulos­ten avoi­muutta.
  • Seuraa­vaan epide­mi­aan on varau­dut­tava parem­min
    • Mahdol­li­siin tule­viin epide­mioi­hin on varau­dut­tava koro­nae­pi­de­miasta saatuja oppeja ja kansain­vä­listä tutki­mus­tie­toa hyödyn­täen.
    • Pidämme yllä ja tarpeen mukaan vahvis­tamme väes­tön roko­tus­kat­ta­vuutta. Luomme valmiu­den toteut­taa nopealla aika­tau­lulla koko väes­tön katta­via massa­ro­ko­tuk­sia, riski­ryh­mät prio­ri­soi­den.
    • Varmis­tamme, että epide­mian puhje­tessa hoito­hen­ki­lös­töllä on kaikissa tilan­teissa riit­tä­vät ja asian­mu­kai­set suoja­va­rus­teet käytet­tä­vissä. Henki­lös­tön työhy­vin­voin­tia ja työssä jaksa­mista on tuet­tava krii­sio­lois­sa­kin.
    • Teemme maan katta­van suun­ni­tel­man saata­villa olevan labo­ra­to­rio­ka­pa­si­tee­tin mobi­li­soi­mi­seksi tartun­ta­tau­tien testaus­käyt­töön mahdol­li­sim­man nopealla varoi­tusa­jalla.

Huomio ongel­mien ennal­taeh­käi­syyn ja tehok­kaa­seen apuun

Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuus ja toimet mielen­ter­vey­son­gel­mien ehkäi­se­mi­seksi on turvat­tava. Yksi­lön hädän lisäksi kysy­mys on valta­vasta yhteis­kun­nal­li­sesta haas­teesta: Mielen­ter­vey­son­gel­mat ovat jo suurin yksit­täi­nen työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle jäämi­sen syy. Koro­na­krii­sin vaiku­tuk­sesta riski mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle ja pahe­ne­mi­selle on kasva­nut enti­ses­tään. Huoli toimeen­tu­losta on kasva­nut monessa koti­ta­lou­dessa lomau­tus­ten, irti­sa­no­mis­ten ja yrit­tä­jien ahdin­gon myötä. Kotiin eris­täy­ty­mi­sen pelä­tään syven­tä­vän perhei­den krii­sejä. Huoli vähä­va­rais­ten lapsi­per­hei­den pärjää­mi­sestä, perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta ja päih­tei­den käytön lisään­ty­mi­sestä, vanhem­pien psyyk­kis­ten ongel­mien syven­ty­mi­sestä, uupu­mi­sesta sekä pari­suh­deon­gel­mien kasva­mi­sesta ja huolto- ja tapaa­mis­rii­to­jen pahe­ne­mi­sesta on merkit­tävä. Rutii­nien rikkou­tuessa päih­tei­den käyttö voi lisään­tyä ja henki­nen hyvin­vointi olla koetuk­sella. Tämä lisää riskiä mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle tai pahe­ne­mi­selle.

  • Mielen­ter­vey­den haas­tee­seen on aika tart­tua
    • Kokoo­muk­sen mielestä mielen­ter­veys­pal­ve­lut pitää saada mata­lalla kynnyk­sellä, ja hoitoon pitää päästä hoito­ta­kuun puit­teissa, selvästi nykyistä nopeam­min. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuus on turvat­tava tera­pia­ta­kuu -aloit­teen mukai­sesti.
    • Otamme mielen­ter­veys­pal­ve­luissa nykyistä vahvem­min huomioon myös ihmi­sen koko­nais­val­tai­sen tervey­den edis­tä­mi­sen ja elämän­hal­lin­nan. Tämä kattaa niin ravin­non, liikun­nan ja sosi­aa­li­set suhteet kuin mahdol­li­suu­den työn­te­koon eri järjes­te­lyin.
  • Aute­taan eniten tukea tarvit­se­vat jaloil­leen toimi­villa sosi­aa­li­pal­ve­luilla
    • Vähen­nämme asunn­ot­to­muutta kirjaa­malla asunn­ot­to­muu­den vähen­tä­mi­nen valtion tuke­mien vuokra-asun­to­jen keskei­sim­piin tehtä­viin. Tavoit­teena tulee olla, että Suomessa jokai­sella on asunto.
    • Huoleh­dimme lasten­suo­je­lun resurs­sien riit­tä­vyy­destä painot­taen erityi­sesti ennal­taeh­käi­se­vää työtä. Samoin turvaamme perhei­den koti­pal­ve­lun ja perhe­so­si­aa­li­työn resurs­sit. Perhei­den kotiin tuota­vat palve­lut ovat tehok­kaim­pia tapoja auttaa perheitä ja ehkäistä uupu­mista ja loppuun pala­mista.
  • Päih­deon­gel­mista ja riip­pu­vuuk­sista kärsi­viä on autet­tava tehok­kaasti
    • Jos ihmi­nen haluaa lopet­taa päih­tei­den käytön ja tarvit­see siihen tukea, sitä on oltava helposti ja mata­lalla kynnyk­sellä saata­villa.
    • Hyödyn­nämme kolman­nen sekto­rin osaa­mista vanhus­ten yksi­näi­syy­den helpot­ta­mi­sessa, keinona ennal­taeh­käistä ikään­ty­neen väes­tön alko­ho­lin liika­käy­tön yleis­ty­mistä.
    • Tehos­tamme alko­ho­lin liika­käy­tön tunnis­ta­mista ja siihen puut­tu­mista työpai­koilla. Kehi­tämme työpai­koille tähän toimin­ta­mal­lin.
    • Päih­de­riip­pu­vuu­desta kärsi­vän äidin oikeus käyt­tää päih­teitä ei voi koskaan olla tärkeämpi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä. Lapsen tervey­den turvaa­mi­seksi on tarvit­taessa sovel­let­tava pakko­hoi­toa tai enna­koi­vaa huos­taan­ot­toa.
    • Päih­de­riip­pu­vuutta vähen­tä­mällä voidaan vähen­tää myös alttiutta rikol­li­seen elämän­ta­paan. Teemme tarvit­ta­vat laki­muu­tok­set, jotta vanki­loi­den päih­teet­tö­myyttä pysty­tään valvo­maan mahdol­li­sim­man tulok­sek­kaasti.
    • Lisäämme tullin, raja­var­tio­lai­tok­sen ja polii­sin voima­va­roja huumei­den sala­kul­je­tuk­sen ja kaupan paljas­ta­mi­seksi ja teki­jöi­den löytä­mi­seksi.
    • Mahdol­lis­tamme huumei­den käyt­tä­jille kaik­kialla mata­lalla kynnyk­sellä pääsyn vieroi­tuk­seen ilman pelkoa rikol­li­seksi leimau­tu­mi­sesta. Tuemme riip­pu­vuu­desta eroon pääs­seitä päih­teet­tö­män elämän­ta­van yllä­pi­dossa.
    • Riip­pu­vuu­det johta­vat helposti kier­tee­seen, joka ajaa talou­del­li­siin, sosi­aa­li­siin ja tervey­del­li­siin ongel­miin ja jopa rikol­li­suu­teen. Asetamme raha­pe­li­po­li­tii­kassa pelion­gel­mien vähen­tä­mi­nen ensi­si­jai­seksi tavoit­teeksi. 
    • Torjumme raha­pe­li­riip­pu­vuutta siir­tä­mällä peli­au­to­maa­tit eril­li­siin tiloi­hin, joihin pääsyä kont­rol­loi­daan tehok­kaasti. Veik­kauk­sen pelei­hin on voitava omasta pyyn­nöstä saada elini­käi­nen port­ti­kielto.
    • Raha­pe­lion­gel­mais­ten ihmis­ten autta­mi­sen osaa­mista ja resurs­seja vahvis­tamme niin mata­lan kynnyk­sen palve­luissa kuin vaati­vim­mis­sa­kin palve­luissa.

Hyvä elämä eläk­keellä ja ikäih­mi­senä

Elin­ajan piden­tyessä ja pitkäi­käi­syy­den yleis­tyessä ei eläkei­käi­siä voi pitää yhte­näi­senä ryhmänä. Yhä useampi kansa­lai­nen on terve ja toimin­ta­ky­kyi­nen vuosi­kym­me­niä eläk­keelle siir­ty­mi­sensä jälkeen. Aktii­vi­nen 70-vuotias voi olla parem­massa kunnossa kuin 50-vuotias fyysi­sesti passii­vi­nen henkilö. Hyvä­kun­tois­ten ja aktii­vis­ten senio­rei­den joukon kasvaessa on pohdit­tava, miten esimer­kiksi vapaa-ajan palve­lut vastaa­vat ikäih­mis­ten tarpei­siin ja miten ikään­ty­nei­den osal­lis­tu­mista voidaan tukea.

Toisaalta meillä on hyvin korkean iän saavut­ta­via senio­ri­kan­sa­lai­sia. Matkaa eläkeiästä väes­tömme vanhim­piin on vuosissa mitat­tuna useita kymme­niä vuosia. Vuosien kart­tuessa palve­lui­den tarve lisään­tyy. Palve­luissa tulisi turvata ikäih­mis­ten tarvit­sema hoiva ja tuki arki­siin toimiin, kuiten­kin arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Kun kotona asumi­nen käy turvat­to­maksi, tulee ikäih­mi­sellä olla asuin­pai­kasta riip­pu­matta mahdol­li­suus laaduk­kaa­seen hoivaan, jossa moniam­ma­til­lista henki­lö­kun­taa on riit­tä­västi. Senio­rit ovat myös merkit­tävä voima­vara kolman­nen sekto­rin ja omais­hoi­don työsa­roilla. Näiden tärkei­den toiminta-aluei­den kehit­tä­mistä ja vahvis­ta­mista tulee edel­leen jatkaa.

Ikään­ty­vien kansa­lais­ten pärjää­mi­nen digi­ta­li­soi­tu­vassa maail­massa, jossa suuri osa palve­luista on saata­villa vain inter­ne­tin väli­tyk­sellä, on huole­naihe. Tänä päivänä myös erilai­sia kodin lait­teita ja apuvä­li­neitä halli­taan digi­taa­li­sesti. Älylait­tei­den avulla voidaan myös torjua yksi­näi­syyttä. Järjes­tel­mien help­po­käyt­töi­syy­den merki­tys koros­tuu. Palve­luissa on kuiten­kin edel­leen huomioi­tava ne ikään­ty­neet ja vammai­set henki­löt, jotka eivät ole älylait­tei­den kautta saavu­tet­ta­vissa. Tavoit­teemme on, että ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keus ja mahdol­li­suus elää omansa näköistä elämää toteu­tuu sairau­desta ja iästä riip­pu­matta. Jokai­sella ihmi­selle on turvat­tava oikeus päät­tää omista asiois­taan ja tulla kuul­luksi. Tämä on erityi­sen tärkeää muis­ti­sai­raille ja heidän omai­sil­leen.

Ikään perus­tuva syrjintä on pystyt­tävä kitke­mään yhteis­kun­nas­tamme. Laadu­kas elämä edel­lyt­tää tervey­den, turval­li­suu­den ja talou­den lisäksi mahdol­li­suutta osal­li­suu­teen ja itsensä toteut­ta­mi­seen. Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä monen ikäih­mi­sen arjessa. Jokai­nen on yksilö - persoo­nal­li­suus ei jää eläk­keelle.

  • Kohen­ne­taan senio­rei­den elämän­laa­tua ja hyvin­voin­tia
    • Koro­na­krii­sin takia moni ikään­ty­nyt joutui olemaan erossa lähei­sis­tään, mikä on ollut omiaan pahen­ta­maan yksi­näi­syyttä ja siitä aiheu­tu­via monen­lai­sia ongel­mia. On luotava suosi­tuk­set, jotka mahdol­lis­ta­vat jous­ta­vasti erilais­ten tilan­tei­den huomioi­mi­sen, miten vastaa­vissa tilan­teissa voitai­siin turval­li­sesti pitää yhteyttä lähei­siin.
    • Harras­tuk­set tuovat sisäl­töä elämään, pitä­vät aktii­vi­suutta yllä ja autta­vat osal­taan myös torju­maan yksi­näi­syyttä. Kehi­tämme help­poja tapoja yllä­pi­tää sosi­aa­li­sia kontak­teja ja harras­taa myös kotoa käsin.
    • Vahvis­tamme yhtei­söl­li­syy­den tukea ja yksi­näi­syy­den ehkäi­syä myös palve­lua­su­mi­sen suun­nit­te­lussa. Kehi­tämme uuden­lai­sia yhtei­sö­asu­mi­sen muotoja, joissa erilai­set palve­lut ovat osa koko­nai­suutta. Kult­tuu­ri­pal­ve­lu­jen saavu­tet­ta­vuu­desta ja kult­tuu­ri­lai­tos­ten esteet­tö­myy­destä huoleh­ti­mi­sen lisäksi sisäl­ly­tämme hoiva- ja hoito­ko­tien toimin­taan taidetta ja kult­tuu­ria.
    • Otamme alue­suun­nit­te­lussa entistä parem­min huomioon senio­rei­den tarpeet, niin liiken­ne­rat­kai­su­jen kuin asui­na­luei­den suun­nit­te­lun osalta. 
    • Digi­taa­li­set ratkai­sut ja tekno­lo­gia on saatava avuksi ikäih­mis­ten asioin­nin ja yhtey­den­pi­don helpot­ta­mi­seksi. Ikään­ty­neille tarvi­taan help­po­käyt­töi­siä väli­neitä, kuten moni­pal­ve­lu­päät­teet, sekä tukea niiden otta­mi­seksi käyt­töön.
    • Vanhus­pal­ve­lut, koti­hoito, ikäih­mis­ten perhe­hoito, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoiva ja omais­hoito, on uudis­tet­tava koko­nai­suu­tena niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon, hoivan ja kuntou­tuk­sen asia­kas­läh­töi­sesti. Haluamme turvata osaa­van henki­lös­tön riit­tä­vyy­den kaikissa vanhus­ten palve­lu­jen eri muodoissa.
    • Vahvis­tamme liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa. Sote-alan ammat­ti­lais­ten koulu­tuk­sessa liikun­nan roolia terveyttä edis­tä­vänä teki­jänä on lisät­tävä. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa ikään­ty­nei­den palve­luissa jo varhai­sessa vaiheessa.
    • Jos kotona asumi­nen ei ole mahdol­lista esim. tervey­den tai heiken­ty­neen toimin­ta­ky­vyn takia, tulee ikäih­mi­sen päästä viipy­mättä asuin­pai­kasta riip­pu­matta laaduk­kaa­seen hoivaan, jossa on riit­tä­västi moniam­ma­til­lista henki­lö­kun­taa.
    • Lisäämme suun­ni­tel­mal­li­sesti hoito­hen­ki­lös­tön ja muun tarvit­ta­van henki­lö­kun­nan koulu­tus­mää­riä. Ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan henki­lös­tön lisää­mi­nen ei saa vaaran­taa esimer­kiksi koti­hoi­toa, jossa ammat­ti­lais­ten tarve kasvaa yhtä lailla.
    • Tuemme omais­hoi­ta­jien jaksa­mista vapaa­päi­villä sekä tarjoa­malla räätä­löi­dym­piä tuki- ja muita palve­luita. Esimer­kiksi lisäämme palve­luse­te­lin käyt­töä yksi­löl­li­sem­pien valin­to­jen mahdol­lis­ta­mi­seksi. Raken­namme omais­hoi­don tukeen yhte­näi­set hoito­kri­tee­rit. Tuki ei saa riip­pua ihmi­sen asuin­pai­kasta.
    • Pilo­toimme tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve.
    • Kaik­kein pieni­tu­loi­sim­pia ja eniten sairas­ta­via eläke­läi­siä autamme kohtuul­lis­ta­malla tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­suja sekä kehit­tä­mällä lääke­kor­vaus­jär­jes­tel­mää.
    • Varmis­tamme eläk­kei­den osto­voi­man kehi­tyk­sen suhteessa elin­kus­tan­nuk­siin seuraa­malla sään­nöl­li­sesti eläk­keen­saa­jien todel­li­sen kulu­tus­ra­ken­teen ja ylei­sen kulu­tus­ra­ken­teen vastaa­vuutta.
    • Perumme koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kauk­sen. Toteu­tamme koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen Sitran mallin mukai­sesti paran­net­tuna ikään­ty­neille kansa­lai­sille, jolloin siitä tulee tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Tämä paran­taa ikäih­mis­ten mahdol­li­suuk­sia itse hank­kia tarvit­se­mi­aan palve­luita. 

Yhteis­kun­nan kestä­vyys kuten turval­li­suus ja oikeus­val­tio

Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle. Sen on suojat­tava yksi­löä pahan­teon ja mieli­val­lan sekä rasis­min, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen perus­tu­van tai muun syrjin­nän kohteeksi joutu­mi­selta. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Yksi kestä­vän yhteis­kun­nan tärkeim­mistä päämää­ristä on ihmis­ten oikeus elää turvassa. Sitä takaa­massa ovat järjes­täy­ty­neen yhteis­kun­nan insti­tuu­tiot, mutta myös kansa­lai­syh­teis­kunta ja viime kädessä jokai­nen vastuul­li­nen kansa­lai­nen itse. Kun jokai­nen välit­tää itses­tään ja toisista sekä tiedos­taa oman vastuunsa itses­tään ja lähiym­pä­ris­tös­tään, se ihan­neo­loissa jo tekee arjesta turval­li­sen. Konkreet­ti­sesti arjen turval­li­suus ilme­nee esimer­kiksi liiken­ne­tur­val­li­suu­dessa tai tartun­ta­tau­deilta suojau­tu­mi­sessa. Molem­missa tarvi­taan sekä yhteistä että yksi­lö­koh­taista vastuuta. Kun ihmi­nen haluaa toimia oikein ja toiset huomioon ottaen, hänen on voitava luot­taa siihen, että muut teke­vät samoin.

Turval­li­suutta ei voi ajatella vain laki- ja järjes­tys­asiana. Keskeistä on löytää ajoissa ja tuoda avun äärelle ne ihmi­set, jotka syystä tai toisesta kohtaa­vat elämäs­sään sellai­sia vaikeuk­sia, joita eivät omin voimin pysty ylit­tä­mään. Työelä­mästä ja sosi­aa­li­sista yhteyk­sistä irral­leen joutu­mi­nen sekä elämän­hal­lin­nan ongel­mat voivat pitkit­tyes­sään johtaa syrjäy­ty­mi­seen ja rikol­li­suu­teen. Kerran liik­keelle lähdet­ty­ään tällai­nen kierre on vaikea katkaista. Siksi ennal­taeh­käi­se­vän ja ihmis­ten autta­mi­seen tähtää­vän ajat­te­lun on oltava turval­li­suus­po­li­tii­kan ytimessä. Osal­li­suus, syrji­mät­tö­myys, ajatuk­sen-, oman­tun­non-, uskon­non- ja sanan­va­paus sekä vapaa tiedon­vä­li­tys ovat vält­tä­mät­tö­miä edel­ly­tyk­siä sille, että voimme tule­vai­suu­des­sa­kin yllä­pi­tää ja kehit­tää demo­kraat­tista ja avointa yhteis­kun­taa. 

Turval­li­suutta on joka päivä yllä­pi­det­tävä ja vahvis­tet­tava tietoi­silla valin­noilla ja teoilla. Turval­li­nen yhteis­kunta on varau­tu­nut säilyt­tä­mään toimin­ta­ky­kynsä myös yllät­tä­vissä tilan­teissa. Varau­tu­mi­nen ulkoi­siin turval­li­suusuh­kiin on yhä enem­män koko­nais­tur­val­li­suu­den ajat­te­luun perus­tu­vaa. Esimer­kiksi infor­maa­tio­vai­kut­ta­mista vastaan erit­täin teho­kas ase on kansa­kun­nan mahdol­li­sim­man korkea koulu­tus- ja sivis­tys­taso sekä kriit­ti­sen ajat­te­lun kyky. 

Tervey­den­huol­lon toimi­vuus myös krii­siai­koina on ehdot­to­man tärkeää. Varau­tu­mista laajoi­hin poik­keus­o­loi­hin onkin vahvis­tet­tava.

Kaikki pide­tään mukana

  • Kun ihmi­nen syrjäy­tyy, kyseessä on aina yksi­lön trage­dia mutta myös yhteis­kun­nan epäon­nis­tu­mi­nen. Seurauk­set näky­vät muual­la­kin kuin vain syrjäy­ty­neen omassa elämässä. Siksi tarvi­taan oikea-aikaista autta­mista ja syihin puut­tu­mista.
    • Monen nuoren kohdalla elämän­hal­lin­nan ongel­mat, mielen­ter­vey­den horju­mi­nen ja päih­deon­gel­mat johta­vat opin­to­jen keskey­ty­mi­seen ja myöhem­min pysy­vään syrjäy­ty­mi­seen. Nämä nuoret on löydet­tävä ja saatet­tava ajoissa tuki­toi­mien piiriin. Tämä on myös teho­kasta rikol­li­suu­den juuri­syi­hin puut­tu­mista.
    • Laajen­namme kutsun­nat ikäluok­ka­tar­kas­tuk­seksi. Ohjaamme apua tarvit­se­vat nuoret kutsun­noista etsi­vän nuori­so­työn tai muiden sovel­tu­vien palve­lu­jen piiriin yksi­löl­li­sen tilan­teen perus­teella.
    • Nuori­so­työ ja sen asian­tun­ti­jat ovat korvaa­mat­to­mia erityi­sesti saavut­ta­maan ne nuoret, jotka ovat muuten vaarassa ajau­tua syrjään. Levi­tämme tehok­kaita etsi­vän nuori­so­työn toimin­ta­mal­leja kaik­kialle ja varmis­tamme niiden riit­tä­vän rahoi­tuk­sen.
    • Yksi­näi­set vanhuk­set tunte­vat usein pelkoa ja turvat­to­muutta. Milloin omais­ten tai julkis­ten palve­lui­den voima­va­rat eivät riitä, vapaa­eh­tois­työllä voidaan tuoda merkit­tä­västi hyvää ikäih­mis­ten elämään.
    • Meidän on rajoi­tet­tava pika­vip­pien mark­ki­noin­tia sekä perin­tä­ku­lu­jen kerty­mistä. Kilpai­lu­lain­sää­dän­nöllä varmis­te­taan vastuul­li­nen kulut­ta­ja­luot­to­mark­kina.

Oikeus, laki ja järjes­tys kaik­kialla

  • Turvaamme oikeus­val­tion perus­toi­min­not ja varmis­tamme, että kansa­lai­nen voi luot­taa saavansa lain turvaa sitä tarvi­tes­saan
    • Lisäämme polii­sien määrää suun­ni­tel­mal­li­sesti kohti pohjois­maista tasoa nosta­malla sen nyky­ta­solta noin 8000 henki­lö­työ­vuo­teen.
    • Rikos­tut­kin­nan voima­va­roja vahvis­tamme siten, että myös muut kuin vaka­vim­mat rikok­set pysty­tään tutki­maan ja teki­jät saat­ta­maan vastuuseen. Lisäksi otamme huomioon tämän aiheut­ta­man voima­va­ro­jen lisäyk­sen tarpeen myös rikos­ket­jun myöhem­missä vaiheissa.
    • Polii­sin on voitava keskit­tyä ydin­teh­tä­viinsä ja kehit­tyä niissä edel­leen­kin maail­man parhaaksi polii­siksi. On vähen­net­tävä polii­silta sellai­sia tehtä­viä, jotka voi hyvin hoitaa jokin muukin taho. Tällai­sia ovat esimer­kiksi tietyt kulje­tus- ja vartioin­ti­teh­tä­vät sekä jotkin osat vähäis­ten liiken­ne­va­hin­ko­jen tai työta­pa­tur­mien tutki­mi­sesta.
    • Kehi­tämme elekt­ro­nista ja teknistä raja­val­von­taa.
    • Varmis­tamme syyt­täjä- ja tuomiois­tuin­lai­tok­sen laaduk­kaan toimin­nan ja ihmis­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen. Oikeu­den­käyn­tien kestoa Suomessa lyhen­nämme proses­seja järkeis­tä­mällä ja resurs­seja lisää­mällä.
  • Avointa yhteis­kun­taa ja demo­kra­tiaa on puolus­tet­tava. Luot­ta­mus demo­kra­tian toimi­vuu­teen ja hallin­non läpi­nä­ky­vyy­teen ovat yhteis­kun­ta­rau­han perusta
    • Puolus­tamme vapaata tiedon­vä­li­tystä, Inter­ne­tin vapautta sekä moni­ää­nistä mediaa.
    • Turvaamme vaali­jär­jes­tel­män luotet­ta­vuu­den. Emme ota käyt­töön sähköistä äänes­tystä valtiol­li­sissa vaaleissa.
    • Varmis­tamme lail­li­suus­val­von­nan riit­tä­vät voima­va­rat, jotta havait­tui­hin epäkoh­tiin voidaan puut­tua tehok­kaasti.
    • Helpo­tamme kansa­lais­ten ja tiedo­tus­vä­li­nei­den tiedon­saan­tia päätök­sen­teosta ja lisäämme vaikut­ta­mi­sen kana­via esimer­kiksi sähköi­siä kuule­mi­sia järjes­tä­mällä. 
    • Luomme lobbauk­selle sito­vat peli­sään­nöt ja sitä koske­van lain­sää­dän­nön.
    • Tehos­tamme raha­pe­li­jär­jes­tel­män valvon­taa ja keski­tämme sen yhdelle toimi­jalle. Järjes­tel­män läpi­nä­ky­vyyttä lisäämme erot­ta­malla selkeästi toisis­taan toimin­nan valvon­nan, tuot­to­jen jaon ja edun­saa­jat.
    • Histo­rial­li­sen itse­tar­kas­te­lun vuoksi, Suomelle toimi­tettu Tiiti­sen lista ja muut vastaa­vat aineis­tot, on julkis­tet­tava.
  • Oikeu­den­mu­kaista rangais­tus­po­li­tiik­kaa, apua rikos­ten uhreille
    • Uhrin asema on nostet­tava krimi­naa­li­po­li­tii­kassa etusi­jalle erityi­sesti paran­ta­malla uhrin tuki­pal­ve­luita proses­sin aikana ja sen jälkeen.
    • Toteu­tamme rais­kaus- ja hyväk­si­käyt­tö­ri­kos­ten koko­nai­suu­dis­tuk­sen. Kiris­tämme eten­kin seksu­aali- ja väki­val­ta­ri­kos­ten rangais­tuk­sia ja siten vahvis­tamme seksu­aa­lista itse­mää­rää­mi­soi­keutta sekä uhrin asemaa.
    • Tehos­tamme erityi­sesti lapsiin kohdis­tu­vien rikos­ten tunnis­ta­mista ja ehkäi­syä sekä niihin syyl­lis­ty­nei­den saat­ta­mista vastuuseen teois­taan.
    • Perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­taan on puutut­tava aiem­paa tehok­kaam­min. Haluamme luopua näiden rikos­ten sovit­te­lu­mah­dol­li­suu­desta, suojata uhria nykyistä parem­min sekä paran­taa lähes­ty­mis­kiel­lon noudat­ta­mi­sen valvon­taa ja lisätä turva­ko­ti­paik­koja sekä nostaa ilmiötä ylei­seen tietoi­suu­teen.
    • Muutamme lakia niin, että kun rikok­sen­te­ki­jän omai­suutta otetaan vakuus­ta­ka­va­rik­koon, korva­mer­ki­tään siitä osa korvauk­siin sellai­selle rikok­sen uhrille, joka on luon­nol­li­nen henkilö.
    • Terro­ris­mi­lain­sää­dän­töä on kiris­tet­tävä esimer­kiksi krimi­na­li­soi­malla terro­ris­ti­jär­jes­töön kuulu­mi­nen. Suomen tulee ottaa käyt­töön Tans­kan malli kansa­lai­suu­den peru­mi­sessa ulko­mailla aseel­li­seen terro­ris­ti­ryh­män tai vastaa­van toimin­taan osal­lis­tu­van kaksois­kan­sa­lai­sen kohdalla.
    • Vankein­hoi­to­vi­ran­omai­sille on turvat­tava riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det, jotta vanki­la­tur­val­li­suu­desta voidaan huoleh­tia niin vankien kuin henki­lös­tön näkö­kul­masta. 
    • Kiris­tämme järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta koske­vaa rikos­lain­sää­dän­töä enna­koi­vasti Ruot­sissa tehty­jen virhei­den vält­tä­mi­seksi
    • Jos ihmi­nen haluaa luopua rikol­li­sesta elämän­ta­vasta, hänelle on tarjot­tava siihen aito mahdol­li­suus.

Koko­nais­tur­val­li­suus ja krii­sia­jan huol­to­var­muus

Koko­nais­tur­val­li­suu­den merki­tys on maail­man muut­tuessa kasva­nut. Koko­nais­tur­val­li­suus on tavoi­te­tila, jossa yhteis­kun­nan elin­tär­kei­siin toimin­toi­hin kohdis­tu­vat riskit ja uhkat ovat hallit­ta­vissa. Yhteis­kun­nan koko­nais­tur­val­li­suu­teen kohdis­tu­vat uhkat ovat moniu­lot­tei­sia ja rajat ylit­tä­viä. Uusien uhkien torjunta edel­lyt­tää entistä enem­män laajoja koko­nais­tur­val­li­suu­den mukai­sia toimia niin koko yhteis­kun­nalta kuin kansain­vä­li­seltä yhteis­työl­tä­kin.

  • Krii­sia­jan johta­mis­jär­jes­tel­määmme on syytä selkeyt­tää. Ydin­teh­tä­vien, kuten tilan­ne­ku­van tuot­ta­mi­sen ja vies­tin­nän, merki­tys koros­tuu.
    • Päivi­tämme huol­to­var­muu­teen liit­ty­viä raken­teita. Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut heik­kouk­sia huol­to­var­muus­jär­jes­tel­mäs­sämme.
    • Huol­to­var­muu­den turvaa­mi­seksi Suomen tulee aktii­vi­sesti edis­tää varau­tu­mis­po­li­tiik­kaa EU:ssa ja laajem­min kansain­vä­li­sesti. Euroo­pan unio­nin maiden keski­näi­nen, mutta myös laajempi kansain­vä­li­nen riip­pu­vuus, aset­taa haas­teita huol­to­var­muu­delle. Ilman määrä­tie­toista vaikut­ta­mis­työtä huol­to­var­muu­temme kärsii.
    • EU:lla ja sen alai­silla viras­toilla on ratkai­seva merki­tys terro­ris­min ja järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den rajat ylit­tä­vässä torjun­nassa. Takaamme turval­li­suus­vi­ran­omai­sille riit­tä­vät toimi­val­tuu­det uusien uhkien torju­mi­seksi. Uudet uhkat edel­lyt­tä­vät viran­omai­sil­tamme varau­tu­mista ja valmiutta.
    • Huol­to­var­muus perus­tuu kilpai­lu­ky­kyi­seen talou­teen ja toimi­viin mark­ki­noi­hin, joten niitä tulee vaalia. Edis­tämme elin­kei­noe­lä­män ja toimia­la­jär­jes­tö­jen yhteis­työtä viran­omais­ten kanssa huol­to­var­muus­asioissa.
    • Vahvis­tamme kansa­lais­ten tietoi­suutta omaeh­toi­sen varau­tu­mi­sen merki­tyk­sestä, esimer­kiksi riit­tä­västä koti­va­rasta.

Koulu­tus

” Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.” 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Laaja-alai­nen sivis­tys ja korkea­ta­soi­nen osaa­mi­nen muodos­ta­vat perus­tan sille, että Suomi voi tule­vai­suu­des­sa­kin olla kestävä, hyvin­voiva ja uudis­tuva maa. Vapau­den ja vastuun yhteis­kunta on mahdol­li­nen vain yhdis­tyes­sään katta­vaan yleis­si­vis­tyk­seen. Suoma­lai­nen sivis­ty­saate on luonut maamme inhi­mil­li­sen pääoman, joka on saanut elää, kasvaa ja kukois­taa arvos­te­tuissa korkea­kou­lu­lai­tok­sis­samme ja levitä sieltä kaik­kialle. Monet suoma­lai­set tieteen ja taiteen teki­jät ovat hyvän koulu­tuk­sen myötä nous­seet maail­man arvos­te­tuim­pien jouk­koon.

Korkea­kou­luilla on Suomessa sivis­tyk­sel­li­sen itsei­sar­von ja korkea­ta­soi­sen tiedon tuot­ta­mi­sen lisäksi ollut myös muita tärkeitä rooleja. Osaa­vien työn­te­ki­jöi­den koulut­ta­mi­nen yhä haas­teel­li­sem­maksi muut­tu­neen työelä­män tarpei­siin on tule­vai­suu­dessa entis­tä­kin tärkeäm­pää. Maksu­ton korkea­kou­lu­tus on myös mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon merkit­tävä toteut­taja. Varal­li­suu­den puute ei ole yhteis­kun­nal­li­sen nousun este yhdel­le­kään suoma­lai­selle nuorelle, vaan jokai­sella on mahdol­li­suus pyrkiä täyteen poten­ti­aa­liinsa.

Osaa­mi­sen ja tutki­muk­sen merki­tys on ratkai­seva siinä, miten krii­sistä pysty­tään nouse­maan kestä­vällä ja uutta luovalla tavalla. Edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­sen ja käyt­töön­o­ton kautta Suomen myön­tei­nen käden­jälki voi olla monin­ker­tai­nen hiili­ja­lan­jäl­keemme verrat­tuna. Suomessa on luotu paljon ainut­laa­tui­sia inno­vaa­tioita esimer­kiksi muovin keräyk­seen, erot­te­luun, proses­soin­tiin tai uudel­leen­käyt­töön sekä raken­ta­mi­seen, teks­tii­lei­hin, ener­gia­te­hok­kuu­teen liit­tyen. Inno­vaa­tioi­den kaupal­lis­ta­mi­sessa on vielä otet­ta­vissa aske­leita.

Korkea­kou­lut ovat osoit­ta­neet 2000-luvulla valmiu­tensa uudis­tua ja ylit­tää raja-aitoja. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampe­reen yliopisto ovat tästä lois­ta­via esimerk­kejä. Myös tule­vai­suu­dessa on oltava valmiutta tuoda voima­va­roja yhteen, muodos­taa vahvem­pia koko­nai­suuk­sia ja varus­tau­tua pärjää­mään kiris­ty­vässä kilpai­lussa. Vastaa­van­lai­seen rohkeu­teen Kokoo­mus haluaa kannus­taa myös tule­vai­suu­dessa.

Suurin osa Suomen lapsista ja nuorista tulee aikui­suu­den kynnyk­selle hyvillä tiedoilla ja taidoilla varus­tet­tuina, valmiina kohtaa­maan omaeh­toi­sen elämän ja siihen liit­ty­vät vastuut. Jokai­nen lapsi ja nuori yksi­lönä ansait­see näky­män tule­vai­suu­teen, jossa omalla toimin­nalla pystyy tavoit­te­le­maan vaikka maail­man huip­pua. Suoma­lai­set nuoret ovat avara­kat­sei­sia, uteliaita ja kansain­vä­li­siä.

Toisaalta moni nuori menet­tää otteensa ja ajau­tuu vaikeuk­siin. Joka kahdek­sas poika ei perus­kou­lun päät­teeksi osaa lukea, kirjoit­taa eikä laskea kunnolla. Näillä nuorilla ennuste tule­vasta elämän­kaa­resta on erit­täin heikko. Pysyvä pieni­tu­loi­suu­den ja työt­tö­myy­den uhka leijuu yllä jo ennen ensim­mäis­tä­kään päivää työelä­mässä. Tätä ei saa hyväk­syä.

Yhteis­kun­nan palve­lui­den kuten varhais­kas­va­tuk­sen ja koulun tehtävä on mahdol­lis­taa jokai­sen lapsen ja nuoren kasvua ja kehi­tystä tasa-arvoi­sesti ja yksi­löl­li­siä vahvuuk­sia tukien. Elämän ensim­mäi­sillä vuosilla on merkit­tä­viä vaiku­tuk­sia koko loppue­lä­män suun­taan. Jos jo ennen perus­kou­lua jää ikäto­ve­reis­taan jälkeen tiedoissa, taidoissa ja sosi­aa­li­sissa kyvyissä, taka­mat­kaa ehtii kertyä aikui­si­kään mennessä niin paljon, ettei mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo enää toteudu. Lapsen ja nuoren elämän­po­lun perusta raken­ne­taan kodissa. 

Kokoo­mus aset­taa tavoit­teeksi, että nuor­ten ajau­tu­mi­nen elämäs­sään sivu­rai­teelle saadaan koko­naan loppu­maan. Se vaatii vahvem­paa otetta ja tukea suurim­massa tarpeessa oleville jo varhai­sista vuosista lähtien sekä ongel­mien ilme­ne­mi­sen havait­se­mista ajoissa. Siihen ei riitä vain koulu­tus­jär­jes­tel­mään keskit­ty­mi­nen. On varmis­tet­tava, että jokai­sen lapsen ja nuoren elämässä on vähin­tään yksi luotet­tava ja turval­li­nen aikui­nen.

Korvaa­ma­ton merki­tys on myös laajalla sivis­tyk­sellä, joka sisäl­tää niin kult­tuu­rin ja taiteen kuin liikun­nan, nuori­so­työn sekä kirjas­tot ja museot. On mahdo­tonta ajatella hyvää elämää ja yhteis­kun­taa ilman niitä.

Maail­man huipulle pääs­tään vain parhaalla osaa­mi­sella

  • Tieteel­li­selle perus­tut­ki­muk­selle ja korkea­kou­lu­tuk­selle lisää arvos­tusta
    • Kokoo­mus luot­taa tieteel­li­seen tutki­muk­seen ja sen tuot­ta­maan tietoon päätök­sen­teon perus­tana. Kuun­te­lemme tiedeyh­tei­söä entistä enem­män jo asioi­den valmis­te­lun alku­vai­heista lähtien.
    • Vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen talou­del­lista auto­no­miaa miljar­di­luo­kan pääomi­tuk­silla. Kasva­tamme myös Suomen Akate­mian kilpail­lun tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen myön­tö­val­tuuk­sia.
    • Kokoo­muk­sen tavoite on, että joka toisella suoma­lai­sella on korkea­kou­lu­tut­kinto. Se vaatii sitä, että viimeis­tään 2030-luvulla enem­mistö työelä­mään tule­vista on korkea­kou­lu­tet­tuja. Jokai­seen aloi­tus­paik­kaan on varmis­tet­tava rahoi­tus.
    • Tämän päivän tutki­mus on huomis­päi­vän hoitoa. Palau­tamme Suomen lääke­tie­teen klii­ni­sen tutki­muk­sen kärki­mai­den jouk­koon nosta­malla valtion tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen tason takai­sin 1990-luvun lopun tasolle.
  • Tutki­malla ja kehit­tä­mällä maail­man kärkeen
    • Nostamme tutki­mus- tuote­ke­hi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuu­den brut­to­kan­san­tuot­teesta suun­ni­tel­mal­li­sesti vähin­tään 4 prosen­tin tasolle julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin tiiviillä yhteis­työllä.
    • Kannus­tamme yliopis­toja edel­leen profi­loi­tu­maan ja löytä­mään alueet, joilla ne pysty­vät tavoit­te­le­maan maail­man kärkeä.
    • Vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen ja yritys­maa­il­man yhteis­työtä erityi­sesti teknii­kan ja luon­non­tie­tei­den aloilla. Lisäämme kansain­vä­listä yhteis­työtä uuden tekno­lo­gian kehit­tä­mi­sessä.
    • Lisäämme suoma­lais­ten osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­seen tieteel­li­seen ja koulu­tuk­sel­li­seen yhteis­työ­hön kuten opis­ke­lija-, opet­taja- ja tutki­ja­vaih­toon.
    • Annamme korkea­kou­luille keskei­sen roolin jatku­van oppi­mi­sen koko­nai­suu­dessa. Korkea­kou­lu­jen koulu­tus­tar­jon­taa avaamme nykyistä jous­ta­vam­min ihmis­ten ja työelä­män hyödyn­net­tä­väksi.
    • Vahvis­tamme opin­to­jen jous­ta­vuutta erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa. Ajasta ja paikasta riip­pu­ma­ton opis­kelu tulee tehdä mahdol­li­seksi esimer­kiksi korkea­kou­lu­jen digi­taa­li­sen alus­ta­mal­lin ja sähköi­sen tent­ti­jär­jes­tel­män avulla. Pois­tamme yliop­pi­las­kun­tien pakko­jä­se­nyy­den.
    • Haluamme, että nopeasti muut­tu­van työelä­män tarpeet koulu­tuk­sessa tunnis­te­taan ja jatku­van oppi­mi­sen pain­opis­tettä siir­re­tään tutkin­to­kes­kei­syy­destä osaa­mis­kes­kei­syy­teen.
    • Autamme ja kannus­tamme kaik­kia korkea­kou­luja kasvat­ta­maan koulu­tus­vien­tiä erityi­sesti tutkin­to­kou­lu­tuk­sen myyn­tiä kasvat­ta­malla. Tavoit­tee­namme on koulu­tus­vien­nin vähin­tään kolmin­ker­tais­ta­mi­nen 2030-luvun alkuun mennessä.
  • Kult­tuuri ja laaja sivis­tys­työ teke­vät parem­paa yhteis­kun­taa kaikille
    • Liikun­nal­li­sen elämän­ta­van omak­su­mi­nen jo lapsena tuo terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä koko elämän­kaa­ren mitalle. Tuomme liikun­ta­mah­dol­li­suu­det jokai­sen lapsen saata­ville varhais­kas­va­tuk­sesta ja perus­o­pe­tuk­sen alaluo­kilta lähtien.
    • Urhei­li­joi­den mahdol­li­suuk­sia ammat­ti­mai­seen valmen­tau­tu­mi­seen ja ammat­tinsa harjoit­ta­mi­seen on vahvis­tet­tava. 
    • Uudis­te­taan liikun­ta­pal­ve­lui­den arvon­li­sä­ve­ro­tusta. Jatkossa on pyrit­tävä mahdol­li­sim­man yhte­näi­seen, neut­raa­liin ja liikun­taa edis­tä­vään vero­kan­taan
    • Kansal­lis­puis­tot ovat osa kult­tuu­ria, ja luon­non­tun­te­mus kuuluu suoma­lai­seen yleis­si­vis­tyk­seen. Pidämme kansal­lis­puis­tot kunnossa ja varmis­tamme, että erityi­sesti koulu­lai­set pääse­vät vierai­le­maan niissä.
    • Tunnis­tamme ja tunnus­tamme kult­tuu­rin ja taiteen merki­tyk­sen ihmi­sen hyvin­voin­nille, niiden itsei­sar­von yhtei­senä perin­tö­nämme sekä iden­ti­tee­tin raken­nusai­neina. Vaalimme niitä ylpey­dellä.
    • Hyödyn­nämme luovien alojen kasvu­po­ten­ti­aa­lin täysi­mää­räi­sesti. Luovien alojen vahvis­ta­mi­nen tukee suoma­lai­sen taiteen ja kult­tuu­rin saavu­tet­ta­vuutta sekä suoma­lai­sen osaa­mi­sen kasvua ja kansain­vä­lis­ty­mistä. Kokoamme luovien alojen kehit­tä­mistä koske­van koko­nais­vas­tuun yhden minis­te­riön vastuulle.
    • Kehi­tämme kult­tuu­ri­se­te­liä edel­leen. Kannus­tamme ihmi­siä ja yrityk­siä hank­ki­maan kult­tuu­ri­pal­ve­luita ja taidetta ja vahvis­ta­maan näin kult­tuu­rin rahoi­tusta.
    • Luku­tai­toa on syytä vaalia kaike­ni­käis­ten joukossa. Huoleh­dimme kirjas­to­pal­ve­lui­den saavu­tet­ta­vuu­desta. Myös monen lapsi­per­heen arjessa vapaa-ajan palve­lut ovat tärkeitä. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa on edis­tet­tävä kunnissa Kokoo­muk­sen harras­tus­ta­kuu-aloit­teen mukai­sesti.
    • Tuemme maahan­muut­ta­jien integroi­tu­mista suoma­lai­seen yhteis­kun­taan moni­puo­lis­ten ja saavu­tet­ta­vien sivis­tys­pal­ve­lui­den avulla. Se hyödyt­tää myös kielen oppi­mista ja toimin­ta­ta­po­jen omak­su­mista.
    • Raken­namme laajan poliit­ti­sen yhtei­sym­mär­ryk­sen siitä, miten turva­taan veik­kaus­voit­to­va­roilla tehtä­vän tärkeän toimin­nan kuten liikun­nan, tieteen, nuori­so­työn, kult­tuu­ri­toi­min­nan sekä hyvin­voin­tia edis­tä­vän toimin­nan jatku­mi­nen tilan­teessa, jossa raha­pe­li­jär­jes­tel­män tuotot vähe­ne­vät peli­riip­pu­vuutta torju­vien toimen­pi­tei­den seurauk­sena.

Lapsiys­tä­väl­li­nen Suomi

  • Tehdään Suomesta paras maa lapsi­per­heille
    • Haluamme, että Suomessa on lapsi­myön­tei­nen ja perheys­tä­väl­li­nen ilma­piiri, jossa nuoret uskal­ta­vat toteut­taa haaveensa perheestä ja jossa vanhem­muus näyt­täy­tyy turval­li­sena ja tavoi­tel­ta­vana vaih­toeh­tona.
    • Varmis­tamme, että hedel­möi­tys­hoi­dot ovat kaikille saata­villa.
    • Haluamme, että neuvo­la­pal­ve­luja saa helposti ja mata­lalla kynnyk­sellä. Tarvit­taessa palve­luita tarjo­taan myös liik­ku­vina sinne, missä lapset ja perheet muuten­kin ovat.
    • Erilai­set perhe­muo­dot ovat yhtä arvok­kaita ja yhden­ver­tai­sia. Yksi­kään lapsi ei saa joutua syrji­tyksi perhe­taus­tansa takia. Perhei­den on voitava raken­taa hyvä elämä omista lähtö­koh­dis­taan.
    • Haluamme, että lapsi­per­hei­den koti­pal­ve­lut ovat kunnossa. Koti­pal­velu on tärkeää mata­lan kynnyk­sen ennal­taeh­käi­se­vää työtä, jolla voidaan auttaa uupu­musta perheissä.
    • Mieles­tämme jokai­sella lapsella on oikeus neuvo­la­tar­kas­tuk­seen. Sen varmis­tamme esimer­kiksi vaati­malla sitä edel­ly­tyk­seksi lapsi­li­sän maksa­mi­selle.
    • Nostamme adop­tion mahdol­li­suu­den myös yhdeksi todel­li­seksi vaih­toeh­doksi lasten pitkä­ai­kai­sissa sijoi­tuk­sissa. Lapsen edun mukaista on mahdol­lis­taa perhe- ja ihmis­suh­tei­den pysy­vyys ja turval­li­nen kasvu.
    • Varmis­tamme, että lasten­suo­je­lussa lapsen osal­li­suus, etu ja lapsen kuule­mi­nen toteu­tu­vat häntä itse­ään koske­vissa asioissa. 
    • Jätämme inter­su­ku­puo­li­sina synty­vien lasten kohdalla jompaan­kum­paan suku­puo­leen määrit­te­le­vät mahdol­li­set lääke­tie­teel­li­set toimen­pi­teet myöhem­pään vaihee­seen, ellei siihen ole pakot­ta­via tervey­del­li­siä syitä.
  • Perhe-elämä ja työ keske­nään tasa­pai­noon
    • Toteu­tamme perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­mal­lin mukai­sesti niin, että se ottaa huomioon lapsen edun, paran­taa vanhem­muu­den ja työelä­män tasa-arvoa, lisää perhei­den jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.
    • Pois­tamme palk­kaa­mi­sen äiti­ris­kin. Vanhem­muu­den kustan­nuk­set on siir­ret­tävä koko­naan pois työnan­ta­jalta valtion vastuulle.
  • Eroti­lan­teissa etusi­jalle lasten etu, kohtuus ja inhi­mil­li­syys 
    • Ratkai­semme vanhem­man tapaa­mi­soi­keu­den toteu­tu­mi­seen liit­ty­vät ongel­mat nykyistä tehok­kaam­min.
    • Eroper­hei­den lasten arjen pitää olla yhtä suju­vaa kuin muilla. On tunnus­tet­tava ja tunnis­tet­tava, että lapsella voi olla kaksi tasa­ver­taista kotia ja asuin­paik­kaa.
    • Lasta ei saa käyt­tää väli­kap­pa­leena eron­nei­den vanhem­pien keski­näi­sissä erimie­li­syyk­sissä. Esimer­kiksi vieraan­nut­ta­mi­seen ja huol­to­kiusaa­mi­seen on puutut­tava tiukasti.
    • Luovumme isyy­den kumoa­mi­sessa kahden vuoden määrä­ajasta. 

Varhai­sista vuosista hyvä lähtö katkea­mat­to­maan opin­tie­hen

  • Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella ja maail­man parhaalla perus­o­pe­tuk­sella, joka ottaa huomioon yksi­löl­li­set tarpeet sekä vahvuu­det
    • Päivä­ko­tien ja esio­pe­tuk­sen ympä­ris­tö­jen on oltava turval­li­sia lapsille ja henki­lö­kun­nalle. Hyödyn­nämme moni­puo­li­sia toteu­tus­mal­leja päivä­koti- ja koulu­ra­ken­ta­mi­sessa. Torjumme sisäil­maon­gel­mat laaduk­kaalla raken­ta­mi­sella ja korjaa­mi­sella sekä raken­nus­ten oikean­lai­sella käytöllä ja riit­tä­vällä siivouk­sella.
    • Suun­nit­te­lemme varhais­kas­va­tuk­sen saavu­tet­ta­vaksi ja perhei­den tarpei­siin mahdol­li­sim­man hyvin vastaa­vaksi, esimer­kiksi riit­tä­vän vuoro­hoi­don osalta.
    • Laajen­namme osa-aikai­sesti maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen vaiheit­tain kaikille ikäluo­kille.
    • Toteu­tamme kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, jotta yhä useampi lapsi saa hyvän ponnah­dus­lau­dan koulu­po­lul­leen.       
    • Varmis­tamme, että jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä on toisen asteen opin­toi­hin siir­ty­mi­sen kannalta riit­tävä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito.
    • Vahvis­tamme nuor­ten yleistä elämän­hal­lin­taa lisää­mällä perus­o­pe­tuk­seen elämän­tai­to­jen opetusta kuten tunne- ja vuoro­vai­ku­tus­tai­toja sekä talous­tai­toja.
    • Laajen­namme jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen maan­laa­jui­seksi toimin­ta­mal­liksi, jolla pysty­tään tuke­maan haas­ta­vim­missa asemissa olevia opis­ke­li­joita.
    • Uudis­tamme oppi­mi­sen tukea ja varmis­tamme, että oppi­las saa tarvit­taessa pien­ryh­mä­muo­toista opetusta ja henki­lö­koh­taista tukea.
    • Varmis­tamme, että yksi­löl­li­nen opetus toteu­tuu perus­o­pe­tuk­sessa, jotta lisä­haas­tetta kaipaa­ville on tarjolla mahdol­li­suuk­sia nopeam­paan etene­mi­seen ja tukea tarvit­se­vat saavat sitä riit­tä­västi. Vahvaa moti­vaa­tiota on ruokit­tava, ei lannis­tet­tava.
    • Vaadimme, että jokai­sella on oikeus työ- ja opis­ke­lu­rau­haan. Kiusaa­mi­seen on puutut­tava tehok­kaasti. Jos koulun keinot eivät riitä, polii­sin ja lasten­suo­je­lun on tarvit­taessa tultava apuun.
    • Laajen­namme sosi­aa­li­sia yhteyk­siä ja tuomme miele­kästä sisäl­töä lasten päiviin tuomalla harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia koulu­päi­vien yhtey­teen.
    • Kiusaa­mi­seen puut­tu­mista on tehos­tet­tava. Tarjoamme kouluille ja kodeille tukea eten­kin verkossa tapah­tu­van kiusaa­mi­sen ja muun vahin­gol­li­sen toimin­nan tunnis­ta­mi­seen ja siihen puut­tu­mi­seen.
  • Vähin­tään toisen asteen koulu­tus kaikille
    • Haluamme, että jokai­sella suoma­lai­sella nuorella on vähin­tään toisen asteen tutkinto. Panos­tamme oppi­vel­vol­li­suusiän noston sijaan varhais­kas­va­tuk­seen, perus­o­pe­tuk­seen sekä erityi­sesti niiden oppi­lai­den tuke­mi­seen, jotka valmis­tu­vat perus­kou­lusta ilman riit­tä­vää luku- ja lasku­tai­toa.
    • Ani harva keskeyt­tää toisen asteen opin­not talou­del­li­sista syistä. Todel­li­sessa talou­del­li­sen tuen tarpeessa olevia autamme yksi­löl­li­sesti ja suoraan heille suun­na­tuilla toimilla. Oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää kehi­tämme etupai­not­tei­sem­maksi, jotta koulu­tuk­sen aloi­tus­vai­heessa voi tehdä tarvit­ta­vat hankin­nat.
    • Merkit­tä­vim­piin toisen asteen keskeyt­tä­mi­sen syihin lukeu­tuu vääräksi osoit­tau­tuva alan valinta. Lisäämme opinto-ohjausta perus­o­pe­tuk­sessa ja toisella asteella sekä varmis­tamme riit­tä­vät opis­ke­li­ja­huol­lon palve­lut kaikille opis­ke­li­joille. Jatku­vaa, jous­ta­vaa hakua toisen asteen opin­toi­hin on vahvis­tet­tava.
    • Vahvis­tamme oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen asemaa ja helpo­tamme sen käyt­töä, koska moni oppii käytän­nön teke­mi­sen kautta parem­min kuin perin­tei­sillä opis­ke­lu­me­ne­tel­millä. 

Kasvu

Poliit­ti­silla päätök­sillä on vapau­tet­tava ihmis­ten ja yritys­ten toimin­taym­pä­ris­töä, jotta nämä saisi­vat kaiken poten­ti­aa­linsa täyteen kukois­tuk­seen luomaan hyvin­voin­tia ja vaurautta. Mark­ki­na­ta­lou­teen kuuluva yrit­tä­mi­sen vapaus on kaiken kasvun vält­tä­mä­tön ehto. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kestä­vän kehi­tyk­sen neljäs osa-alue on talou­del­li­nen kestä­vyys, joka tarkoit­taa vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa. Myös työi­kään tulossa olevien on voitava luot­taa siihen, että Suomessa voi raken­taa itsel­leen hyvän ja myös talou­del­li­sesti turva­tun elämän. Kestä­vän talous­po­li­tii­kan lähtö­koh­dat ovat samat niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kan päämää­ränä on, että suoma­lais­ten elin­taso nousee ja elämän­laatu para­nee. Tämä on mahdol­lista vain, jos Suomessa on otol­li­nen ympä­ristö inno­vaa­tioi­den kehit­tä­mi­selle, Suomeen inves­toi­daan ja yrityk­set kasva­vat, työpaik­koja syntyy ja käytössä ovat parhaat ja tehok­kaim­mat toimin­ta­ta­vat. Suomen on oltava globaali esikuva avoi­men, kasva­van mark­ki­na­ta­lou­den ja ilmas­to­ta­voit­tei­den onnis­tu­neesta yhdis­tä­mi­sestä.

Talous­po­li­tii­kan avulla on luotava ihmi­sille innos­tava tule­vai­suu­den­nä­kymä, jossa heidän tavoi­tel­ta­vis­saan on myön­tei­siä mahdol­li­suuk­sia. Tähän pääse­mi­nen vaatii laajoja uudis­tuk­sia niin vero­tuk­sessa, elin­kei­no­po­li­tii­kassa kuin työelä­män toimin­nassa. Näin toimi­malla tehdään mahdol­li­seksi myös Suomen nousu pohjois­mai­selle työl­li­syy­den tasolle. Se on tavoit­teemme ja samalla käytän­nössä vält­tä­mä­tön edel­ly­tys sille, että pystymme 2030-luvulla takaa­maan jokai­sen suoma­lai­sen elämän ihmi­sar­voi­set lähtö­koh­dat.

Talous­po­li­tii­kan tavoit­teena on oltava myös kestävä julki­nen talous. Se kulkee käsi kädessä vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kanssa. Nämä yhdessä mahdol­lis­ta­vat laajan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut ja takaa­vat vakaat talou­del­li­set olot. Hyvin hoidettu julki­nen talous kestää myös merkit­tä­vät globaa­lit talous­krii­sit, eikä uhkaa julki­sen talou­den rahoi­tuk­selle ole poik­keus­o­lois­sa­kaan.

Julkis­ten palve­lui­den tarve kasvaa niin nopeasti, että paineesta selviä­mi­nen vaatii vält­tä­mättä työn tuot­ta­vuu­den radi­kaa­lia kasvat­ta­mista. Se tarkoit­taa toimin­to­jen auto­ma­ti­soin­tia, robot­tien laaja­mit­taista käyt­töön­ot­toa sekä teko­ä­lyn valjas­ta­mista kaiken toimin­nan avuksi. Mahdol­lis­taak­semme muutok­sen meidän täytyy varmis­taa, että myös julki­sesti hallin­noitu data liik­kuu ihmis­ten parhaaksi mahdol­li­sim­man moni­puo­li­sesti. Ihmi­sen itse­mää­rää­mi­soi­keus ja perus- ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen on itsei­sar­von asemassa uusia tekno­lo­gioita suun­ni­tel­taessa.

Kun tekno­lo­gia tulee osaksi kaik­kea julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin toimin­taa sekä ihmis­ten arkea, yhteis­kunta sähköis­tyy. Tieto­verk­ko­jen toimin­nan ja sähkön saan­nin merki­tys elin­tär­keinä huol­to­var­muus­ky­sy­myk­sinä tulee kasva­maan radi­kaa­listi.

Vero­tuk­sella on keskei­nen vaiku­tus tule­vai­suu­den kasvuun. Inves­toin­tien mahdol­lis­tama uusi työ luo uutta vero­poh­jaa. Vero­tuk­sen kehit­tä­mi­sellä voidaan myös vahvis­taa suoma­lais­ten vauras­tu­mista ja koti­mais­ten pääomien kart­tu­mista. Vero­tusta on aina tarkas­tel­tava koko­nai­suu­tena, jossa kaikki osa-alueet vaikut­ta­vat toisiinsa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on edis­tää yhteis­kun­nan digi­ta­li­soi­tu­mista ja elin­kei­noe­lä­män hallit­tua raken­ne­muu­tosta kohti korkean lisä­ar­von palve­luita ja puhtaan hyöty­suh­teen teol­li­suutta.

Hyvä vero­malli on läpi­nä­kyvä ja ennus­tet­tava koko­nai­suus. Vero­poh­jat ovat laajat ja tiiviit ja vero­kan­nat mata­lat. Vääris­tä­vät kannus­tin­vai­ku­tuk­set ja hyvin­voin­ti­tap­piot on hyvässä vero­mal­lissa mini­moitu. Vero­poh­jan tiiviys ja laajuus tarkoit­taa myös sitä, että kaikki nykyi­sen järjes­tel­män vero­vä­hen­nyk­set ja -tuet tulee tarkas­tella uudel­leen.

Ennus­tet­tava vero­malli on kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­nen. Kun sijoit­ta­jat sito­vat pääomi­aan Suomeen jopa kymme­niksi vuosiksi, heidän täytyy voida luot­taa toimin­taym­pä­ris­tön vakau­teen. Vero­kan­to­jen on oltava kilpai­lu­ky­kyi­set erityi­sesti tärkeim­piin kilpai­li­ja­mai­hin verrat­tuna. Koko­nais­ve­roas­teessa kannat­taa pyrkiä kohti EU-keskiar­voa.

Vero­tuk­sen ohjaus­voi­maa tarvi­taan myös tiet­ty­jen haital­lis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten torju­mi­seen tai hyödyl­lis­ten edis­tä­mi­seen. Esimerk­kinä tästä ovat niin sano­nut hait­ta­ve­rot kuten tupak­ka­ve­ro­tus tai hiili­diok­si­di­pääs­tö­jen vero­tus. 

Vastuul­li­sesta mark­ki­na­ta­lou­desta dyna­miik­kaa talou­teen

Kestä­vän talou­den ja hyvin­voin­nin perusta on aktii­vi­sissa ihmi­sissä ja ratkai­suja kehit­tä­vissä yrityk­sissä, jotka teke­vät yhteis­työtä ja sopi­vat asioista keske­nään. Tätä lähtö­koh­taa ei voida sivuut­taa millään poliit­ti­silla päätök­sillä eikä hallin­non määräyk­sillä. Valtio ei osaa eikä voi valita voit­ta­jia. Kokoo­muk­sen talou­del­li­sen ajat­te­lun ytimessä on vapaa ja vastuuta kantava ihmi­nen. Epäon­nis­tua­kin saa, eikä uuden alun tiellä pidä olla keino­te­koi­sia esteitä. 

  • Kanna­tamme pro market -linjaa. Elin­kei­no­toi­min­nassa menes­ty­mi­sen on perus­tut­tava avoi­messa kilpai­lussa pärjää­mi­seen. Yrity­se­lä­män palau­tu­mi­nen poik­keus­toi­mien maail­masta takai­sin normaa­liin on ehdot­to­man tärkeää koko yhteis­kun­nan terveh­ty­mi­sen ja krii­sin seuraus­ten hoita­mi­sen kannalta.
    • Kasva­tamme kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­ton toimi­val­tuuk­sia ja resurs­seja mark­ki­noi­den toimi­vuu­den ja reilun kilpai­lun turvaa­mi­seksi.
    • Epäre­hel­listä toimin­taa ei hyväk­sytä. Meidän on luotava tehok­kaat, mark­ki­noita tuke­vat meka­nis­mit torju­maan harmaata taloutta, veron­kier­toa ja talous­ri­kol­li­suutta. Yhteis­työ Euroo­pan unio­nissa ja globaa­listi on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Meidän on tehos­tet­tava EU:n yhteistä rajat ylit­tä­vän veron­kier­ron sekä talous­ri­kol­li­suu­den vastaista toimin­taa.
    • Panos­tamme EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimin­taan esimer­kiksi tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta lisää­mällä. Puramme turhat normit ja keven­nämme hallin­nol­lista taak­kaa sisä­mark­ki­noilla. Palve­lu­jen sisä­mark­ki­nat on avat­tava. 
    • Meidän on luotava digi­taa­li­set sisä­mark­ki­nat kehit­tä­mällä datan liik­ku­vuutta ja siihen liit­ty­viä ansain­ta­mal­leja.
    • EU:n on jaet­tava yksi­tyistä rahoi­tusta ja riskiä tehok­kaasti toimi­van pääoma­mark­ki­nau­nio­nin kautta.
    • Tarjoamme pienille ja keski­suu­rille yrityk­sille neuvon­taa ja apua läpi­mur­toi­hin kansain­vä­li­sille mark­ki­noille.
    • Kansal­li­sella tasolla meidän on jatket­tava toimia­la­koh­tai­sen, kilpai­lua rajoit­ta­van sään­te­lyn sekä mark­ki­noille pääsyn estei­den purka­mista. Puramme esimer­kiksi apteek­ki­toi­mi­lu­pien määrä­sään­te­lyn sekä avaamme raitei­den henki­lö­lii­ken­teen kilpai­lulle.
    • Puramme Alkon mono­po­lin halli­tusti ja vaiheit­tain. Helpo­tamme alko­ho­li­juo­mien ravin­to­lau­los­myyn­tiä sekä säädämme etämyyn­nin selkeästi salli­tuksi niin koti­mai­sille kuin muissa EU-maissa toimi­ville yrityk­sille reiluin peli­sään­nöin.
  • Julki­set hankin­nat uudis­tu­mi­sen moot­to­riksi, kunnat kilpai­lua edis­tä­mään
    • Hankin­ta­lain­sää­dän­nön tarkoi­tus on varmis­taa julkis­ten varo­jen mahdol­li­sim­man teho­kas ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen käyttö. Tämän kehi­kon sisällä voidaan aset­taa myös muita tavoit­teita, kuten ympä­ris­töys­tä­väl­lis­ten ratkai­su­jen ja inno­vaa­tioi­den edis­tä­mi­nen.
    • Meidän on kiin­ni­tet­tävä huomiota kuntien ja valtioi­den hankin­noissa siihen, että myös pk-yrityk­sillä on tosia­siassa mahdol­li­suus osal­lis­tua. Tällä on merkit­tävä alue­ta­lou­del­li­nen vaiku­tus.
    • Asetamme prosen­tu­aa­li­sen tavoit­teen valtion ja kuntien hankin­noissa inno­va­tii­vis­ten hankin­to­jen osuu­deksi. Valtio ja kunnat sopi­si­vat, millai­silla keinoilla tavoit­tee­seen pääs­täi­siin.
    • Inno­va­tii­vi­silla hankin­noilla luodaan refe­rens­si­mark­ki­naa erityi­sesti ympä­ristö- ja ilmas­to­rat­kai­suja, yleis­käyt­töi­siä tekno­lo­gioita sekä toimin­to­jen digi­ta­li­soin­ti­rat­kai­suja kehit­tä­ville yrityk­sille, jotka tähtää­vät kansain­vä­li­seen läpi­mur­toon.
    • Kuntien erikoi­sa­luetta on sivis­tys­toi­men ja perus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen. Kilpail­luille mark­ki­noille eri toimia­loilla kuntien ei pidä osal­lis­tua. Jos se jostain syystä on vält­tä­mä­töntä, toiminta on yhtiöi­tet­tävä ja kilpai­lun tapah­dut­tava tasa­ver­tai­sin peli­sään­nöin ilman konkurs­si­suo­jaa.
    • Edis­tämme kilpai­lua kaavoi­tuk­sen kautta erityi­sesti päivit­täis­ta­va­ra­kau­pan alalla.
  • Valtion yrity­so­mis­tuk­sen merki­tys on mietit­tävä uudel­leen
    • Valtion omis­tusta on tarkas­tel­tava stra­te­gi­sena koko­nai­suu­tena. Arvioimme valtion omis­ta­juutta erityi­sen kriit­ti­sesti sellai­silla aloilla, joilla ei ole ilmei­siä mark­ki­na­puut­teita ja joita ei voida katsoa yhteis­kun­nan kriit­tis­ten toimin­to­jen tai turval­li­suu­den kannalta stra­te­gi­siksi.
    • Vähen­nämme suun­ni­tel­mal­li­sesti valtion ei-stra­te­gi­sia omis­tuk­sia yrityk­sissä. Myyn­ti­tu­loja suun­taamme erityi­sesti tule­vai­suu­den kilpai­lu­ky­vyn kannalta keskei­siin mark­ki­noi­den toimin­taa tuke­viin asioi­hin kuten korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­seen, tarvit­ta­van infra­struk­tuu­rin luomi­seen sekä yritys­ten tule­vai­suusin­ves­toin­tien riskien­ja­koon niiden vauh­dit­ta­mi­seksi.
    • Varmis­tamme erityi­sesti pörs­siyh­tiöi­den kohdalla, ettei valtio-omis­tus muodosta yhtiöille rasi­tetta niihin kohdis­tu­vien perus­teet­to­mien odotus­ten kautta.

Hyvä ja kannus­tava työelämä

  • Työelä­män on tuet­tava osaa­mi­sen kasvua ja ihmis­ten hyvin­voin­tia
    • Luomme “Osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen” eli katta­van jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa toimi­joita ovat yksilö itse, työnan­taja, julki­nen valta sekä koulu­tusta tarjoa­vat tahot kuten yliopis­tot ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut.
    • Mobi­li­soimme ihmis­ten ja yritys­ten voima­va­rat jatku­vaa oppi­mista edis­tä­mään. Me luomme vero­kan­nus­ti­men avulla perus­tan aikuis- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen mark­ki­noi­den kehit­ty­mi­selle.
    • Tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­nen oppi­jan ja yhteis­kun­nan eduksi mahdol­lis­taa jatku­van oppi­mi­sen. Tämä edel­lyt­tää palve­lui­den kehit­tä­mistä uuden­lai­sissa ekosys­tee­meissä ja yhtei­sen tieto­poh­jan päälle.
    • Hyödyn­nämme kansal­li­siin tieto­va­ran­toi­hin kerty­vää dataa entistä laajem­min ja tehok­kaam­min osaa­mis­tar­pei­den enna­koin­nissa, ohjaus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­sessä, koulu­tus­tar­jon­nan uudis­ta­mi­sessa, koulu­tus­toi­mi­joi­den ohjauk­sessa sekä koulu­tus­po­li­tii­kan suun­taa­mi­sessa.
    • Mahdol­lis­tamme senio­reille heidän omien voima­va­ro­jensa ja moti­vaa­tionsa rajoissa työelä­mässä jatka­mi­nen myös eläk­keelle jäämi­sen jälkeen. Meidän on tuet­tava hiljai­sen tiedon siir­ty­mistä nuorille työn­te­ki­jöille.
    • Otamme käyt­töön kansain­vä­li­sesti toimi­viksi todet­tuja toimin­ta­mal­leja vammais­ten ja osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen lisää­mi­seksi.
    • Teemme etätyöstä sopi­mi­sesta jous­ta­vam­paa. Edis­tämme etätyötä ja edel­ly­tyk­siä etätyös­ken­te­lyyn tieto­lii­ken­neyh­teyk­siä kehit­tä­mällä.
    • Nostamme opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla.
    • Laajen­namme sairaan lapsen vero­va­paata hoitoe­tua.
    • Työpai­kat ja niitä tarvit­se­vat ihmi­set on saatava kohtaa­maan parem­min. Suju­voi­tamme asun­to­tuo­tan­non sään­te­lyä lieven­tä­mällä asun­to­ra­ken­ta­mi­sen esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sia, keven­tä­mällä väes­tön­suo­jien raken­ta­mis­vel­voi­tetta sekä luopu­malla auto­paik­ka­nor­mista, jotta työn perässä muut­ta­vien on helpom­paa löytää omiin tarpei­siinsa sopiva asunto.
    • Järjes­tämme työter­veys­huol­lon siten, että työn­te­kijä voi valita asuin­paik­ka­kun­tansa palve­lut.
    • Meidän on tuet­tava mieluum­min työelä­mässä olemista kuin sieltä poissa olemista. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa esimer­kiksi eläke­put­ken ja vuorot­te­lu­va­paan pois­ta­mista.
    • Näemme vammai­set henki­löt täysi­pai­noi­sena osana yhteis­kun­taa. Laajen­namme heidän työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­si­aan ja siten vahvis­tamme heidän itse­mää­rää­mi­soi­keu­tensa toteu­tu­mista ja merki­tyk­sel­listä osal­li­suut­taan.
    • Vahvis­tamme yhden­ver­tai­suutta ja tasa-arvoa Kokoo­muk­sen ”Sellai­sena kuin olet” -ohjel­man mukai­sesti.
  • Arvos­tamme koke­musta ja pidämme siitä kiinni
    • Vähen­nämme työurien ennen­ai­kaista loppu­mista tuke­malla ikään­ty­vien työn­te­ki­jöi­den fyysistä ja henkistä jaksa­mista.
    • Mahdol­lis­tamme nykyistä helpom­min työssä jatka­mi­sen osa-aikai­sesti myös eläk­keelle siir­ty­mi­sen jälkeen, jos moti­vaa­tio ja jaksa­mi­nen salli­vat.
    • Meidän on jatket­tava toimia eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän vähit­täi­seksi nosta­mi­seksi.
  • Järjes­telmä on viri­tet­tävä palkit­se­maan työn vastaa­not­ta­mi­sesta
    • Porras­tamme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van siten, että se on työt­tö­myys­jak­son alussa nykyistä parempi mutta alenee mekaa­ni­sesti jakson kestäessä. Me säily­tämme velvoit­teen hakea aktii­vi­sesti töitä ja osal­lis­tua työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin.
    • Palau­tamme toimeen­tu­lo­tu­keen pienen asumis­ku­lu­jen omavas­tuun, koska nykyi­sellä lasken­ta­ta­valla työtä ei usein ole varaa ottaa vastaan, eikä asumis­ku­lu­jen sääs­te­liäi­syy­delle jää kannus­tinta. 
    • Rajaamme julki­sesti tuetun asumi­sen pieni­tu­loi­sille ja erityis­ryh­mille.
    • Pois­tamme työn vastaa­not­ta­mi­sen ja työn teke­mi­sen kannus­tin­louk­kuja esimer­kiksi korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta ja otta­malla huomioon työn teke­mi­sen eri muodot kuten provi­sio­työ ja osa-aika­työ. Lisäksi pois­tamme työt­tö­myys­tur­van sovi­tel­lun päivä­ra­han maksa­tuk­sesta kokoai­kai­sen työn­teon kiel­lon.
    • Jäädy­tämme ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­set tois­tai­seksi ja uudis­tamme järjes­tel­mää tuomalla siihen vahvem­mat kannus­teet hakeu­tua edul­li­sem­piin kohtei­siin. Sääs­ty­villä varoilla paran­namme työt­tö­mien palve­luita. Tämän ohella asumis­tu­ki­jär­jes­telmä tarvit­see täys­re­mon­tin, jonka valmis­telu meidän on aloi­tet­tava välit­tö­mästi.
    • Kehi­tämme sosi­aa­li­tur­vaa osal­li­suu­teen ja työl­lis­ty­mi­seen nykyistä parem­min kannus­ta­vaksi “Tule­vai­suu­den sosi­aa­li­turva” -kannan­ot­tomme mukai­sesti.
  • Työmark­ki­nat on saatava toimi­maan parem­min
    • Nopeu­tamme työmark­ki­noille tuloa ja pois­tamme keino­te­koi­set raken­teet, jotka aiheut­ta­vat ihmis­ten ennen­ai­kaista eläköi­ty­mistä sekä pitkit­tä­vät työurien katkok­sia.
    • Karsimme turhia kilpai­lu­kiel­toja, jotka hämär­tä­vät työelä­män sään­töjä ja vaikeut­ta­vat työvoi­man liik­ku­vuutta.
    • Helpo­tamme osa-aikaista työn­te­koa kehit­tä­mällä jous­ta­vam­miksi osasai­raus­pois­sao­lo­jär­jes­tel­mää ja työky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­jär­jes­tel­mää.
    • Lisäämme sopi­mi­sen vapautta ja laajen­namme mahdol­li­suuk­sia sopia palkoista ja työeh­doista paikal­li­sesti myös järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä. Annamme paikal­li­sesti henki­lös­tölle oikeu­den sopia halu­tes­saan toisin kuin TES:ssa.
    • Rajaamme TES-yleis­si­to­vuu­den mini­mieh­toi­hin.
    • Selvi­tämme, millä edel­ly­tyk­sillä voidaan edis­tää henki­lös­tön osal­lis­tu­mista yritys­ten hallin­toon. Tavoit­teena on luot­ta­muk­sen ja yhteis­hen­gen edis­tä­mi­nen työpai­koilla sekä näke­myk­sen vahvis­ta­mi­nen yrityk­sen ja työn­te­ki­jöi­den intres­sien yhtei­syy­destä.
    • Raken­namme toimin­ta­mal­lin, jolla äkil­li­sissä krii­si­ti­lan­teissa voidaan nopealla aika­tau­lulla ottaa käyt­töön yritys­ten toimin­nan jatku­vuutta ja työpaik­ko­jen säily­mistä turvaa­via jous­toja. 
    • Takaamme järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä työn­te­ki­jöi­den enem­mis­tölle mahdol­li­suu­den valtuut­taa luot­ta­mus­val­tuu­tettu tai osa henki­lös­töä edus­ta­maan heitä työsuh­teita koske­vissa asioissa.

Mahdol­li­suus uuteen alkuun

Koro­na­krii­sin aikana on ollut perus­tel­tua tarjota yrityk­sille väliai­kaista talou­del­lista tukea. Varsin­kaan terveitä yrityk­siä ei kannata pääs­tää kaatu­maan ja samalla menet­tää niiden tarjoa­mia työpaik­koja. Kaik­kia yrityk­siä ei kuiten­kaan pystytä pelas­ta­maan. Siksi on tärkeää, että ne yrityk­set ja yrit­tä­jät, jotka krii­sin takia ajau­tu­vat konkurs­siin, saavat kohtuul­li­sin ehdoin uuden mahdol­li­suu­den. Suomi ei voi nousta krii­sistä, ellei ihmi­sillä ole näkö­alaa parem­paan tule­vai­suu­teen oman toimin­nan avulla.

  • Konkurs­siin joutu­neen yrit­tä­jän on voitava työl­lis­tää itsensä uudel­leen mahdol­li­sim­man pian myös yrit­tä­jänä. Ihmis­ten toime­liai­suutta ei saa tukah­dut­taa jonkin liike­toi­min­nan epäon­nis­tu­mi­seen.
    • Luomme pikay­ri­tys­sa­nee­rauk­sen, jossa normaa­lia yritys­sa­nee­raus­me­net­te­lyä nopeu­te­taan ja yksin­ker­tais­te­taan merkit­tä­västi. Teho­kas uudel­leen­jär­jes­tely nostaisi perin­tä­as­tetta ja perit­tä­vien saata­vien summaa verrat­tuna siihen, että velal­li­nen ajau­tuu maksu­ky­vyt­tö­myy­teen.
    • Helpo­tamme sanee­raus­me­net­te­lyyn pääsyn kritee­reitä sekä tuemme tarvit­taessa yrityk­sen maksu­val­miutta
    • Ohjaamme Vero­hal­lin­toa otta­maan aktii­vi­sen roolin yritys­sa­nee­rauk­sen suosit­ta­mi­sessa konkurs­sin vält­tä­mi­seksi. Pika­sa­nee­rauk­sella jäädy­te­tään yrityk­sen toiminta määrä­ajaksi. Jos yritys ei ole sanee­raus­kel­poi­nen, tavoit­teena on tehos­tettu ja nopea konkurs­si­me­net­tely.
    • Muutamme perin­tä­la­kia siten, että myös yritys­saa­ta­vien perin­tä­ku­luille sääde­tään enim­mäis­mää­rät.
    • Yhdis­tämme konkurssi- ja velka­jär­jes­te­lyn peräk­käi­siin proses­sei­hin yrit­tä­jän uuden alun nopeut­ta­mi­seksi.
    • Uudis­tamme viran­omais­pro­ses­seja niin, että konkurssi ei estä viran­omais­re­kis­te­rei­hin kuten ennak­ko­pe­rin­tä­re­kis­te­riin pääsyä tai elin­kei­no­lu­van saamista. Vanhan liike­toi­min­nan velat eivät saa estää uuden liike­toi­min­nan aloit­ta­mista.
    • Pois­tamme yksi­tyis­hen­ki­löi­den ja yritys­ten maksu­häi­riö­mer­kin­nät luot­to­tie­to­re­kis­te­ristä nykyistä nopeam­min, kun velka on suori­tettu tai vanhen­tu­nut tai velan peruste on pois­tu­nut.
    • Aikai­sem­masta maksu­ky­vyt­tö­myy­destä johtu­vien laki­sää­teis­ten velvoit­tei­den laimin­lyön­tien tai maksu­häi­riö­mer­kin­tö­jen ei pidä estää start­ti­ra­han saamista.

Yrit­tä­jille sosi­aa­li­turva

Pieny­rit­tä­jät ja amma­tin­har­joit­ta­jat ovat pitkään olleet väliin­pu­toa­jina suoma­lai­sessa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mässä. Tule­vai­suu­dessa yhä useampi valit­see yksin- tai pieny­rit­tä­jyy­den joko sivu­toi­mena tai pysy­vänä ratkai­suna toimeen­tu­lon hank­ki­mi­seen. Koro­na­krii­sin aikana pieny­rit­tä­jille ja itsensä työl­lis­tä­ville on mahdol­lis­tettu pääsy työmark­ki­na­tuen piiriin. Pieny­rit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vasta on tehtävä pysyvä ratkaisu.

  • Teemme pieny­rit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vaan koro­na­krii­sin takia tehdyistä muutok­sista pysy­viä. Yrit­tä­jän pääsy työmark­ki­na­tuelle edel­lyt­tää, että henkilö on päätoi­mi­nen yrit­täjä.
    • Saatu tuki ei edel­lyt­täisi yritys­toi­min­nan alas­ajoa. Tuen saami­seksi täytyisi ilmoit­tau­tua TE-toimis­toon ja perus­tella yrit­tä­jä­tu­lon alen­tu­mi­nen.
    • Yrit­tä­jän työt­tö­myys­tur­vaan tulee olla oikeu­tettu, jos yrit­tä­jä­tulo on vähin­tään 500 euroa kuukau­dessa keski­mää­rin vuoden aikana.
    • Malli voidaan toteut­taa tili­mal­li­sena sosi­aa­li­tur­vana.
    • Mahdol­lis­tamme omaeh­toi­sen varau­tu­mi­sen perus­tur­van yli sosi­aa­li­tur­va­ti­lillä.
    • Luomme yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen, joka mahdol­lis­taa yritys­toi­min­nan ja palkan­saa­jana työl­lis­ty­mi­sen yhtä­ai­kai­sen vakuut­ta­mi­sen. Se mahdol­lis­taa nykyistä useam­malle ansio­päi­vä­ra­han työs­sä­oloeh­don kerty­mi­sen.

Kestä­vän kasvun vero­malli

Esitämme kestä­vän kasvun vero­mal­lia, jonka puit­teissa jokai­sesta työtun­nista jää teki­jälle vähin­tään puolet käteen, jossa omis­ta­mista vero­te­taan mahdol­li­sim­man yhtä­läi­sesti riip­pu­matta omai­suus­la­jista ja jossa pääs­töjä vero­te­taan yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Kestä­vän kasvun vero­malli koos­tuu kolmesta osasta, jotka ovat työn ja korkean lisä­ar­von linja, kansan­ka­pi­ta­lis­min ja yrit­tä­mi­sen linja sekä ympä­ris­tön ja ilmas­ton linja

  • Työn ja korkean lisä­ar­von linja
    • Keven­nämme työn vero­tusta niin, että kaik­kien palk­ka­tu­losta kannet­ta­vien vero­jen yhteen­las­kettu raja­ve­roaste on korkein­taan 50 %. Muutos kohdis­te­taan valtion ansio­tu­lo­ve­roas­teik­koon.
    • Rahoi­tamme työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sen meno­sääs­töillä sekä purka­malla ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen liit­ty­viä vero­tu­kia kuten tiet­ty­jen jäsen­mak­su­jen verot­to­muus.
    • Pois­tamme asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron (“muut­to­vero”) ja kompen­soimme sen joko säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tu­van, olen­nai­sesti mata­lam­man veron tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja.
  • Kansan­ka­pi­ta­lis­min ja yrit­tä­mi­sen linja
    • Vahvis­tamme yritys­ten inves­tointi- ja kasvu­ky­kyä kehit­tä­mällä yritys­ve­ro­tusta suun­taan, jossa toimin­nan tulosta vero­te­taan vasta, kun voit­toja otetaan yrityk­sestä ulos.
    • Rahoi­tamme muutok­sen yritys- ja vero­tu­kia purka­malla, sopeut­ta­malla budjet­tia ja dynaa­mi­silla talous­vai­ku­tuk­silla.
    • Laajen­namme osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa moni­puo­li­sem­maksi, esimer­kiksi ulko­mais­ten osin­ko­jen vero­koh­te­lua muut­ta­malla ja rahasto-osuuk­sien hankin­nan mahdol­lis­taen. Nostamme osake­sääs­tö­ti­lin maksi­mi­si­joi­tus­ra­jaa.
  • Ympä­ris­tön ja ilmas­ton linja
    • Siir­rämme autoi­lun vero­tuk­sen pain­opis­teen auton osta­mi­sesta käytön ja pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Luovumme auto­ve­rosta asteit­tain, alkaen pääs­töt­tö­mistä ja vähä­pääs­töi­sistä ajoneu­voista. Kompen­soimme vero­me­ne­tyk­sen nosta­malla ajoneu­vo­ve­roa ja liiken­ne­polt­toai­nei­den vero­tusta.
    • Sisäl­ly­tämme synteet­ti­set polt­toai­neet osaksi sekoi­te­vel­voi­tetta. 
    • Luomme lämmi­tys­polt­toai­nei­den vero­tuk­sen osalta pitkä­jän­tei­sen ohjel­man, jolla hiili­pääs­tön hinta nousee asteit­tain. Tuomme myös turpeen ener­gia­käy­tön asteit­tain veron piiriin.
    • Pois­tamme fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sen asteit­tain. 
    • Pois­tamme pien­ten sähkö­va­ras­to­jen kaksin­ker­tai­sen vero­tuk­sen. 
    • Jatkamme pienen, omaan käyt­töön tule­van tuotan­non vapau­tusta sähkö­ve­rosta nykyi­sel­lään. Vapau­tuk­sen laajen­ta­mi­selle ei ole tarvetta, sillä puhdasta sähköä syntyy nyky­ään jo mark­ki­naeh­toi­sesti.
    • Jätämme teol­li­suu­den sähkö­ve­ron EU:n mini­mi­ta­solle ja laskemme tähän sähkö­ve­ron tasoon myös suur­ten lämpö­pump­pu­jen ja kaik­kien hukka­läm­pöä hyöty­käyt­töön luovut­ta­vien data­kes­kus­ten sähkö­ve­ron.

Maail­man toimi­vin digi­taa­li­nen yhteis­kunta

Yksi merkit­tä­vim­mistä yhteis­kun­nal­li­sista muutos­voi­mista on tekno­lo­gian nopea kehi­tys. Meneil­lään olevan murrok­sen ytimessä on data ja sen liik­ku­vuus älyk­käi­den sovel­lus­ten välillä, ihmis­ten, yritys­ten ja yhtei­sö­jen parhaaksi. Vain tart­tu­malla muutok­sen mahdol­li­suuk­siin Suomi pystyy tule­vai­suu­des­sa­kin pysy­mään globaa­lissa kilpai­lussa mukana ja tarjoa­maan kansa­lai­sil­leen toimi­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­neen. 

  • Digi­ta­li­saa­tio muut­taa työtä ja yrit­tä­jyyttä antaen ihmi­sille valmiu­det hyvän elämän ja kestä­vän yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen
    • Suomen on tarjot­tava toimin­taym­pä­ristö, joka houkut­te­lee ja synnyt­tää globaa­lia digi­taa­lista liike­toi­min­taa. Sään­te­lyn on oltava proak­ti­viista, mahdol­lis­ta­vaa ja kokei­lui­hin kannus­ta­vaa.
    • 2030-luvulla Suomessa yritys­ten ja julki­syh­tei­sö­jen talous­hal­linto on täysin digi­taa­lista ja pitkälle auto­ma­ti­soi­tua. Otamme talous­hal­lin­non auto­ma­ti­soin­nin edis­tä­mi­sessä huomioon erityi­sesti pk-yritys­ten lähtö­koh­dat.
    • Emme kannata digi- tai robot­ti­ve­roa emmekä muita­kaan uuden tekno­lo­gian käyt­töön­ot­toa hidas­ta­via toimia. Kohen­namme ihmis­työn kilpai­lu­ky­kyä esimer­kiksi työn vero­tusta keven­tä­mällä sekä osaa­mista kehit­tä­mällä, ei tekno­lo­gista kehi­tystä hidas­ta­malla.
    • Yritys­tuista hyväk­syt­tä­vim­piä ovat inno­vaa­tio­tuet, jotka tähtää­vät esimer­kiksi yleis­käyt­töis­ten tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­seen ja käyt­töön­ot­toon. Meidän on ajet­tava halli­tusti ja suun­ni­tel­mal­li­sesti alas tuet, jotka yllä­pi­tä­vät vanhaa tekno­lo­giaa ja ovat korvat­ta­vissa uusilla ratkai­suilla.
    • Meidän on paran­net­tava yritys­ten ymmär­rystä tiedon jalos­ta­mi­sen sekä avaa­mi­sen ja mark­ki­naeh­toi­sen jaka­mi­sen hyödyistä vahvis­ta­malla data­ta­lou­den liike­toi­min­tao­saa­mista.
    • Toteu­tamme kokei­luja tavara- ja henki­lö­lii­ken­teen auto­ma­ti­soin­ti­rat­kai­suista, mahdol­lis­taen niiden turval­li­sen käyt­töön­o­ton. 
  • Julki­set palve­lut, hallinto ja toimin­nat tuodaan 2030-luvun vaati­mus­ten tasalle tekno­lo­gian avulla
    • Meidän on luotava Suomelle kunnian­hi­moi­nen halli­tus­kau­det ylit­tävä digi­stra­te­gia parla­men­taa­ri­sen valmis­te­lun kautta. Nostamme keskei­seen asemaan digi­taa­li­sen varau­tu­mi­sen poik­keus­ti­lan­tei­siin.
    • Digi­taa­li­set julki­set palve­lut on suun­ni­tel­tava käyt­tä­jän näkö­kul­masta, ei järjes­tel­män tai hallin­non. Niiden on oltava niin help­po­käyt­töi­siä, ettei käyt­tä­mi­nen vaadi uusien taito­jen opet­te­le­mista.
    • Toteu­tamme valtion ja kuntien yhtei­sen tieto­jär­jes­tel­mä­stra­te­gian, jonka tavoit­teena olisi varmis­taa, että varsin­kin suuren mitta­luo­kan järjes­tel­mät ovat yhteen­toi­mi­via eivätkä kunnat tee pääl­lek­käi­siä hankin­toja. Varmis­tamme, että tieto­jär­jes­tel­mien hankin­tao­saa­mista on kaik­kialla julkis­hal­lin­nossa.
    • Tuomme digi­taa­li­seen viran­omai­s­asioin­tiin pääsään­nöiksi ”mikä luukku tahansa” -peri­aat­teen sekä kysy vain kerran -peri­aat­teen.
    • Vahvis­tamme dataan sekä auto­no­mi­siin palve­lui­hin ja teko­ä­lyyn nojaa­via julki­sen sekto­rin asiointi- ja ohjaus­jär­jes­tel­miä, jotka autta­vat ihmistä ja yritystä löytä­mään ja valit­se­maan kulloi­seen­kin tilan­tee­seen ja tarpee­seen parhai­ten sovel­tu­vat palve­lut.
    • Auto­no­mi­set palve­lut ja teko­äly teke­vät massa­pää­tök­set, joissa ei tarvita erityistä harkin­taa, pääsään­töi­sesti auto­ma­ti­soi­tuina. Kansa­lai­sen oikeus­turva on samalla varmis­tet­tava.
    • Hallin­non tehok­kuu­den ja ihmis­ten oikeus­tur­van vahvis­ta­mi­seksi säädämme teko­ä­lyyn ja auto­maa­tioon pohjau­tu­vasta päätök­sen­teosta selkeän yleis­lain.
    • Tuomme hoiva-alalle, erityi­sesti vanhus­ten hoivaan, käyt­töön tekno­lo­giat, joilla voidaan lisätä ammat­ti­lais­ten kiiree­töntä kohtaa­mista asiak­kai­den kanssa vapaut­ta­malla aikaa rutii­ni­teh­tä­vien hoidosta. Tällai­sia ovat esimer­kiksi kehit­ty­neet senso­rit, joka­pai­kan tieto­tek­niikka ja lihas­voi­maa tehos­ta­vat ulkoi­set tuki­ra­ken­teet. Näin varmis­tamme, että asia­kas ja tervey­den­huol­lon ammat­ti­lai­nen kohtaa­vat kiireet­tö­mästi silloin, kun sitä tarvi­taan. 
    • Tekno­lo­gian, jonka tarkoi­tus on tukea ikäih­mis­ten itse­näistä kotona asumista, käyt­töön­o­ton on oltava niin intui­tii­vista, ettei sitä varten tarvitse opetella uusia taitoja.
    • Laajen­namme verkko-opetuk­sen mahdol­li­suuk­sia kaikilla koulu­tusas­teilla.
  • Huoleh­di­taan tekno­lo­gian turval­li­suu­desta ja ihmis­ten yksi­tyi­syy­destä
    • Tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sessa meidän on varmis­tet­tava, että väärin­käy­tös­ten ja rikol­li­suu­den uhat on riit­tä­vällä tavalla otettu huomioon. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan on pyrit­tävä tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuu­ris­saan olemaan riip­pu­ma­ton mistään yksit­täi­sestä tekno­lo­gia­toi­mi­jasta.
    • Vahvis­tamme ihmis­ten oikeuk­sia ja käytän­nön mahdol­li­suuk­sia hallita, hyödyn­tää ja jakaa eri järjes­tel­miin kerty­nyttä itse­ään koske­vaa dataansa.
    • Ihmis­ten yksi­tyi­syy­den­suo­jaa vaaran­ta­via seuranta- ja valvon­ta­me­ka­nis­meja, kuten julki­sissa paikoissa käytet­tä­viä biomet­ri­siä tunnis­ti­mia, ei tule ottaa käyt­töön ilman erityi­sen paina­via perus­teita ja kohteena olevan ihmi­sen lupaa.
    • Virheel­li­sen ja vääris­tel­lyn tiedon leviä­mi­sen paras hidas­tin on ihmis­ten kriit­ti­nen media­lu­ku­taito. Meidän on vahvis­tet­tava sen opet­ta­mista kaikissa opetus­suun­ni­tel­missa läpi suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män.
  • Tieto avoi­meksi ja liik­ku­vaksi
    • Julki­sen vallan hallussa olevaa tietoa on voitava hyödyn­tää uusien digi­taa­lis­ten yritys­ten ja inno­vaa­tioi­den ainek­sena, samalla varmis­taen, ettei ihmis­ten yksi­tyi­syy­den­suoja vaarannu. Tieto­jen käyt­töä varten tulee kaikissa tapauk­sissa olla kohde­hen­ki­lön lupa.
    • Laajen­namme avoi­men lähde­koo­din ja avoi­men datan käyt­töä julki­sella sekto­rilla. Julki­sen sekto­rin uusiin tieto­jär­jes­tel­miin raken­namme aina pääsään­tönä avoi­met ja yhteen­so­pi­vat raja­pin­nat.
    • Raken­namme Euroop­paan yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen perus­tu­vaa data­ta­loutta kilpai­le­maan Yhdys­val­to­jen yritys­läh­töi­siä ja Kiinan valtio­läh­töi­siä malleja vastaan. Osana tätä meidän on paran­net­tava myös henki­lö­tie­doista vapaan raken­teel­li­sen datan saata­vuutta ja liik­ku­vuutta euroop­pa­lai­silla sisä­mark­ki­noilla.
    • Säädämme julki­sen hallin­non henki­lö­tie­to­jen käsit­te­lyyn yleis­lain, joka korvaisi olemassa olevia lakeja ja säädök­siä.
    • 2030-luvun alkuun mennessä kaikki julkis­hal­lin­non hallussa oleva tieto on yleis­ten stan­dar­dien raja­pin­to­jen kautta kone­luet­ta­vassa muodossa, ellei tästä jois­sa­kin tapauk­sissa ole erityi­sen paina­vaa syytä poiketa.

Kansain­vä­li­syys

Suomi on vahvim­mil­laan silloin, kun sen yhtey­det ja vuoro­vai­ku­tus­ka­na­vat niin Euroo­passa kuin maail­man­laa­jui­sesti ovat täysi­mää­räi­sesti käytössä. Sulkeu­tu­mi­nen olisi heiken­ty­mi­sen ja hiipu­mi­sen tie. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomi osal­lis­tuu kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön edis­tääk­seen yksi­lön­va­pauk­sia, ihmi­soi­keuk­sia ja yhteis­kun­tien vakautta ja turval­li­suutta. Suomi on Euroo­pan unio­nin jäsen ja osa niiden läntis­ten maiden jouk­koa, jotka jaka­vat meille tärkeät arvot vapau­desta ja vastuusta, ihmi­soi­keuk­sista, demo­kra­tiasta, tasa-arvosta ja oikeus­val­tiosta.

Euroo­pan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, jonka jäse­nyys lisää Suomen turval­li­suutta. Kokoo­muk­sen poli­tii­kan tavoit­teena on Euroo­pan unioni, joka toimii yhte­näi­sesti ja uskot­ta­vasti, libe­raa­lin demo­kra­tian arvoja vaalien kansa­lais­tensa parhaaksi. EU:n jäsen­mai­den ja kansa­lais­ten on voitava kokea EU hyödyl­li­seksi väli­neeksi turvata vakaus ja hyvin­vointi Euroo­passa. EU:ta on kehi­tet­tävä toimi­maan demo­kraat­ti­sem­min ja läpi­nä­ky­väm­min. 

Talous­a­lu­een näky­mät on määrä­tie­toi­sella poli­tii­kalla kään­net­tävä jälleen posi­tii­vi­siksi: velkaan­tu­mi­nen on saatava kuriin ja yhteis­ten sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen kunni­aan. Kokoo­mus kannat­taa EU:n laaje­ne­mista kritee­rit täyt­tä­vien maiden osalta. Kokoo­mus yllä­pi­tää ja edis­tää EU-poli­tii­kasta käytä­vää keskus­te­lua niin koti­maassa kuin unio­nin sisällä.

Kansain­vä­li­sen poli­tii­kan muutok­sista huoli­matta Suomi kyke­nee harki­tuilla ulko­po­liit­ti­silla linjauk­silla ja tavoit­teilla edis­tä­mään kansa­lais­tensa hyvin­voin­tia sekä vakautta ja kehi­tystä maail­malla. Suomen ulko-, turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka perus­tuu kolmeen pila­riin: uskot­ta­vaan itse­näi­seen puolus­tuk­seen sekä kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön ja Euroo­pan yhden­ty­mi­seen. Pohjois­maat, EU sekä tran­sat­lant­ti­set suhteet ovat Suomen tärkeim­piä viite­ke­hyk­siä.

Euroo­pan unio­nista uskot­tava maail­man­po­liit­ti­nen vallan­käyt­täjä

  • Euroo­pan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, jonka jäse­nyys lisää Suomen turval­li­suutta monin eri tavoin. Tavoit­teena on oltava yhte­näi­sesti toimiva vahva EU, joka kyke­nee vastaa­maan erityi­sesti Kiinan kasva­van vaiku­tus­val­lan haas­tee­seen.
    • EU:n kykyä ulkoi­sesti yhte­näi­seen ja uskot­ta­vaan toimin­taan on vahvis­tet­tava. Perus­tamme EU:lle turval­li­suus­po­liit­ti­sen elimen, jossa voitai­siin tehdä nopei­ta­kin päätök­siä.
    • Lisäämme määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä EU:n ulko­po­li­tii­kassa. Vaih­toeh­toi­nen toimin­ta­tapa on raken­tava äänes­tä­mästä pidät­täy­ty­mi­nen.
    • Meidän on luotava yhtei­nen ymmär­rys siitä, mitä Lissa­bo­nin sopi­muk­sen 42.7.-artikla EU-turva­ta­kuista käytän­nössä tarkoit­taa, ja selkeät proses­sit sen käyt­töö­not­ta­mi­seksi.
    • Paran­namme EU:n yhteis­vas­tuu­lausek­keen (Artikla 222) käytet­tä­vyyttä, jotta siihen vetoava EU-maa saisi käyn­nis­tet­tyä EU:n tasolla koor­di­noi­dun avun­an­to­pro­ses­sin. Tästä on krii­si­ti­lan­teessa hyötyä eten­kin pienem­mille maille.
    • Syven­nämme EU:n ja Naton yhteis­työtä enti­ses­tään. Pitkällä aika­vä­lillä meidän tulee olla valmiita tarkas­te­le­maan EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa.
    • Euroo­pan unioni edis­tää länsi­mai­sen vapaus- ja oikeus­kä­si­tyk­sen linjaa vasta­voi­maksi tekno­lo­gioin edis­tet­tä­välle auto­ri­ta­ris­mille.
    • EU:n kaup­pa­po­liit­tista voimaa on käytet­tävä määrä­tie­toi­sesti EU:n perus­ar­vo­jen ja turval­li­suu­den sekä ilmasto- ja ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den edis­tä­mi­seksi globaa­listi.  
    • Kokoo­mus tukee Green Dealin toimia kuten talou­den muut­ta­mista tule­vai­suu­den kannalta kestä­väksi siten, että siir­ty­mi­nen vihre­ään talou­teen hyödyt­tää niin kansa­lai­sia kuin yrityk­siä.
    • Kokoo­mus kannat­taa euroop­pa­lai­seen koulu­tus- ja tutki­musyh­teis­työ­hön panos­ta­mista. Edis­tämme EU-tasolla rahoi­tusta tutki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nalle. 
    • EU-tasolla on luotava yhte­näi­nen toimin­ta­malli jäsen­mai­den tervey­den­huol­to­vi­ran­omais­ten kesken lääke­tie­teel­lis­ten tieto­jen nopeasta jaosta sairauk­sien ymmär­tä­mi­seen ja mahdol­li­sim­man nopei­den ja tehok­kai­den vasta­toi­mien käyn­nis­tä­mi­seen epide­mia­ti­lan­teissa.
    • Turkin mahdol­li­sesta EU-jäse­nyy­destä keskus­te­le­mi­sen­kaan edel­ly­tyk­set ovat pois­tu­neet Turkin oman poli­tii­kan seurauk­sena. 

Suomen aloit­teel­li­suus vahvis­taa sään­töi­hin perus­tu­vaa yhteis­työtä

  • Osal­lis­tu­taan sään­tö­pe­rus­tei­seen yhteis­työ­hön aloit­teel­li­sesti
    • Meidän on vahvis­tet­tava YK:n toimin­ta­ky­kyä sekä Suomen asemaa YK:ssa.
    • Pohjois­mai­nen yhteis­työ YK:ssa on Suomelle hyödyksi, ja meidän tulee kehit­tää sitä edel­leen. On tärkeää saada lisää suoma­lai­sia YK:n orga­ni­saa­tioon.
    • Suomen tulee sitou­tua täyt­tä­mään kestä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teet ja osal­lis­tua aktii­vi­sesti uusien tavoit­tei­den luomi­seen.
    • Suomen tulee esit­tää ratkai­suja yhtei­siin haas­tei­siin ja muodos­taa uusia kump­pa­nuuk­sia tavoit­tei­densa ajami­seksi. Hyvä esimerkki tästä on vuonna 2018 perus­tettu valtio­va­rain­mi­nis­te­rien ilmas­to­koa­li­tio, jota Suomi ja Chile puheen­joh­ta­vat.
    • WTO:n toimin­ta­ky­vyn rapau­tu­mi­nen uhkaa kansain­vä­li­sen kaupan vakautta. Suomen on toimit­tava aktii­vi­sesti EU:ssa ratkai­su­jen löytä­mi­seksi ja tuet­tava avointa ja toimin­ta­ky­kyistä yhteistä kaup­pa­po­li­tiik­kaa.
    • Suomen on toimit­tava aktii­vi­sesti YK:ssa ja kansain­vä­li­sissä toimie­li­missä itse­näi­seen päätök­sen­te­koon pysty­vää kuolet­ta­vaa tekno­lo­giaa kuten esimer­kiksi tappa­via auto­no­mi­sia asejär­jes­tel­miä vastaan.  

Turval­li­suus muualla on turval­li­suutta meillä

  • Heikot elino­lot ja ilmas­ton­muu­tos ajavat ihmi­siä liik­keelle koti­seu­duil­taan. Euroop­paan suun­tau­tuu kasvava siir­to­lai­suu­den paine. Ilmi­öön on vastat­tava sekä vahvis­ta­malla kykyä tilan­teen pitä­mi­seen hallin­nassa että tehos­ta­malla niin sanot­tui­hin juuri­syi­hin vaikut­ta­mista.
    • Siir­rämme kaik­kien EU:n jäsen­mai­den kehi­ty­syh­teis­työn EU:n kompe­tens­siin voima­va­ro­jen vaikut­ta­vuu­den maksi­moi­mi­seksi. Säily­tämme mahdol­li­suu­den toteut­taa kansal­li­sesti täyden­tä­viä kehi­ty­syh­teis­työ­hank­keita, esimer­kiksi seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­vey­soi­keuk­sien vahvis­ta­mi­sessa.
    • Meidän on pidet­tävä kiinni kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen BKT-osuu­den 0,7 prosen­tin tavoit­teesta. Suomen tulee laatia uskot­tava useam­man vaali­kau­den polku kohti pitkän aika­vä­lin 0,7 prosen­tin tavoi­tetta. 
    • Suomen pitää keskit­tyä entis­tä­kin selkeäm­min nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen, yksi­tyi­sen sekto­rin vahvis­ta­mi­seen sekä ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­siin toimiin sekä terro­ris­min torjun­taan ja radi­ka­li­soi­tu­mi­sen ehkäi­syyn.
    • Meidän on lisät­tävä EU:n ja Afri­kan välistä yhteis­työtä sekä kaup­paa ja vahvis­tet­tava näin erityi­sesti Afri­kan maiden elin­kei­no­jen ja kestä­vän talous­ke­hi­tyk­sen perus­taa. Pidem­mällä aika­vä­lillä tavoit­teeksi on asetet­tava vapaa­kaup­pa­so­pi­mus.
    • Kannus­tamme yrityk­siä kehit­tä­mään ratkai­suja esimer­kiksi kehi­tys­mai­den suur­kau­pun­kien ilman­laa­dun paran­ta­mi­seen ja jäte­huol­lon paran­ta­mi­seen.
    • Asetamme talou­del­li­sen tuen ehdoksi, että tukea saavat valtiot otta­vat vastaan omat kansa­lai­sensa, jos näillä ei ole lail­lista perus­tetta oles­ke­luun Suomessa. 
    • Kehi­tys­po­li­tii­kan on oltava tulok­sel­lista ja sen vaikut­ta­vuutta on jatkos­sa­kin seurat­tava tarkasti. Kehi­ty­sa­vulla tulee pyrkiä edis­tä­mään demo­kra­tiaa, oikeus­val­tiota ja korrup­tion torjun­taa sekä tasa-arvoa ja kestä­vää kasvua.
  • Konflik­ti­neh­käisy, rauhan­vä­li­tys ja rauhan­ra­ken­nus ovat Suomen ulko­po­li­tii­kan vahvis­tu­via pain­opis­teitä.
    • Meidän on luotava visio Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan tule­vai­suu­desta, ja uusi, kunnian­hi­moi­nen krii­sin­hal­lin­ta­stra­te­gia.
    • Vahvis­tamme Suomen soti­laal­li­sen ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­nan vaikut­ta­vuutta laadul­li­sesti ja määräl­li­sesti keskit­tyen vaati­vaa osaa­mista edel­lyt­tä­viin operaa­tioi­hin. Lisäämme vaikut­ta­vuutta soti­las- ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­nan tiiviillä yhteis­työllä.
    • Meidän on toimit­tava aktii­vi­sesti Naiset, rauha ja turval­li­suus- sekä Nuoret, rauha ja turval­li­suus -agen­do­jen toimeen­pa­non varmis­ta­mi­seksi. Nostamme soti­laal­li­seen ja myös sivii­li­krii­sin­hal­lin­taan osal­lis­tu­vien nais­ten määrää.

Huoleh­di­taan omasta turval­li­suu­des­tamme

  • Itse­näi­syy­temme takaa­mi­seksi on oleel­lista, että kyke­nemme vastaa­maan omasta turval­li­suu­des­tamme kaikissa olosuh­teissa. Tämä edel­lyt­tää huoleh­ti­mista sekä perin­tei­sistä turval­li­suu­den osa-alueista mutta entistä vahvem­min myös kyber- ja digi­tur­val­li­suu­desta.
    • Meidän on kehi­tet­tävä ja vahvis­tet­tava yleistä asevel­vol­li­suutta. Kokoo­mus kannat­taa koko ikäluok­kaa koske­vien kutsun­to­jen järjes­tä­mistä.
    • Yksi­lön­va­pautta voi rajoit­taa vain perus­tel­lusta syystä, jollai­nen on muun muassa kansal­li­sen turval­li­suu­den takaava aseel­li­nen maan­puo­lus­tus. Selvi­tämme mahdol­li­suu­det kansa­lais­pal­ve­luk­seen, joka korvaisi sivii­li­pal­ve­luk­sen asepal­ve­luk­selle vaih­toeh­toi­sena asevel­vol­li­suu­den suorit­ta­mi­sen muotona.
    • Kansa­lais­pal­ve­luk­sen tulee koulut­taa koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta merkit­tä­viä taitoja, kuten yhteis­kun­nan häiriö­ti­lan­tei­siin ja hybri­di­ti­lan­tei­siin varau­tu­mista sekä muita aseet­to­mia koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta keskei­siä taitoja.
    • Kansa­lais­pal­ve­lusta selvi­tet­täessä on otet­tava huomioon kansan­ta­lou­del­li­set koko­nais­vai­ku­tuk­set ja sisäl­löl­li­nen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suus koko­nais­tur­val­li­suu­den näkö­kul­masta.
    • Meidän on varmis­tet­tava vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­toi­min­nan edel­ly­tyk­set ja reser­vin osaa­mi­sen yllä­pito. Lisäämme kertaus­har­joi­tuk­sia.
    • Meidän on täysi­mää­räi­sesti korvat­tava pois­tu­vat suori­tus­ky­vyt stra­te­gis­ten hankin­to­jen avulla. Hankin­ta­pää­tös Hornet-kalus­ton korvaa­mi­sesta on tehtävä suun­ni­tel­lussa aika­tau­lussa.
    • Nostamme puolus­tus­mää­rä­ra­ho­jen osuu­den 2 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta. 
    • Ulkoi­sen ja sisäi­sen turval­li­suu­den saralla kokoo­mus tekee kaik­kensa isän­maan puolesta, ulko­val­to­jen Suomen sisäi­siin asioi­hin kohdis­tu­vien vahin­goit­ta­vien vaiku­tus­yri­tys­ten estä­mi­seksi.
  • Syven­ne­tään puolus­tusyh­teis­työ­tämme ja varmis­te­taan, että Suomi on turval­li­suutta tuot­tava, haluttu ja luotet­tava yhteis­työ­kump­pani
    • Kehi­tämme Suomen ja Ruot­sin kahden­vä­listä yhteis­työtä asteit­tain ilman loppu­ta­voit­teen tai toisaalta etukä­teis­ten rajoit­tei­den aset­ta­mista. 
    • Nato-kump­pa­nuus on Suomelle elin­tär­keä, ja se vaikut­taa monin tavoin Suomen ja lähia­luei­demme turval­li­suu­teen. Yhteis­työ Naton kanssa varmis­taa yhteen­so­pi­vuu­den Naton jäsen­mai­den kanssa.
    • Kanna­tamme Suomen liit­ty­mistä puolus­tus­liitto Naton jäse­neksi. Se vahvis­taa Suomen turval­li­suutta. Suomen on haet­tava jäse­nyyttä lähi­vuo­sina.
    • Meidän on varmis­tet­tava puolus­tusyh­teis­työn jatku­mi­nen Britan­nian kanssa Brexi­tin jälkeen. Suomen tulee edel­leen kehit­tää hyviä tran­sat­lant­ti­sia suhtei­taan Yhdys­val­toi­hin. Myös muut kahden- ja monen­vä­li­set soti­laal­li­sen yhteis­työn järjes­te­lyt palve­le­vat maan­puo­lus­tuk­semme tarpeita.

Maahan­muut­to­po­li­tiikka ajan tasalle

Suomen suurim­piin haas­tei­siin lukeu­tuu piene­nevä työtä teke­vän väes­tön osuus. On haihat­te­lua kuvi­tella, että elin­ta­somme voisi pysyä edes nykyi­sel­lään, jos maamme ei pysty houkut­te­le­maan aktii­vista, yrit­te­liästä väkeä myös muualta. Suomen on oltava maa, johon halu­taan tulla raken­ta­maan parem­paa tule­vai­suutta työllä, opis­ke­lulla ja elin­kei­no­toi­min­nalla. Jos on hädässä, Suomesta on voitava hakea myös turvaa.

  • Suomeen töihin, opis­ke­le­maan tai yrit­tä­mään? Terve­tu­loa!
    • Toteu­tamme elin­kei­noe­lä­män ja valtion yhtei­senä hank­keena laaja­mit­tai­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­man koulu­te­tuille ihmi­sille. Tavoite olisi nostaa kansain­vä­li­nen rekry­tointi vähin­tään 20 000 henki­löön vuosi­ta­solla.
    • Nopeu­tamme työlu­pa­jär­jes­tel­mää otta­malla käyt­töön hyvän työnan­ta­jan serti­fi­kaa­tin, joka mahdol­lis­taisi työlu­pien myön­tä­mi­sen nopeam­min yrityk­sille, jotka ovat hoita­neet kaikki työnan­ta­ja­vel­voit­teensa moit­teet­to­masti.
    • Helpo­tamme Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten jäämistä Suomeen teke­mään töitä. Annamme korkea­kou­luista valmis­tu­neille aina auto­maat­ti­sesti vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lu­van työn­ha­kua varten.
    • Raken­namme houkut­te­le­van luku­kausi­mak­su­jen ja opin­to­lai­no­jen hyvi­tys­mal­lin niille täällä opis­kel­leille ulko­maa­lai­sille, jotka jäävät valmis­tu­mi­sensa jälkeen Suomeen töihin.
  • Kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen sen tarpeessa oleville on sivis­ty­neen maan eetti­nen velvol­li­suus. Sen toteut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että järjes­telmä säilyt­tää ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­tensä ja sen väärin­käyt­töä torju­taan tehok­kaasti
    • Kehi­tämme turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa siten, että se mahdol­li­sim­man hyvin kohdis­taa avun suurim­massa tarpeessa oleville. Kokoo­mus haluaa edis­tää EU:n yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn raken­ta­mista.
    • Rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi on mini­moi­tava ja siir­ryt­tävä kaik­kein hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. Tämä tarkoit­taa kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­män roolin vahvis­ta­mista.
    • Vahvis­tamme Fron­texia ja EU:n ulko­ra­ja­val­tioi­den vastuuta oman ulko­ra­jao­suu­tensa vartioin­nista ja valvon­nasta, jotta EU:n ulko­raja ei vuoda.
  • Suomessa voi olla vain lail­li­sesti, ja Suomessa on toimit­tava Suomen lakien mukaan
    • Turva­paik­ka­pro­sessi ei ole työpe­räi­sen maahan­muu­ton väylä, eikä siitä voi tulla sellaista.
    • Kansain­vä­li­sen suoje­lun on oltava luon­teel­taan väliai­kaista siten, että suoje­lua­sema lakkau­te­taan suoje­lun tarpeen lakat­tua olemasta tai jos henkilö syyl­lis­tyy Suomessa törke­ään rikok­seen.
    • Meidän on suojel­tava ulko­maa­laista työvoi­maa hyväk­si­käy­töltä ja työeh­to­jen polke­mi­selta. Kiris­tämme rangais­tusas­teik­koa siten, että luvat­to­man ulko­mai­sen työvoi­man käyttö tehdään työnan­ta­jalle kannat­ta­mat­to­maksi. Säädämme viran­omai­sille velvoit­teen ilmoit­taa työnan­ta­jalle työn­te­ki­jänä olevan turva­pai­kan­ha­ki­jan työn­teko-oikeu­den päät­ty­mi­sestä.
  • Turva­paik­ka­pro­ses­sin tehok­kuus ja laatu kuntoon
    • Otamme Suomessa käyt­töön kansal­li­sen raja­me­net­te­lyn, jossa kansain­vä­listä suoje­lua koskeva hake­mus voidaan tarpeen mukaan käsi­tellä ja ratkaista raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä, pääs­tä­mättä henki­löä menet­te­lyn aikana maahan.
    • Lyhen­nämme turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja ja mini­moimme uusin­ta­ha­ke­mus­ten käytön viivy­tys­tar­koi­tuk­seen. Kiel­tei­sen päätök­sen saaneet on palau­tet­tava nopeasti.
  • On ymmär­ret­tävä, että turva­pai­kan­haku ei aina ole spon­taa­nia, ja että järjes­tel­mää saate­taan yrit­tää käyt­tää jopa viha­mie­li­sissä tarkoi­tuk­sissa
    • Suomeen on luotava valmius rajoit­taa turva­pai­kan­ha­kua määrä­ai­kai­sesti kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tu­mi­sen perus­teella.
    • Kansain­vä­li­sellä yhteis­työllä on estet­tävä ja sank­tioi­tava turva­paik­ka­jär­jes­tel­män ja liik­keellä olevien ihmis­jouk­ko­jen aggres­sii­vi­nen käyt­tä­mi­nen toista valtiota vastaan.
  • Turva­paik­ka­jär­jes­tel­män kautta tulleille teho­kasta tukea ja vahvat kannus­ti­met kotou­tu­mi­seen
    • Pysy­vän oles­ke­lun edel­ly­tyk­senä työi­käi­siltä on vaadit­tava usean vuoden opis­kelu- tai työhis­to­riaa Suomessa oles­ke­lun ajalta. Työn­ha­kua ja työn vastaa­not­ta­mista koske­vien velvoit­tei­den on astut­tava voimaan heti oles­ke­lu­lu­van saami­sen jälkeen.
    • Kansain­vä­li­sen suoje­lun perus­teella Suomessa oles­ke­le­valta on edel­ly­tet­tävä ennen oles­ke­lu­lu­van pysy­väksi muut­ta­mista myös kohtuul­lista suomen tai ruot­sin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyl­lis­ty­nyt törkei­siin rikok­siin.
    • Kannus­tamme arjessa ilman tulk­kausta selviy­ty­mi­seen ja riit­tä­vän suomen tai ruot­sin kieli­tai­don oppi­mi­seen alusta asti, sekä velvoit­ta­villa että palkit­se­villa elemen­teillä.
    • Kansa­lai­suu­den edel­ly­tys­ten arvioin­nissa on asumi­sa­jaksi hyväk­syt­tävä vain oles­ke­lu­lu­valla tapah­tu­nut oles­kelu. Kansa­lai­suu­den saami­sen yhtenä ehtona on oltava myös pereh­ty­mi­nen ja sitou­tu­mi­nen yhteis­kun­nan perus­ta­viin sään­töi­hin sekä perus­oi­keuk­siin kuten ihmis­ten fyysi­sen koske­mat­to­muu­den ja yhden­ver­tai­suu­den kunnioit­ta­mi­seen kaikissa tilan­teissa.
    • Meidän on tunnis­tet­tava ja estet­tävä niin sanottu kunni­aan liit­tyvä väki­valta sekä tyttö­jen sukue­lin­ten silpo­mi­nen.
    • Poikien ei-lääke­tie­teel­li­sen ympä­ri­leik­kauk­sen edel­ly­tyk­seksi on asetet­tava pojan itsensä antama suos­tu­mus.

Kaupun­gis­tu­mi­nen

Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea maana, jossa toteu­tu­vat jokai­sen mahdol­li­suu­det osal­lis­tua ja vaikut­taa päätök­sen­te­koon. Paikal­li­nen ja alueel­li­nen demo­kra­tia sekä elävä kansa­lai­syh­teis­kunta muodos­ta­vat kansan­val­lan lujan kivi­ja­lan. Maamme menes­tys raken­tuu sen monien erilais­ten aluei­den vahvuuk­sista. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Jokai­sen alueen on voitava menes­tyä omia vahvuuk­si­aan hyödyn­tä­mällä. Kyse voi olla hyvistä kansain­vä­li­sistä yhteyk­sistä, vahvasta sivis­tyk­sestä ja osaa­mi­sesta, teol­li­suu­desta tai palve­luista, tai vaik­kapa elin­voi­mai­sesta alku­tuo­tan­nosta ja matkai­lusta. Riip­pu­matta siitä, missä ihmi­nen sattuu kulloi­sel­la­kin hetkellä asumaan, hänen koti­seu­tunsa saat­taa olla jossain aivan muualla. 

Kaupun­ki­seu­dut ovat koko Suomelle tärkeitä kasvun vetu­reita ja inno­vaa­tio­kes­kit­ty­miä. Maamme on koko­nai­suus, jossa arvonsa ja roolinsa on niin metro­po­lia­lu­eella, suurilla yliopis­to­kau­pun­geilla, vahvoilla seutu­kau­pun­geilla ja pienem­millä taaja­milla kuin maaseu­dul­la­kin. Suomi on enem­män kuin osiensa summa.

Menes­ty­vää aluetta, suurta tai pientä, ei ole ilman elin­voi­maista keskus­kau­pun­kia. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että kaupun­git menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat kestä­västi. Näiden tavoit­tei­den edis­tä­mi­seksi on toteu­tet­tava moni­puo­lista kaupun­ki­po­li­tiik­kaa kaupun­kien ja aluei­den erilai­suus tunnis­taen, kump­pa­nuutta edis­täen ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­tu­mi­seen kannus­taen.

Kun ihmi­set kohtaa­vat, ideat jalos­tu­vat ja muut­tu­vat tuot­teiksi, palve­luiksi ja uuden­lai­siksi tavoiksi tehdä asioita. Hyvin­vointi kasvaa, elämän­laatu para­nee, tieto kart­tuu ja leviää. Erilais­ten ihmis­ten erilai­set vahvuu­det täyden­tä­vät toisi­aan, ja loppu­tu­los on enem­män kuin osiensa summa. Monet maail­man ja ihmis­kun­nan suurim­mista haas­teista joko ratkais­taan kaupun­geissa - tai sitten ne jäävät ratkai­se­matta.

Kukois­ta­vien kaupun­kien menes­tys on kautta aiko­jen perus­tu­nut avoi­muu­delle ja vasta­vuo­roi­suu­delle – halulle ymmär­tää erilai­suutta sekä oppia uutta. Suoma­lai­sia kaupun­keja on kehi­tet­tävä aluei­densa moot­to­reina, jotka yhdessä ympä­röi­vien aluei­den kanssa nosta­vat Suomen uudelle sivis­tyk­sen ja hyvin­voin­nin tasolle. 2020-luvulla kunnissa ja kaupun­geissa kohda­taan ikära­ken­teen muutok­sesta johtuen massii­vi­sia haas­teita. Niiden ratkai­se­mi­nen pitkälti määrit­tää, onko Suomi vielä 2030-luvulla hyvin­voiva yhteis­kunta.

Kaupun­git kehi­tyk­sen moot­to­reina

  • Anne­taan kaupun­kien kukois­taa
    • Vahvis­tamme kaupun­kien roolia elin­voi­man ja kilpai­lu­ky­vyn vauh­dit­ta­jina. Johta­via peri­aat­teita ovat yritys­myön­tei­syys, kansain­vä­li­syys sekä uusim­man tiedon ja hyvien käytän­tö­jen hyödyn­tä­mi­nen. 
    • Vahvis­tamme kaupun­kien roolia osaa­mis­kes­kit­ty­minä ja inno­vaa­tio­ym­pä­ris­töinä lisää­mällä korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työn kannus­ti­mia. Kannus­tamme kaupun­keja avaa­maan kehi­tys­hank­kei­taan laajem­min inno­vaa­tio­alus­toiksi.
    • Huoleh­dimme kaupun­kien saavu­tet­ta­vuu­desta raken­ta­malla kaupun­ki­kes­kus­ten väli­siä nopeita junayh­teyk­siä. Lisäämme kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­sen liiken­teen suju­vuutta tuke­malla jouk­ko­lii­ken­nettä.
    • Elävä kaupun­ki­kult­tuuri tarvit­see vapautta ja mahdol­lis­ta­vaa poli­tiik­kaa. Helpo­tamme ravin­to­loi­den, tapah­tu­ma­jär­jes­tä­jien ja kult­tuu­rin teki­jöi­den toimin­taa sään­te­lyä keven­tä­mällä ja byro­kra­tiaa vähen­tä­mällä.
    • Avaamme kouluja ja muita kaupun­kien tiloja entistä laajem­min kaupun­ki­lais­ten ilta- ja viikon­lop­pu­käyt­töön. Suurella rahalla raken­net­tuja julki­sia raken­nuk­sia ei kannata pitää tyhjil­lään. Suun­nit­te­lemme julki­set raken­nuk­set moni­käyt­tö­ti­loiksi niiden käyt­tö­as­teen maksi­moi­mi­seksi.
    • Edis­tämme aktii­vi­sesti uusia kump­pa­nuuk­sia ja inno­va­tii­vi­suutta hyödyn­tä­viä toimin­ta­mal­leja, kuten allians­si­mal­lia, elin­kaa­ri­mal­lia, public-private -part­ners­hi­pia, vaih­toeh­toi­sia rahoi­tus­mal­leja, kehit­tä­mi­sa­lus­toja ja kokei­luita sekä inno­va­tii­vi­sia ja kette­riä hankin­toja.
    • Kaupun­kien on omassa palve­lu­tuo­tan­nos­saan hyödyn­net­tävä mark­ki­noita. Niiden omien yhtiöi­den ei pidä vääris­tää toimi­via palve­lu­mark­ki­noita.
    • Kaupunki ja kunta ovat sivis­tys­pal­ve­lui­den tärkeim­piä toteut­ta­jia. Kokoo­mus haluaa, että se on sitä myös tule­vai­suu­dessa.
  • Asumi­sessa ja maan­käy­tössä uusi vaihde silmään - lisää mark­ki­noita asun­to­mark­ki­noille
    • Huoleh­dimme siitä, että suoma­lai­nen asun­to­po­li­tiikka on pitkä­jän­teistä ja enna­koi­ta­vaa. Se tarjoaa moni­puo­li­sia asumis­rat­kai­suja, joista kukin Suomessa asuva voi valita henki­lö­koh­tai­siin tarpei­siinsa ja talou­del­li­siin mahdol­li­suuk­siinsa sopi­van asun­non.
    • Vahvis­tamme niin oman asun­non hankin­tae­del­ly­tyk­siä kuin vuokra-asun­to­jen saata­vuut­ta­kin.
    • Moni­puo­li­silla asumi­sen ratkai­suja mahdol­lis­ta­malla turvaamme kaupun­kien palve­lusek­to­rin toimi­vuutta, asuk­kai­den edel­ly­tyk­siä liik­kua työn perässä sekä saavut­taa omia unel­mia.
    • Torjumme asunn­ot­to­muutta rajaa­malla valtion tuke­man asun­to­tuo­tan­non vain erityis­ryh­mille ja pieni­tu­loi­sille. Siir­rämme pain­opis­tettä valtion tuke­masta asun­to­ra­ken­ta­mi­sesta asun­to­jen väli­vuo­krauk­seen ja mark­ki­noilta hankit­ta­vaan tuet­tuun asumi­seen. Samalla on hyvällä kaupun­ki­suun­nit­te­lulla vältet­tävä asui­na­luei­den liian voima­kasta eriy­ty­mistä.
    • Meidän on vahvis­tet­tava kuntien mahdol­li­suuk­sia kestä­vään kasvuun ja riit­tä­vään kaavoi­tuk­seen, jotta kasvu­kes­kuk­siin saadaan riit­tä­västi uusia asun­toja.
    • Laajen­namme kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­set MAL-sopi­muk­set MALPE-sopi­muk­siksi, joissa otetaan laajasti huomioon myös elin­kei­no­po­li­tii­kan näkö­kulma.
    • Muutamme kuntien valtio­no­suus­jär­jes­tel­mää siten, että se ottaisi nykyistä parem­min huomioon väes­tön­kas­vun ja sen tuomat palve­lui­den kysyntä- ja inves­toin­ti­tar­peet.
    • Turvaamme kaupun­kien inves­toin­ti­ky­vyn kaikissa tilan­teissa kestä­vän kasvun mahdol­lis­ta­mi­seksi.
    • Sitou­dumme paikal­lis­ta­solla edis­tä­mään mahdol­li­sim­man viivy­tyk­set­tö­miä ja jous­ta­via proses­seja, jotta ihmis­ten, kansa­lai­syh­teis­kun­nan ja elin­kei­noe­lä­män muut­tu­viin tarpei­siin pysty­tään vastaa­maan mahdol­li­sim­man nopeasti.
    • Meidän on pidet­tävä asumi­sen hinta­ke­hi­tys kurissa turvaa­malla riit­tävä tontti- ja asun­to­tar­jonta. Hinta­ke­hi­tystä ei voi hillitä kestä­västi lisää­mättä uusien asun­to­jen määrää.
    • Meidän on kannus­tet­tava, ohjat­tava ja tuet­tava suurim­pia kaupun­ki­seu­tuja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tiivis­tä­mi­seen. Uudis­ra­ken­ta­mista ohja­taan erityi­sesti hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varteen.
    • Ihmis­ten on saatava päätök­set hake­mis­taan raken­nus­lu­vista kohtuul­li­sessa ajassa. Raken­ta­mi­sen lupa­pro­ses­sei­hin on määri­tel­tävä käsit­te­ly­ta­kuu­ajat.
    • Meidän on hyödyn­net­tävä raken­nus­val­von­nan asioin­nissa sähköi­siä palve­luita ja tieto­mal­leja.
    • Luovumme asuin­ker­ros­ta­lo­jen huoneis­to­jen pinta-alaa koske­vasta sään­te­lystä asema­kaa­voissa ja maan­käyt­tö­so­pi­muk­sissa.
  • Kaupun­git kärkeen ilmas­to­työssä ja luon­non moni­muo­toi­suu­den edis­tä­mi­sessä
    • Kaupun­git ovat ilmasto- ja ympä­ris­tö­työn edel­lä­kä­vi­jöitä, ja hiili­neut­raa­leja 2030-luvun aikana.
    • Toteu­tamme lämmi­tys­rat­kai­suissa järki­loi­kan polt­ta­mi­seen perus­tu­vista ratkai­suista lämpö­pump­pui­hin ja hukka­läm­pö­jen keruuseen perus­tu­viin teknii­koi­hin sekä esimer­kiksi ydin­kau­ko­läm­pöön perus­tu­viin kestä­viin ratkai­sui­hin ympä­ris­tö­po­liit­ti­sen ohjel­mamme mukai­sesti.
    • Edis­tämme yhteis­käyt­tö­au­to­jen, itseoh­jau­tu­vien auto­jen ja kaupun­ki­pyö­rien käyt­töön­ot­toa. Mahdol­lis­tamme entistä useam­malle suoma­lai­selle hyvän ja toimi­van arjen myös ilman omaa autoa.
    • Suun­nit­te­lemme jouk­ko­lii­ken­teen pääs­töt­tö­mäksi ja aloi­tamme kokei­lut sen auto­ma­ti­soi­mi­seksi.
    • Teemme kaupun­geista kier­to­ta­lou­den, ener­gia­te­hok­kuu­den sekä vähä­hii­li­sen raken­ta­mi­sen edel­lä­kä­vi­jöitä. 99% yhdys­kun­ta­jät­teestä kier­rä­te­tään tai hyöty­käy­te­tään muuten.
    • Sääs­tämme myös kaupun­ki­seu­duilla luon­non­ti­lai­sia metsiä ja rantoja sekä muita luon­non moni­muo­toi­suu­den kannalta tärkeitä alueita.
    • Pidämme tasa­pai­noi­sesti huolta sekä siis­tisti hoide­tuista vihe­ra­lueista että luon­non­ti­laista muis­tut­ta­vista alueista, jollai­sia esimer­kiksi hyön­tei­set tarvit­se­vat.
    • Hyödyn­nämme kaupun­ki­ti­laa uusilla tavoilla, esimer­kiksi verti­kaa­li­vil­je­lyssä.

Kunta­ta­lou­den kuri­mus on katkais­tava

  • Suurin osa Suomen kunnista on talous­vai­keuk­sissa, ja monen suurem­man­kin kaupun­gin tilanne on heiken­ty­nyt. Koro­na­kriisi on heiken­tä­nyt ennes­tään­kin haas­ta­vaa tilan­netta enti­ses­tään. Kunta­kenttä tarvit­see vaikut­ta­van terveh­dyt­tä­mis­oh­jel­man.
    • Kunnille ei voida antaa uusia tehtä­viä ilman niiden täysi­mää­räistä rahoi­tusta. Varsin­kaan pienet kunnat eivät enää selviä niistä. Lisäksi meidän on tarkas­tel­tava kuntien nykyi­siä tehtä­viä kriit­ti­sesti siten, että kuntien laki­sää­teis­ten tehtä­vien määrää voidaan vähen­tää.
    • Kuntien talouk­sien vahvis­ta­mi­seksi me jatkamme myös normin­pur­kua. Teetämme kunnille laajan kuule­mis­kier­rok­sen, jossa kunnilta kysy­tään näke­myk­siä sellai­sista kunnille säly­te­tyistä tehtä­vistä, joista luopu­malla tai joita muut­ta­malla saadaan vahvis­tet­tua kuntien ydin­toi­min­to­jen rahoi­tusta.
    • Väes­tö­ra­ken­teen nopea muutos sekä muut­to­liike haas­ta­vat suurinta osaa eten­kin pienistä kunnista voimak­kaasti jo nyt. Valtiolla on lopulta vastuu siitä, että ihmis­ten perus­oi­keu­det toteu­tu­vat kaik­kialla.
    • Kanna­tamme sote-palve­lui­den pitä­mistä edel­leen kuntien järjes­tä­mis­vas­tuulla ilman uusien hallin­non tai vero­tuk­sen taso­jen perus­ta­mista. 
    • Lähi­vuo­sien väes­tö­ke­hi­tyk­sen ja palve­lu­tuo­tan­non kasva­vien haas­tei­den vuoksi meidän on vält­tä­mättä vahvis­tet­tava kunta­ra­ken­netta Paras-hank­keen tyyp­pi­sellä puiteoh­jauk­sella, joka tähtää nykyistä selvästi suurem­piin ja toimin­ta­ky­kyi­sem­piin kuntiin ja kuntien yhteis­työ­hön.

Vastuul­li­nen, ammat­ti­mai­nen ja teho­kas tule­vai­suu­den maaseu­tu­po­li­tiikka

Suomen hyvin­vointi perus­tuu merkit­tä­vältä osin luon­non­va­ro­jen jalos­ta­mi­seen. Luon­non­va­rat ja niitä jalos­tava teol­li­suus pitkine arvo­ket­jui­neen ovat enim­mäk­seen muualla kuin kaupun­ki­kes­kuk­sissa. Nyky­ään ymmär­re­tään entistä vahvem­min, että luon­non­va­ro­jen käytön on oltava kestä­vää. Se tarkoit­taa niin alku­tuo­tan­non, logis­tii­kan kuin valmis­tus­pro­ses­sien virit­tä­mistä mahdol­li­sim­man vähän ympä­ris­töä kuor­mit­ta­viksi. Maaseu­dun elin­voi­mai­suus ei ole pelkäs­tään alku­tuo­tan­non, teol­li­suu­den ja matkai­lun varassa. Hyvät tieto­lii­ken­neyh­tey­det ja vahva osaa­mi­nen mahdol­lis­ta­vat yhä laaja-alai­sem­man elin­kei­no­toi­min­nan paikasta riip­pu­matta. Maail­man­laa­jui­seen menes­tyk­seen voi ponnis­taa mistä tahansa.

  • Puhdas koti­mai­nen ruoka turval­li­silla, ajan­mu­kai­silla mene­tel­millä
    • Suoma­lai­nen maata­lous­tuo­tanto tuot­taa laadu­kasta, puhdasta ruokaa. Tule­vai­suu­dessa me tarvit­semme niin luomu­tuo­tan­toa, tavan­omaista tuotan­toa kuin tieteel­li­seen jalos­tuk­seen perus­tu­vaa tuotan­toa.
    • Asetamme kasvis- ja hyön­teis­pro­teii­nin reilulle peli­ken­tälle suhteessa maito- ja liha­tuot­tei­siin. Uudis­tamme sekä kansal­li­sia että EU:n maata­lous­tu­kia asteit­tain siten, että tuki­po­li­tii­kan keinoilla edis­te­tään ilmas­to­ys­tä­väl­listä tuotan­toa. Epäter­veel­lis­ten ja ympä­ris­töä rasit­ta­vien tuot­tei­den tuke­mista on karsit­tava. 
    • Maata­lou­della on merkit­tävä rooli myös ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa ja hiilen­si­don­nassa. Megat­ren­dei­hin vastaa­mi­nen ja eetti­syys koros­tu­vat jatku­vasti enem­män.
    • Ravin­ne­va­lu­mia ehkäi­se­viä toimia edis­te­tään yhteis­työssä maata­lous­yrit­tä­jien kanssa.
    • Helpo­tamme työvoi­man saata­vuutta muun muassa kansain­vä­listä rekry­toin­tia edis­tä­mällä.
  • Maata­lous­tuo­tanto on ammat­ti­maista elin­kei­no­toi­min­taa
    • Kokoo­mus­lai­nen näke­mys suoma­lai­sen maan­vil­je­ly­se­lin­kei­non tule­vai­suu­desta perus­tuu riit­tä­vän vahvoi­hin ja elin­kel­poi­siin tiloi­hin. Tätä tukee alan tuot­ta­vuus­ke­hi­tys, uuden tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen ja alan omien vahvuuk­sien hyödyn­tä­mi­nen. 
    • Maata­lou­den tuki­jär­jes­tel­män tavoit­teena tulee olla kannat­ta­van, laaduk­kaan ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non edis­tä­mi­nen.
    • Kansain­vä­li­selle huipulle nouse­vat laatu­tuot­teet ovat yhä merkit­tä­vämpi osa menes­ty­vän suoma­lai­sen maaseu­dun tari­naa. Meidän on helpo­tet­tava niiden synty­mistä ja kasva­mista esimer­kiksi keven­tä­mällä sään­te­lyä ja muut­ta­malla vero­tusta kannus­ta­vam­maksi.
    • Vilje­li­jöi­den kuten muiden­kin yrit­tä­jien on voitava keskit­tyä ydin­toi­min­taansa eli tuotan­toon. Meidän on pois­tet­tava koti­maista alku­pe­rää olevat tarpeet­to­mat hallin­nol­li­set rasit­teet, ja esimer­kiksi tuki­pro­ses­sei­hin liit­ty­vät toimin­not on sähköis­tet­tävä niin pitkälle kuin mahdol­lista.
    • Paino­tamme kaik­kien tuotan­toe­läin­ten kohdalla entistä enem­män niiden hyvin­voin­tia, hyvää kohte­lua sekä toimin­nan kaikin­puo­lista läpi­nä­ky­vyyttä ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­den varmis­ta­mi­seksi.
  • Metsien talous­käy­tön ja luon­toar­vo­jen väli­nen tasa­paino on säily­tet­tävä
    • Metsä­po­li­tii­kan päätök­sen­teon on pysyt­tävä kansal­li­sella tasolla. Metsä­omai­suutta koskee yksi­tyi­so­mai­suu­den suoja, ja siitä meidän on pidet­tävä tiukasti kiinni.
    • Metsien hoidon ja niiden kestä­vän talous­käy­tön sekä aluei­den elin­voi­man kannalta meidän on vält­tä­mä­töntä huoleh­tia tiever­kon kunnosta.
    • Kunnossa pidetty tieverkko edis­tää myös metsien saavu­tet­ta­vuutta muissa tarkoi­tuk­sissa, jollai­sia ovat esimer­kiksi marjas­tus, metsäs­tys ja erilai­nen virkis­tys­käyttö. Näillä kaikilla on myös talou­del­lista merki­tystä.
    • Suoma­lais­ten metsä­no­mis­ta­jien tekemä metsän­hoito kestää kriit­ti­sen­kin tarkas­te­lun, ja näin on oltava jatkos­sa­kin. Tule­vai­suu­dessa painot­tu­vat mene­tel­mät, jotka edis­tä­vät hiilen­si­don­taa sekä vähen­tä­vät pääs­töjä ja valu­mia.
    • Kasvava ja hyvin hoidettu metsä sitoo hiiltä. Metsien hiili­nie­lun yllä­pi­tä­mi­sestä ja kasvat­ta­mi­sesta on voitava syntyä tulon­muo­dos­tusta. Me selvi­tämme tasa­pai­noi­set ohjaus­kei­not, joilla metsien kasvua ja hiilen­si­don­taa voitai­siin vahvis­taa. 
Skip to content