Kokoomus.fi / Kokoomus K62020

Kokoo­mus
K62020

Tämän vuosi­kym­me­nen kuusi kohta­lon­ky­sy­mystä ovat korona, kestävä kehi­tys, koulu­tus, kasvu, kansain­vä­li­syys ja kaupun­gis­tu­mi­nen. Me kokoo­muk­sessa lähdemme siitä, että kaikki ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa kestä­vällä ja oikeu­den­mu­kai­sella tavalla. Tutustu tämän vuosi­kym­me­nen tavoi­teoh­jel­maamme ja lähde mukaan tule­vai­suus­tal­koi­siin.

K1: Korona

Toivoa on, keinoja on 

Krii­sistä elpy­mi­nen ja muut­tu­nee­seen maail­maan sopeu­tu­mi­nen ovat mahdol­li­suus raken­taa tule­vai­suutta uudella tavalla. Sen sijaan, että jälleen­ra­ken­namme vanhaa, meidän pitää miet­tiä, miten teki­simme asiat toisin. Mikä vie meitä eteen­päin? Mikä tekee meistä vahvem­pia uuden­lai­sessa maail­massa? 

Korona ei ole syy haudata visiota parem­masta Suomesta ja parem­masta elämästä. 

 K2: Kestävä kehi­tys 

Kiel­tä­mi­sen, käske­mi­sen ja syyl­lis­tä­mi­sen sijaan haluamme tehdä järke­vät valin­nat palkit­se­viksi. 

  • Päivi­tämme ydin­e­ner­gia­lain siten, että pieny­din­voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen tulee tosia­siassa mahdol­li­seksi. 
  • Autamme koti­ta­louk­sia ja talo­yh­tiöitä siir­ty­mään hiili­va­paa­seen lämmi­tyk­seen. 
  • Lope­tamme turpeen merkit­tä­vän ener­gia­käy­tön vuoteen 2032 mennessä.
  • Haluamme, että auto­ve­rosta luovu­taan asteit­tain auto­kan­nan uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi. 
  • Kasva­tamme jouk­ko­lii­ken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn määrää erityi­sesti suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen liiken­teessä. 
  • Kanna­tamme lento­lii­ken­teen liit­tä­mistä koko­nai­suu­des­saan tiuk­ke­ne­van pääs­tö­oi­keuk­sien kaupan piiriin ja mahdol­li­sen lento­ve­ron säätä­mistä vähin­tään EU:n laajui­sena.  

Palve­luita on kehi­tet­tävä ihmi­sen näkö­kul­masta niin, että jokai­nen saa sellaista tukea ja apua kuin tarvit­see.

  • Kiris­tämme hoito­ta­kuuta, puoli vuotta jonossa on liian kauan.
  • Paran­namme hoiva-alan työoloja ja lisäämme koulu­tus­mää­riä hoiva-alan työtaa­kan helpot­ta­mi­seksi.
  • Turvaamme mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­den tera­pia­ta­kuulla.
  • Turvaamme lasten­suo­je­lun, perhei­den koti­pal­ve­lun ja perhe­so­si­aa­li­työn resurs­sit.
  • Kehi­tämme uuden­lai­sia yhtei­sö­asu­mi­sen muotoja senio­reille.
  • Uudis­tamme vanhus­pal­ve­lut, koti­hoi­don, ikäih­mis­ten perhe­hoi­don, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan ja omais­hoi­don koko­nai­suu­tena niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon ja hoivon.

 

Turval­li­suus ja tasa-arvo ovat meille kestä­vän yhteis­kun­nan perusta.

  • Huoleh­dimme, että syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevat nuoret löyde­tään ja saate­taan ajoissa tuki­toi­mien piiriin.
  • Nostamme polii­sien määrän noin 8000 henki­lö­työ­vuo­teen.
  • Lyhen­nämme oikeu­den­käyn­tien kestoa.
  • Lisäämme vaikut­ta­mi­sen kana­via esimer­kiksi järjes­tä­mällä sähköi­siä kuule­mi­sia.
  • Nostamme uhrin aseman krimi­naa­li­po­li­tii­kassa etusi­jalle erityi­sesti paran­ta­malla uhrin tuki­pal­ve­luita proses­sin aikana ja sen jälkeen.
  • Puutumme perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­taan aiem­paa tehok­kaam­min.

K3: Koulu­tus

Meistä jokai­sella lapsella ja nuorella pitää olla sellai­nen näkymä tule­vai­suu­teen, että omalla toimin­nalla on mahdol­lista tavoi­tella vaikka maail­man huip­pua. 

  • Teemme Suomesta maail­man parhaan maan lapsille ja perheille mm. paran­ta­malla neuvo­la­pal­ve­luja ja toteut­ta­malla perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. 
  • Toteu­tamme kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen. 
  • Varmis­tamme, että jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä on toisen asteen opin­toi­hin siir­ty­mi­sen kannalta riit­tävä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito. 
  • Vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen talou­del­lista itse­näi­syyttä miljar­di­luo­kan pääomi­tuk­silla. 
  • Nostamme tutki­mus-, tuote­ke­hi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuu­den vähin­tään 4 prosent­tiin bkt:sta. 
  • Kehi­tämme kult­tuu­ri­se­te­liä edel­leen. 

K4: Kasvu

Meidän mieles­tämme työn teet­tä­mi­sen ja vastaa­not­ta­mi­sen pitää aina olla kannat­ta­vaa.

  • Lisäämme sopi­mi­sen vapautta ja laajen­namme mahdol­li­suuk­sia sopia työeh­doista ja palkoista paikal­li­sesti myös järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä. 
  • Luomme pikay­ri­tys­sa­nee­rauk­sen konkurs­sien vält­tä­mi­seksi. 
  • Viri­tämme järjes­tel­män palkit­se­maan työn vastaa­not­ta­mi­sesta.
  • Edis­tämme EU:n digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den luomista. 
  • Nostamme opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. 
  • Vahvis­tamme kansan­ka­pi­ta­lis­mia laajen­ta­malla osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa. 

K5: Kansain­vä­li­syys

Suomen on oltava maa, johon halu­taan tulla raken­ta­maan parem­paa elämää opis­ke­le­malla, työllä ja yrit­tä­mällä. 

  • Kanna­tamme toimia, jotka edis­tä­vät yhte­näistä ja vahvaa Euroo­pan unio­nia. 
  • Toteu­tamme elin­kei­noe­lä­män ja valtion yhtei­senä hank­keena laaja­mit­tai­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­man koulu­te­tuille ihmi­sille. 
  • Helpo­tamme Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten jäämistä Suomeen töihin. 
  • Kehi­tämme turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa niin, että se mahdol­li­sim­man hyvin kohdis­taa avun suuri­massa tarpeessa oleville. 
  • Keski­tymme entis­tä­kin selkeäm­min nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen. 
  • Kannus­tamme yrityk­siä kehit­tä­mään ratkai­suja esimer­kiksi kehi­tys­mai­den suur­kau­pun­kien ilman­laa­dun ja jäte­huol­lon paran­ta­mi­seen. 

K6: Kaupun­gis­tu­mi­nen

Meille kaupun­gis­tu­mi­nen ei ole nolla­sum­ma­peli, vaan uskomme elin­voi­mais­ten kaupun­kien lisää­vän koko Suomen menes­tystä. 

  • Vahvis­tamme kaupun­kien roolia elin­voi­man ja kilpai­lu­ky­vyn vauh­dit­ta­jina. 
  • Huoleh­dimme kaupun­kien saavu­tet­ta­vuu­desta raken­ta­malla kaupun­ki­kes­kus­ten väli­siä nopeita junayh­teyk­siä. 
  • Helpo­tamme ravin­to­loi­den, tapah­tu­ma­jär­jes­tä­jien ja kult­tuu­rin teki­jöi­den toimin­taa keven­tä­mällä sään­te­lyä ja vähen­tä­mällä byro­kra­tiaa. 
  • Avaamme kouluja ja muita kaupun­gin tiloja entistä laajem­min kaupun­ki­lais­ten ilta- ja viikon­lop­pu­käyt­töön. 
  • Pidämme asun­to­jen hinta­ke­hi­tyk­sen kurissa turvaa­malla riit­tä­vän tontti- ja asun­to­tar­jon­nan. 
  • Edis­tämme yhteis­käyt­tö­au­to­jen, itseoh­jau­tu­vien auto­jen ja kaupun­ki­pyö­rien käyt­töä. 

K62020 - Kuusi kohta­lon­ky­sy­mystä kaksi­kym­men­tä­lu­vulle

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen lähi­vuo­sien tavoi­teoh­jelma

Visio koro­nan jälkei­sestä Suomesta

Koro­na­krii­sistä selvin­nyt ja yhdessä uudel­leen raken­nettu Suomi on hyvin­voiva, tasa-arvoi­nen ja turval­li­nen maa. Se on uudis­tu­nut työllä, yrit­te­liäi­syy­dellä sekä tiedolla ja tekno­lo­gialla, mutta myös vastuul­li­sella ja välit­tä­vällä asen­teella. Vallit­seva ilma­piiri Suomessa on tule­vai­suu­teen uskova, kannus­tava ja luova. Sen sijaan, että maassa nähdään ongel­mia, yhä useampi näkee ratkai­suja.

Suomen koulu­tus­taso on nous­sut, joka toisella suoma­lai­sella on korkea­kou­lu­tut­kinto ja jokai­sella suoma­lai­sella nuorella vähin­tään toisen asteen tutkinto. Perheet voivat hyvin, ja niillä on tarvi­tes­saan mahdol­li­suus saada ennal­taeh­käi­se­vää ja oikea-aikaista tukea. Jokai­nen lapsi saa hyvät valmiu­det opin­po­lul­leen varhais­kas­va­tuk­sesta sekä mahdol­li­suu­den harras­taa. Jokai­sella perus­kou­lusta valmis­tu­valla on jatko-opin­toi­hin riit­tävä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito. Suomi on maa, jossa kasvaa tasa­pai­noi­sia, avara­kat­sei­sia ja kansain­vä­li­siä nuoria, joilla on laaja-alai­nen osaa­mi­nen ja jotka kyke­ne­vät itse­näi­seen ongel­man­rat­kai­suun ja elämän­hal­lin­taan. Suomessa on Euroo­pan mata­lin nuori­so­työt­tö­myys.

Suomi on krii­sien jälkeen saatu jälleen kasvuun panos­ta­malla koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin, keven­tä­mällä vero­tusta ja pois­ta­malla työn, yrit­tä­mi­sen ja muun toime­liai­suu­den esteitä. Suoma­laista omis­ta­juutta pide­tään tärkeänä ja arvos­saan. Maas­tamme on tullut jälleen houkut­te­leva ja kansain­vä­li­sesti kiin­nos­tava inves­toin­tien kohde. Jokai­sella suoma­lai­sella on mahdol­li­suus vauras­tua palk­ka­työllä ja yrit­tä­mällä. Senio­reita arvos­te­taan, ja eläkeiän saavut­ta­neet tuovat koke­mus­taan ja osaa­mis­taan niin työelä­mään kuin muuhun yhteis­kun­nal­li­seen toimin­taan. Jokai­nen voi luot­taa siihen, että saa ikään­tyä arvok­kaasti ja saa tarvit­se­maansa hoivaa.

Suomen suuret kaupun­ki­kes­kuk­set tunne­taan siitä, että ne ovat Euroo­pan luovim­pia paik­koja, joissa syntyy jatku­vasti uusia ajatuk­sia ja inno­vaa­tioita. 2020-luvulla kaupun­kien tärkeim­mäksi polt­toai­neeksi on muodos­tu­nut henki­nen pääoma. Kansa­lai­syh­teis­kunta on vahva, kaupun­geissa on vireää kansa­lais­toi­min­taa, ja kult­tuu­rin merki­tys on nous­sut. Vastak­kai­na­set­te­lua kaupun­ki­seu­tu­jen ja maaseu­dun välillä ei ole. Kaikki koti­seu­dut ovat tärkeitä, ja kaikki alueet menes­ty­vät omia vahvuuk­si­aan hyödyn­tä­mällä.

Tule­vai­suu­den Suomi on kestä­vän kehi­tyk­sen yhteis­kunta. Kaiken yhteis­kun­nal­li­sen toimin­nan läpäi­see ekolo­gi­nen, sosi­aa­li­nen ja talou­del­li­nen kestä­vyys. Olemme oppi­neet elämään niin, että luon­non moni­muo­toi­suus ja ihmi­se­lämä ovat sopusoin­nussa keske­nään. Suomi on onnis­tu­nut yhdis­tä­mään piene­ne­vät pääs­töt ja para­ne­van elin­ta­son. Suomi on hyvin­voin­nissa muiden Pohjois­mai­den tasolla ja maail­man kärkeä uusien toimin­ta­ta­po­jen hyödyn­tä­mi­sessä.

Suomi on osaa­mi­sella menes­ty­nyt aktii­vi­nen kansain­vä­li­nen toimija, joka luo turval­li­suutta erityi­sesti omille lähia­lueil­leen. Suomi edis­tää oikeus­val­tion, demo­kra­tian ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista globaa­listi niin kahden­vä­li­sesti kuin Euroo­pan unio­nin ja kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kautta. Suomi on jäsen kaikissa keskei­sissä länti­sen yhteis­työn järjes­töissä, myös Natossa.

Suomi on maail­man turval­li­sin maa ja vahvin oikeus­val­tio. Vaikka maailma on entis­tä­kin keski­näis­riip­pu­vai­sempi, Suomi on pysty­nyt vastaa­maan tehok­kaasti kansain­vä­listä turvat­to­muutta luoviin ilmiöi­hin. Suomessa on kyvy­käs ja laaja, asevel­vol­li­suu­teen perus­tuva armeija, ja kansa­lais­ten maan­puo­lus­tus­tahto on korkealla. Ihmi­set luot­ta­vat toisiinsa, ja myös viran­omai­siin ja insti­tuu­tioi­hin luote­taan.

Suomi on toimin­nal­laan aset­ta­nut esimer­kin, miten maa voi olla menes­tyvä ja toteut­taa kestä­vän kehi­tyk­sen päämää­riä samalla, kun ihmi­set ovat vapaita ja kansa­lai­soi­keu­det kunniassa. Euroo­pan Unioni lukeu­tuu maail­man johta­viin toimi­joi­hin niin ulko­po­li­tii­kassa kuin talou­dessa. Euroop­pa­lai­nen yhteis­työ on keskit­ty­nyt kysy­myk­siin, joissa yhtei­nen päätök­sen­teko tuot­taa lisä­ar­voa. Esimer­kiksi ilmas­ton­muu­tok­sen, vapaa­kau­pan ja maahan­muu­ton kysy­myk­siin on löydetty kestä­viä, rajat ylit­tä­viä ratkai­suja.

Uudel­leen raken­nettu Suomi on maa, jossa innos­tus on voit­ta­nut lannis­tuk­sen ja posi­tii­vi­suus nega­tii­vi­suu­den. Siihen on johta­nut kokoo­muk­sen arvo­jen mukai­nen pitkä­jän­tei­nen työ niin kunnissa, edus­kun­nassa kuin Euroo­pan unio­nin tasolla. 

Tilan­ne­kuva

Suomi on viime vuosien erilai­sissa vertai­luissa menes­ty­nyt pääasiassa lois­ta­vasti. Tilas­to­kes­kuk­sen kerää­mien vertai­lu­tie­to­jen mukaan Suomi on maail­man vakain, vapain, onnel­li­sin ja turval­li­sin maa. Suomessa on vähi­ten järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta. Oikeus­lai­tok­semme on maail­man riip­pu­mat­to­min. Olemme maail­man luku­tai­toi­sin kansa, ja meillä on eniten inhi­mil­listä pääomaa. Suomessa on maail­man puhtain ilma.

Samaan aikaan näemme, miten aivan liian moni jää syrjään ja vähä­osai­seen asemaan. Nuoret tunte­vat huolta siitä, löytyykö kaikille miele­kästä työtä ja riit­tä­vätkö omat taidot tule­vai­suu­dessa. Uskal­taako perus­taa perheen ja toteut­taa haaveen omista lapsista? Ihmi­sar­voi­sen elämän edel­ly­tyk­set myös elämän viimei­sinä vuosina huolet­ta­vat. Moni miet­tii, uskal­taako luot­taa siihen, että kun oma toimin­ta­kyky ei vanhana enää riitä itse­näi­seen pärjää­mi­seen, ovatko riit­tä­vät palve­lut silloin saata­villa.

Erityi­sen huolen aiheena on, pysty­täänkö kaik­kein heikoim­mista ja sairaim­mista huoleh­ti­maan tilan­teessa, jossa esimer­kiksi äkil­li­sesti leviävä tartun­ta­tauti kuor­mit­taa tervey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män ja koko yhteis­kun­nan voima­va­rat äärim­mil­leen. Alku­vuonna 2020 koro­na­pan­de­mia toi esiin yhteis­kun­tien haavoit­tu­vuu­den tällai­sissa tilan­teissa kaik­kialla maail­massa. Suuri kysy­mys on, onko tällai­siin uhkiin varau­duttu riit­tä­vän hyvin.

Ihmis­kun­nalle ja varsin­kin Suomen kaltai­sille kehit­ty­neille maille tieteen edis­ty­sas­ke­let ja tekno­lo­gi­nen kehi­tys ovat tuoneet valta­vasti hyvää. Samalla on nous­sut yhä suurem­maksi huole­nai­heeksi kysy­mys siitä, riit­tääkö kaikille tule­vai­suu­dessa miele­kästä ja elan­non tarjoa­vaa työtä. Suuri kysy­mys on, pystym­mekö otta­maan kaiken tarjolla olevan hyödyn uuden tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sista ja samalla varmis­ta­maan, että kehi­tyk­sen kyydissä pysy­vät mukana muut­kin kuin vain eturi­vin osaa­jat.

Maail­man­laa­jui­sesti ilmas­ton­muu­tos ja jäteon­gelma sekä muut ihmi­sen toimin­nasta aiheu­tu­vat ympä­ris­tö­hai­tat vaaran­ta­vat ekosys­tee­mejä ja luon­non moni­muo­toi­suutta. Samalla ne heiken­tä­vät ihmis­ten asuin- ja elinym­pä­ris­töjä. Ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat kasvava riski niin talou­den, tervey­den kuin turval­li­suu­den näkö­kul­masta. Epäva­kaat olosuh­teet maail­malla heijas­tu­vat myös Suomeen talou­den heilah­te­lui­den, muut­to­liik­kei­den ja rajat ylit­tä­vän rikol­li­suu­den kautta. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan toimin­taym­pä­ris­töä leimaa­vat tiivis­tyvä vastak­kai­na­set­telu Yhdys­val­tain ja Kiinan välillä, Venä­jän ja Turkin poli­tii­kan arvaa­mat­to­muus, monen­kes­ki­sen yhteis­työn haas­teet sekä kaup­pa­po­li­tii­kan rajoi­tus­ten valjas­ta­mi­nen suur­val­ta­po­li­tii­kan väli­neiksi. Tilanne edel­lyt­tää Suomelta aktii­vista ulko­po­li­tiik­kaa sekä vahvaa tukea Euroo­pan unio­nin yhtei­sille linjauk­sille.

Vaikka Suomessa olem­me­kin onnis­tu­neet kulke­maan kohti ympä­ris­tön kannalta kestä­vää taloutta, meillä on vielä paljon annet­ta­vaa ilmasto- ja ympä­ris­tö­vas­tuun vahvis­ta­mi­sessa. Tämä koskee niin oman elämän­ta­pamme kestä­vyyttä kuin ratkai­su­jen kehit­tä­mistä maail­man­laa­jui­siin ongel­miin. Olemme tällä hetkellä maail­man turval­li­sin maa, mutta emme voi sulkea silmiämme nyky­ajan uhka­ku­vilta. Kansa­lais­ten turval­li­suus on nähtävä perus­oi­keu­tena, joka julki­sen vallan on taat­tava. Se vaatii jatku­vasti ajan­ta­sai­sia valmiuk­sia vastata niin perin­tei­siin kuin uuden­lai­siin uhkiin.

Suomelle tärkein arvo-, turval­li­suus- ja talous­yh­teisö Euroo­pan unioni on tien­haa­rassa. Koro­na­krii­sin jälkei­nen EU:n uudel­leen­ra­ken­nus voi pahim­mil­laan syven­tää EU:n jäsen­val­tioi­den väli­siä risti­rii­toja peruut­ta­mat­to­masti. Jäsen­val­tiot tule­vat lähi­vuo­sina keskit­ty­mään koro­na­krii­sin aiheut­ta­mien vahin­ko­jen korjaa­mi­seen, mikä saanee EU:n kään­ty­mään sisään­päin. EU:n kasvava sisään­päin kään­ty­nei­syys tulee lisää­mään unio­nin haavoit­tu­vuutta. 

EU:n lähia­luei­den levot­to­muu­det uhkaa­vat pahen­tua koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen sekä alueel­lis­ten voima­po­liit­tis­ten intres­sien ajami­sen vaiku­tuk­sesta. Esimerk­kejä seurauk­sista ovat hallit­se­mat­to­mat väes­tön­liik­keet, terro­rismi, järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus ja ihmis­kauppa. Nämä puoles­taan voivat nopeasti lisätä Euroo­pan sisäi­siä poliit­ti­sia jännit­teitä, jotka voivat viiväs­tyt­tää EU:n palau­tu­mista koro­na­krii­sistä. On myös varau­dut­tava siihen, että EU:n ulko­puo­li­set toimi­jat saat­ta­vat pyrkiä hyöty­mään Euroo­pan tämän­het­ki­sestä haavoit­tu­vuu­desta. Ne voivat esimer­kiksi käyn­nis­tää kyber­hyök­käyk­siä ja disin­for­maa­tio­kam­pan­joita lisä­täk­seen euroop­pa­lais­ten epäluot­ta­musta poliit­tista johtoa ja viran­omai­sia kohtaan niin kansal­li­sella kuin EU:n tasolla.

Suomi ikään­tyy vauh­dilla, vauvoja syntyy yhä vähem­män ja työi­käis­ten osuus väes­töstä vähe­nee. Suomi kohtaa väes­tön ikära­ken­teen muutok­sen voimak­kaam­min ja nopeam­min kuin useim­mat muut länsi­maat. Ennus­tei­den mukaan Suomen väki­luku kään­tyisi laskuun vuonna 2031, mikäli väes­tön kehit­ty­mi­nen pysyy nykyi­sellä tasolla. Synty­vyy­den voima­kas lasku vaikut­taa myös Suomen eläke­jär­jes­tel­mään, kun tule­vina vuosi­kym­me­ninä maksa­jia on yhä vähem­män suhteessa eläk­keen­saa­jiin.

Työelä­ke­mak­su­jen nousu tule­vai­suu­dessa vaikut­taisi heiken­tä­västi yritys­ten työl­lis­tä­mi­se­del­ly­tyk­siin ja palkan­saa­jien osto­voi­maan. Matala synty­vyys luo nousu­pai­netta myös vero­ra­si­tuk­seen. Väes­tö­ra­ken­teen muutos vaikut­taa Suomessa kaik­keen. Meidän on tehtävä nopeasti vaikut­ta­via ja voimak­kaita toimia, jotta voima­va­ramme vahvis­tu­vat ja pysy­vät kasva­vien tarpei­den tahdissa mukana.

Huoli tule­vasta ei saa ajaa apati­aan eikä viedä kykyämme löytää mahdol­li­suuk­sia toimia parem­min ja ratkaista ongel­mat. Epävar­muutta aiheut­ta­vien muutos­ten pelko ei saa sumen­taa järkeämme. Tosi­asiat on kohdat­tava sellai­si­naan silloin­kin, kun ne ovat toivei­demme vastai­sia.

Suomi ja me suoma­lai­set pystymme teke­mään oman osamme. Haluamme ryhtyä raken­ta­maan Suomesta ja koko maail­masta parem­paa niin ihmi­selle kuin luon­nolle ympä­ril­lämme. Se vaatii oikeaa tilan­near­viota, kykyä tehdä parhaa­seen tietoon perus­tu­via ratkai­suja ja tahtoa myös toteut­taa niitä. Kokoo­mus on valmis tähän vastuuseen.

Ohjel­man vaiku­tus puolu­een kantoi­hin

Tämä ohjelma määrit­tää Kokoo­muk­sen kannan niihin asia­ky­sy­myk­siin, jotka se sisäl­tää, siihen saakka, että puolue­ko­kous tai -valtuusto toisin päät­tää. Jos jokin vuoden 2020 sään­tö­mää­räi­sessä puolue­ko­kouk­sessa tai sitä aiem­min otettu kanta on risti­rii­dassa tämän ohjel­man kanssa, tämä ohjelma pätee.

Kestävä kehi­tys

Päätök­sen­teossa paikal­lis­ta­solta valta­kun­nal­li­selle, euroop­pa­lai­selle ja kansain­vä­li­selle tasolle saakka on tehtävä johdon­mu­kai­sesti valin­toja, jotka turvaa­vat ja edis­tä­vät ympä­ris­tön puhtautta ja luon­non moni­muo­toi­suutta, lajien säily­mistä ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa. Tämän vastuun kanta­mi­nen on se mitta, jolla teko­jemme arvo kaik­kein eniten määräy­tyy tule­vien suku­pol­vien silmissä. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kestävä kehi­tys on kehi­tystä, joka täyt­tää nykyi­set tarpeet viemättä hyvän elämän edel­ly­tyk­siä tule­vilta suku­pol­vilta. Siihen kuulu­vat ekolo­gi­sen kestä­vyy­den lisäksi myös talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen kestä­vyys sekä laajempi yhteis­kun­nan kestä­vyy­den ajatus, joka käsit­tää myös esimer­kiksi turval­li­suu­desta ja tasa-arvosta huoleh­ti­mi­sen. Erityi­sen merkit­tä­viä kestä­vyys­ky­sy­myk­siä ovat ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä ja väes­tön ikära­ken­teen muutok­sen muka­naan tuomat haas­teet. Kokoo­muk­sen rooli on toimi­vien ja tehok­kai­den ratkai­su­jen etsi­mi­nen ja toteut­ta­mi­nen. 

Ekolo­gi­nen kestä­vyys kuten ilmas­ton­muu­tos ja luon­non moni­muo­toi­suus

Keskus­te­lua ilmas­to­toi­mista hallit­see liiaksi pelko. Toisaalta pelä­tään, että toimet ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi ovat riit­tä­mät­tö­miä. Toisaalta kanne­taan huolta sitä, miten toimet muut­ta­vat omaa elämää. Harvem­min muis­te­taan, että Suomi oli ensim­mäi­nen maa, joka otti käyt­töön hiili­ve­ron vuonna 1990. Sen jälkeen Suomen brut­to­kan­san­tuote asukasta kohden on puoli­tois­ta­ker­tais­tu­nut ja hiili­diok­si­di­pääs­töt vähen­ty­neet. Suomi ja muut Pohjois­maat ovat osoit­ta­neet, että talous­kasvu ja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen eivät sulje toisi­aan pois. 

Kokoo­mus­lai­nen näke­mys ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa kitey­tyy vapau­den ja vastuun erot­ta­mat­to­muu­teen. Se tarkoit­taa, että kiel­tä­mi­sen, käske­mi­sen ja syyl­lis­tä­mi­sen sijaan tehdään hyödyl­li­set ja järke­vät valin­nat palkit­se­viksi. Mark­ki­noi­den voima ohjaa jo nyt yrityk­siä toimi­maan vastuul­li­sesti, vähen­tä­mään tuotan­non pääs­töjä, lisää­mään mate­ri­aa­li­te­hok­kuutta ja kulut­ta­maan vähem­män ener­giaa. Tätä vaiku­tusta voidaan tehos­taa järke­vällä sään­te­lyllä ja vero­jär­jes­tel­män oikean­lai­sella virit­tä­mi­sellä.

Ihmis­ten ja tava­ran liik­ku­mi­nen on koko yhteis­kun­nan elinehto. Kokoo­mus haluaa, että ihmis­ten liik­ku­mi­nen on turvattu koko Suomessa. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen liiken­teen näkö­kul­masta tarkoit­taa pääs­töt­tö­män tekno­lo­gian kehit­tä­mistä ja kilpai­lu­ky­kyi­seksi teke­mistä sekä panos­tuk­sia liiken­nein­fra­struk­tuu­riin. 

On varmis­tet­tava nopea, kustan­nus­te­ho­kas ja oikeu­den­mu­kai­nen siir­tymä hiili­ne­ga­tii­vi­seen tule­vai­suu­teen. Kyse on myös huol­to­var­muu­desta. Pystymme vähen­tä­mään saas­tut­ta­van ener­gian tuon­tia koti­mai­silla kestä­villä inves­toin­neilla. Syyl­li­syys ja ahdis­tus eivät vie eteen­päin, toimi­vat ratkai­sut vievät. Ilmas­to­toi­mien lisäksi on muis­tet­tava, että vastuul­lamme on myös luon­non moni­muo­toi­suus sekä vesis­tö­jen puhtaus. Suomen on tavoi­tel­tava asemaa maail­man johta­vana maana pääs­töt­tö­mien ratkai­su­jen käyt­tä­jänä ja kehit­tä­jänä.

Suomi ei yksin ratkaise ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­maa uhkaa. Myös muita maita on edel­ly­tet­tävä teke­mään osansa. Ratkai­se­vaa on, miten maail­man suurim­mat saas­tut­ta­jat kuten Kiina ja Yhdys­val­lat saadaan osal­lis­tu­maan selvästi nykyistä vahvem­min. On silti tärkeää, että Suomi sitou­tuu teke­mään oman osansa ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen rajoit­ta­mi­seksi 1,5 astee­seen. 

Suomella on pitkä histo­ria ja osaa­mista ilmas­to­työssä. Suomi voi olla ilmas­to­toi­missa ja niitä mahdol­lis­ta­vien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­jänä edel­lä­kä­vijä. Se on meille myös valtava kaupal­li­nen mahdol­li­suus.

Euroo­pan unioni globaa­liksi ilmas­to­joh­ta­jaksi

EU on ollut tien­rai­vaaja pääs­tö­kau­pan kehit­tä­mi­sessä. Yhdessä kehi­tet­ty­jen ja toteu­tet­tu­jen keino­jen avulla on saatu jo aikaan hyviä tulok­sia. Tämä rohkai­see entis­tä­kin määrä­tie­toi­sem­paan etene­mi­seen.

  • Kokoo­mus ajaa pääs­tö­tal­koi­den nopeut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa, YK:ssa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa.
    • Laajen­namme EU:n pääs­tö­kaup­paa mm. kiin­teis­tö­jen lämmi­tyk­seen ja liiken­tee­seen.
    • Nostamme EU:n vuoden 2030 pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voit­teen vähin­tään 55 prosent­tiin. Kiris­tämme pääs­tö­kat­toa uuden tavoit­teen mukai­sesti. Kehi­tämme myös mark­ki­na­va­kaus­va­ran­toa ja otamme käyt­töön lattia­hin­ta­mal­lin.
    • Otamme käyt­töön hiili­tul­lit WTO-sään­tö­jen mukai­sesti ja GATTn ympä­ris­tö­poik­keusta sovel­taen.
    • Huomioimme tekno­lo­gia­neut­ra­li­tee­tin EU:n kestä­vässä rahoi­tuk­sessa.

Ener­gian­tuo­tanto on avain­roo­lissa

  • Lope­te­taan polton tuke­mi­nen.
    • Leik­kaamme ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia vähin­tään miljar­din edestä. Kohden­namme kaikki uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set 2020-luvulla muihin kuin polt­toon perus­tu­viin tekno­lo­gioi­hin.
    • Autamme koti­ta­louk­sia ja talo­yh­tiöitä siir­ty­mään hiili­va­paa­seen lämmi­tyk­seen eli korvaa­maan öljyn, hiilen sekä turpeen puhtailla ja edul­li­silla ratkai­suilla.
    • Lämmön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set maaläm­pö­rat­kai­sut teke­vät läpi­mur­toa. Vauh­di­tamme siir­ty­mää esimer­kiksi laajen­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä.
    • Kivi­hii­lelle on asetettu jo eräpäivä. Seuraa­vaksi kiel­lämme turpeen merkit­tä­vän ener­gia­käy­tön vuoteen 2032 mennessä. Tavoi­tetta tukee kiris­tyvä pääs­tö­kauppa ja turpeen veroe­dun asteit­tai­nen alas­ajo. 
    • Saatamme ener­giayh­tiöt irti turpeesta inves­toin­tia­vus­tuk­sin.
    • Kohdis­tamme EU:n oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tosta varoja turvea­luei­den vähä­pääs­töi­siä ratkai­suja ja työl­li­syyttä edis­tä­viin toimiin. Autamme turve­tuot­ta­jia oikeu­den­mu­kai­suu­den nimissä ja tuemme turve­tuo­tan­nosta pois­tu­vien aluei­den metsi­tystä.
  • Parem­paa elämää voi elää nykyistä vähem­millä pääs­töillä. Sähkön­tuo­tanto on Suomessa jo hyvin pitkälle pääs­tö­töntä. Seuraa­vaksi on kään­net­tävä katse lämmön­tuo­tan­toon.
    • Toteu­tamme tila­päi­siin vero­hel­po­tuk­siin ja suoriin inves­toin­tia­vus­tuk­siin perus­tu­via malleja polt­toon perus­tu­vien lämmi­tys­rat­kai­su­jen korvaa­mi­seksi esimer­kiksi lämpö­pum­puilla.
    • Helpo­tamme ulko­puo­lis­ten tuot­ta­jien liit­ty­mistä lämpö­verk­koi­hin ja mahdol­lis­te­taan uusien lämmön­läh­tei­den käyttö. Laajen­namme kaavoi­tuk­sessa lämpö­kai­vo­jen poraa­mi­sen mahdol­li­suuk­sia.
    • Laadimme kansal­li­sen vety­stra­te­gian tuke­maan teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä.
  • Puhtaam­paa asumista ja raken­ta­mista – kodit hyöty­mään ener­gia­tal­koista
    • Muutamme sähkön vero­tusta ja verk­ko­mak­su­jen perus­teita siten, että ne kannus­ta­vat kulut­ta­jia ja yrityk­siä hyödyn­tä­mään sähkön mark­ki­na­hin­nan vaih­te­lua. Puutumme sähkön siir­to­hin­to­jen mono­po­li­tuot­toi­hin Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män laki­pa­ke­tissa esite­tyin keinoin.
    • Laskemme lämpö­pump­pu­jen sähkö­ve­ron EU-mini­miin niissä kohteissa, joissa ne lämmit­tä­vät useita kiin­teis­töjä tai luovut­ta­vat lämpöä lämpö­verk­koon.
    • Tuemme vähä­hii­listä uudis­ra­ken­ta­mista ja otamme käyt­töön tuki­muo­don asuin­ker­ros­ten vähä­hii­li­sille korjauk­sille. Varmis­tamme, että raken­nus­jät­teet pääty­vät kier­rä­tyk­seen. Samalla muutamme raken­nus­mää­räyk­siä niin, että hukka­läm­mön varas­toin­nit otetaan huomioon korjaus­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­dessä.
    • Lisäämme tietoi­suutta tavoista vähen­tää pien­hiuk­kas­pääs­töjä ja selvi­tämme mahdol­li­suuk­sia edis­tää puun puhtaam­man ja tehok­kaam­man pala­mi­sen ratkai­su­jen käyt­töön­ot­toa.
  • Tehdään tilaa pieny­din­voi­malle 
    • Päivi­tämme ydin­e­ner­gia­lain siten, että pieny­din­voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen tulee tosia­siassa mahdol­li­seksi. Siir­rymme pien­reak­to­rei­den osalta tyyp­pi­hy­väk­syn­tään.
    • Mieles­tämme Suomen on oltava eturin­ta­massa tutki­massa ja kehit­tä­mässä pieny­din­voi­maa sekä otta­massa käyt­töön sen kaupal­li­sia sovel­lu­tuk­sia.
    • Suhtau­dumme myön­tei­sesti valtion, kaupun­kien ja yritys­ten kump­pa­nuus­hank­kei­siin, jos sellai­sia ensi vaiheessa tarvi­taan SMR-laitos­ten toteut­ta­mi­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi.
    • Vauh­di­tamme Suomen oloi­hin sovel­tu­vien pieny­din­voi­ma­lai­tos­ten kehit­tä­mistä pääs­töt­tö­mänä kauko­läm­pö­rat­kai­suna. Selvi­tämme mahdol­li­suu­den hyödyn­tää myös nykyis­ten ydin­voi­ma­loi­den hukka­läm­pöä.

Liiken­teen pääs­tö­jen vähe­ne­mi­seen vauh­tia

  • Eroon fossii­li­sista liiken­ne­polt­toai­neista
    • Haluamme, että auto­ve­rosta luovu­taan asteit­tain auto­kan­nan uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi. Uudet autot ovat sekä turval­li­sem­pia että vähä­pääs­töi­sem­piä kuin vanhat. Pain­opis­tettä siir­re­tään pääs­tö­jen ja käytön vero­tuk­seen oikeu­den­mu­kai­sella tavalla. 
    • Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että 2030-luvulle mennessä uusiu­tu­via tai pääs­töt­tö­miä polt­toai­neita käyt­tä­vät ajoneu­vot ovat suoma­lai­selle aina kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto kuin fossii­li­sia polt­toai­neita käyt­tä­vät ajoneu­vot.
    • Hinnoit­te­lemme yksi­tyi­sau­toi­lun todel­lis­ten pääs­tö­jen mukai­sesti. Tehok­kaim­min pääs­töjä mini­moiva tekno­lo­gia voit­ta­koon!
    • Pidämme mahdol­li­suu­det auki myös nouse­ville tekno­lo­gioille kuten esimer­kiksi vety­käyt­töi­sille moot­to­reille ja synteet­ti­sille polt­toai­neille.
    • Tavoit­tee­namme on edis­tää käyt­tö­ener­gian jake­lu­ver­kos­ton kehit­ty­mistä Suomessa enna­koi­vasti, jotta vähä­pääs­töis­ten auto­jen käytön edel­ly­tyk­set para­ni­si­vat kaik­kialla Suomessa.
    • Edis­tämme itseoh­jau­tu­vien auto­jen käyt­töön­ot­toa Suomessa auto­kan­nan tehok­kaam­man käyt­tö­as­teen paran­ta­mi­seksi.
  • Liikenne suju­vaksi ja puhtaaksi
    • Kasva­tamme jouk­ko­lii­ken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn kulku­ta­pao­suutta paran­ta­malla niiden houkut­te­le­vuutta erityi­sesti suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­sessä liiken­teessä. Tuemme ja ohjaamme kaupun­ki­seu­tuja vähä­pääs­töi­siä liiken­ne­muo­toja edis­tä­viin inves­toin­tei­hin muun muassa MAL-sopi­muk­silla.
    • Kaupun­ki­kes­kus­ten väli­nen sään­nöl­li­nen henki­lö­lii­kenne on yhteyk­siä kehit­tä­mällä ja luotet­ta­vuutta paran­ta­malla saatava pääs­töt­tö­mäksi, esimer­kiksi kehit­tä­mällä nopeita raideyh­teyk­siä.
    • Kaupun­ki­kes­kus­to­jen on oltava suju­vasti saavu­tet­ta­vissa kaikilla kulku­muo­doilla.
    • Suur­ten keskus­ten välis­ten nopei­den yhteyk­sien ohella panos­te­taan jokai­sen maakun­ta­kes­kuk­sen saavu­tet­ta­vuu­teen. Päämää­ränä on tukea aluei­den saavu­tet­ta­vuutta ja sen kautta niiden kykyä hyödyn­tää omia vahvuuk­si­aan.
    • Nostamme 12-vuoti­sen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­man roolin liiken­nein­ves­toin­tien keski­öön. Vain pitkä­jän­tei­sellä suun­nit­te­lulla liiken­ne­jär­jes­tel­mää voidaan kehit­tää koko­nai­suu­tena osaop­ti­moin­tia vält­täen.
    • Teemme kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­teestä hiili­pääs­tö­töntä 2030-luvulle mennessä.
    • Lyhen­nämme yksi­tyi­sau­tolla kuljet­ta­via osuuk­sia työmat­koista varaa­malla riit­tä­västi tilaa liityn­tä­py­sä­köin­nille raideyh­teyk­sien varrella.
    • Arvioimme raide­rat­kai­su­jen ohella myös muita tule­vai­suu­den kustan­nus­te­hok­kaita ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä vaih­toeh­toja kuten sähkö­bus­seja ja sähköistä raskasta liiken­nettä. 
    • Kannus­tamme ja mahdol­lis­tamme kaupunki- ja taajama-alueilla työmat­ko­jen kulke­mista polku- ja sähkö­pol­ku­pyö­rillä.
    • Kanna­tamme lento­lii­ken­teen liit­tä­mistä koko­nai­suu­des­saan tiuk­ke­ne­van pääs­tö­oi­keuk­sien kaupan piiriin ja mahdol­li­sen lento­ve­ron säätä­mistä vähin­tään Euroo­pan unio­nin laajui­sena.
    • Nostamme raide­lii­ken­teen nopeu­den, tehok­kuu­den ja houkut­te­le­vuu­den sellai­selle tasolle, että se lähtö­koh­tai­sesti aina näyt­täy­tyy parhaana liik­ku­mis­muo­tona Etelä-Suomen suur­ten keskus­ten välillä.
    • Lento­mat­kus­ta­mi­sen pääs­töjä voidaan vähen­tää myös tekno­lo­gian kehi­tyk­sen ja uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den avulla. Suomen on laadit­tava sähköi­sen lentä­mi­sen stra­te­gia sekä hyödyn­net­tävä yhteis­työtä Ruot­sin ja Norjan kanssa, joilla on tuntu­vat tavoit­teet sähkö­len­to­ko­nei­den osuu­den nosta­mi­sesta koti­maan lennoissa.

Puhdis­te­taan vedet, turva­taan moni­muo­toi­nen luonto

  • Meillä on vastuu Itäme­restä
    • Ravin­ne­kuor­mi­tuk­sen vähen­tä­mi­seen on entistä vahvem­min ohjat­tava EU:n talou­del­li­silla instru­men­teilla.
    • Rehe­vöi­ty­mi­sen vähen­tä­mi­seksi tarvi­taan eten­kin fosfo­rin sito­mista maape­rään sekä lannalle vaih­toeh­tois­ten käyt­tö­ta­po­jen kehit­tä­mistä esimer­kiksi biokaa­suksi ja kier­to­ra­vin­teiksi.
    • Kohden­namme toimia ja rahoi­tusta erityi­sesti Saaris­to­me­ren valuma-alueelle. Jokai­sen Itäme­ren ranta­val­tion on myös hoidet­tava oma osuu­tensa.
    • Vähen­nämme ravin­ne­va­lu­mia myös suosi­malla tieteel­li­sesti hyviksi osoi­tet­tuja metsän­hoi­to­me­ne­tel­miä sekä pelto­jen pitä­mistä kasvi­peit­tei­sinä erityi­sesti vesis­tö­jen lähei­syy­dessä.
    • Kestävä pois­to­ka­las­tus sekä järvi­ruo­vi­koi­den niitto ovat esimerk­kejä tehok­kaista tavoista vähen­tää ravin­tei­den määrää vesis­töissä. Lisäämme koti­mai­sen luon­non­ka­lan käyt­töä julki­sissa ateria­pal­ve­luissa.
    • Vahvis­ta­malla luon­tai­sia kala­kan­toja, vapaut­ta­malla virta­ve­siä ja huoleh­ti­malla vesi­luon­non tilasta edis­tämme myös kalas­tus­har­ras­tusta ja -elin­kei­noja.
  • Teol­li­suutta tarvi­taan tule­vai­suu­des­sa­kin, ympä­ris­tö­ar­voja ohit­ta­matta
    • Päivi­tämme kaivos­toi­min­nan sään­te­lyn koko­nai­suu­den ottaen huomioon yhteis­kun­ta­vas­tuu-, ympä­ristö- että elin­kei­no­nä­kö­kul­mat. Erityi­sen tark­kaan varmis­tamme, että kaivo­sa­luei­den vesis­tö­kuor­mi­tus pysyy kaikissa oloissa raja-arvo­jen sisällä.
    • Tiukoilla ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­silla on muuta­massa kymme­nessä vuodessa saatu teol­li­suu­den vesis­tö­kuor­mi­tus murto-osaan enti­sestä. Maail­man puhtaim­man teol­li­suu­den on jatkos­sa­kin oltava myös tässä suhteessa edel­lä­kä­vijä maail­massa.
    • Vahvis­tamme vael­lus­ka­la­kan­toja huoleh­ti­malla toimi­vista kala­teistä ja kestä­västä kalas­tuk­sesta sekä purka­malla turhia nousues­teitä. Uudis­tamme vesi­la­kia siten, että lupa­vi­ran­omai­nen voi hake­muk­sesta määrätä uuden kala­ta­lous­vel­voit­teen sellai­seen lupaan, johon kala­ta­lous­vel­voi­tetta ei ole aikai­sem­min sisäl­ty­nyt.
  • Moni­muo­toi­nen luonto on ihmi­sen­kin elämän edel­ly­tys
    • Luon­non moni­muo­toi­suu­den vaali­mi­sesta ja valvo­mi­sesta on säädet­tävä globaa­leilla sopi­muk­silla. Yhteis­kun­nan kaikki sekto­rit on saatava mukaan, ja valtioi­den on sitou­dut­tava noudat­ta­maan yhtei­siä tavoit­teita. Suomen tulee tavoi­tella kunnian­hi­moista sopi­musta uusista kansain­vä­li­sistä luon­non moni­muo­toi­suus­ta­voit­teista vuoteen 2030.  
    • Lisäämme Metso-ohjel­maan rahoi­tusta ja uusia luon­to­tyyp­pejä ohjel­maan. Osana Metso-ohjel­maa soiden suoje­lua on tehos­tet­tava. Soiden ja muiden luon­to­tyyp­pien ennal­lis­ta­mi­seen on kannus­tet­tava.
    • Luomme edel­ly­tyk­set sille, että uusia ojitet­tuja talous­met­siä ei enää synny arvok­kaille suoa­lueille. Ennal­lis­tamme hukkao­ji­kot luon­non­ti­lai­siksi soiksi vuoteen 2025 mennessä.
    • Luovumme ojitus­tuista, jotka ovat selvässä risti­rii­dassa kansal­lis­ten ympä­ristö- ja vesien­käyt­tö­ta­voit­tei­den kanssa.
    • Suoje­lemme Suomen alku­pe­räis­la­jis­toa torju­malla tehok­kaasti haital­lis­ten vieras­la­jien leviä­mistä.
    • Turvaamme luon­non moni­muo­toi­suutta esimer­kiksi yllä­pi­tä­mällä ja kehit­tä­mällä hyön­tei­sille tärkeitä elinym­pä­ris­töjä myös taajama- ja kaupun­kia­lueilla. Tarjoamme aktii­vi­sesti ihmi­sille neuvon­taa koti­pi­ho­jen kehit­tä­mi­seen tässä tarkoi­tuk­sessa. 
    • Saimaan­norppa on Suomen ainoa koto­pe­räi­nen nisä­käs. Meillä on sen säily­mi­sestä maail­massa erityi­nen vastuu. Laajen­namme verk­ko­ka­las­tuk­sen rajoi­tuk­sia Saimaan­nor­pan pesi­mä­alueilla.

Sosi­aa­li­nen kestä­vyys kuten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut

”Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.” 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Yhteis­kun­nan sosi­aa­lista kestä­vyyttä mita­taan sillä, miten se kyke­nee turvaa­maan heikoim­massa asemassa olevien elämän inhi­mil­li­set lähtö­koh­dat synty­mästä elämän viimei­seen päivään asti. Tämä koskee niin toimeen­tu­loa kuin tärkei­den palve­lui­den saata­vuutta. Kokoo­muk­sen tavoite on, että jokai­nen suoma­lai­nen saa tarvit­se­mansa sote-palve­lut nopeasti ja laaduk­kaasti asuin­pai­kasta tai talou­del­li­sesta asemasta riip­pu­matta. 

Kokoo­muk­sen aatteen lähtö­koh­tiin kuuluu täysi­val­tai­sen yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keus itse­ään koske­vissa asioissa suku­puo­leen, ikään, katso­muk­seen, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, synty­pe­rään, yhteis­kun­nal­li­seen asemaan tai muuhun taus­taan katso­matta. Sivis­ty­syh­teis­kunta kohte­lee jokaista jäsen­tään yksi­lönä, yhden­ver­tai­sella tavalla. 

Kokoo­mus haluaa turvata nykyistä vahvem­min ihmis­ten oikeu­den suju­vaan hoitoon pääsyyn ja inhi­mil­li­seen hoivaan. Tämän teemme palve­lui­den sisältö- ja asia­kas­nä­kö­kul­masta. Jonoissa tai katkei­le­vissa palve­lu­ket­juissa harva para­nee. Hoidon ja hoivan pitkit­ty­nyt odot­ta­mi­nen tai palve­luista toiseen pompot­telu ainoas­taan lisää koko­nais­kus­tan­nuk­sia ja inhi­mil­listä taak­kaa. Käyt­tä­jän kannalta ei ole merki­tyk­sel­listä, millai­nen orga­ni­saa­tio­malli palve­luita tuot­taa.

Sairauk­sien ehkäi­syssä sekä hoidossa pitää pyrkiä autta­maan jo ennen kuin ihmi­nen tarvit­see sairaa­la­hoi­toa. Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että hän saa tarvit­se­mansa hoidon ja hoivan oikea-aikai­sesti, suju­vasti ja turval­li­sesti. Hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­sessä pain­opiste tulee olla ehkäi­se­vässä työssä.

Oikea-aikais­ten, saavu­tet­ta­vien ja tehok­kaasti tuotet­tu­jen palve­lui­den lisäksi huomiota on kiin­ni­tet­tävä jatkossa entistä enem­män terveel­lis­ten elämän­ta­po­jen edis­tä­mi­seen ja jokai­sen omaan vastuuseen tervey­des­tään. Elämän­ta­pa­sai­rauk­sien ja niiden hait­to­jen vähen­tä­mi­nen terveel­li­sellä ravin­nolla, riit­tä­vällä fyysi­sellä aktii­vi­suu­della ja kohtuu­den noudat­ta­mi­sella on verrat­to­masti tehok­kaam­paa kuin mitkään lisäyk­set seuraus­ten hoita­mi­sen resurs­sei­hin.

Parempi laatu ja saata­vuus palve­luille  

Suomi on pinta-alal­taan suuri ja väes­töl­tään ikään­tyvä maa, jossa sote-palve­lui­den tarve ei tule lähi­vuo­sina vähen­ty­mään. Suomen nykyi­nen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­telmä ei ole kunnossa. Ihmi­set joutu­vat pitkiin jonoi­hin aivan perus­ta­son palve­luita saadak­seen. Nyky­jär­jes­tel­mässä myös sillä, missä ihmi­nen asuu, on liian suuri merki­tys siihen, millaista hoitoa tämä saa.

Palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Sote-palve­lui­den tulee raken­tua kaupun­kien ja kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita tai kuntayh­ty­miä laaduk­kai­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi ympäri maata.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen kärkenä on oltava ihmi­nen ja hoitoon pääsy, sekä laaduk­kaat ja vaikut­ta­vat palve­lut ja järjes­tel­män kestä­vyys kustan­nus­ten kasvua hillit­se­mällä. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin.

  • Uudis­te­taan palve­lut ihmi­sen ehdoilla
    • Puoli vuotta jonossa on liian kauan. Kiris­tämme hoito­ta­kuuta Kokoo­muk­sen esit­tä­män sote-linjauk­sen mukai­sesti.
    • Haemme aktii­vi­sesti julkis­ten ja yksi­tyis­ten toimi­joi­den sekä järjes­tö­jen yhteis­työnä terveys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin malleja, jotka kannus­ta­vat terveel­lis­ten elämän­ta­po­jen edis­tä­mi­seen ja jokai­sen vastuuseen omasta tervey­des­tään.
    • Vahvis­tamme itse­mää­rää­mi­soi­keutta eli oikeutta valita itse tai tuetusti. Valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia on oltava lompa­kon paksuu­desta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.
    • Toteu­tamme valin­ta­mah­dol­li­suuk­sien vahvis­ta­mi­sen palve­luse­te­li­jär­jes­tel­mää kehit­tä­mällä ja laajasti hyödyn­tä­mällä. Palve­luse­te­lien tarjoa­mi­sesta teemme lain­sää­dän­nöllä velvoit­ta­vaa. Toteu­tamme palve­luse­te­li­jär­jes­tel­män ohjauk­sen valta­kun­nal­li­sesti.
    • Hyödyn­nämme henki­lö­koh­taista budje­toin­tia laajem­pia palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia tarvit­se­ville.
    • Kehi­tämme edel­leen sairaus­va­kuu­tus­lain hoito­kor­vaus­jär­jes­tel­mää, jotta perus­ta­son sote-palve­lut eivät enti­ses­tään ruuh­kaudu. 
    • Ikäih­mis­ten kuntou­tusta on kehi­tet­tävä ja vahvis­tet­tava. Ikään­ty­neet hyöty­vät kuntou­tuk­sesta. Se paran­taa elämän­laa­tua, liik­ku­mis- ja toimin­ta­ky­kyä ja edis­tää mahdol­li­suutta jatkaa itse­näistä elämää sekä osal­lis­tu­mista kodin ulko­puo­li­siin toimin­toi­hin.
    • Paran­namme hoiva-alan työoloja ja lisäämme suun­ni­tel­mal­li­sesti koulu­tus­mää­riä työtaa­kan helpot­ta­mi­seksi. Otamme käyt­töön hoito- ja hoiva­työtä helpot­ta­via tekno­lo­gioita.
  • Yhte­näis­te­tään sote-tiedon­tuo­tan­toa
    • Puramme viran­omais­ten pääl­lek­käi­set tiedon­ke­ruu­vel­voit­teet
    • Harmo­ni­soimme kansal­li­set tieto­mää­rit­te­lyt, tieto­ra­ken­teet ja kirjaa­mis­oh­jeet niin, että tiedot voidaan kerta­kir­jata suju­vasti osana palve­lu­pro­ses­seja. Varmis­tamme, että kaikki tieto on kone­luet­ta­vaa.
    • Laajen­namme laatu­re­kis­te­reitä ja edis­tämme hoidon vaikut­ta­vuusar­vioin­tien tulos­ten avoi­muutta.
  • Seuraa­vaan epide­mi­aan on varau­dut­tava parem­min
    • Mahdol­li­siin tule­viin epide­mioi­hin on varau­dut­tava koro­nae­pi­de­miasta saatuja oppeja ja kansain­vä­listä tutki­mus­tie­toa hyödyn­täen.
    • Pidämme yllä ja tarpeen mukaan vahvis­tamme väes­tön roko­tus­kat­ta­vuutta. Luomme valmiu­den toteut­taa nopealla aika­tau­lulla koko väes­tön katta­via massa­ro­ko­tuk­sia, riski­ryh­mät prio­ri­soi­den.
    • Varmis­tamme, että epide­mian puhje­tessa hoito­hen­ki­lös­töllä on kaikissa tilan­teissa riit­tä­vät ja asian­mu­kai­set suoja­va­rus­teet käytet­tä­vissä. Henki­lös­tön työhy­vin­voin­tia ja työssä jaksa­mista on tuet­tava krii­sio­lois­sa­kin.
    • Teemme maan katta­van suun­ni­tel­man saata­villa olevan labo­ra­to­rio­ka­pa­si­tee­tin mobi­li­soi­mi­seksi tartun­ta­tau­tien testaus­käyt­töön mahdol­li­sim­man nopealla varoi­tusa­jalla.

Huomio ongel­mien ennal­taeh­käi­syyn ja tehok­kaa­seen apuun

Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuus ja toimet mielen­ter­vey­son­gel­mien ehkäi­se­mi­seksi on turvat­tava. Yksi­lön hädän lisäksi kysy­mys on valta­vasta yhteis­kun­nal­li­sesta haas­teesta: Mielen­ter­vey­son­gel­mat ovat jo suurin yksit­täi­nen työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle jäämi­sen syy. Koro­na­krii­sin vaiku­tuk­sesta riski mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle ja pahe­ne­mi­selle on kasva­nut enti­ses­tään. Huoli toimeen­tu­losta on kasva­nut monessa koti­ta­lou­dessa lomau­tus­ten, irti­sa­no­mis­ten ja yrit­tä­jien ahdin­gon myötä. Kotiin eris­täy­ty­mi­sen pelä­tään syven­tä­vän perhei­den krii­sejä. Huoli vähä­va­rais­ten lapsi­per­hei­den pärjää­mi­sestä, perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta ja päih­tei­den käytön lisään­ty­mi­sestä, vanhem­pien psyyk­kis­ten ongel­mien syven­ty­mi­sestä, uupu­mi­sesta sekä pari­suh­deon­gel­mien kasva­mi­sesta ja huolto- ja tapaa­mis­rii­to­jen pahe­ne­mi­sesta on merkit­tävä. Rutii­nien rikkou­tuessa päih­tei­den käyttö voi lisään­tyä ja henki­nen hyvin­vointi olla koetuk­sella. Tämä lisää riskiä mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle tai pahe­ne­mi­selle.

  • Mielen­ter­vey­den haas­tee­seen on aika tart­tua
    • Kokoo­muk­sen mielestä mielen­ter­veys­pal­ve­lut pitää saada mata­lalla kynnyk­sellä, ja hoitoon pitää päästä hoito­ta­kuun puit­teissa, selvästi nykyistä nopeam­min. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuus on turvat­tava tera­pia­ta­kuu -aloit­teen mukai­sesti.
    • Otamme mielen­ter­veys­pal­ve­luissa nykyistä vahvem­min huomioon myös ihmi­sen koko­nais­val­tai­sen tervey­den edis­tä­mi­sen ja elämän­hal­lin­nan. Tämä kattaa niin ravin­non, liikun­nan ja sosi­aa­li­set suhteet kuin mahdol­li­suu­den työn­te­koon eri järjes­te­lyin.
  • Aute­taan eniten tukea tarvit­se­vat jaloil­leen toimi­villa sosi­aa­li­pal­ve­luilla
    • Vähen­nämme asunn­ot­to­muutta kirjaa­malla asunn­ot­to­muu­den vähen­tä­mi­nen valtion tuke­mien vuokra-asun­to­jen keskei­sim­piin tehtä­viin. Tavoit­teena tulee olla, että Suomessa jokai­sella on asunto.
    • Huoleh­dimme lasten­suo­je­lun resurs­sien riit­tä­vyy­destä painot­taen erityi­sesti ennal­taeh­käi­se­vää työtä. Samoin turvaamme perhei­den koti­pal­ve­lun ja perhe­so­si­aa­li­työn resurs­sit. Perhei­den kotiin tuota­vat palve­lut ovat tehok­kaim­pia tapoja auttaa perheitä ja ehkäistä uupu­mista ja loppuun pala­mista.
  • Päih­deon­gel­mista ja riip­pu­vuuk­sista kärsi­viä on autet­tava tehok­kaasti
    • o   Jos ihmi­nen haluaa lopet­taa päih­tei­den käytön ja tarvit­see siihen tukea, sitä on oltava helposti ja mata­lalla kynnyk­sellä saata­villa.
    • Hyödyn­nämme kolman­nen sekto­rin osaa­mista vanhus­ten yksi­näi­syy­den helpot­ta­mi­sessa, keinona ennal­taeh­käistä ikään­ty­neen väes­tön alko­ho­lin liika­käy­tön yleis­ty­mistä.
    • Tehos­tamme alko­ho­lin liika­käy­tön tunnis­ta­mista ja siihen puut­tu­mista työpai­koilla. Kehi­tämme työpai­koille tähän toimin­ta­mal­lin.
    • Päih­de­riip­pu­vuu­desta kärsi­vän äidin oikeus käyt­tää päih­teitä ei voi koskaan olla tärkeämpi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä. Lapsen tervey­den turvaa­mi­seksi on tarvit­taessa sovel­let­tava pakko­hoi­toa tai enna­koi­vaa huos­taan­ot­toa.
    • Päih­de­riip­pu­vuutta vähen­tä­mällä voidaan vähen­tää myös alttiutta rikol­li­seen elämän­ta­paan. Teemme tarvit­ta­vat laki­muu­tok­set, jotta vanki­loi­den päih­teet­tö­myyttä pysty­tään valvo­maan mahdol­li­sim­man tulok­sek­kaasti.
    • Lisäämme tullin, raja­var­tio­lai­tok­sen ja polii­sin voima­va­roja huumei­den sala­kul­je­tuk­sen ja kaupan paljas­ta­mi­seksi ja teki­jöi­den löytä­mi­seksi.
    • Mahdol­lis­tamme huumei­den käyt­tä­jille kaik­kialla mata­lalla kynnyk­sellä pääsyn vieroi­tuk­seen ilman pelkoa rikol­li­seksi leimau­tu­mi­sesta. Tuemme riip­pu­vuu­desta eroon pääs­seitä päih­teet­tö­män elämän­ta­van yllä­pi­dossa.
    • Riip­pu­vuu­det johta­vat helposti kier­tee­seen, joka ajaa talou­del­li­siin, sosi­aa­li­siin ja tervey­del­li­siin ongel­miin ja jopa rikol­li­suu­teen. Asetamme raha­pe­li­po­li­tii­kassa pelion­gel­mien vähen­tä­mi­nen ensi­si­jai­seksi tavoit­teeksi. 
    • Torjumme raha­pe­li­riip­pu­vuutta siir­tä­mällä peli­au­to­maa­tit eril­li­siin tiloi­hin, joihin pääsyä kont­rol­loi­daan tehok­kaasti. Veik­kauk­sen pelei­hin on voitava omasta pyyn­nöstä saada elini­käi­nen port­ti­kielto.
    • Raha­pe­lion­gel­mais­ten ihmis­ten autta­mi­sen osaa­mista ja resurs­seja vahvis­tamme niin mata­lan kynnyk­sen palve­luissa kuin vaati­vim­mis­sa­kin palve­luissa.

Hyvä elämä eläk­keellä ja ikäih­mi­senä

Elin­ajan piden­tyessä ja pitkäi­käi­syy­den yleis­tyessä ei eläkei­käi­siä voi pitää yhte­näi­senä ryhmänä. Yhä useampi kansa­lai­nen on terve ja toimin­ta­ky­kyi­nen vuosi­kym­me­niä eläk­keelle siir­ty­mi­sensä jälkeen. Aktii­vi­nen 70-vuotias voi olla parem­massa kunnossa kuin 50-vuotias fyysi­sesti passii­vi­nen henkilö. Hyvä­kun­tois­ten ja aktii­vis­ten senio­rei­den joukon kasvaessa on pohdit­tava, miten esimer­kiksi vapaa-ajan palve­lut vastaa­vat ikäih­mis­ten tarpei­siin ja miten ikään­ty­nei­den osal­lis­tu­mista voidaan tukea.

Toisaalta meillä on hyvin korkean iän saavut­ta­via senio­ri­kan­sa­lai­sia. Matkaa eläkeiästä väes­tömme vanhim­piin on vuosissa mitat­tuna useita kymme­niä vuosia. Vuosien kart­tuessa palve­lui­den tarve lisään­tyy. Palve­luissa tulisi turvata ikäih­mis­ten tarvit­sema hoiva ja tuki arki­siin toimiin, kuiten­kin arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Kun kotona asumi­nen käy turvat­to­maksi, tulee ikäih­mi­sellä olla asuin­pai­kasta riip­pu­matta mahdol­li­suus laaduk­kaa­seen hoivaan, jossa moniam­ma­til­lista henki­lö­kun­taa on riit­tä­västi. Senio­rit ovat myös merkit­tävä voima­vara kolman­nen sekto­rin ja omais­hoi­don työsa­roilla. Näiden tärkei­den toiminta-aluei­den kehit­tä­mistä ja vahvis­ta­mista tulee edel­leen jatkaa.

Ikään­ty­vien kansa­lais­ten pärjää­mi­nen digi­ta­li­soi­tu­vassa maail­massa, jossa suuri osa palve­luista on saata­villa vain inter­ne­tin väli­tyk­sellä, on huole­naihe. Tänä päivänä myös erilai­sia kodin lait­teita ja apuvä­li­neitä halli­taan digi­taa­li­sesti. Älylait­tei­den avulla voidaan myös torjua yksi­näi­syyttä. Järjes­tel­mien help­po­käyt­töi­syy­den merki­tys koros­tuu. Palve­luissa on kuiten­kin edel­leen huomioi­tava ne ikään­ty­neet ja vammai­set henki­löt, jotka eivät ole älylait­tei­den kautta saavu­tet­ta­vissa. Tavoit­teemme on, että ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keus ja mahdol­li­suus elää omansa näköistä elämää toteu­tuu sairau­desta ja iästä riip­pu­matta. Jokai­sella ihmi­selle on turvat­tava oikeus päät­tää omista asiois­taan ja tulla kuul­luksi. Tämä on erityi­sen tärkeää muis­ti­sai­raille ja heidän omai­sil­leen.

Ikään perus­tuva syrjintä on pystyt­tävä kitke­mään yhteis­kun­nas­tamme. Laadu­kas elämä edel­lyt­tää tervey­den, turval­li­suu­den ja talou­den lisäksi mahdol­li­suutta osal­li­suu­teen ja itsensä toteut­ta­mi­seen. Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä monen ikäih­mi­sen arjessa. Jokai­nen on yksilö - persoo­nal­li­suus ei jää eläk­keelle.

  • Kohen­ne­taan senio­rei­den elämän­laa­tua ja hyvin­voin­tia
    • Koro­na­krii­sin takia moni ikään­ty­nyt joutui olemaan erossa lähei­sis­tään, mikä on ollut omiaan pahen­ta­maan yksi­näi­syyttä ja siitä aiheu­tu­via monen­lai­sia ongel­mia. On luotava suosi­tuk­set, jotka mahdol­lis­ta­vat jous­ta­vasti erilais­ten tilan­tei­den huomioi­mi­sen, miten vastaa­vissa tilan­teissa voitai­siin turval­li­sesti pitää yhteyttä lähei­siin.
    • Harras­tuk­set tuovat sisäl­töä elämään, pitä­vät aktii­vi­suutta yllä ja autta­vat osal­taan myös torju­maan yksi­näi­syyttä. Kehi­tämme help­poja tapoja yllä­pi­tää sosi­aa­li­sia kontak­teja ja harras­taa myös kotoa käsin.
    • Vahvis­tamme yhtei­söl­li­syy­den tukea ja yksi­näi­syy­den ehkäi­syä myös palve­lua­su­mi­sen suun­nit­te­lussa. Kehi­tämme uuden­lai­sia yhtei­sö­asu­mi­sen muotoja, joissa erilai­set palve­lut ovat osa koko­nai­suutta. Kult­tuu­ri­pal­ve­lu­jen saavu­tet­ta­vuu­desta ja kult­tuu­ri­lai­tos­ten esteet­tö­myy­destä huoleh­ti­mi­sen lisäksi sisäl­ly­tämme hoiva- ja hoito­ko­tien toimin­taan taidetta ja kult­tuu­ria.
    • Otamme alue­suun­nit­te­lussa entistä parem­min huomioon senio­rei­den tarpeet, niin liiken­ne­rat­kai­su­jen kuin asui­na­luei­den suun­nit­te­lun osalta. 
    • Digi­taa­li­set ratkai­sut ja tekno­lo­gia on saatava avuksi ikäih­mis­ten asioin­nin ja yhtey­den­pi­don helpot­ta­mi­seksi. Ikään­ty­neille tarvi­taan help­po­käyt­töi­siä väli­neitä, kuten moni­pal­ve­lu­päät­teet, sekä tukea niiden otta­mi­seksi käyt­töön.
    • Vanhus­pal­ve­lut, koti­hoito, ikäih­mis­ten perhe­hoito, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoiva ja omais­hoito, on uudis­tet­tava koko­nai­suu­tena niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon, hoivan ja kuntou­tuk­sen asia­kas­läh­töi­sesti. Haluamme turvata osaa­van henki­lös­tön riit­tä­vyy­den kaikissa vanhus­ten palve­lu­jen eri muodoissa.
    • Vahvis­tamme liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa. Sote-alan ammat­ti­lais­ten koulu­tuk­sessa liikun­nan roolia terveyttä edis­tä­vänä teki­jänä on lisät­tävä. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa ikään­ty­nei­den palve­luissa jo varhai­sessa vaiheessa.
    • Jos kotona asumi­nen ei ole mahdol­lista esim. tervey­den tai heiken­ty­neen toimin­ta­ky­vyn takia, tulee ikäih­mi­sen päästä viipy­mättä asuin­pai­kasta riip­pu­matta laaduk­kaa­seen hoivaan, jossa on riit­tä­västi moniam­ma­til­lista henki­lö­kun­taa.
    • Lisäämme suun­ni­tel­mal­li­sesti hoito­hen­ki­lös­tön ja muun tarvit­ta­van henki­lö­kun­nan koulu­tus­mää­riä. Ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan henki­lös­tön lisää­mi­nen ei saa vaaran­taa esimer­kiksi koti­hoi­toa, jossa ammat­ti­lais­ten tarve kasvaa yhtä lailla.
    • Tuemme omais­hoi­ta­jien jaksa­mista vapaa­päi­villä sekä tarjoa­malla räätä­löi­dym­piä tuki- ja muita palve­luita. Esimer­kiksi lisäämme palve­luse­te­lin käyt­töä yksi­löl­li­sem­pien valin­to­jen mahdol­lis­ta­mi­seksi. Raken­namme omais­hoi­don tukeen yhte­näi­set hoito­kri­tee­rit. Tuki ei saa riip­pua ihmi­sen asuin­pai­kasta.
    • Pilo­toimme tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve.
    • Kaik­kein pieni­tu­loi­sim­pia ja eniten sairas­ta­via eläke­läi­siä autamme kohtuul­lis­ta­malla tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­suja sekä kehit­tä­mällä lääke­kor­vaus­jär­jes­tel­mää.
    • Varmis­tamme eläk­kei­den osto­voi­man kehi­tyk­sen suhteessa elin­kus­tan­nuk­siin seuraa­malla sään­nöl­li­sesti eläk­keen­saa­jien todel­li­sen kulu­tus­ra­ken­teen ja ylei­sen kulu­tus­ra­ken­teen vastaa­vuutta.
    • Perumme koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kauk­sen. Toteu­tamme koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen Sitran mallin mukai­sesti paran­net­tuna ikään­ty­neille kansa­lai­sille, jolloin siitä tulee tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Tämä paran­taa ikäih­mis­ten mahdol­li­suuk­sia itse hank­kia tarvit­se­mi­aan palve­luita. 

Yhteis­kun­nan kestä­vyys kuten turval­li­suus ja oikeus­val­tio

Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle. Sen on suojat­tava yksi­löä pahan­teon ja mieli­val­lan sekä rasis­min, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen perus­tu­van tai muun syrjin­nän kohteeksi joutu­mi­selta. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Yksi kestä­vän yhteis­kun­nan tärkeim­mistä päämää­ristä on ihmis­ten oikeus elää turvassa. Sitä takaa­massa ovat järjes­täy­ty­neen yhteis­kun­nan insti­tuu­tiot, mutta myös kansa­lai­syh­teis­kunta ja viime kädessä jokai­nen vastuul­li­nen kansa­lai­nen itse. Kun jokai­nen välit­tää itses­tään ja toisista sekä tiedos­taa oman vastuunsa itses­tään ja lähiym­pä­ris­tös­tään, se ihan­neo­loissa jo tekee arjesta turval­li­sen. Konkreet­ti­sesti arjen turval­li­suus ilme­nee esimer­kiksi liiken­ne­tur­val­li­suu­dessa tai tartun­ta­tau­deilta suojau­tu­mi­sessa. Molem­missa tarvi­taan sekä yhteistä että yksi­lö­koh­taista vastuuta. Kun ihmi­nen haluaa toimia oikein ja toiset huomioon ottaen, hänen on voitava luot­taa siihen, että muut teke­vät samoin.

Turval­li­suutta ei voi ajatella vain laki- ja järjes­tys­asiana. Keskeistä on löytää ajoissa ja tuoda avun äärelle ne ihmi­set, jotka syystä tai toisesta kohtaa­vat elämäs­sään sellai­sia vaikeuk­sia, joita eivät omin voimin pysty ylit­tä­mään. Työelä­mästä ja sosi­aa­li­sista yhteyk­sistä irral­leen joutu­mi­nen sekä elämän­hal­lin­nan ongel­mat voivat pitkit­tyes­sään johtaa syrjäy­ty­mi­seen ja rikol­li­suu­teen. Kerran liik­keelle lähdet­ty­ään tällai­nen kierre on vaikea katkaista. Siksi ennal­taeh­käi­se­vän ja ihmis­ten autta­mi­seen tähtää­vän ajat­te­lun on oltava turval­li­suus­po­li­tii­kan ytimessä. Osal­li­suus, syrji­mät­tö­myys, ajatuk­sen-, oman­tun­non-, uskon­non- ja sanan­va­paus sekä vapaa tiedon­vä­li­tys ovat vält­tä­mät­tö­miä edel­ly­tyk­siä sille, että voimme tule­vai­suu­des­sa­kin yllä­pi­tää ja kehit­tää demo­kraat­tista ja avointa yhteis­kun­taa. 

Turval­li­suutta on joka päivä yllä­pi­det­tävä ja vahvis­tet­tava tietoi­silla valin­noilla ja teoilla. Turval­li­nen yhteis­kunta on varau­tu­nut säilyt­tä­mään toimin­ta­ky­kynsä myös yllät­tä­vissä tilan­teissa. Varau­tu­mi­nen ulkoi­siin turval­li­suusuh­kiin on yhä enem­män koko­nais­tur­val­li­suu­den ajat­te­luun perus­tu­vaa. Esimer­kiksi infor­maa­tio­vai­kut­ta­mista vastaan erit­täin teho­kas ase on kansa­kun­nan mahdol­li­sim­man korkea koulu­tus- ja sivis­tys­taso sekä kriit­ti­sen ajat­te­lun kyky. 

Tervey­den­huol­lon toimi­vuus myös krii­siai­koina on ehdot­to­man tärkeää. Varau­tu­mista laajoi­hin poik­keus­o­loi­hin onkin vahvis­tet­tava.

Kaikki pide­tään mukana

  • Kun ihmi­nen syrjäy­tyy, kyseessä on aina yksi­lön trage­dia mutta myös yhteis­kun­nan epäon­nis­tu­mi­nen. Seurauk­set näky­vät muual­la­kin kuin vain syrjäy­ty­neen omassa elämässä. Siksi tarvi­taan oikea-aikaista autta­mista ja syihin puut­tu­mista.
    • Monen nuoren kohdalla elämän­hal­lin­nan ongel­mat, mielen­ter­vey­den horju­mi­nen ja päih­deon­gel­mat johta­vat opin­to­jen keskey­ty­mi­seen ja myöhem­min pysy­vään syrjäy­ty­mi­seen. Nämä nuoret on löydet­tävä ja saatet­tava ajoissa tuki­toi­mien piiriin. Tämä on myös teho­kasta rikol­li­suu­den juuri­syi­hin puut­tu­mista.
    • Laajen­namme kutsun­nat ikäluok­ka­tar­kas­tuk­seksi. Ohjaamme apua tarvit­se­vat nuoret kutsun­noista etsi­vän nuori­so­työn tai muiden sovel­tu­vien palve­lu­jen piiriin yksi­löl­li­sen tilan­teen perus­teella.
    • Nuori­so­työ ja sen asian­tun­ti­jat ovat korvaa­mat­to­mia erityi­sesti saavut­ta­maan ne nuoret, jotka ovat muuten vaarassa ajau­tua syrjään. Levi­tämme tehok­kaita etsi­vän nuori­so­työn toimin­ta­mal­leja kaik­kialle ja varmis­tamme niiden riit­tä­vän rahoi­tuk­sen.
    • Yksi­näi­set vanhuk­set tunte­vat usein pelkoa ja turvat­to­muutta. Milloin omais­ten tai julkis­ten palve­lui­den voima­va­rat eivät riitä, vapaa­eh­tois­työllä voidaan tuoda merkit­tä­västi hyvää ikäih­mis­ten elämään.
    • Meidän on rajoi­tet­tava pika­vip­pien mark­ki­noin­tia sekä perin­tä­ku­lu­jen kerty­mistä. Kilpai­lu­lain­sää­dän­nöllä varmis­te­taan vastuul­li­nen kulut­ta­ja­luot­to­mark­kina.

Oikeus, laki ja järjes­tys kaik­kialla

  • Turvaamme oikeus­val­tion perus­toi­min­not ja varmis­tamme, että kansa­lai­nen voi luot­taa saavansa lain turvaa sitä tarvi­tes­saan
    • Lisäämme polii­sien määrää suun­ni­tel­mal­li­sesti kohti pohjois­maista tasoa nosta­malla sen nyky­ta­solta noin 8000 henki­lö­työ­vuo­teen.
    • Rikos­tut­kin­nan voima­va­roja vahvis­tamme siten, että myös muut kuin vaka­vim­mat rikok­set pysty­tään tutki­maan ja teki­jät saat­ta­maan vastuuseen. Lisäksi otamme huomioon tämän aiheut­ta­man voima­va­ro­jen lisäyk­sen tarpeen myös rikos­ket­jun myöhem­missä vaiheissa.
    • Polii­sin on voitava keskit­tyä ydin­teh­tä­viinsä ja kehit­tyä niissä edel­leen­kin maail­man parhaaksi polii­siksi. On vähen­net­tävä polii­silta sellai­sia tehtä­viä, jotka voi hyvin hoitaa jokin muukin taho. Tällai­sia ovat esimer­kiksi tietyt kulje­tus- ja vartioin­ti­teh­tä­vät sekä jotkin osat vähäis­ten liiken­ne­va­hin­ko­jen tai työta­pa­tur­mien tutki­mi­sesta.
    • Kehi­tämme elekt­ro­nista ja teknistä raja­val­von­taa.
    • Varmis­tamme syyt­täjä- ja tuomiois­tuin­lai­tok­sen laaduk­kaan toimin­nan ja ihmis­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen. Oikeu­den­käyn­tien kestoa Suomessa lyhen­nämme proses­seja järkeis­tä­mällä ja resurs­seja lisää­mällä.
  • Avointa yhteis­kun­taa ja demo­kra­tiaa on puolus­tet­tava. Luot­ta­mus demo­kra­tian toimi­vuu­teen ja hallin­non läpi­nä­ky­vyy­teen ovat yhteis­kun­ta­rau­han perusta
    • Puolus­tamme vapaata tiedon­vä­li­tystä, Inter­ne­tin vapautta sekä moni­ää­nistä mediaa.
    • Turvaamme vaali­jär­jes­tel­män luotet­ta­vuu­den. Emme ota käyt­töön sähköistä äänes­tystä valtiol­li­sissa vaaleissa.
    • Varmis­tamme lail­li­suus­val­von­nan riit­tä­vät voima­va­rat, jotta havait­tui­hin epäkoh­tiin voidaan puut­tua tehok­kaasti.
    • Helpo­tamme kansa­lais­ten ja tiedo­tus­vä­li­nei­den tiedon­saan­tia päätök­sen­teosta ja lisäämme vaikut­ta­mi­sen kana­via esimer­kiksi sähköi­siä kuule­mi­sia järjes­tä­mällä. 
    • Luomme lobbauk­selle sito­vat peli­sään­nöt ja sitä koske­van lain­sää­dän­nön.
    • Tehos­tamme raha­pe­li­jär­jes­tel­män valvon­taa ja keski­tämme sen yhdelle toimi­jalle. Järjes­tel­män läpi­nä­ky­vyyttä lisäämme erot­ta­malla selkeästi toisis­taan toimin­nan valvon­nan, tuot­to­jen jaon ja edun­saa­jat.
    • Histo­rial­li­sen itse­tar­kas­te­lun vuoksi, Suomelle toimi­tettu Tiiti­sen lista ja muut vastaa­vat aineis­tot, on julkis­tet­tava.
  • Oikeu­den­mu­kaista rangais­tus­po­li­tiik­kaa, apua rikos­ten uhreille
    • Uhrin asema on nostet­tava krimi­naa­li­po­li­tii­kassa etusi­jalle erityi­sesti paran­ta­malla uhrin tuki­pal­ve­luita proses­sin aikana ja sen jälkeen.
    • Toteu­tamme rais­kaus- ja hyväk­si­käyt­tö­ri­kos­ten koko­nai­suu­dis­tuk­sen. Kiris­tämme eten­kin seksu­aali- ja väki­val­ta­ri­kos­ten rangais­tuk­sia ja siten vahvis­tamme seksu­aa­lista itse­mää­rää­mi­soi­keutta sekä uhrin asemaa.
    • Tehos­tamme erityi­sesti lapsiin kohdis­tu­vien rikos­ten tunnis­ta­mista ja ehkäi­syä sekä niihin syyl­lis­ty­nei­den saat­ta­mista vastuuseen teois­taan.
    • Perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­taan on puutut­tava aiem­paa tehok­kaam­min. Haluamme luopua näiden rikos­ten sovit­te­lu­mah­dol­li­suu­desta, suojata uhria nykyistä parem­min sekä paran­taa lähes­ty­mis­kiel­lon noudat­ta­mi­sen valvon­taa ja lisätä turva­ko­ti­paik­koja sekä nostaa ilmiötä ylei­seen tietoi­suu­teen.
    • Muutamme lakia niin, että kun rikok­sen­te­ki­jän omai­suutta otetaan vakuus­ta­ka­va­rik­koon, korva­mer­ki­tään siitä osa korvauk­siin sellai­selle rikok­sen uhrille, joka on luon­nol­li­nen henkilö.
    • Terro­ris­mi­lain­sää­dän­töä on kiris­tet­tävä esimer­kiksi krimi­na­li­soi­malla terro­ris­ti­jär­jes­töön kuulu­mi­nen. Suomen tulee ottaa käyt­töön Tans­kan malli kansa­lai­suu­den peru­mi­sessa ulko­mailla aseel­li­seen terro­ris­ti­ryh­män tai vastaa­van toimin­taan osal­lis­tu­van kaksois­kan­sa­lai­sen kohdalla.
    • Vankein­hoi­to­vi­ran­omai­sille on turvat­tava riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det, jotta vanki­la­tur­val­li­suu­desta voidaan huoleh­tia niin vankien kuin henki­lös­tön näkö­kul­masta. 
    • Kiris­tämme järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta koske­vaa rikos­lain­sää­dän­töä enna­koi­vasti Ruot­sissa tehty­jen virhei­den vält­tä­mi­seksi
    • Jos ihmi­nen haluaa luopua rikol­li­sesta elämän­ta­vasta, hänelle on tarjot­tava siihen aito mahdol­li­suus.

Koko­nais­tur­val­li­suus ja krii­sia­jan huol­to­var­muus

Koko­nais­tur­val­li­suu­den merki­tys on maail­man muut­tuessa kasva­nut. Koko­nais­tur­val­li­suus on tavoi­te­tila, jossa yhteis­kun­nan elin­tär­kei­siin toimin­toi­hin kohdis­tu­vat riskit ja uhkat ovat hallit­ta­vissa. Yhteis­kun­nan koko­nais­tur­val­li­suu­teen kohdis­tu­vat uhkat ovat moniu­lot­tei­sia ja rajat ylit­tä­viä. Uusien uhkien torjunta edel­lyt­tää entistä enem­män laajoja koko­nais­tur­val­li­suu­den mukai­sia toimia niin koko yhteis­kun­nalta kuin kansain­vä­li­seltä yhteis­työl­tä­kin.

  • Krii­sia­jan johta­mis­jär­jes­tel­määmme on syytä selkeyt­tää. Ydin­teh­tä­vien, kuten tilan­ne­ku­van tuot­ta­mi­sen ja vies­tin­nän, merki­tys koros­tuu.
    • Päivi­tämme huol­to­var­muu­teen liit­ty­viä raken­teita. Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut heik­kouk­sia huol­to­var­muus­jär­jes­tel­mäs­sämme.
    • Huol­to­var­muu­den turvaa­mi­seksi Suomen tulee aktii­vi­sesti edis­tää varau­tu­mis­po­li­tiik­kaa EU:ssa ja laajem­min kansain­vä­li­sesti. Euroo­pan unio­nin maiden keski­näi­nen, mutta myös laajempi kansain­vä­li­nen riip­pu­vuus, aset­taa haas­teita huol­to­var­muu­delle. Ilman määrä­tie­toista vaikut­ta­mis­työtä huol­to­var­muu­temme kärsii.
    • EU:lla ja sen alai­silla viras­toilla on ratkai­seva merki­tys terro­ris­min ja järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den rajat ylit­tä­vässä torjun­nassa. Takaamme turval­li­suus­vi­ran­omai­sille riit­tä­vät toimi­val­tuu­det uusien uhkien torju­mi­seksi. Uudet uhkat edel­lyt­tä­vät viran­omai­sil­tamme varau­tu­mista ja valmiutta.
    • Huol­to­var­muus perus­tuu kilpai­lu­ky­kyi­seen talou­teen ja toimi­viin mark­ki­noi­hin, joten niitä tulee vaalia. Edis­tämme elin­kei­noe­lä­män ja toimia­la­jär­jes­tö­jen yhteis­työtä viran­omais­ten kanssa huol­to­var­muus­asioissa.
    • Vahvis­tamme kansa­lais­ten tietoi­suutta omaeh­toi­sen varau­tu­mi­sen merki­tyk­sestä, esimer­kiksi riit­tä­västä koti­va­rasta.

Koulu­tus

” Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.” 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Laaja-alai­nen sivis­tys ja korkea­ta­soi­nen osaa­mi­nen muodos­ta­vat perus­tan sille, että Suomi voi tule­vai­suu­des­sa­kin olla kestävä, hyvin­voiva ja uudis­tuva maa. Vapau­den ja vastuun yhteis­kunta on mahdol­li­nen vain yhdis­tyes­sään katta­vaan yleis­si­vis­tyk­seen. Suoma­lai­nen sivis­ty­saate on luonut maamme inhi­mil­li­sen pääoman, joka on saanut elää, kasvaa ja kukois­taa arvos­te­tuissa korkea­kou­lu­lai­tok­sis­samme ja levitä sieltä kaik­kialle. Monet suoma­lai­set tieteen ja taiteen teki­jät ovat hyvän koulu­tuk­sen myötä nous­seet maail­man arvos­te­tuim­pien jouk­koon.

Korkea­kou­luilla on Suomessa sivis­tyk­sel­li­sen itsei­sar­von ja korkea­ta­soi­sen tiedon tuot­ta­mi­sen lisäksi ollut myös muita tärkeitä rooleja. Osaa­vien työn­te­ki­jöi­den koulut­ta­mi­nen yhä haas­teel­li­sem­maksi muut­tu­neen työelä­män tarpei­siin on tule­vai­suu­dessa entis­tä­kin tärkeäm­pää. Maksu­ton korkea­kou­lu­tus on myös mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon merkit­tävä toteut­taja. Varal­li­suu­den puute ei ole yhteis­kun­nal­li­sen nousun este yhdel­le­kään suoma­lai­selle nuorelle, vaan jokai­sella on mahdol­li­suus pyrkiä täyteen poten­ti­aa­liinsa.

Osaa­mi­sen ja tutki­muk­sen merki­tys on ratkai­seva siinä, miten krii­sistä pysty­tään nouse­maan kestä­vällä ja uutta luovalla tavalla. Edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­sen ja käyt­töön­o­ton kautta Suomen myön­tei­nen käden­jälki voi olla monin­ker­tai­nen hiili­ja­lan­jäl­keemme verrat­tuna. Suomessa on luotu paljon ainut­laa­tui­sia inno­vaa­tioita esimer­kiksi muovin keräyk­seen, erot­te­luun, proses­soin­tiin tai uudel­leen­käyt­töön sekä raken­ta­mi­seen, teks­tii­lei­hin, ener­gia­te­hok­kuu­teen liit­tyen. Inno­vaa­tioi­den kaupal­lis­ta­mi­sessa on vielä otet­ta­vissa aske­leita.

Korkea­kou­lut ovat osoit­ta­neet 2000-luvulla valmiu­tensa uudis­tua ja ylit­tää raja-aitoja. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampe­reen yliopisto ovat tästä lois­ta­via esimerk­kejä. Myös tule­vai­suu­dessa on oltava valmiutta tuoda voima­va­roja yhteen, muodos­taa vahvem­pia koko­nai­suuk­sia ja varus­tau­tua pärjää­mään kiris­ty­vässä kilpai­lussa. Vastaa­van­lai­seen rohkeu­teen Kokoo­mus haluaa kannus­taa myös tule­vai­suu­dessa.

Suurin osa Suomen lapsista ja nuorista tulee aikui­suu­den kynnyk­selle hyvillä tiedoilla ja taidoilla varus­tet­tuina, valmiina kohtaa­maan omaeh­toi­sen elämän ja siihen liit­ty­vät vastuut. Jokai­nen lapsi ja nuori yksi­lönä ansait­see näky­män tule­vai­suu­teen, jossa omalla toimin­nalla pystyy tavoit­te­le­maan vaikka maail­man huip­pua. Suoma­lai­set nuoret ovat avara­kat­sei­sia, uteliaita ja kansain­vä­li­siä.

Toisaalta moni nuori menet­tää otteensa ja ajau­tuu vaikeuk­siin. Joka kahdek­sas poika ei perus­kou­lun päät­teeksi osaa lukea, kirjoit­taa eikä laskea kunnolla. Näillä nuorilla ennuste tule­vasta elämän­kaa­resta on erit­täin heikko. Pysyvä pieni­tu­loi­suu­den ja työt­tö­myy­den uhka leijuu yllä jo ennen ensim­mäis­tä­kään päivää työelä­mässä. Tätä ei saa hyväk­syä.

Yhteis­kun­nan palve­lui­den kuten varhais­kas­va­tuk­sen ja koulun tehtävä on mahdol­lis­taa jokai­sen lapsen ja nuoren kasvua ja kehi­tystä tasa-arvoi­sesti ja yksi­löl­li­siä vahvuuk­sia tukien. Elämän ensim­mäi­sillä vuosilla on merkit­tä­viä vaiku­tuk­sia koko loppue­lä­män suun­taan. Jos jo ennen perus­kou­lua jää ikäto­ve­reis­taan jälkeen tiedoissa, taidoissa ja sosi­aa­li­sissa kyvyissä, taka­mat­kaa ehtii kertyä aikui­si­kään mennessä niin paljon, ettei mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo enää toteudu. Lapsen ja nuoren elämän­po­lun perusta raken­ne­taan kodissa. 

Kokoo­mus aset­taa tavoit­teeksi, että nuor­ten ajau­tu­mi­nen elämäs­sään sivu­rai­teelle saadaan koko­naan loppu­maan. Se vaatii vahvem­paa otetta ja tukea suurim­massa tarpeessa oleville jo varhai­sista vuosista lähtien sekä ongel­mien ilme­ne­mi­sen havait­se­mista ajoissa. Siihen ei riitä vain koulu­tus­jär­jes­tel­mään keskit­ty­mi­nen. On varmis­tet­tava, että jokai­sen lapsen ja nuoren elämässä on vähin­tään yksi luotet­tava ja turval­li­nen aikui­nen.

Korvaa­ma­ton merki­tys on myös laajalla sivis­tyk­sellä, joka sisäl­tää niin kult­tuu­rin ja taiteen kuin liikun­nan, nuori­so­työn sekä kirjas­tot ja museot. On mahdo­tonta ajatella hyvää elämää ja yhteis­kun­taa ilman niitä.

Maail­man huipulle pääs­tään vain parhaalla osaa­mi­sella

  • Tieteel­li­selle perus­tut­ki­muk­selle ja korkea­kou­lu­tuk­selle lisää arvos­tusta
    • Kokoo­mus luot­taa tieteel­li­seen tutki­muk­seen ja sen tuot­ta­maan tietoon päätök­sen­teon perus­tana. Kuun­te­lemme tiedeyh­tei­söä entistä enem­män jo asioi­den valmis­te­lun alku­vai­heista lähtien.
    • Vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen talou­del­lista auto­no­miaa miljar­di­luo­kan pääomi­tuk­silla. Kasva­tamme myös Suomen Akate­mian kilpail­lun tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen myön­tö­val­tuuk­sia.
    • Kokoo­muk­sen tavoite on, että joka toisella suoma­lai­sella on korkea­kou­lu­tut­kinto. Se vaatii sitä, että viimeis­tään 2030-luvulla enem­mistö työelä­mään tule­vista on korkea­kou­lu­tet­tuja. Jokai­seen aloi­tus­paik­kaan on varmis­tet­tava rahoi­tus.
    • Tämän päivän tutki­mus on huomis­päi­vän hoitoa. Palau­tamme Suomen lääke­tie­teen klii­ni­sen tutki­muk­sen kärki­mai­den jouk­koon nosta­malla valtion tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen tason takai­sin 1990-luvun lopun tasolle.
  • Tutki­malla ja kehit­tä­mällä maail­man kärkeen
    • Nostamme tutki­mus- tuote­ke­hi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuu­den brut­to­kan­san­tuot­teesta suun­ni­tel­mal­li­sesti vähin­tään 4 prosen­tin tasolle julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin tiiviillä yhteis­työllä.
    • Kannus­tamme yliopis­toja edel­leen profi­loi­tu­maan ja löytä­mään alueet, joilla ne pysty­vät tavoit­te­le­maan maail­man kärkeä.
    • Vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen ja yritys­maa­il­man yhteis­työtä erityi­sesti teknii­kan ja luon­non­tie­tei­den aloilla. Lisäämme kansain­vä­listä yhteis­työtä uuden tekno­lo­gian kehit­tä­mi­sessä.
    • Lisäämme suoma­lais­ten osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­seen tieteel­li­seen ja koulu­tuk­sel­li­seen yhteis­työ­hön kuten opis­ke­lija-, opet­taja- ja tutki­ja­vaih­toon.
    • Annamme korkea­kou­luille keskei­sen roolin jatku­van oppi­mi­sen koko­nai­suu­dessa. Korkea­kou­lu­jen koulu­tus­tar­jon­taa avaamme nykyistä jous­ta­vam­min ihmis­ten ja työelä­män hyödyn­net­tä­väksi.
    • Vahvis­tamme opin­to­jen jous­ta­vuutta erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa. Ajasta ja paikasta riip­pu­ma­ton opis­kelu tulee tehdä mahdol­li­seksi esimer­kiksi korkea­kou­lu­jen digi­taa­li­sen alus­ta­mal­lin ja sähköi­sen tent­ti­jär­jes­tel­män avulla. Pois­tamme yliop­pi­las­kun­tien pakko­jä­se­nyy­den.
    • Haluamme, että nopeasti muut­tu­van työelä­män tarpeet koulu­tuk­sessa tunnis­te­taan ja jatku­van oppi­mi­sen pain­opis­tettä siir­re­tään tutkin­to­kes­kei­syy­destä osaa­mis­kes­kei­syy­teen.
    • Autamme ja kannus­tamme kaik­kia korkea­kou­luja kasvat­ta­maan koulu­tus­vien­tiä erityi­sesti tutkin­to­kou­lu­tuk­sen myyn­tiä kasvat­ta­malla. Tavoit­tee­namme on koulu­tus­vien­nin vähin­tään kolmin­ker­tais­ta­mi­nen 2030-luvun alkuun mennessä.
  • Kult­tuuri ja laaja sivis­tys­työ teke­vät parem­paa yhteis­kun­taa kaikille
    • Liikun­nal­li­sen elämän­ta­van omak­su­mi­nen jo lapsena tuo terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä koko elämän­kaa­ren mitalle. Tuomme liikun­ta­mah­dol­li­suu­det jokai­sen lapsen saata­ville varhais­kas­va­tuk­sesta ja perus­o­pe­tuk­sen alaluo­kilta lähtien.
    • Urhei­li­joi­den mahdol­li­suuk­sia ammat­ti­mai­seen valmen­tau­tu­mi­seen ja ammat­tinsa harjoit­ta­mi­seen on vahvis­tet­tava. 
    • Uudis­te­taan liikun­ta­pal­ve­lui­den arvon­li­sä­ve­ro­tusta. Jatkossa on pyrit­tävä mahdol­li­sim­man yhte­näi­seen, neut­raa­liin ja liikun­taa edis­tä­vään vero­kan­taan
    • Kansal­lis­puis­tot ovat osa kult­tuu­ria, ja luon­non­tun­te­mus kuuluu suoma­lai­seen yleis­si­vis­tyk­seen. Pidämme kansal­lis­puis­tot kunnossa ja varmis­tamme, että erityi­sesti koulu­lai­set pääse­vät vierai­le­maan niissä.
    • Tunnis­tamme ja tunnus­tamme kult­tuu­rin ja taiteen merki­tyk­sen ihmi­sen hyvin­voin­nille, niiden itsei­sar­von yhtei­senä perin­tö­nämme sekä iden­ti­tee­tin raken­nusai­neina. Vaalimme niitä ylpey­dellä.
    • Hyödyn­nämme luovien alojen kasvu­po­ten­ti­aa­lin täysi­mää­räi­sesti. Luovien alojen vahvis­ta­mi­nen tukee suoma­lai­sen taiteen ja kult­tuu­rin saavu­tet­ta­vuutta sekä suoma­lai­sen osaa­mi­sen kasvua ja kansain­vä­lis­ty­mistä. Kokoamme luovien alojen kehit­tä­mistä koske­van koko­nais­vas­tuun yhden minis­te­riön vastuulle.
    • Kehi­tämme kult­tuu­ri­se­te­liä edel­leen. Kannus­tamme ihmi­siä ja yrityk­siä hank­ki­maan kult­tuu­ri­pal­ve­luita ja taidetta ja vahvis­ta­maan näin kult­tuu­rin rahoi­tusta.
    • Luku­tai­toa on syytä vaalia kaike­ni­käis­ten joukossa. Huoleh­dimme kirjas­to­pal­ve­lui­den saavu­tet­ta­vuu­desta. Myös monen lapsi­per­heen arjessa vapaa-ajan palve­lut ovat tärkeitä. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa on edis­tet­tävä kunnissa Kokoo­muk­sen harras­tus­ta­kuu-aloit­teen mukai­sesti.
    • Tuemme maahan­muut­ta­jien integroi­tu­mista suoma­lai­seen yhteis­kun­taan moni­puo­lis­ten ja saavu­tet­ta­vien sivis­tys­pal­ve­lui­den avulla. Se hyödyt­tää myös kielen oppi­mista ja toimin­ta­ta­po­jen omak­su­mista.
    • Raken­namme laajan poliit­ti­sen yhtei­sym­mär­ryk­sen siitä, miten turva­taan veik­kaus­voit­to­va­roilla tehtä­vän tärkeän toimin­nan kuten liikun­nan, tieteen, nuori­so­työn, kult­tuu­ri­toi­min­nan sekä hyvin­voin­tia edis­tä­vän toimin­nan jatku­mi­nen tilan­teessa, jossa raha­pe­li­jär­jes­tel­män tuotot vähe­ne­vät peli­riip­pu­vuutta torju­vien toimen­pi­tei­den seurauk­sena.

Lapsiys­tä­väl­li­nen Suomi

  • Tehdään Suomesta paras maa lapsi­per­heille
    • Haluamme, että Suomessa on lapsi­myön­tei­nen ja perheys­tä­väl­li­nen ilma­piiri, jossa nuoret uskal­ta­vat toteut­taa haaveensa perheestä ja jossa vanhem­muus näyt­täy­tyy turval­li­sena ja tavoi­tel­ta­vana vaih­toeh­tona.
    • Varmis­tamme, että hedel­möi­tys­hoi­dot ovat kaikille saata­villa.
    • Haluamme, että neuvo­la­pal­ve­luja saa helposti ja mata­lalla kynnyk­sellä. Tarvit­taessa palve­luita tarjo­taan myös liik­ku­vina sinne, missä lapset ja perheet muuten­kin ovat.
    • Erilai­set perhe­muo­dot ovat yhtä arvok­kaita ja yhden­ver­tai­sia. Yksi­kään lapsi ei saa joutua syrji­tyksi perhe­taus­tansa takia. Perhei­den on voitava raken­taa hyvä elämä omista lähtö­koh­dis­taan.
    • Haluamme, että lapsi­per­hei­den koti­pal­ve­lut ovat kunnossa. Koti­pal­velu on tärkeää mata­lan kynnyk­sen ennal­taeh­käi­se­vää työtä, jolla voidaan auttaa uupu­musta perheissä.
    • Mieles­tämme jokai­sella lapsella on oikeus neuvo­la­tar­kas­tuk­seen. Sen varmis­tamme esimer­kiksi vaati­malla sitä edel­ly­tyk­seksi lapsi­li­sän maksa­mi­selle.
    • Nostamme adop­tion mahdol­li­suu­den myös yhdeksi todel­li­seksi vaih­toeh­doksi lasten pitkä­ai­kai­sissa sijoi­tuk­sissa. Lapsen edun mukaista on mahdol­lis­taa perhe- ja ihmis­suh­tei­den pysy­vyys ja turval­li­nen kasvu.
    • Varmis­tamme, että lasten­suo­je­lussa lapsen osal­li­suus, etu ja lapsen kuule­mi­nen toteu­tu­vat häntä itse­ään koske­vissa asioissa. 
    • Jätämme inter­su­ku­puo­li­sina synty­vien lasten kohdalla jompaan­kum­paan suku­puo­leen määrit­te­le­vät mahdol­li­set lääke­tie­teel­li­set toimen­pi­teet myöhem­pään vaihee­seen, ellei siihen ole pakot­ta­via tervey­del­li­siä syitä.
  • Perhe-elämä ja työ keske­nään tasa­pai­noon
    • Toteu­tamme perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­mal­lin mukai­sesti niin, että se ottaa huomioon lapsen edun, paran­taa vanhem­muu­den ja työelä­män tasa-arvoa, lisää perhei­den jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.
    • Pois­tamme palk­kaa­mi­sen äiti­ris­kin. Vanhem­muu­den kustan­nuk­set on siir­ret­tävä koko­naan pois työnan­ta­jalta valtion vastuulle.
  • Eroti­lan­teissa etusi­jalle lasten etu, kohtuus ja inhi­mil­li­syys 
    • Ratkai­semme vanhem­man tapaa­mi­soi­keu­den toteu­tu­mi­seen liit­ty­vät ongel­mat nykyistä tehok­kaam­min.
    • Eroper­hei­den lasten arjen pitää olla yhtä suju­vaa kuin muilla. On tunnus­tet­tava ja tunnis­tet­tava, että lapsella voi olla kaksi tasa­ver­taista kotia ja asuin­paik­kaa.
    • Lasta ei saa käyt­tää väli­kap­pa­leena eron­nei­den vanhem­pien keski­näi­sissä erimie­li­syyk­sissä. Esimer­kiksi vieraan­nut­ta­mi­seen ja huol­to­kiusaa­mi­seen on puutut­tava tiukasti.
    • Luovumme isyy­den kumoa­mi­sessa kahden vuoden määrä­ajasta. 

Varhai­sista vuosista hyvä lähtö katkea­mat­to­maan opin­tie­hen

  • Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella ja maail­man parhaalla perus­o­pe­tuk­sella, joka ottaa huomioon yksi­löl­li­set tarpeet sekä vahvuu­det
    • Päivä­ko­tien ja esio­pe­tuk­sen ympä­ris­tö­jen on oltava turval­li­sia lapsille ja henki­lö­kun­nalle. Hyödyn­nämme moni­puo­li­sia toteu­tus­mal­leja päivä­koti- ja koulu­ra­ken­ta­mi­sessa. Torjumme sisäil­maon­gel­mat laaduk­kaalla raken­ta­mi­sella ja korjaa­mi­sella sekä raken­nus­ten oikean­lai­sella käytöllä ja riit­tä­vällä siivouk­sella.
    • Suun­nit­te­lemme varhais­kas­va­tuk­sen saavu­tet­ta­vaksi ja perhei­den tarpei­siin mahdol­li­sim­man hyvin vastaa­vaksi, esimer­kiksi riit­tä­vän vuoro­hoi­don osalta.
    • Laajen­namme osa-aikai­sesti maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen vaiheit­tain kaikille ikäluo­kille.
    • Toteu­tamme kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, jotta yhä useampi lapsi saa hyvän ponnah­dus­lau­dan koulu­po­lul­leen.       
    • Varmis­tamme, että jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä on toisen asteen opin­toi­hin siir­ty­mi­sen kannalta riit­tävä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito.
    • Vahvis­tamme nuor­ten yleistä elämän­hal­lin­taa lisää­mällä perus­o­pe­tuk­seen elämän­tai­to­jen opetusta kuten tunne- ja vuoro­vai­ku­tus­tai­toja sekä talous­tai­toja.
    • Laajen­namme jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen maan­laa­jui­seksi toimin­ta­mal­liksi, jolla pysty­tään tuke­maan haas­ta­vim­missa asemissa olevia opis­ke­li­joita.
    • Uudis­tamme oppi­mi­sen tukea ja varmis­tai­simme, että oppi­las saa tarvit­taessa pien­ryh­mä­muo­toista opetusta ja henki­lö­koh­taista tukea.
    • Varmis­tamme, että yksi­löl­li­nen opetus toteu­tuu perus­o­pe­tuk­sessa, jotta lisä­haas­tetta kaipaa­ville on tarjolla mahdol­li­suuk­sia nopeam­paan etene­mi­seen ja tukea tarvit­se­vat saavat sitä riit­tä­västi. Vahvaa moti­vaa­tiota on ruokit­tava, ei lannis­tet­tava.
    • Vaadimme, että jokai­sella on oikeus työ- ja opis­ke­lu­rau­haan. Kiusaa­mi­seen on puutut­tava tehok­kaasti. Jos koulun keinot eivät riitä, polii­sin ja lasten­suo­je­lun on tarvit­taessa tultava apuun.
    • Laajen­namme sosi­aa­li­sia yhteyk­siä ja tuomme miele­kästä sisäl­töä lasten päiviin tuomalla harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia koulu­päi­vien yhtey­teen.
    • Kiusaa­mi­seen puut­tu­mista on tehos­tet­tava. Tarjoamme kouluille ja kodeille tukea eten­kin verkossa tapah­tu­van kiusaa­mi­sen ja muun vahin­gol­li­sen toimin­nan tunnis­ta­mi­seen ja siihen puut­tu­mi­seen.
  • Vähin­tään toisen asteen koulu­tus kaikille
    • Haluamme, että jokai­sella suoma­lai­sella nuorella on vähin­tään toisen asteen tutkinto. Panos­tamme oppi­vel­vol­li­suusiän noston sijaan varhais­kas­va­tuk­seen, perus­o­pe­tuk­seen sekä erityi­sesti niiden oppi­lai­den tuke­mi­seen, jotka valmis­tu­vat perus­kou­lusta ilman riit­tä­vää luku- ja lasku­tai­toa.
    • Ani harva keskeyt­tää toisen asteen opin­not talou­del­li­sista syistä. Todel­li­sessa talou­del­li­sen tuen tarpeessa olevia auttai­simme yksi­löl­li­sesti ja suoraan heille suun­na­tuilla toimilla. Oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää kehi­tämme etupai­not­tei­sem­maksi, jotta koulu­tuk­sen aloi­tus­vai­heessa voi tehdä tarvit­ta­vat hankin­nat.
    • Merkit­tä­vim­piin toisen asteen keskeyt­tä­mi­sen syihin lukeu­tuu vääräksi osoit­tau­tuva alan valinta. Lisäämme opinto-ohjausta perus­o­pe­tuk­sessa ja toisella asteella sekä varmis­tamme riit­tä­vät opis­ke­li­ja­huol­lon palve­lut kaikille opis­ke­li­joille. Jatku­vaa, jous­ta­vaa hakua toisen asteen opin­toi­hin on vahvis­tet­tava.
    • Vahvis­tamme oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen asemaa ja helpo­tamme sen käyt­töä, koska moni oppii käytän­nön teke­mi­sen kautta parem­min kuin perin­tei­sillä opis­ke­lu­me­ne­tel­millä. 

Kasvu

Poliit­ti­silla päätök­sillä on vapau­tet­tava ihmis­ten ja yritys­ten toimin­taym­pä­ris­töä, jotta nämä saisi­vat kaiken poten­ti­aa­linsa täyteen kukois­tuk­seen luomaan hyvin­voin­tia ja vaurautta. Mark­ki­na­ta­lou­teen kuuluva yrit­tä­mi­sen vapaus on kaiken kasvun vält­tä­mä­tön ehto. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kestä­vän kehi­tyk­sen neljäs osa-alue on talou­del­li­nen kestä­vyys, joka tarkoit­taa vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa. Myös työi­kään tulossa olevien on voitava luot­taa siihen, että Suomessa voi raken­taa itsel­leen hyvän ja myös talou­del­li­sesti turva­tun elämän. Kestä­vän talous­po­li­tii­kan lähtö­koh­dat ovat samat niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kan päämää­ränä on, että suoma­lais­ten elin­taso nousee ja elämän­laatu para­nee. Tämä on mahdol­lista vain, jos Suomessa on otol­li­nen ympä­ristö inno­vaa­tioi­den kehit­tä­mi­selle, Suomeen inves­toi­daan ja yrityk­set kasva­vat, työpaik­koja syntyy ja käytössä ovat parhaat ja tehok­kaim­mat toimin­ta­ta­vat. Suomen on oltava globaali esikuva avoi­men, kasva­van mark­ki­na­ta­lou­den ja ilmas­to­ta­voit­tei­den onnis­tu­neesta yhdis­tä­mi­sestä.

Talous­po­li­tii­kan avulla on luotava ihmi­sille innos­tava tule­vai­suu­den­nä­kymä, jossa heidän tavoi­tel­ta­vis­saan on myön­tei­siä mahdol­li­suuk­sia. Tähän pääse­mi­nen vaatii laajoja uudis­tuk­sia niin vero­tuk­sessa, elin­kei­no­po­li­tii­kassa kuin työelä­män toimin­nassa. Näin toimi­malla tehdään mahdol­li­seksi myös Suomen nousu pohjois­mai­selle työl­li­syy­den tasolle. Se on tavoit­teemme ja samalla käytän­nössä vält­tä­mä­tön edel­ly­tys sille, että pystymme 2030-luvulla takaa­maan jokai­sen suoma­lai­sen elämän ihmi­sar­voi­set lähtö­koh­dat.

Talous­po­li­tii­kan tavoit­teena on oltava myös kestävä julki­nen talous. Se kulkee käsi kädessä vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kanssa. Nämä yhdessä mahdol­lis­ta­vat laajan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut ja takaa­vat vakaat talou­del­li­set olot. Hyvin hoidettu julki­nen talous kestää myös merkit­tä­vät globaa­lit talous­krii­sit, eikä uhkaa julki­sen talou­den rahoi­tuk­selle ole poik­keus­o­lois­sa­kaan.

Julkis­ten palve­lui­den tarve kasvaa niin nopeasti, että paineesta selviä­mi­nen vaatii vält­tä­mättä työn tuot­ta­vuu­den radi­kaa­lia kasvat­ta­mista. Se tarkoit­taa toimin­to­jen auto­ma­ti­soin­tia, robot­tien laaja­mit­taista käyt­töön­ot­toa sekä teko­ä­lyn valjas­ta­mista kaiken toimin­nan avuksi. Mahdol­lis­taak­semme muutok­sen meidän täytyy varmis­taa, että myös julki­sesti hallin­noitu data liik­kuu ihmis­ten parhaaksi mahdol­li­sim­man moni­puo­li­sesti. Ihmi­sen itse­mää­rää­mi­soi­keus ja perus- ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen on itsei­sar­von asemassa uusia tekno­lo­gioita suun­ni­tel­taessa.

Kun tekno­lo­gia tulee osaksi kaik­kea julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin toimin­taa sekä ihmis­ten arkea, yhteis­kunta sähköis­tyy. Tieto­verk­ko­jen toimin­nan ja sähkön saan­nin merki­tys elin­tär­keinä huol­to­var­muus­ky­sy­myk­sinä tulee kasva­maan radi­kaa­listi.

Vero­tuk­sella on keskei­nen vaiku­tus tule­vai­suu­den kasvuun. Inves­toin­tien mahdol­lis­tama uusi työ luo uutta vero­poh­jaa. Vero­tuk­sen kehit­tä­mi­sellä voidaan myös vahvis­taa suoma­lais­ten vauras­tu­mista ja koti­mais­ten pääomien kart­tu­mista. Vero­tusta on aina tarkas­tel­tava koko­nai­suu­tena, jossa kaikki osa-alueet vaikut­ta­vat toisiinsa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on edis­tää yhteis­kun­nan digi­ta­li­soi­tu­mista ja elin­kei­noe­lä­män hallit­tua raken­ne­muu­tosta kohti korkean lisä­ar­von palve­luita ja puhtaan hyöty­suh­teen teol­li­suutta.

Hyvä vero­malli on läpi­nä­kyvä ja ennus­tet­tava koko­nai­suus. Vero­poh­jat ovat laajat ja tiiviit ja vero­kan­nat mata­lat. Vääris­tä­vät kannus­tin­vai­ku­tuk­set ja hyvin­voin­ti­tap­piot on hyvässä vero­mal­lissa mini­moitu. Vero­poh­jan tiiviys ja laajuus tarkoit­taa myös sitä, että kaikki nykyi­sen järjes­tel­män vero­vä­hen­nyk­set ja -tuet tulee tarkas­tella uudel­leen.

Ennus­tet­tava vero­malli on kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­nen. Kun sijoit­ta­jat sito­vat pääomi­aan Suomeen jopa kymme­niksi vuosiksi, heidän täytyy voida luot­taa toimin­taym­pä­ris­tön vakau­teen. Vero­kan­to­jen on oltava kilpai­lu­ky­kyi­set erityi­sesti tärkeim­piin kilpai­li­ja­mai­hin verrat­tuna. Koko­nais­ve­roas­teessa kannat­taa pyrkiä kohti EU-keskiar­voa.

Vero­tuk­sen ohjaus­voi­maa tarvi­taan myös tiet­ty­jen haital­lis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten torju­mi­seen tai hyödyl­lis­ten edis­tä­mi­seen. Esimerk­kinä tästä ovat niin sano­nut hait­ta­ve­rot kuten tupak­ka­ve­ro­tus tai hiili­diok­si­di­pääs­tö­jen vero­tus. 

Vastuul­li­sesta mark­ki­na­ta­lou­desta dyna­miik­kaa talou­teen

Kestä­vän talou­den ja hyvin­voin­nin perusta on aktii­vi­sissa ihmi­sissä ja ratkai­suja kehit­tä­vissä yrityk­sissä, jotka teke­vät yhteis­työtä ja sopi­vat asioista keske­nään. Tätä lähtö­koh­taa ei voida sivuut­taa millään poliit­ti­silla päätök­sillä eikä hallin­non määräyk­sillä. Valtio ei osaa eikä voi valita voit­ta­jia. Kokoo­muk­sen talou­del­li­sen ajat­te­lun ytimessä on vapaa ja vastuuta kantava ihmi­nen. Epäon­nis­tua­kin saa, eikä uuden alun tiellä pidä olla keino­te­koi­sia esteitä. 

  • Kanna­tamme pro market -linjaa. Elin­kei­no­toi­min­nassa menes­ty­mi­sen on perus­tut­tava avoi­messa kilpai­lussa pärjää­mi­seen. Yrity­se­lä­män palau­tu­mi­nen poik­keus­toi­mien maail­masta takai­sin normaa­liin on ehdot­to­man tärkeää koko yhteis­kun­nan terveh­ty­mi­sen ja krii­sin seuraus­ten hoita­mi­sen kannalta.
    • Kasva­tamme kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­ton toimi­val­tuuk­sia ja resurs­seja mark­ki­noi­den toimi­vuu­den ja reilun kilpai­lun turvaa­mi­seksi.
    • Epäre­hel­listä toimin­taa ei hyväk­sytä. Meidän on luotava tehok­kaat, mark­ki­noita tuke­vat meka­nis­mit torju­maan harmaata taloutta, veron­kier­toa ja talous­ri­kol­li­suutta. Yhteis­työ Euroo­pan unio­nissa ja globaa­listi on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Meidän on tehos­tet­tava EU:n yhteistä rajat ylit­tä­vän veron­kier­ron sekä talous­ri­kol­li­suu­den vastaista toimin­taa.
    • Panos­tamme EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimin­taan esimer­kiksi tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta lisää­mällä. Puramme turhat normit ja keven­nämme hallin­nol­lista taak­kaa sisä­mark­ki­noilla. Palve­lu­jen sisä­mark­ki­nat on avat­tava. 
    • Meidän on luotava digi­taa­li­set sisä­mark­ki­nat kehit­tä­mällä datan liik­ku­vuutta ja siihen liit­ty­viä ansain­ta­mal­leja.
    • EU:n on jaet­tava yksi­tyistä rahoi­tusta ja riskiä tehok­kaasti toimi­van pääoma­mark­ki­nau­nio­nin kautta.
    • Tarjoamme pienille ja keski­suu­rille yrityk­sille neuvon­taa ja apua läpi­mur­toi­hin kansain­vä­li­sille mark­ki­noille.
    • Kansal­li­sella tasolla meidän on jatket­tava toimia­la­koh­tai­sen, kilpai­lua rajoit­ta­van sään­te­lyn sekä mark­ki­noille pääsyn estei­den purka­mista. Puramme esimer­kiksi apteek­ki­toi­mi­lu­pien määrä­sään­te­lyn sekä avaamme raitei­den henki­lö­lii­ken­teen kilpai­lulle.
    • Puramme Alkon mono­po­lin halli­tusti ja vaiheit­tain. Helpo­tamme alko­ho­li­juo­mien ravin­to­lau­los­myyn­tiä sekä säädämme etämyyn­nin selkeästi salli­tuksi niin koti­mai­sille kuin muissa EU-maissa toimi­ville yrityk­sille reiluin peli­sään­nöin.
  • Julki­set hankin­nat uudis­tu­mi­sen moot­to­riksi, kunnat kilpai­lua edis­tä­mään
    • Hankin­ta­lain­sää­dän­nön tarkoi­tus on varmis­taa julkis­ten varo­jen mahdol­li­sim­man teho­kas ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen käyttö. Tämän kehi­kon sisällä voidaan aset­taa myös muita tavoit­teita, kuten ympä­ris­töys­tä­väl­lis­ten ratkai­su­jen ja inno­vaa­tioi­den edis­tä­mi­nen.
    • Meidän on kiin­ni­tet­tävä huomiota kuntien ja valtioi­den hankin­noissa siihen, että myös pk-yrityk­sillä on tosia­siassa mahdol­li­suus osal­lis­tua. Tällä on merkit­tävä alue­ta­lou­del­li­nen vaiku­tus.
    • Asetamme prosen­tu­aa­li­sen tavoit­teen valtion ja kuntien hankin­noissa inno­va­tii­vis­ten hankin­to­jen osuu­deksi. Valtio ja kunnat sopi­si­vat, millai­silla keinoilla tavoit­tee­seen pääs­täi­siin.
    • Inno­va­tii­vi­silla hankin­noilla luodaan refe­rens­si­mark­ki­naa erityi­sesti ympä­ristö- ja ilmas­to­rat­kai­suja, yleis­käyt­töi­siä tekno­lo­gioita sekä toimin­to­jen digi­ta­li­soin­ti­rat­kai­suja kehit­tä­ville yrityk­sille, jotka tähtää­vät kansain­vä­li­seen läpi­mur­toon.
    • Kuntien erikoi­sa­luetta on sivis­tys­toi­men ja perus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen. Kilpail­luille mark­ki­noille eri toimia­loilla kuntien ei pidä osal­lis­tua. Jos se jostain syystä on vält­tä­mä­töntä, toiminta on yhtiöi­tet­tävä ja kilpai­lun tapah­dut­tava tasa­ver­tai­sin peli­sään­nöin ilman konkurs­si­suo­jaa.
    • Edis­tämme kilpai­lua kaavoi­tuk­sen kautta erityi­sesti päivit­täis­ta­va­ra­kau­pan alalla.
  • Valtion yrity­so­mis­tuk­sen merki­tys on mietit­tävä uudel­leen
    • Valtion omis­tusta on tarkas­tel­tava stra­te­gi­sena koko­nai­suu­tena. Arvioimme valtion omis­ta­juutta erityi­sen kriit­ti­sesti sellai­silla aloilla, joilla ei ole ilmei­siä mark­ki­na­puut­teita ja joita ei voida katsoa yhteis­kun­nan kriit­tis­ten toimin­to­jen tai turval­li­suu­den kannalta stra­te­gi­siksi.
    • Vähen­nämme suun­ni­tel­mal­li­sesti valtion ei-stra­te­gi­sia omis­tuk­sia yrityk­sissä. Myyn­ti­tu­loja suun­taamme erityi­sesti tule­vai­suu­den kilpai­lu­ky­vyn kannalta keskei­siin mark­ki­noi­den toimin­taa tuke­viin asioi­hin kuten korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­seen, tarvit­ta­van infra­struk­tuu­rin luomi­seen sekä yritys­ten tule­vai­suusin­ves­toin­tien riskien­ja­koon niiden vauh­dit­ta­mi­seksi.
    • Varmis­tamme erityi­sesti pörs­siyh­tiöi­den kohdalla, ettei valtio-omis­tus muodosta yhtiöille rasi­tetta niihin kohdis­tu­vien perus­teet­to­mien odotus­ten kautta.

Hyvä ja kannus­tava työelämä

  • Työelä­män on tuet­tava osaa­mi­sen kasvua ja ihmis­ten hyvin­voin­tia
    • Luomme “Osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen” eli katta­van jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa toimi­joita ovat yksilö itse, työnan­taja, julki­nen valta sekä koulu­tusta tarjoa­vat tahot kuten yliopis­tot ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut.
    • Mobi­li­soimme ihmis­ten ja yritys­ten voima­va­rat jatku­vaa oppi­mista edis­tä­mään. Me luomme vero­kan­nus­ti­men avulla perus­tan aikuis- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen mark­ki­noi­den kehit­ty­mi­selle.
    • Tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­nen oppi­jan ja yhteis­kun­nan eduksi mahdol­lis­taa jatku­van oppi­mi­sen. Tämä edel­lyt­tää palve­lui­den kehit­tä­mistä uuden­lai­sissa ekosys­tee­meissä ja yhtei­sen tieto­poh­jan päälle.
    • Hyödyn­nämme kansal­li­siin tieto­va­ran­toi­hin kerty­vää dataa entistä laajem­min ja tehok­kaam­min osaa­mis­tar­pei­den enna­koin­nissa, ohjaus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­sessä, koulu­tus­tar­jon­nan uudis­ta­mi­sessa, koulu­tus­toi­mi­joi­den ohjauk­sessa sekä koulu­tus­po­li­tii­kan suun­taa­mi­sessa.
    • Mahdol­lis­tamme senio­reille heidän omien voima­va­ro­jensa ja moti­vaa­tionsa rajoissa työelä­mässä jatka­mi­nen myös eläk­keelle jäämi­sen jälkeen. Meidän on tuet­tava hiljai­sen tiedon siir­ty­mistä nuorille työn­te­ki­jöille.
    • Otamme käyt­töön kansain­vä­li­sesti toimi­viksi todet­tuja toimin­ta­mal­leja vammais­ten ja osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen lisää­mi­seksi.
    • Teemme etätyöstä sopi­mi­sesta jous­ta­vam­paa. Edis­tämme etätyötä ja edel­ly­tyk­siä etätyös­ken­te­lyyn tieto­lii­ken­neyh­teyk­siä kehit­tä­mällä.
    • Nostamme opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla.
    • Laajen­namme sairaan lapsen vero­va­paata hoitoe­tua.
    • Työpai­kat ja niitä tarvit­se­vat ihmi­set on saatava kohtaa­maan parem­min. Suju­voi­tamme asun­to­tuo­tan­non sään­te­lyä lieven­tä­mällä asun­to­ra­ken­ta­mi­sen esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sia, keven­tä­mällä väes­tön­suo­jien raken­ta­mis­vel­voi­tetta sekä luopu­malla auto­paik­ka­nor­mista, jotta työn perässä muut­ta­vien on helpom­paa löytää omiin tarpei­siinsa sopiva asunto.
    • Järjes­tämme työter­veys­huol­lon siten, että työn­te­kijä voi valita asuin­paik­ka­kun­tansa palve­lut.
    • Meidän on tuet­tava mieluum­min työelä­mässä olemista kuin sieltä poissa olemista. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa esimer­kiksi eläke­put­ken ja vuorot­te­lu­va­paan pois­ta­mista.
    • Näemme vammai­set henki­löt täysi­pai­noi­sena osana yhteis­kun­taa. Laajen­namme heidän työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­si­aan ja siten vahvis­tamme heidän itse­mää­rää­mi­soi­keu­tensa toteu­tu­mista ja merki­tyk­sel­listä osal­li­suut­taan.
    • Vahvis­tamme yhden­ver­tai­suutta ja tasa-arvoa Kokoo­muk­sen ”Sellai­sena kuin olet” -ohjel­man mukai­sesti.
  • Arvos­tamme koke­musta ja pidämme siitä kiinni
    • Vähen­nämme työurien ennen­ai­kaista loppu­mista tuke­malla ikään­ty­vien työn­te­ki­jöi­den fyysistä ja henkistä jaksa­mista.
    • Mahdol­lis­tamme nykyistä helpom­min työssä jatka­mi­sen osa-aikai­sesti myös eläk­keelle siir­ty­mi­sen jälkeen, jos moti­vaa­tio ja jaksa­mi­nen salli­vat.
    • Meidän on jatket­tava toimia eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän vähit­täi­seksi nosta­mi­seksi.
  • Järjes­telmä on viri­tet­tävä palkit­se­maan työn vastaa­not­ta­mi­sesta
    • Porras­tamme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van siten, että se on työt­tö­myys­jak­son alussa nykyistä parempi mutta alenee mekaa­ni­sesti jakson kestäessä. Me säily­tämme velvoit­teen hakea aktii­vi­sesti töitä ja osal­lis­tua työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin.
    • Palau­tamme toimeen­tu­lo­tu­keen pienen asumis­ku­lu­jen omavas­tuun, koska nykyi­sellä lasken­ta­ta­valla työtä ei usein ole varaa ottaa vastaan, eikä asumis­ku­lu­jen sääs­te­liäi­syy­delle jää kannus­tinta. 
    • Rajaamme julki­sesti tuetun asumi­sen pieni­tu­loi­sille ja erityis­ryh­mille.
    • Pois­tamme työn vastaa­not­ta­mi­sen ja työn teke­mi­sen kannus­tin­louk­kuja esimer­kiksi korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta ja otta­malla huomioon työn teke­mi­sen eri muodot kuten provi­sio­työ ja osa-aika­työ. Lisäksi pois­tamme työt­tö­myys­tur­van sovi­tel­lun päivä­ra­han maksa­tuk­sesta kokoai­kai­sen työn­teon kiel­lon.
    • Jäädy­tämme ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­set tois­tai­seksi ja uudis­tamme järjes­tel­mää tuomalla siihen vahvem­mat kannus­teet hakeu­tua edul­li­sem­piin kohtei­siin. Sääs­ty­villä varoilla paran­namme työt­tö­mien palve­luita. Tämän ohella asumis­tu­ki­jär­jes­telmä tarvit­see täys­re­mon­tin, jonka valmis­telu meidän on aloi­tet­tava välit­tö­mästi.
    • Kehi­tämme sosi­aa­li­tur­vaa osal­li­suu­teen ja työl­lis­ty­mi­seen nykyistä parem­min kannus­ta­vaksi “Tule­vai­suu­den sosi­aa­li­turva” -kannan­ot­tomme mukai­sesti.
  • Työmark­ki­nat on saatava toimi­maan parem­min
    • Nopeu­tamme työmark­ki­noille tuloa ja pois­tamme keino­te­koi­set raken­teet, jotka aiheut­ta­vat ihmis­ten ennen­ai­kaista eläköi­ty­mistä sekä pitkit­tä­vät työurien katkok­sia.
    • Karsimme turhia kilpai­lu­kiel­toja, jotka hämär­tä­vät työelä­män sään­töjä ja vaikeut­ta­vat työvoi­man liik­ku­vuutta.
    • Helpo­tamme osa-aikaista työn­te­koa kehit­tä­mällä jous­ta­vam­miksi osasai­raus­pois­sao­lo­jär­jes­tel­mää ja työky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­jär­jes­tel­mää.
    • Lisäämme sopi­mi­sen vapautta ja laajen­namme mahdol­li­suuk­sia sopia palkoista ja työeh­doista paikal­li­sesti myös järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä. Annamme paikal­li­sesti henki­lös­tölle oikeu­den sopia halu­tes­saan toisin kuin TES:ssa.
    • Rajaamme TES-yleis­si­to­vuu­den mini­mieh­toi­hin.
    • Selvi­tämme, millä edel­ly­tyk­sillä voidaan edis­tää henki­lös­tön osal­lis­tu­mista yritys­ten hallin­toon. Tavoit­teena on luot­ta­muk­sen ja yhteis­hen­gen edis­tä­mi­nen työpai­koilla sekä näke­myk­sen vahvis­ta­mi­nen yrityk­sen ja työn­te­ki­jöi­den intres­sien yhtei­syy­destä.
    • Raken­namme toimin­ta­mal­lin, jolla äkil­li­sissä krii­si­ti­lan­teissa voidaan nopealla aika­tau­lulla ottaa käyt­töön yritys­ten toimin­nan jatku­vuutta ja työpaik­ko­jen säily­mistä turvaa­via jous­toja. 
    • Takaamme järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä työn­te­ki­jöi­den enem­mis­tölle mahdol­li­suu­den valtuut­taa luot­ta­mus­val­tuu­tettu tai osa henki­lös­töä edus­ta­maan heitä työsuh­teita koske­vissa asioissa.

Mahdol­li­suus uuteen alkuun

Koro­na­krii­sin aikana on ollut perus­tel­tua tarjota yrityk­sille väliai­kaista talou­del­lista tukea. Varsin­kaan terveitä yrityk­siä ei kannata pääs­tää kaatu­maan ja samalla menet­tää niiden tarjoa­mia työpaik­koja. Kaik­kia yrityk­siä ei kuiten­kaan pystytä pelas­ta­maan. Siksi on tärkeää, että ne yrityk­set ja yrit­tä­jät, jotka krii­sin takia ajau­tu­vat konkurs­siin, saavat kohtuul­li­sin ehdoin uuden mahdol­li­suu­den. Suomi ei voi nousta krii­sistä, ellei ihmi­sillä ole näkö­alaa parem­paan tule­vai­suu­teen oman toimin­nan avulla.

  • Konkurs­siin joutu­neen yrit­tä­jän on voitava työl­lis­tää itsensä uudel­leen mahdol­li­sim­man pian myös yrit­tä­jänä. Ihmis­ten toime­liai­suutta ei saa tukah­dut­taa jonkin liike­toi­min­nan epäon­nis­tu­mi­seen.
    • Luomme pikay­ri­tys­sa­nee­rauk­sen, jossa normaa­lia yritys­sa­nee­raus­me­net­te­lyä nopeu­te­taan ja yksin­ker­tais­te­taan merkit­tä­västi. Teho­kas uudel­leen­jär­jes­tely nostaisi perin­tä­as­tetta ja perit­tä­vien saata­vien summaa verrat­tuna siihen, että velal­li­nen ajau­tuu maksu­ky­vyt­tö­myy­teen.
    • Helpo­tamme sanee­raus­me­net­te­lyyn pääsyn kritee­reitä sekä tuki­simme tarvit­taessa yrityk­sen maksu­val­miutta
    • Ohjaamme Vero­hal­lin­toa otta­maan aktii­vi­sen roolin yritys­sa­nee­rauk­sen suosit­ta­mi­sessa konkurs­sin vält­tä­mi­seksi. Pika­sa­nee­rauk­sella jäädy­te­tään yrityk­sen toiminta määrä­ajaksi. Jos yritys ei ole sanee­raus­kel­poi­nen, tavoit­teena on tehos­tettu ja nopea konkurs­si­me­net­tely.
    • Muutamme perin­tä­la­kia siten, että myös yritys­saa­ta­vien perin­tä­ku­luille sääde­tään enim­mäis­mää­rät.
    • Yhdis­tämme konkurssi- ja velka­jär­jes­te­lyn peräk­käi­siin proses­sei­hin yrit­tä­jän uuden alun nopeut­ta­mi­seksi.
    • Uudis­tamme viran­omais­pro­ses­seja niin, että konkurssi ei estä viran­omais­re­kis­te­rei­hin kuten ennak­ko­pe­rin­tä­re­kis­te­riin pääsyä tai elin­kei­no­lu­van saamista. Vanhan liike­toi­min­nan velat eivät saa estää uuden liike­toi­min­nan aloit­ta­mista.
    • Pois­tamme yksi­tyis­hen­ki­löi­den ja yritys­ten maksu­häi­riö­mer­kin­nät luot­to­tie­to­re­kis­te­ristä nykyistä nopeam­min, kun velka on suori­tettu tai vanhen­tu­nut tai velan peruste on pois­tu­nut.
    • Aikai­sem­masta maksu­ky­vyt­tö­myy­destä johtu­vien laki­sää­teis­ten velvoit­tei­den laimin­lyön­tien tai maksu­häi­riö­mer­kin­tö­jen ei pidä estää start­ti­ra­han saamista.

Yrit­tä­jille sosi­aa­li­turva

Pieny­rit­tä­jät ja amma­tin­har­joit­ta­jat ovat pitkään olleet väliin­pu­toa­jina suoma­lai­sessa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mässä. Tule­vai­suu­dessa yhä useampi valit­see yksin- tai pieny­rit­tä­jyy­den joko sivu­toi­mena tai pysy­vänä ratkai­suna toimeen­tu­lon hank­ki­mi­seen. Koro­na­krii­sin aikana pieny­rit­tä­jille ja itsensä työl­lis­tä­ville on mahdol­lis­tettu pääsy työmark­ki­na­tuen piiriin. Pieny­rit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vasta on tehtävä pysyvä ratkaisu.

  • Teemme pieny­rit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vaan koro­na­krii­sin takia tehdyistä muutok­sista pysy­viä. Yrit­tä­jän pääsy työmark­ki­na­tuelle edel­lyt­tää, että henkilö on päätoi­mi­nen yrit­täjä.
    • Saatu tuki ei edel­lyt­täisi yritys­toi­min­nan alas­ajoa. Tuen saami­seksi täytyisi ilmoit­tau­tua TE-toimis­toon ja perus­tella yrit­tä­jä­tu­lon alen­tu­mi­nen.
    • Yrit­tä­jän työt­tö­myys­tur­vaan tulee olla oikeu­tettu, jos yrit­tä­jä­tulo on vähin­tään 500 euroa kuukau­dessa keski­mää­rin vuoden aikana.
    • Malli voidaan toteut­taa tili­mal­li­sena sosi­aa­li­tur­vana.
    • Mahdol­lis­tamme omaeh­toi­sen varau­tu­mi­sen perus­tur­van yli sosi­aa­li­tur­va­ti­lillä.
    • Luomme yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen, joka mahdol­lis­taa yritys­toi­min­nan ja palkan­saa­jana työl­lis­ty­mi­sen yhtä­ai­kai­sen vakuut­ta­mi­sen. Se mahdol­lis­taa nykyistä useam­malle ansio­päi­vä­ra­han työs­sä­oloeh­don kerty­mi­sen.

Kestä­vän kasvun vero­malli

Esitämme kestä­vän kasvun vero­mal­lia, jonka puit­teissa jokai­sesta työtun­nista jää teki­jälle vähin­tään puolet käteen, jossa omis­ta­mista vero­te­taan mahdol­li­sim­man yhtä­läi­sesti riip­pu­matta omai­suus­la­jista ja jossa pääs­töjä vero­te­taan yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Kestä­vän kasvun vero­malli koos­tuu kolmesta osasta, jotka ovat työn ja korkean lisä­ar­von linja, kansan­ka­pi­ta­lis­min ja yrit­tä­mi­sen linja sekä ympä­ris­tön ja ilmas­ton linja

  • Työn ja korkean lisä­ar­von linja
    • Keven­nämme työn vero­tusta niin, että kaik­kien palk­ka­tu­losta kannet­ta­vien vero­jen yhteen­las­kettu raja­ve­roaste on korkein­taan 50 %. Muutos kohdis­te­taan valtion ansio­tu­lo­ve­roas­teik­koon.
    • Rahoi­tamme työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sen meno­sääs­töillä sekä purka­malla ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen liit­ty­viä vero­tu­kia kuten tiet­ty­jen jäsen­mak­su­jen verot­to­muus.
    • Pois­tamme asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron (“muut­to­vero”) ja kompen­soimme sen joko säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tu­van, olen­nai­sesti mata­lam­man veron tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja.
  • Kansan­ka­pi­ta­lis­min ja yrit­tä­mi­sen linja
    • Vahvis­tamme yritys­ten inves­tointi- ja kasvu­ky­kyä kehit­tä­mällä yritys­ve­ro­tusta suun­taan, jossa toimin­nan tulosta vero­te­taan vasta, kun voit­toja otetaan yrityk­sestä ulos.
    • Rahoi­tamme muutok­sen yritys- ja vero­tu­kia purka­malla, sopeut­ta­malla budjet­tia ja dynaa­mi­silla talous­vai­ku­tuk­silla.
    • Laajen­namme osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa moni­puo­li­sem­maksi, esimer­kiksi ulko­mais­ten osin­ko­jen vero­koh­te­lua muut­ta­malla ja rahasto-osuuk­sien hankin­nan mahdol­lis­taen. Nostamme osake­sääs­tö­ti­lin maksi­mi­si­joi­tus­ra­jaa.
  • Ympä­ris­tön ja ilmas­ton linja
    • Siir­rämme autoi­lun vero­tuk­sen pain­opis­teen auton osta­mi­sesta käytön ja pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Luovumme auto­ve­rosta asteit­tain, alkaen pääs­töt­tö­mistä ja vähä­pääs­töi­sistä ajoneu­voista. Kompen­soimme vero­me­ne­tyk­sen nosta­malla ajoneu­vo­ve­roa ja liiken­ne­polt­toai­nei­den vero­tusta.
    • Sisäl­ly­tämme synteet­ti­set polt­toai­neet osaksi sekoi­te­vel­voi­tetta. 
    • Luomme lämmi­tys­polt­toai­nei­den vero­tuk­sen osalta pitkä­jän­tei­sen ohjel­man, jolla hiili­pääs­tön hinta nousee asteit­tain. Tuomme myös turpeen ener­gia­käy­tön asteit­tain veron piiriin.
    • Pois­tamme fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sen asteit­tain. 
    • Pois­tamme pien­ten sähkö­va­ras­to­jen kaksin­ker­tai­sen vero­tuk­sen. 
    • Jatkamme pienen, omaan käyt­töön tule­van tuotan­non vapau­tusta sähkö­ve­rosta nykyi­sel­lään. Vapau­tuk­sen laajen­ta­mi­selle ei ole tarvetta, sillä puhdasta sähköä syntyy nyky­ään jo mark­ki­naeh­toi­sesti.
    • Jätämme teol­li­suu­den sähkö­ve­ron EU:n mini­mi­ta­solle ja laskemme tähän sähkö­ve­ron tasoon myös suur­ten lämpö­pump­pu­jen ja kaik­kien hukka­läm­pöä hyöty­käyt­töön luovut­ta­vien data­kes­kus­ten sähkö­ve­ron.

Maail­man toimi­vin digi­taa­li­nen yhteis­kunta

Yksi merkit­tä­vim­mistä yhteis­kun­nal­li­sista muutos­voi­mista on tekno­lo­gian nopea kehi­tys. Meneil­lään olevan murrok­sen ytimessä on data ja sen liik­ku­vuus älyk­käi­den sovel­lus­ten välillä, ihmis­ten, yritys­ten ja yhtei­sö­jen parhaaksi. Vain tart­tu­malla muutok­sen mahdol­li­suuk­siin Suomi pystyy tule­vai­suu­des­sa­kin pysy­mään globaa­lissa kilpai­lussa mukana ja tarjoa­maan kansa­lai­sil­leen toimi­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­neen. 

  • Digi­ta­li­saa­tio muut­taa työtä ja yrit­tä­jyyttä antaen ihmi­sille valmiu­det hyvän elämän ja kestä­vän yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen
    • Suomen on tarjot­tava toimin­taym­pä­ristö, joka houkut­te­lee ja synnyt­tää globaa­lia digi­taa­lista liike­toi­min­taa. Sään­te­lyn on oltava proak­ti­viista, mahdol­lis­ta­vaa ja kokei­lui­hin kannus­ta­vaa.
    • 2030-luvulla Suomessa yritys­ten ja julki­syh­tei­sö­jen talous­hal­linto on täysin digi­taa­lista ja pitkälle auto­ma­ti­soi­tua. Otamme talous­hal­lin­non auto­ma­ti­soin­nin edis­tä­mi­sessä huomioon erityi­sesti pk-yritys­ten lähtö­koh­dat.
    • Emme kannata digi- tai robot­ti­ve­roa emmekä muita­kaan uuden tekno­lo­gian käyt­töön­ot­toa hidas­ta­via toimia. Kohen­tai­simme ihmis­työn kilpai­lu­ky­kyä esimer­kiksi työn vero­tusta keven­tä­mällä sekä osaa­mista kehit­tä­mällä, ei tekno­lo­gista kehi­tystä hidas­ta­malla.
    • Yritys­tuista hyväk­syt­tä­vim­piä ovat inno­vaa­tio­tuet, jotka tähtää­vät esimer­kiksi yleis­käyt­töis­ten tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­seen ja käyt­töön­ot­toon. Meidän on ajet­tava halli­tusti ja suun­ni­tel­mal­li­sesti alas tuet, jotka yllä­pi­tä­vät vanhaa tekno­lo­giaa ja ovat korvat­ta­vissa uusilla ratkai­suilla.
    • Meidän on paran­net­tava yritys­ten ymmär­rystä tiedon jalos­ta­mi­sen sekä avaa­mi­sen ja mark­ki­naeh­toi­sen jaka­mi­sen hyödyistä vahvis­ta­malla data­ta­lou­den liike­toi­min­tao­saa­mista.
    • Toteu­tamme kokei­luja tavara- ja henki­lö­lii­ken­teen auto­ma­ti­soin­ti­rat­kai­suista, mahdol­lis­taen niiden turval­li­sen käyt­töön­o­ton. 
  • Julki­set palve­lut, hallinto ja toimin­nat tuodaan 2030-luvun vaati­mus­ten tasalle tekno­lo­gian avulla
    • Meidän on luotava Suomelle kunnian­hi­moi­nen halli­tus­kau­det ylit­tävä digi­stra­te­gia parla­men­taa­ri­sen valmis­te­lun kautta. Nostai­simme keskei­seen asemaan digi­taa­li­sen varau­tu­mi­sen poik­keus­ti­lan­tei­siin.
    • Digi­taa­li­set julki­set palve­lut on suun­ni­tel­tava käyt­tä­jän näkö­kul­masta, ei järjes­tel­män tai hallin­non. Niiden on oltava niin help­po­käyt­töi­siä, ettei käyt­tä­mi­nen vaadi uusien taito­jen opet­te­le­mista.
    • Toteu­tamme valtion ja kuntien yhtei­sen tieto­jär­jes­tel­mä­stra­te­gian, jonka tavoit­teena olisi varmis­taa, että varsin­kin suuren mitta­luo­kan järjes­tel­mät ovat yhteen­toi­mi­via eivätkä kunnat tee pääl­lek­käi­siä hankin­toja. Varmis­tamme, että tieto­jär­jes­tel­mien hankin­tao­saa­mista on kaik­kialla julkis­hal­lin­nossa.
    • Tuomme digi­taa­li­seen viran­omai­s­asioin­tiin pääsään­nöiksi ”mikä luukku tahansa” -peri­aat­teen sekä kysy vain kerran -peri­aat­teen.
    • Vahvis­tamme dataan sekä auto­no­mi­siin palve­lui­hin ja teko­ä­lyyn nojaa­via julki­sen sekto­rin asiointi- ja ohjaus­jär­jes­tel­miä, jotka autta­vat ihmistä ja yritystä löytä­mään ja valit­se­maan kulloi­seen­kin tilan­tee­seen ja tarpee­seen parhai­ten sovel­tu­vat palve­lut.
    • Auto­no­mi­set palve­lut ja teko­äly teke­vät massa­pää­tök­set, joissa ei tarvita erityistä harkin­taa, pääsään­töi­sesti auto­ma­ti­soi­tuina. Kansa­lai­sen oikeus­turva on samalla varmis­tet­tava.
    • Hallin­non tehok­kuu­den ja ihmis­ten oikeus­tur­van vahvis­ta­mi­seksi säädämme teko­ä­lyyn ja auto­maa­tioon pohjau­tu­vasta päätök­sen­teosta selkeän yleis­lain.
    • Tuomme hoiva-alalle, erityi­sesti vanhus­ten hoivaan, käyt­töön tekno­lo­giat, joilla voidaan lisätä ammat­ti­lais­ten kiiree­töntä kohtaa­mista asiak­kai­den kanssa vapaut­ta­malla aikaa rutii­ni­teh­tä­vien hoidosta. Tällai­sia ovat esimer­kiksi kehit­ty­neet senso­rit, joka­pai­kan tieto­tek­niikka ja lihas­voi­maa tehos­ta­vat ulkoi­set tuki­ra­ken­teet. Näin varmis­tamme, että asia­kas ja tervey­den­huol­lon ammat­ti­lai­nen kohtaa­vat kiireet­tö­mästi silloin, kun sitä tarvi­taan. 
    • Tekno­lo­gian, jonka tarkoi­tus on tukea ikäih­mis­ten itse­näistä kotona asumista, käyt­töön­o­ton on oltava niin intui­tii­vista, ettei sitä varten tarvitse opetella uusia taitoja.
    • Laajen­namme verkko-opetuk­sen mahdol­li­suuk­sia kaikilla koulu­tusas­teilla.
  • ·       Huoleh­di­taan tekno­lo­gian turval­li­suu­desta ja ihmis­ten yksi­tyi­syy­destä
    • Tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sessa meidän on varmis­tet­tava, että väärin­käy­tös­ten ja rikol­li­suu­den uhat on riit­tä­vällä tavalla otettu huomioon. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan on pyrit­tävä tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuu­ris­saan olemaan riip­pu­ma­ton mistään yksit­täi­sestä tekno­lo­gia­toi­mi­jasta.
    • Vahvis­tamme ihmis­ten oikeuk­sia ja käytän­nön mahdol­li­suuk­sia hallita, hyödyn­tää ja jakaa eri järjes­tel­miin kerty­nyttä itse­ään koske­vaa dataansa.
    • Ihmis­ten yksi­tyi­syy­den­suo­jaa vaaran­ta­via seuranta- ja valvon­ta­me­ka­nis­meja, kuten julki­sissa paikoissa käytet­tä­viä biomet­ri­siä tunnis­ti­mia, ei tule ottaa käyt­töön ilman erityi­sen paina­via perus­teita ja kohteena olevan ihmi­sen lupaa.
    • Virheel­li­sen ja vääris­tel­lyn tiedon leviä­mi­sen paras hidas­tin on ihmis­ten kriit­ti­nen media­lu­ku­taito. Meidän on vahvis­tet­tava sen opet­ta­mista kaikissa opetus­suun­ni­tel­missa läpi suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män.
  • Tieto avoi­meksi ja liik­ku­vaksi
    • Julki­sen vallan hallussa olevaa tietoa on voitava hyödyn­tää uusien digi­taa­lis­ten yritys­ten ja inno­vaa­tioi­den ainek­sena, samalla varmis­taen, ettei ihmis­ten yksi­tyi­syy­den­suoja vaarannu. Tieto­jen käyt­töä varten tulee kaikissa tapauk­sissa olla kohde­hen­ki­lön lupa.
    • Laajen­namme avoi­men lähde­koo­din ja avoi­men datan käyt­töä julki­sella sekto­rilla. Julki­sen sekto­rin uusiin tieto­jär­jes­tel­miin raken­tai­simme aina pääsään­tönä avoi­met ja yhteen­so­pi­vat raja­pin­nat.
    • Raken­namme Euroop­paan yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen perus­tu­vaa data­ta­loutta kilpai­le­maan Yhdys­val­to­jen yritys­läh­töi­siä ja Kiinan valtio­läh­töi­siä malleja vastaan. Osana tätä meidän on paran­net­tava myös henki­lö­tie­doista vapaan raken­teel­li­sen datan saata­vuutta ja liik­ku­vuutta euroop­pa­lai­silla sisä­mark­ki­noilla.
    • Säädämme julki­sen hallin­non henki­lö­tie­to­jen käsit­te­lyyn yleis­lain, joka korvaisi olemassa olevia lakeja ja säädök­siä.
    • 2030-luvun alkuun mennessä kaikki julkis­hal­lin­non hallussa oleva tieto on yleis­ten stan­dar­dien raja­pin­to­jen kautta kone­luet­ta­vassa muodossa, ellei tästä jois­sa­kin tapauk­sissa ole erityi­sen paina­vaa syytä poiketa.

Kansain­vä­li­syys

Suomi on vahvim­mil­laan silloin, kun sen yhtey­det ja vuoro­vai­ku­tus­ka­na­vat niin Euroo­passa kuin maail­man­laa­jui­sesti ovat täysi­mää­räi­sesti käytössä. Sulkeu­tu­mi­nen olisi heiken­ty­mi­sen ja hiipu­mi­sen tie. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomi osal­lis­tuu kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön edis­tääk­seen yksi­lön­va­pauk­sia, ihmi­soi­keuk­sia ja yhteis­kun­tien vakautta ja turval­li­suutta. Suomi on Euroo­pan unio­nin jäsen ja osa niiden läntis­ten maiden jouk­koa, jotka jaka­vat meille tärkeät arvot vapau­desta ja vastuusta, ihmi­soi­keuk­sista, demo­kra­tiasta, tasa-arvosta ja oikeus­val­tiosta.

Euroo­pan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, jonka jäse­nyys lisää Suomen turval­li­suutta. Kokoo­muk­sen poli­tii­kan tavoit­teena on Euroo­pan unioni, joka toimii yhte­näi­sesti ja uskot­ta­vasti, libe­raa­lin demo­kra­tian arvoja vaalien kansa­lais­tensa parhaaksi. EU:n jäsen­mai­den ja kansa­lais­ten on voitava kokea EU hyödyl­li­seksi väli­neeksi turvata vakaus ja hyvin­vointi Euroo­passa. EU:ta on kehi­tet­tävä toimi­maan demo­kraat­ti­sem­min ja läpi­nä­ky­väm­min. 

Talous­a­lu­een näky­mät on määrä­tie­toi­sella poli­tii­kalla kään­net­tävä jälleen posi­tii­vi­siksi: velkaan­tu­mi­nen on saatava kuriin ja yhteis­ten sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen kunni­aan. Kokoo­mus kannat­taa EU:n laaje­ne­mista kritee­rit täyt­tä­vien maiden osalta. Kokoo­mus yllä­pi­tää ja edis­tää EU-poli­tii­kasta käytä­vää keskus­te­lua niin koti­maassa kuin unio­nin sisällä.

Kansain­vä­li­sen poli­tii­kan muutok­sista huoli­matta Suomi kyke­nee harki­tuilla ulko­po­liit­ti­silla linjauk­silla ja tavoit­teilla edis­tä­mään kansa­lais­tensa hyvin­voin­tia sekä vakautta ja kehi­tystä maail­malla. Suomen ulko-, turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka perus­tuu kolmeen pila­riin: uskot­ta­vaan itse­näi­seen puolus­tuk­seen sekä kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön ja Euroo­pan yhden­ty­mi­seen. Pohjois­maat, EU sekä tran­sat­lant­ti­set suhteet ovat Suomen tärkeim­piä viite­ke­hyk­siä.

Euroo­pan unio­nista uskot­tava maail­man­po­liit­ti­nen vallan­käyt­täjä

  • Euroo­pan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, jonka jäse­nyys lisää Suomen turval­li­suutta monin eri tavoin. Tavoit­teena on oltava yhte­näi­sesti toimiva vahva EU, joka kyke­nee vastaa­maan erityi­sesti Kiinan kasva­van vaiku­tus­val­lan haas­tee­seen.
    • EU:n kykyä ulkoi­sesti yhte­näi­seen ja uskot­ta­vaan toimin­taan on vahvis­tet­tava. Perus­tamme EU:lle turval­li­suus­po­liit­ti­sen elimen, jossa voitai­siin tehdä nopei­ta­kin päätök­siä.
    • Lisäämme määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä EU:n ulko­po­li­tii­kassa. Vaih­toeh­toi­nen toimin­ta­tapa on raken­tava äänes­tä­mästä pidät­täy­ty­mi­nen.
    • Meidän on luotava yhtei­nen ymmär­rys siitä, mitä Lissa­bo­nin sopi­muk­sen 42.7.-artikla EU-turva­ta­kuista käytän­nössä tarkoit­taa, ja selkeät proses­sit sen käyt­töö­not­ta­mi­seksi.
    • Paran­namme EU:n yhteis­vas­tuu­lausek­keen (Artikla 222) käytet­tä­vyyttä, jotta siihen vetoava EU-maa saisi käyn­nis­tet­tyä EU:n tasolla koor­di­noi­dun avun­an­to­pro­ses­sin. Tästä on krii­si­ti­lan­teessa hyötyä eten­kin pienem­mille maille.
    • Syven­nämme EU:n ja Naton yhteis­työtä enti­ses­tään. Pitkällä aika­vä­lillä meidän tulee olla valmiita tarkas­te­le­maan EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa.
    • Euroo­pan unioni edis­tää länsi­mai­sen vapaus- ja oikeus­kä­si­tyk­sen linjaa vasta­voi­maksi tekno­lo­gioin edis­tet­tä­välle auto­ri­ta­ris­mille.
    • EU:n kaup­pa­po­liit­tista voimaa on käytet­tävä määrä­tie­toi­sesti EU:n perus­ar­vo­jen ja turval­li­suu­den sekä ilmasto- ja ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den edis­tä­mi­seksi globaa­listi.  
    • Kokoo­mus tukee Green Dealin toimia kuten talou­den muut­ta­mista tule­vai­suu­den kannalta kestä­väksi siten, että siir­ty­mi­nen vihre­ään talou­teen hyödyt­tää niin kansa­lai­sia kuin yrityk­siä.
    • Kokoo­mus kannat­taa euroop­pa­lai­seen koulu­tus- ja tutki­musyh­teis­työ­hön panos­ta­mista. Edis­täi­simme EU-tasolla rahoi­tusta tutki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nalle. 
    • EU-tasolla on luotava yhte­näi­nen toimin­ta­malli jäsen­mai­den tervey­den­huol­to­vi­ran­omais­ten kesken lääke­tie­teel­lis­ten tieto­jen nopeasta jaosta sairauk­sien ymmär­tä­mi­seen ja mahdol­li­sim­man nopei­den ja tehok­kai­den vasta­toi­mien käyn­nis­tä­mi­seen epide­mia­ti­lan­teissa.
    • Turkin mahdol­li­sesta EU-jäse­nyy­destä keskus­te­le­mi­sen­kaan edel­ly­tyk­set ovat pois­tu­neet Turkin oman poli­tii­kan seurauk­sena. 

Suomen aloit­teel­li­suus vahvis­taa sään­töi­hin perus­tu­vaa yhteis­työtä

  • Osal­lis­tu­taan sään­tö­pe­rus­tei­seen yhteis­työ­hön aloit­teel­li­sesti
    • Meidän on vahvis­tet­tava YK:n toimin­ta­ky­kyä sekä Suomen asemaa YK:ssa.
    • Pohjois­mai­nen yhteis­työ YK:ssa on Suomelle hyödyksi, ja meidän tulee kehit­tää sitä edel­leen. On tärkeää saada lisää suoma­lai­sia YK:n orga­ni­saa­tioon.
    • Suomen tulee sitou­tua täyt­tä­mään kestä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teet ja osal­lis­tua aktii­vi­sesti uusien tavoit­tei­den luomi­seen.
    • Suomen tulee esit­tää ratkai­suja yhtei­siin haas­tei­siin ja muodos­taa uusia kump­pa­nuuk­sia tavoit­tei­densa ajami­seksi. Hyvä esimerkki tästä on vuonna 2018 perus­tettu valtio­va­rain­mi­nis­te­rien ilmas­to­koa­li­tio, jota Suomi ja Chile puheen­joh­ta­vat.
    • WTO:n toimin­ta­ky­vyn rapau­tu­mi­nen uhkaa kansain­vä­li­sen kaupan vakautta. Suomen on toimit­tava aktii­vi­sesti EU:ssa ratkai­su­jen löytä­mi­seksi ja tuet­tava avointa ja toimin­ta­ky­kyistä yhteistä kaup­pa­po­li­tiik­kaa.
    • Suomen on toimit­tava aktii­vi­sesti YK:ssa ja kansain­vä­li­sissä toimie­li­missä itse­näi­seen päätök­sen­te­koon pysty­vää kuolet­ta­vaa tekno­lo­giaa kuten esimer­kiksi tappa­via auto­no­mi­sia asejär­jes­tel­miä vastaan.  

Turval­li­suus muualla on turval­li­suutta meillä

  • Heikot elino­lot ja ilmas­ton­muu­tos ajavat ihmi­siä liik­keelle koti­seu­duil­taan. Euroop­paan suun­tau­tuu kasvava siir­to­lai­suu­den paine. Ilmi­öön on vastat­tava sekä vahvis­ta­malla kykyä tilan­teen pitä­mi­seen hallin­nassa että tehos­ta­malla niin sanot­tui­hin juuri­syi­hin vaikut­ta­mista.
    • Siir­rämme kaik­kien EU:n jäsen­mai­den kehi­ty­syh­teis­työn EU:n kompe­tens­siin voima­va­ro­jen vaikut­ta­vuu­den maksi­moi­mi­seksi. Säily­tämme mahdol­li­suu­den toteut­taa kansal­li­sesti täyden­tä­viä kehi­ty­syh­teis­työ­hank­keita, esimer­kiksi seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­vey­soi­keuk­sien vahvis­ta­mi­sessa.
    • Meidän on pidet­tävä kiinni kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen BKT-osuu­den 0,7 prosen­tin tavoit­teesta. Suomen tulee laatia uskot­tava useam­man vaali­kau­den polku kohti pitkän aika­vä­lin 0,7 prosen­tin tavoi­tetta. 
    • Suomen pitää keskit­tyä entis­tä­kin selkeäm­min nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen, yksi­tyi­sen sekto­rin vahvis­ta­mi­seen sekä ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­siin toimiin sekä terro­ris­min torjun­taan ja radi­ka­li­soi­tu­mi­sen ehkäi­syyn.
    • Meidän on lisät­tävä EU:n ja Afri­kan välistä yhteis­työtä sekä kaup­paa ja vahvis­tet­tava näin erityi­sesti Afri­kan maiden elin­kei­no­jen ja kestä­vän talous­ke­hi­tyk­sen perus­taa. Pidem­mällä aika­vä­lillä tavoit­teeksi on asetet­tava vapaa­kaup­pa­so­pi­mus.
    • Kannus­tamme yrityk­siä kehit­tä­mään ratkai­suja esimer­kiksi kehi­tys­mai­den suur­kau­pun­kien ilman­laa­dun paran­ta­mi­seen ja jäte­huol­lon paran­ta­mi­seen.
    • Asetamme talou­del­li­sen tuen ehdoksi, että tukea saavat valtiot otta­vat vastaan omat kansa­lai­sensa, jos näillä ei ole lail­lista perus­tetta oles­ke­luun Suomessa. 
    • Kehi­tys­po­li­tii­kan on oltava tulok­sel­lista ja sen vaikut­ta­vuutta on jatkos­sa­kin seurat­tava tarkasti. Kehi­ty­sa­vulla tulee pyrkiä edis­tä­mään demo­kra­tiaa, oikeus­val­tiota ja korrup­tion torjun­taa sekä tasa-arvoa ja kestä­vää kasvua.
  • Konflik­ti­neh­käisy, rauhan­vä­li­tys ja rauhan­ra­ken­nus ovat Suomen ulko­po­li­tii­kan vahvis­tu­via pain­opis­teitä.
    • Meidän on luotava visio Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan tule­vai­suu­desta, ja uusi, kunnian­hi­moi­nen krii­sin­hal­lin­ta­stra­te­gia.
    • Vahvis­tamme Suomen soti­laal­li­sen ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­nan vaikut­ta­vuutta laadul­li­sesti ja määräl­li­sesti keskit­tyen vaati­vaa osaa­mista edel­lyt­tä­viin operaa­tioi­hin. Lisäämme vaikut­ta­vuutta soti­las- ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­nan tiiviillä yhteis­työllä.
    • Meidän on toimit­tava aktii­vi­sesti Naiset, rauha ja turval­li­suus- sekä Nuoret, rauha ja turval­li­suus -agen­do­jen toimeen­pa­non varmis­ta­mi­seksi. Nostamme soti­laal­li­seen ja myös sivii­li­krii­sin­hal­lin­taan osal­lis­tu­vien nais­ten määrää.

Huoleh­di­taan omasta turval­li­suu­des­tamme

  • Itse­näi­syy­temme takaa­mi­seksi on oleel­lista, että kyke­nemme vastaa­maan omasta turval­li­suu­des­tamme kaikissa olosuh­teissa. Tämä edel­lyt­tää huoleh­ti­mista sekä perin­tei­sistä turval­li­suu­den osa-alueista mutta entistä vahvem­min myös kyber- ja digi­tur­val­li­suu­desta.
    • Meidän on kehi­tet­tävä ja vahvis­tet­tava yleistä asevel­vol­li­suutta. Kokoo­mus kannat­taa koko ikäluok­kaa koske­vien kutsun­to­jen järjes­tä­mistä.
    • Yksi­lön­va­pautta voi rajoit­taa vain perus­tel­lusta syystä, jollai­nen on muun muassa kansal­li­sen turval­li­suu­den takaava aseel­li­nen maan­puo­lus­tus. Selvit­täi­simme mahdol­li­suu­det kansa­lais­pal­ve­luk­seen, joka korvaisi sivii­li­pal­ve­luk­sen asepal­ve­luk­selle vaih­toeh­toi­sena asevel­vol­li­suu­den suorit­ta­mi­sen muotona.
    • Kansa­lais­pal­ve­luk­sen tulee koulut­taa koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta merkit­tä­viä taitoja, kuten yhteis­kun­nan häiriö­ti­lan­tei­siin ja hybri­di­ti­lan­tei­siin varau­tu­mista sekä muita aseet­to­mia koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta keskei­siä taitoja.
    • Kansa­lais­pal­ve­lusta selvi­tet­täessä on otet­tava huomioon kansan­ta­lou­del­li­set koko­nais­vai­ku­tuk­set ja sisäl­löl­li­nen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suus koko­nais­tur­val­li­suu­den näkö­kul­masta.
    • Meidän on varmis­tet­tava vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­toi­min­nan edel­ly­tyk­set ja reser­vin osaa­mi­sen yllä­pito. Lisäämme kertaus­har­joi­tuk­sia.
    • Meidän on täysi­mää­räi­sesti korvat­tava pois­tu­vat suori­tus­ky­vyt stra­te­gis­ten hankin­to­jen avulla. Hankin­ta­pää­tös Hornet-kalus­ton korvaa­mi­sesta on tehtävä suun­ni­tel­lussa aika­tau­lussa.
    • Nostamme puolus­tus­mää­rä­ra­ho­jen osuu­den 2 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta. 
    • Ulkoi­sen ja sisäi­sen turval­li­suu­den saralla kokoo­mus tekee kaik­kensa isän­maan puolesta, ulko­val­to­jen Suomen sisäi­siin asioi­hin kohdis­tu­vien vahin­goit­ta­vien vaiku­tus­yri­tys­ten estä­mi­seksi.
  • Syven­ne­tään puolus­tusyh­teis­työ­tämme ja varmis­te­taan, että Suomi on turval­li­suutta tuot­tava, haluttu ja luotet­tava yhteis­työ­kump­pani
    • Kehi­tämme Suomen ja Ruot­sin kahden­vä­listä yhteis­työtä asteit­tain ilman loppu­ta­voit­teen tai toisaalta etukä­teis­ten rajoit­tei­den aset­ta­mista. 
    • Nato-kump­pa­nuus on Suomelle elin­tär­keä, ja se vaikut­taa monin tavoin Suomen ja lähia­luei­demme turval­li­suu­teen. Yhteis­työ Naton kanssa varmis­taa yhteen­so­pi­vuu­den Naton jäsen­mai­den kanssa.
    • Kanna­tamme Suomen liit­ty­mistä puolus­tus­liitto Naton jäse­neksi. Se vahvis­taa Suomen turval­li­suutta. Suomen on haet­tava jäse­nyyttä lähi­vuo­sina.
    • Meidän on varmis­tet­tava puolus­tusyh­teis­työn jatku­mi­nen Britan­nian kanssa Brexi­tin jälkeen. Suomen tulee edel­leen kehit­tää hyviä tran­sat­lant­ti­sia suhtei­taan Yhdys­val­toi­hin. Myös muut kahden- ja monen­vä­li­set soti­laal­li­sen yhteis­työn järjes­te­lyt palve­le­vat maan­puo­lus­tuk­semme tarpeita.

Maahan­muut­to­po­li­tiikka ajan tasalle

Suomen suurim­piin haas­tei­siin lukeu­tuu piene­nevä työtä teke­vän väes­tön osuus. On haihat­te­lua kuvi­tella, että elin­ta­somme voisi pysyä edes nykyi­sel­lään, jos maamme ei pysty houkut­te­le­maan aktii­vista, yrit­te­liästä väkeä myös muualta. Suomen on oltava maa, johon halu­taan tulla raken­ta­maan parem­paa tule­vai­suutta työllä, opis­ke­lulla ja elin­kei­no­toi­min­nalla. Jos on hädässä, Suomesta on voitava hakea myös turvaa.

  • Suomeen töihin, opis­ke­le­maan tai yrit­tä­mään? Terve­tu­loa!
    • Toteu­tamme elin­kei­noe­lä­män ja valtion yhtei­senä hank­keena laaja­mit­tai­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­man koulu­te­tuille ihmi­sille. Tavoite olisi nostaa kansain­vä­li­nen rekry­tointi vähin­tään 20 000 henki­löön vuosi­ta­solla.
    • Nopeu­tamme työlu­pa­jär­jes­tel­mää otta­malla käyt­töön hyvän työnan­ta­jan serti­fi­kaa­tin, joka mahdol­lis­taisi työlu­pien myön­tä­mi­sen nopeam­min yrityk­sille, jotka ovat hoita­neet kaikki työnan­ta­ja­vel­voit­teensa moit­teet­to­masti.
    • Helpo­tamme Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten jäämistä Suomeen teke­mään töitä. Annamme korkea­kou­luista valmis­tu­neille aina auto­maat­ti­sesti vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lu­van työn­ha­kua varten.
    • Raken­namme houkut­te­le­van luku­kausi­mak­su­jen ja opin­to­lai­no­jen hyvi­tys­mal­lin niille täällä opis­kel­leille ulko­maa­lai­sille, jotka jäävät valmis­tu­mi­sensa jälkeen Suomeen töihin.
  • Kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen sen tarpeessa oleville on sivis­ty­neen maan eetti­nen velvol­li­suus. Sen toteut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että järjes­telmä säilyt­tää ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­tensä ja sen väärin­käyt­töä torju­taan tehok­kaasti
    • Kehi­tämme turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa siten, että se mahdol­li­sim­man hyvin kohdis­taa avun suurim­massa tarpeessa oleville. Kokoo­mus haluaa edis­tää EU:n yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn raken­ta­mista.
    • Rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi on mini­moi­tava ja siir­ryt­tävä kaik­kein hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. Tämä tarkoit­taa kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­män roolin vahvis­ta­mista.
    • Vahvis­tai­simme Fron­texia ja EU:n ulko­ra­ja­val­tioi­den vastuuta oman ulko­ra­jao­suu­tensa vartioin­nista ja valvon­nasta, jotta EU:n ulko­raja ei vuoda.
  • Suomessa voi olla vain lail­li­sesti, ja Suomessa on toimit­tava Suomen lakien mukaan
    • Turva­paik­ka­pro­sessi ei ole työpe­räi­sen maahan­muu­ton väylä, eikä siitä voi tulla sellaista.
    • Kansain­vä­li­sen suoje­lun on oltava luon­teel­taan väliai­kaista siten, että suoje­lua­sema lakkau­te­taan suoje­lun tarpeen lakat­tua olemasta tai jos henkilö syyl­lis­tyy Suomessa törke­ään rikok­seen.
    • Meidän on suojel­tava ulko­maa­laista työvoi­maa hyväk­si­käy­töltä ja työeh­to­jen polke­mi­selta. Kiris­tämme rangais­tusas­teik­koa siten, että luvat­to­man ulko­mai­sen työvoi­man käyttö tehdään työnan­ta­jalle kannat­ta­mat­to­maksi. Säädämme viran­omai­sille velvoit­teen ilmoit­taa työnan­ta­jalle työn­te­ki­jänä olevan turva­pai­kan­ha­ki­jan työn­teko-oikeu­den päät­ty­mi­sestä.
  • Turva­paik­ka­pro­ses­sin tehok­kuus ja laatu kuntoon
    • Otamme Suomessa käyt­töön kansal­li­sen raja­me­net­te­lyn, jossa kansain­vä­listä suoje­lua koskeva hake­mus voidaan tarpeen mukaan käsi­tellä ja ratkaista raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä, pääs­tä­mättä henki­löä menet­te­lyn aikana maahan.
    • Lyhen­nämme turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja ja mini­moimme uusin­ta­ha­ke­mus­ten käytön viivy­tys­tar­koi­tuk­seen. Kiel­tei­sen päätök­sen saaneet on palau­tet­tava nopeasti.
  • On ymmär­ret­tävä, että turva­pai­kan­haku ei aina ole spon­taa­nia, ja että järjes­tel­mää saate­taan yrit­tää käyt­tää jopa viha­mie­li­sissä tarkoi­tuk­sissa
    • Suomeen on luotava valmius rajoit­taa turva­pai­kan­ha­kua määrä­ai­kai­sesti kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tu­mi­sen perus­teella.
    • Kansain­vä­li­sellä yhteis­työllä on estet­tävä ja sank­tioi­tava turva­paik­ka­jär­jes­tel­män ja liik­keellä olevien ihmis­jouk­ko­jen aggres­sii­vi­nen käyt­tä­mi­nen toista valtiota vastaan.
  • Turva­paik­ka­jär­jes­tel­män kautta tulleille teho­kasta tukea ja vahvat kannus­ti­met kotou­tu­mi­seen
    • Pysy­vän oles­ke­lun edel­ly­tyk­senä työi­käi­siltä on vaadit­tava usean vuoden opis­kelu- tai työhis­to­riaa Suomessa oles­ke­lun ajalta. Työn­ha­kua ja työn vastaa­not­ta­mista koske­vien velvoit­tei­den on astut­tava voimaan heti oles­ke­lu­lu­van saami­sen jälkeen.
    • Kansain­vä­li­sen suoje­lun perus­teella Suomessa oles­ke­le­valta on edel­ly­tet­tävä ennen oles­ke­lu­lu­van pysy­väksi muut­ta­mista myös kohtuul­lista suomen tai ruot­sin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyl­lis­ty­nyt törkei­siin rikok­siin.
    • Kannus­tamme arjessa ilman tulk­kausta selviy­ty­mi­seen ja riit­tä­vän suomen tai ruot­sin kieli­tai­don oppi­mi­seen alusta asti, sekä velvoit­ta­villa että palkit­se­villa elemen­teillä.
    • Kansa­lai­suu­den edel­ly­tys­ten arvioin­nissa on asumi­sa­jaksi hyväk­syt­tävä vain oles­ke­lu­lu­valla tapah­tu­nut oles­kelu. Kansa­lai­suu­den saami­sen yhtenä ehtona on oltava myös pereh­ty­mi­nen ja sitou­tu­mi­nen yhteis­kun­nan perus­ta­viin sään­töi­hin sekä perus­oi­keuk­siin kuten ihmis­ten fyysi­sen koske­mat­to­muu­den ja yhden­ver­tai­suu­den kunnioit­ta­mi­seen kaikissa tilan­teissa.
    • Meidän on tunnis­tet­tava ja estet­tävä niin sanottu kunni­aan liit­tyvä väki­valta sekä tyttö­jen sukue­lin­ten silpo­mi­nen.
    • Poikien ei-lääke­tie­teel­li­sen ympä­ri­leik­kauk­sen edel­ly­tyk­seksi on asetet­tava pojan itsensä antama suos­tu­mus.

Kaupun­gis­tu­mi­nen

Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea maana, jossa toteu­tu­vat jokai­sen mahdol­li­suu­det osal­lis­tua ja vaikut­taa päätök­sen­te­koon. Paikal­li­nen ja alueel­li­nen demo­kra­tia sekä elävä kansa­lai­syh­teis­kunta muodos­ta­vat kansan­val­lan lujan kivi­ja­lan. Maamme menes­tys raken­tuu sen monien erilais­ten aluei­den vahvuuk­sista. 
– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Jokai­sen alueen on voitava menes­tyä omia vahvuuk­si­aan hyödyn­tä­mällä. Kyse voi olla hyvistä kansain­vä­li­sistä yhteyk­sistä, vahvasta sivis­tyk­sestä ja osaa­mi­sesta, teol­li­suu­desta tai palve­luista, tai vaik­kapa elin­voi­mai­sesta alku­tuo­tan­nosta ja matkai­lusta. Riip­pu­matta siitä, missä ihmi­nen sattuu kulloi­sel­la­kin hetkellä asumaan, hänen koti­seu­tunsa saat­taa olla jossain aivan muualla. 

Kaupun­ki­seu­dut ovat koko Suomelle tärkeitä kasvun vetu­reita ja inno­vaa­tio­kes­kit­ty­miä. Maamme on koko­nai­suus, jossa arvonsa ja roolinsa on niin metro­po­lia­lu­eella, suurilla yliopis­to­kau­pun­geilla, vahvoilla seutu­kau­pun­geilla ja pienem­millä taaja­milla kuin maaseu­dul­la­kin. Suomi on enem­män kuin osiensa summa.

Menes­ty­vää aluetta, suurta tai pientä, ei ole ilman elin­voi­maista keskus­kau­pun­kia. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että kaupun­git menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat kestä­västi. Näiden tavoit­tei­den edis­tä­mi­seksi on toteu­tet­tava moni­puo­lista kaupun­ki­po­li­tiik­kaa kaupun­kien ja aluei­den erilai­suus tunnis­taen, kump­pa­nuutta edis­täen ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­tu­mi­seen kannus­taen.

Kun ihmi­set kohtaa­vat, ideat jalos­tu­vat ja muut­tu­vat tuot­teiksi, palve­luiksi ja uuden­lai­siksi tavoiksi tehdä asioita. Hyvin­vointi kasvaa, elämän­laatu para­nee, tieto kart­tuu ja leviää. Erilais­ten ihmis­ten erilai­set vahvuu­det täyden­tä­vät toisi­aan, ja loppu­tu­los on enem­män kuin osiensa summa. Monet maail­man ja ihmis­kun­nan suurim­mista haas­teista joko ratkais­taan kaupun­geissa - tai sitten ne jäävät ratkai­se­matta.

Kukois­ta­vien kaupun­kien menes­tys on kautta aiko­jen perus­tu­nut avoi­muu­delle ja vasta­vuo­roi­suu­delle – halulle ymmär­tää erilai­suutta sekä oppia uutta. Suoma­lai­sia kaupun­keja on kehi­tet­tävä aluei­densa moot­to­reina, jotka yhdessä ympä­röi­vien aluei­den kanssa nosta­vat Suomen uudelle sivis­tyk­sen ja hyvin­voin­nin tasolle. 2020-luvulla kunnissa ja kaupun­geissa kohda­taan ikära­ken­teen muutok­sesta johtuen massii­vi­sia haas­teita. Niiden ratkai­se­mi­nen pitkälti määrit­tää, onko Suomi vielä 2030-luvulla hyvin­voiva yhteis­kunta.

Kaupun­git kehi­tyk­sen moot­to­reina

  • Anne­taan kaupun­kien kukois­taa
    • Vahvis­tamme kaupun­kien roolia elin­voi­man ja kilpai­lu­ky­vyn vauh­dit­ta­jina. Johta­via peri­aat­teita ovat yritys­myön­tei­syys, kansain­vä­li­syys sekä uusim­man tiedon ja hyvien käytän­tö­jen hyödyn­tä­mi­nen. 
    • Vahvis­tamme kaupun­kien roolia osaa­mis­kes­kit­ty­minä ja inno­vaa­tio­ym­pä­ris­töinä lisää­mällä korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työn kannus­ti­mia. Kannus­tamme kaupun­keja avaa­maan kehi­tys­hank­kei­taan laajem­min inno­vaa­tio­alus­toiksi.
    • Huoleh­dimme kaupun­kien saavu­tet­ta­vuu­desta raken­ta­malla kaupun­ki­kes­kus­ten väli­siä nopeita junayh­teyk­siä. Lisäämme kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­sen liiken­teen suju­vuutta tuke­malla jouk­ko­lii­ken­nettä.
    • Elävä kaupun­ki­kult­tuuri tarvit­see vapautta ja mahdol­lis­ta­vaa poli­tiik­kaa. Helpo­tamme ravin­to­loi­den, tapah­tu­ma­jär­jes­tä­jien ja kult­tuu­rin teki­jöi­den toimin­taa sään­te­lyä keven­tä­mällä ja byro­kra­tiaa vähen­tä­mällä.
    • Avaamme kouluja ja muita kaupun­kien tiloja entistä laajem­min kaupun­ki­lais­ten ilta- ja viikon­lop­pu­käyt­töön. Suurella rahalla raken­net­tuja julki­sia raken­nuk­sia ei kannata pitää tyhjil­lään. Suun­nit­te­lemme julki­set raken­nuk­set moni­käyt­tö­ti­loiksi niiden käyt­tö­as­teen maksi­moi­mi­seksi.
    • Edis­tämme aktii­vi­sesti uusia kump­pa­nuuk­sia ja inno­va­tii­vi­suutta hyödyn­tä­viä toimin­ta­mal­leja, kuten allians­si­mal­lia, elin­kaa­ri­mal­lia, public-private -part­ners­hi­pia, vaih­toeh­toi­sia rahoi­tus­mal­leja, kehit­tä­mi­sa­lus­toja ja kokei­luita sekä inno­va­tii­vi­sia ja kette­riä hankin­toja.
    • Kaupun­kien on omassa palve­lu­tuo­tan­nos­saan hyödyn­net­tävä mark­ki­noita. Niiden omien yhtiöi­den ei pidä vääris­tää toimi­via palve­lu­mark­ki­noita.
    • Kaupunki ja kunta ovat sivis­tys­pal­ve­lui­den tärkeim­piä toteut­ta­jia. Kokoo­mus haluaa, että se on sitä myös tule­vai­suu­dessa.
  • Asumi­sessa ja maan­käy­tössä uusi vaihde silmään - lisää mark­ki­noita asun­to­mark­ki­noille
    • Huoleh­dimme siitä, että suoma­lai­nen asun­to­po­li­tiikka on pitkä­jän­teistä ja enna­koi­ta­vaa. Se tarjoaa moni­puo­li­sia asumis­rat­kai­suja, joista kukin Suomessa asuva voi valita henki­lö­koh­tai­siin tarpei­siinsa ja talou­del­li­siin mahdol­li­suuk­siinsa sopi­van asun­non.
    • Vahvis­tamme niin oman asun­non hankin­tae­del­ly­tyk­siä kuin vuokra-asun­to­jen saata­vuut­ta­kin.
    • Moni­puo­li­silla asumi­sen ratkai­suja mahdol­lis­ta­malla turvaamme kaupun­kien palve­lusek­to­rin toimi­vuutta, asuk­kai­den edel­ly­tyk­siä liik­kua työn perässä sekä saavut­taa omia unel­mia.
    • Torjumme asunn­ot­to­muutta rajaa­malla valtion tuke­man asun­to­tuo­tan­non vain erityis­ryh­mille ja pieni­tu­loi­sille. Siir­rämme pain­opis­tettä valtion tuke­masta asun­to­ra­ken­ta­mi­sesta asun­to­jen väli­vuo­krauk­seen ja mark­ki­noilta hankit­ta­vaan tuet­tuun asumi­seen. Samalla on hyvällä kaupun­ki­suun­nit­te­lulla vältet­tävä asui­na­luei­den liian voima­kasta eriy­ty­mistä.
    • Meidän on vahvis­tet­tava kuntien mahdol­li­suuk­sia kestä­vään kasvuun ja riit­tä­vään kaavoi­tuk­seen, jotta kasvu­kes­kuk­siin saadaan riit­tä­västi uusia asun­toja.
    • Laajen­namme kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­set MAL-sopi­muk­set MALPE-sopi­muk­siksi, joissa otetaan laajasti huomioon myös elin­kei­no­po­li­tii­kan näkö­kulma.
    • Muutamme kuntien valtio­no­suus­jär­jes­tel­mää siten, että se ottaisi nykyistä parem­min huomioon väes­tön­kas­vun ja sen tuomat palve­lui­den kysyntä- ja inves­toin­ti­tar­peet.
    • Turvaamme kaupun­kien inves­toin­ti­ky­vyn kaikissa tilan­teissa kestä­vän kasvun mahdol­lis­ta­mi­seksi.
    • Sitou­dumme paikal­lis­ta­solla edis­tä­mään mahdol­li­sim­man viivy­tyk­set­tö­miä ja jous­ta­via proses­seja, jotta ihmis­ten, kansa­lai­syh­teis­kun­nan ja elin­kei­noe­lä­män muut­tu­viin tarpei­siin pysty­tään vastaa­maan mahdol­li­sim­man nopeasti.
    • Meidän on pidet­tävä asumi­sen hinta­ke­hi­tys kurissa turvaa­malla riit­tävä tontti- ja asun­to­tar­jonta. Hinta­ke­hi­tystä ei voi hillitä kestä­västi lisää­mättä uusien asun­to­jen määrää.
    • Meidän on kannus­tet­tava, ohjat­tava ja tuet­tava suurim­pia kaupun­ki­seu­tuja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tiivis­tä­mi­seen. Uudis­ra­ken­ta­mista ohja­taan erityi­sesti hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varteen.
    • Ihmis­ten on saatava päätök­set hake­mis­taan raken­nus­lu­vista kohtuul­li­sessa ajassa. Raken­ta­mi­sen lupa­pro­ses­sei­hin on määri­tel­tävä käsit­te­ly­ta­kuu­ajat.
    • Meidän on hyödyn­net­tävä raken­nus­val­von­nan asioin­nissa sähköi­siä palve­luita ja tieto­mal­leja.
    • Luovumme asuin­ker­ros­ta­lo­jen huoneis­to­jen pinta-alaa koske­vasta sään­te­lystä asema­kaa­voissa ja maan­käyt­tö­so­pi­muk­sissa.
  • Kaupun­git kärkeen ilmas­to­työssä ja luon­non moni­muo­toi­suu­den edis­tä­mi­sessä
    • Kaupun­git ovat ilmasto- ja ympä­ris­tö­työn edel­lä­kä­vi­jöitä, ja hiili­neut­raa­leja 2030-luvun aikana.
    • Toteu­tamme lämmi­tys­rat­kai­suissa järki­loi­kan polt­ta­mi­seen perus­tu­vista ratkai­suista lämpö­pump­pui­hin ja hukka­läm­pö­jen keruuseen perus­tu­viin teknii­koi­hin sekä esimer­kiksi ydin­kau­ko­läm­pöön perus­tu­viin kestä­viin ratkai­sui­hin ympä­ris­tö­po­liit­ti­sen ohjel­mamme mukai­sesti.
    • Edis­tämme yhteis­käyt­tö­au­to­jen, itseoh­jau­tu­vien auto­jen ja kaupun­ki­pyö­rien käyt­töön­ot­toa. Mahdol­lis­tamme entistä useam­malle suoma­lai­selle hyvän ja toimi­van arjen myös ilman omaa autoa.
    • Suun­nit­te­lemme jouk­ko­lii­ken­teen pääs­töt­tö­mäksi ja aloi­tamme kokei­lut sen auto­ma­ti­soi­mi­seksi.
    • Teki­simme kaupun­geista kier­to­ta­lou­den, ener­gia­te­hok­kuu­den sekä vähä­hii­li­sen raken­ta­mi­sen edel­lä­kä­vi­jöitä. 99% yhdys­kun­ta­jät­teestä kier­rä­te­tään tai hyöty­käy­te­tään muuten.
    • Sääs­tämme myös kaupun­ki­seu­duilla luon­non­ti­lai­sia metsiä ja rantoja sekä muita luon­non moni­muo­toi­suu­den kannalta tärkeitä alueita.
    • Pidämme tasa­pai­noi­sesti huolta sekä siis­tisti hoide­tuista vihe­ra­lueista että luon­non­ti­laista muis­tut­ta­vista alueista, jollai­sia esimer­kiksi hyön­tei­set tarvit­se­vat.
    • Hyödyn­nämme kaupun­ki­ti­laa uusilla tavoilla, esimer­kiksi verti­kaa­li­vil­je­lyssä.

Kunta­ta­lou­den kuri­mus on katkais­tava

  • Suurin osa Suomen kunnista on talous­vai­keuk­sissa, ja monen suurem­man­kin kaupun­gin tilanne on heiken­ty­nyt. Koro­na­kriisi on heiken­tä­nyt ennes­tään­kin haas­ta­vaa tilan­netta enti­ses­tään. Kunta­kenttä tarvit­see vaikut­ta­van terveh­dyt­tä­mis­oh­jel­man.
    • Kunnille ei voida antaa uusia tehtä­viä ilman niiden täysi­mää­räistä rahoi­tusta. Varsin­kaan pienet kunnat eivät enää selviä niistä. Lisäksi meidän on tarkas­tel­tava kuntien nykyi­siä tehtä­viä kriit­ti­sesti siten, että kuntien laki­sää­teis­ten tehtä­vien määrää voidaan vähen­tää.
    • Kuntien talouk­sien vahvis­ta­mi­seksi me jatkamme myös normin­pur­kua. Teetämme kunnille laajan kuule­mis­kier­rok­sen, jossa kunnilta kysy­tään näke­myk­siä sellai­sista kunnille säly­te­tyistä tehtä­vistä, joista luopu­malla tai joita muut­ta­malla saadaan vahvis­tet­tua kuntien ydin­toi­min­to­jen rahoi­tusta.
    • Väes­tö­ra­ken­teen nopea muutos sekä muut­to­liike haas­ta­vat suurinta osaa eten­kin pienistä kunnista voimak­kaasti jo nyt. Valtiolla on lopulta vastuu siitä, että ihmis­ten perus­oi­keu­det toteu­tu­vat kaik­kialla.
    • Kanna­tamme sote-palve­lui­den pitä­mistä edel­leen kuntien järjes­tä­mis­vas­tuulla ilman uusien hallin­non tai vero­tuk­sen taso­jen perus­ta­mista. 
    • Lähi­vuo­sien väes­tö­ke­hi­tyk­sen ja palve­lu­tuo­tan­non kasva­vien haas­tei­den vuoksi meidän on vält­tä­mättä vahvis­tet­tava kunta­ra­ken­netta Paras-hank­keen tyyp­pi­sellä puiteoh­jauk­sella, joka tähtää nykyistä selvästi suurem­piin ja toimin­ta­ky­kyi­sem­piin kuntiin ja kuntien yhteis­työ­hön.

Vastuul­li­nen, ammat­ti­mai­nen ja teho­kas tule­vai­suu­den maaseu­tu­po­li­tiikka

Suomen hyvin­vointi perus­tuu merkit­tä­vältä osin luon­non­va­ro­jen jalos­ta­mi­seen. Luon­non­va­rat ja niitä jalos­tava teol­li­suus pitkine arvo­ket­jui­neen ovat enim­mäk­seen muualla kuin kaupun­ki­kes­kuk­sissa. Nyky­ään ymmär­re­tään entistä vahvem­min, että luon­non­va­ro­jen käytön on oltava kestä­vää. Se tarkoit­taa niin alku­tuo­tan­non, logis­tii­kan kuin valmis­tus­pro­ses­sien virit­tä­mistä mahdol­li­sim­man vähän ympä­ris­töä kuor­mit­ta­viksi. Maaseu­dun elin­voi­mai­suus ei ole pelkäs­tään alku­tuo­tan­non, teol­li­suu­den ja matkai­lun varassa. Hyvät tieto­lii­ken­neyh­tey­det ja vahva osaa­mi­nen mahdol­lis­ta­vat yhä laaja-alai­sem­man elin­kei­no­toi­min­nan paikasta riip­pu­matta. Maail­man­laa­jui­seen menes­tyk­seen voi ponnis­taa mistä tahansa.

  • Puhdas koti­mai­nen ruoka turval­li­silla, ajan­mu­kai­silla mene­tel­millä
    • Suoma­lai­nen maata­lous­tuo­tanto tuot­taa laadu­kasta, puhdasta ruokaa. Tule­vai­suu­dessa me tarvit­semme niin luomu­tuo­tan­toa, tavan­omaista tuotan­toa kuin tieteel­li­seen jalos­tuk­seen perus­tu­vaa tuotan­toa.
    • Asetamme kasvis- ja hyön­teis­pro­teii­nin reilulle peli­ken­tälle suhteessa maito- ja liha­tuot­tei­siin. Uudis­tamme sekä kansal­li­sia että EU:n maata­lous­tu­kia asteit­tain siten, että tuki­po­li­tii­kan keinoilla edis­te­tään ilmas­to­ys­tä­väl­listä tuotan­toa. Epäter­veel­lis­ten ja ympä­ris­töä rasit­ta­vien tuot­tei­den tuke­mista on karsit­tava. 
    • Maata­lou­della on merkit­tävä rooli myös ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa ja hiilen­si­don­nassa. Megat­ren­dei­hin vastaa­mi­nen ja eetti­syys koros­tu­vat jatku­vasti enem­män.
    • Ravin­ne­va­lu­mia ehkäi­se­viä toimia edis­te­tään yhteis­työssä maata­lous­yrit­tä­jien kanssa.
    • Helpo­tamme työvoi­man saata­vuutta muun muassa kansain­vä­listä rekry­toin­tia edis­tä­mällä.
  • Maata­lous­tuo­tanto on ammat­ti­maista elin­kei­no­toi­min­taa
    • Kokoo­mus­lai­nen näke­mys suoma­lai­sen maan­vil­je­ly­se­lin­kei­non tule­vai­suu­desta perus­tuu riit­tä­vän vahvoi­hin ja elin­kel­poi­siin tiloi­hin. Tätä tukee alan tuot­ta­vuus­ke­hi­tys, uuden tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen ja alan omien vahvuuk­sien hyödyn­tä­mi­nen. 
    • Maata­lou­den tuki­jär­jes­tel­män tavoit­teena tulee olla kannat­ta­van, laaduk­kaan ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non edis­tä­mi­nen.
    • Kansain­vä­li­selle huipulle nouse­vat laatu­tuot­teet ovat yhä merkit­tä­vämpi osa menes­ty­vän suoma­lai­sen maaseu­dun tari­naa. Meidän on helpo­tet­tava niiden synty­mistä ja kasva­mista esimer­kiksi keven­tä­mällä sään­te­lyä ja muut­ta­malla vero­tusta kannus­ta­vam­maksi.
    • Vilje­li­jöi­den kuten muiden­kin yrit­tä­jien on voitava keskit­tyä ydin­toi­min­taansa eli tuotan­toon. Meidän on pois­tet­tava koti­maista alku­pe­rää olevat tarpeet­to­mat hallin­nol­li­set rasit­teet, ja esimer­kiksi tuki­pro­ses­sei­hin liit­ty­vät toimin­not on sähköis­tet­tävä niin pitkälle kuin mahdol­lista.
    • Paino­tamme kaik­kien tuotan­toe­läin­ten kohdalla entistä enem­män niiden hyvin­voin­tia, hyvää kohte­lua sekä toimin­nan kaikin­puo­lista läpi­nä­ky­vyyttä ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­den varmis­ta­mi­seksi.
  • Metsien talous­käy­tön ja luon­toar­vo­jen väli­nen tasa­paino on säily­tet­tävä
    • Metsä­po­li­tii­kan päätök­sen­teon on pysyt­tävä kansal­li­sella tasolla. Metsä­omai­suutta koskee yksi­tyi­so­mai­suu­den suoja, ja siitä meidän on pidet­tävä tiukasti kiinni.
    • Metsien hoidon ja niiden kestä­vän talous­käy­tön sekä aluei­den elin­voi­man kannalta meidän on vält­tä­mä­töntä huoleh­tia tiever­kon kunnosta.
    • Kunnossa pidetty tieverkko edis­tää myös metsien saavu­tet­ta­vuutta muissa tarkoi­tuk­sissa, jollai­sia ovat esimer­kiksi marjas­tus, metsäs­tys ja erilai­nen virkis­tys­käyttö. Näillä kaikilla on myös talou­del­lista merki­tystä.
    • Suoma­lais­ten metsä­no­mis­ta­jien tekemä metsän­hoito kestää kriit­ti­sen­kin tarkas­te­lun, ja näin on oltava jatkos­sa­kin. Tule­vai­suu­dessa painot­tu­vat mene­tel­mät, jotka edis­tä­vät hiilen­si­don­taa sekä vähen­tä­vät pääs­töjä ja valu­mia.
    • Kasvava ja hyvin hoidettu metsä sitoo hiiltä. Metsien hiili­nie­lun yllä­pi­tä­mi­sestä ja kasvat­ta­mi­sesta on voitava syntyä tulon­muo­dos­tusta. Me selvi­tämme tasa­pai­noi­set ohjaus­kei­not, joilla metsien kasvua ja hiilen­si­don­taa voitai­siin vahvis­taa.