& periaa­teoh­jelma"/>
MENU
Arvot & periaa­teoh­jelma

Arvot & periaa­teoh­jelma

Kokoomus on uudis­tanut periaa­teoh­jel­maansa. Tätä varten on touko­kuusta 2017 alkaen järjes­tetty kaikkiaan 20 avointa keskus­te­lu­ti­lai­suutta. Ne on pidetty kaikissa maakun­ta­kes­kuk­sissa ja suurim­missa kaupun­geissa. Kussakin tilai­suu­dessa on ollut tietty erityis­teema, ja useim­miten mukana on ollut myös ulkopuo­linen asian­tuntija. Joukossa on ollut yliopis­tojen tutki­joita, profes­so­reita ja rehto­reita, mutta myös muita kiinnos­tavia ja näkemyk­sel­lisiä persoo­nal­li­suuksia. Ja tietenkin kokoo­mus­laisia. Kaiken­lai­sista ammatti- ja muista taustoista, kaiken ikäisiä, kaikkialta Suomesta. Vasta puolue­toi­minnan aloit­ta­neista vuosi­kym­meniä mukana olleisiin puolue­ve­te­raa­neihin. Rivijä­se­nestä minis­teriin ja Euroopan parla­mentin jäseneen. Työtä on puolueen varapu­heen­joh­tajan, ministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla ohjannut puolueen 100-vuotis­merk­ki­vuoden valmis­te­luita varten asetettu valtuus­kunta, jossa on edustus kaikista piireistä ja jäsen­lii­toista sekä läheis­jär­jes­töistä.

Puolue­ko­kouk­sessa 10.6.2018 hyväk­sytty Kansal­lisen Kokoo­muksen periaa­teoh­jelma

Avoin tulevai­suus­puolue, joka luottaa ihmiseen

Lukijalle

Kansal­linen Kokoomus on moniar­voinen poliit­tinen liike, joka toivottaa terve­tul­leiksi mukaan yhteiseen työhön kaikki, jotka hyväk­syvät tässä periaa­teoh­jel­massa kuvatut periaatteet. Kokoomus haluaa tarjota ihmisille laajat mahdol­li­suudet vaikuttaa yhteis­kun­nassa ja maail­massa vapauden, sivis­tyksen, mahdol­li­suuksien tasa-arvon, demokratian ja muiden suoma­laisen, avoimen yhteis­kunnan arvojen toteu­tu­misen puolesta.

Aikaa kestävät ja ajassa elävät arvot

Periaa­teoh­jelma on kuvaus Kokoo­muksen arvoista, aatteesta sekä ihmis­ku­vasta. Se on lähtö­kohta ja perusta kaikelle Kokoo­muksen politii­kalle. Kokoo­muksen aate on perin­tei­sesti ollut yhdis­telmä ihmis­läh­töi­syyttä ja yksilön vapautta koros­tavia arvoja, perin­teiden kunnioi­tusta ja vastuun kanta­mista avun tarpeessa olevista sekä ympäris­töstä. Eri aikoina eri suuntausten keski­näinen tasapaino on vaihdellut. Kulloi­nenkin periaa­teoh­jelma on heijas­tanut Kokoo­muksen ajattelua aikansa suurten kysymysten valossa.

Kokoo­muksen aate on laaja-alainen, ja sen piiriin mahtuu monia erilaisia arvojen paino­tuksia. Sen sisällä erilaisia suuntauksia eri aikoina edusta­neita ajatte­lu­tapoja voi kuvata monen­lai­silla käsit­teillä, kuten esimer­kiksi maltil­linen oikeis­to­laisuus, sinivihreys, sivis­tys­por­va­ril­lisuus tai vastuul­linen uudis­tus­mie­lisyys.

Jotta arvot pysyvät elävinä ja ihmisille merki­tyk­sel­lisinä, myös niiden on uudis­tuttava. Eri suuntausten jatkuva keski­näinen vuoro­vai­kutus ja tasapainon hakeminen tuottavat sen voiman, jonka avulla Kokoo­muksen aate on kyennyt ja kykenee samalla kestämään aikaa ja elämään sen mukana.

Kokoomus on Suomen vanhimman poliit­tisen liikkeen, Suoma­laisen puolueen perinnön suora jatkaja. Suomen itsenäi­syyden aamun­koi­tossa perus­tettu Kansal­linen Kokoo­mus­puolue, yhteis­kuntaa uudis­tavana voimana, otti tehtä­väkseen tuoda yhteen eri kansanosat raken­tamaan yhteistä isänmaata. Edelleenkin Kokoomus on perus­ta­vim­malta olemuk­seltaan yhteis­kuntaa rakentava ja uudistava, erilaisia ihmisiä ja ihmis­ryhmiä yhteen kokoava arvopoh­jainen poliit­tinen liike.

Kokoo­muksen politiikan johtavina periaat­teina ovat puolueen perus­ta­mi­sesta saakka olleet sovin­nol­lisen kansa­lais­hengen edistä­minen, sosiaa­lisen nousun mahdol­lis­ta­minen ja koulusi­vis­tyksen tarjoa­minen kaikille sekä sukupuolten tasa-arvo ja työn kunnioitus. Kaiken perustana on luja oikeus­valtio ja ihmisten luotta­musta nauttiva puolu­eeton järjes­tys­valta. Kokoomus on aina ymmär­tänyt, että Suomen on oltava sosiaa­li­sesti oikeu­den­mu­kainen ja toime­liai­suu­desta palkitseva yhteis­kunta. Jokaisen on voitava tuntea se omakseen.

Tämän periaa­teoh­jelman tarkoitus on tulkita Kokoo­muksen arvot nykyhet­kestä tulevai­suuteen suuntautuen, ihmisen näkökul­masta. Emme kuitenkaan halua kadottaa vähääkään sitä arvokasta perintöä, jonka sata vuotta kokoo­mus­laista aatetyötä on kerryt­tänyt.

Kokoo­mus­laisen aatteen perusteet

Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsi­maiseen yhteis­kun­ta­jär­jes­tykseen perus­tuvana avoimena yhteis­kuntana, jossa yksilön­vapaus ja ihmisoi­keudet on turvattu. Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraat­tisten maiden keskus­ta­oi­keis­to­laisten puolueiden muodos­tamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteis­kuntien ja ympäristön hyväksi.

Nykyhet­kessä tehtävät valinnat määrit­tävät tulevai­suutta vuosiksi tai vuosi­kym­me­niksi eteenpäin. Erityi­sesti ympäristön kuormit­ta­misen vähen­tä­mi­seksi on tehtävä jatkuvaa työtä, joka alkaa jokaisen arkisista valin­noista. Päätök­sen­teossa paikal­lis­ta­solta valta­kun­nal­li­selle, euroop­pa­lai­selle ja kansain­vä­li­selle tasolle saakka on tehtävä johdon­mu­kai­sesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuo­toi­suutta, lajien säily­mistä ja ilmas­ton­muu­toksen torjuntaa. Tämän vastuun kanta­minen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.

Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huoleh­timaan kykenevänä yksilönä, jota ensisi­jai­sesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvitsee ympärilleen toimivan ja hyvin­voivan yhteisön, johon voi kuulua, tarvit­taessa tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merki­tyk­sel­lisen panok­sensa.

Ihminen osana luonnol­lisia lähiyh­tei­söjään toimii vuoro­vai­ku­tuk­sessa muiden kanssa ja pyrkii sovit­tamaan omat tavoit­teensa yhteen toisten ihmisten tavoit­teiden kanssa. Tämän toteut­ta­miseen länsi­mainen yhteis­kun­ta­malli tarjoaa parhaat historian saatossa kehit­tyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeus­valtio, demokratia ja markki­na­talous sekä ihmisoi­keuksien kunnioit­ta­minen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politii­kassaan sitou­tunut länsi­maisten arvojen ylläpitoon ja edistä­miseen.

Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­lisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­tisen järjes­telmän on poistettava esteitä ihmisten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielekkään elämän sisällön ja sopivimmat tavat sen saavut­ta­miseen määrit­telee ensisi­jai­sesti jokainen yksilö itse omista lähtö­koh­distaan ja arvoistaan käsin.

Vapauden ydintä on täysi­val­taisen yksilön itsemää­rää­mi­soikeus itseään koske­vissa asioissa sukupuoleen, ikään, katso­mukseen, seksu­aa­liseen suuntau­tu­miseen, synty­perään, yhteis­kun­nal­liseen asemaan tai muuhun taustaan katso­matta. Itsemää­rää­mi­soikeus ja fyysisen koske­mat­to­muuden loukkaa­mat­tomuus ovat erotta­maton osa ihmise­lämän arvok­kuutta, joka kuuluu jokai­selle synty­mästä elämän viimeiseen päivään.

Ihmisen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väkival­lasta. Vakaan ja luotet­tavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turval­li­suuden takaa­minen jokai­selle. Sen on suojattava yksilöä pahanteon ja mieli­vallan sekä rasismin, seksu­aa­liseen suuntau­tu­miseen perus­tuvan tai muun syrjinnän kohteeksi joutu­mi­selta. Viran­omai­silla on kaikissa oloissa oltava edelly­tykset toteuttaa tehtä­väänsä ihmisiä kohtaavien uhkien torju­mi­seksi.

Vapauteen kuuluu erotta­mat­tomana osana vastuu. Se tarkoittaa, että kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vasta­takseen samalla valin­to­jensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset. Hyvä ja reilu yhteis­kunta kannustaa vastuul­liseen toimintaan ja palkitsee siitä.

Sivis­ty­neessä yhteis­kun­nassa heikoimpia autetaan. Yhteis­kunnan on tuettava ja vahvis­tettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheis­tensä hyvin­voin­nista. Samalla on varmis­tettava, että hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan palvelut ja sosiaa­li­turva takaavat ihmisar­voisen elämän perus­e­del­ly­tykset. Oikeu­den­mu­kai­suuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menes­tystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutu­nutta autetaan nousemaan jaloilleen.

Jokai­sella tulee olla perhe­taus­tastaan tai asuin­pai­kastaan riippu­matta mahdol­lisuus oppia, koulut­tautua, rakentaa oma polkunsa ja löytää vahvuu­tensa. Kenenkään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdol­li­suuksien tasa-arvoa on, että Suomessa jokainen voi sivistää ja kehittää itseään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoi­tella onnel­li­suutta.

Olemme sivis­tyksen puolue

Sivis­tyk­sellä on monta ulottu­vuutta: tiedol­linen, taidol­linen sekä sydämen sivistys. Kasvatus ja koulutus antavat sivis­tyk­selle pohjan: ymmär­ryksen histo­riasta, valmiuksia jäsentää ilmiöitä ja asettaa niitä oikeisiin mitta­suh­teisiin. Sivis­tystä on myös taiteen ja kulttuurin monien muotojen ymmärrys ja arvostus.

Sivistys on taitoa käyttää tietoa. Se on taitoa ajatella, taitoa soveltaa ja taitoa luoda uutta. Sydämen sivis­tystä tarvitaan, jotta kykenemme asettumaan toisen ihmisen asemaan, toimimaan moraa­li­sesti ja arvos­tamaan erilai­suutta.

Sivis­tyksen tehtävä on yhdistää ihmisiä ja ihmis­ryhmiä, ei erottaa niitä toisistaan. Sivistys on jatkuva matka ihmisyyden ja maailman parempaan ymmär­tä­miseen ja paremman elämän edelly­tysten raken­ta­miseen. Se rakentaa siltoja yksilöiden, sukupolvien, kansa­kuntien ja kulttuu­reiden välille ja auttaa työsken­te­lemään yhdessä kaikkia koskevien haasteiden voitta­mi­seksi.

Toisten ihmisten arvon tunnus­ta­minen ja myötä­tunto muita kohtaan on sivis­tyneen ihmisen keskeinen luonteen­piirre. On parempi rakentaa sille, mikä yhdistää ihmisiä kuin sille, mikä erottaa. Ihmisyyteen kuuluu oman rajal­li­suuden hyväk­sy­minen ja armol­lisuus sekä itseä että toisia kohtaan. On hyväk­syttävä se, että vaikka kukaan ei ole virheetön, jokai­sella on sama ihmisarvo.

Sivis­tyksen monet ulottu­vuudet kasvat­tavat paitsi kykyä ajatella ja toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, myös tervettä itseluot­ta­musta ja uskoa siihen, että isotkin ongelmat ovat ratkais­ta­vissa. Tämä on myös kokoo­mus­laisen sivis­tys­po­li­tiikan tavoite. Nopeasti muuttu­vassa maail­massa tarvitaan kykyä tunnistaa mahdol­li­suudet muuttua itse, luoda uutta ja uudistaa vanhaa. Vastuu lapsista ja nuorista merkitsee tehtävää kasvattaa heistä vastuul­lisia ja empaat­tisia ihmisiä, jotka etsivät aina muutosta kohti parempaa ja uskovat tulevai­suuteen.

Sivis­tykseen kuuluu myös ympäris­töstä huoleh­ti­minen ja eläinten hyvä kohtelu. Eläimillä ja luonnolla on ihmisen tarpeista riippu­maton arvo itsessään. Luonnon monimuo­toi­suuden vaali­mi­seksi on suojeltava riittävän laajoja erilaisten luonto­tyyppien kokonai­suuksia. Vastuu ympäris­töstä kuuluu meille kaikille.

Sivis­tynyt keskustelu perustuu tosiasioihin ja on raken­tavaa eikä hajot­tavaa. Tosiasiat eivät ole arvoval­ta­ky­sy­myksiä. Koros­tamme tietoon perus­tuvaa päätök­sen­tekoa ja luotamme tieteeseen ihmisen keinona tavoi­tella aina vain tarkempaa käsitystä siitä, mikä on totta ja mikä ei. Koulutus, tiede ja tutkimus sekä taide ja kulttuuri ovat Suomen kaltai­selle pienelle maalle elintär­keitä keinoja menestyä ja kasvattaa kansa­lais­tensa hyvin­vointia. Totuus on meille perusarvo.

Kokoomus jatkaa satavuo­tista työtään suoma­laisen sivis­tyksen edistä­mi­seksi, koulu­tuksen turvaa­mi­seksi kaikille ja kansa­kunnan koulutus- ja osaamis­tason nosta­mi­seksi. Sivis­tyksen edistä­minen on paitsi päämäärä itsessään, myös keino mahdol­listaa suoma­lai­sille tarpeel­lisen kriit­ti­syyden omaksu­minen. Se on kykyä arvioida tiedon luotet­ta­vuutta, valmiutta erottaa olennainen epäolen­nai­sesta ja tahtoa asettua aina rehel­li­syyden ja totuuden puolelle. Ilman sivis­tystä ei voi olla toimivaa demokratiaa.

Puolus­tamme demokratiaa aina ja kaikkialla

Demokratia on tapa olla sivis­ty­neesti eri mieltä. Sen avulla voidaan sovittaa väkival­lat­to­masti yhteen erilaiset arvomaa­ilmat ja näkemykset. Demokratia on sitou­tu­mista yhteisiin pelisään­töihin ja niiden johdon­mu­kaiseen sovel­ta­miseen silloinkin, kun se on oman edun kannalta epäsuo­tuisaa. Demokratia ei kuitenkaan voi olla enemmistön rajatonta määräys­valtaa. Vähem­mis­töjen suojasta on välttä­mä­töntä huolehtia kaikilla tasoilla. Kokoomus puolustaa Suomea avoimena yhteis­kuntana. Avointa yhteis­kuntaa ei ole ilman vapaata tiedon­vä­li­tystä.

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea maana, jossa toteu­tuvat jokaisen mahdol­li­suudet osallistua ja vaikuttaa päätök­sen­tekoon. Paikal­linen ja alueel­linen demokratia sekä elävä kansa­lai­syh­teis­kunta muodos­tavat kansan­vallan lujan kivijalan. Maamme menestys rakentuu sen monien erilaisten alueiden vahvuuk­sista.

Valtio ja sitä ohjaava poliit­tinen päätök­senteko toimivat ihmisten luotta­muksen varassa. Luottamus yhteis­kuntaa kohtaan perustuu siihen, että tarpeen vaatiessa saa oikeutta, tulee kuulluksi ja tasapuo­li­sesti kohdel­luksi. Jokaista on taustastaan riippu­matta kohdeltava yhteis­kun­nassa yhtä arvok­kaana.

Edustuk­sel­linen demokratia on tulos­vas­tuussa ihmisille. Sen on tarkoitus tuottaa yhteistä hyvää edistäviä sääntöjä, jotka ovat mahdol­li­simman laajasti ymmär­rettyjä ja hyväk­syttyjä. Vastuunsa tunteva ja rehel­linen päätök­sen­tekijä toisaalta kykenee perus­te­lemaan myös epäsuo­situt mutta välttä­mät­tömät ratkaisut. Totuu­den­mu­kaisuus ja rehel­lisyys ovat politii­kassa tärkeitä arvoja, joita suoma­laiset ovat tottuneet kunnioit­tamaan.

Kokoomus näkee kansain­vä­li­syyden ja sen jatkuvan vahvis­ta­misen elinehtona maallemme. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on Kokoo­muk­selle arvova­linta. Kuulu­malla Euroopan vapaiden kansojen perheeseen Suomi on tehnyt valinnan ylläpitää ja edistää EU:n arvoja. Niihin kuuluvat vapaus, ihmisarvon ja ihmisoi­keuksien kunnioit­ta­minen, kansan­valta, tasa-arvo ja oikeus­valtio. Suomen on toimittava EU:ssa aktii­vi­sesti, raken­ta­vasti ja aloit­teel­li­sesti, sen yhtenäi­syyttä ja toimin­ta­kykyä edistä­vällä tavalla.

Kokoomus näkee Suomen kiinteänä osana läntistä arvoyh­teisöä, jonka kaikkiin kansain­vä­lisiin insti­tuu­tioihin sen on luonnol­lista kuulua. Tämä koskee niin talou­del­lista, sosiaa­lista, ympäris­töl­listä kuin turval­li­suus­po­liit­tista yhteis­työtä. Sotilaal­lisen yhteistyön vahvis­ta­minen on Suomen turval­li­suuden edistä­mistä.

Kansain­vä­lisiin sopimuksiin ja sääntöihin perustuva maail­man­kauppa luo vaurautta ja hyvin­vointia. Kaupan vapaus vähentää köyhyyttä ja lisää kansa­kuntien keski­näistä, rauhan­omaista yhteen­kuu­lu­vuutta. Suomen on toimittava kansain­vä­li­sissä organi­saa­tioissa johdon­mu­kai­sesti kaupan esteiden poista­mi­seksi.

Suomen on kannettava myös laajempaa globaalia vastuuta. Voimme tarjota apua ja osaamista esimer­kiksi kansain­vä­liseen yhteis­työhön kokonais­val­tai­sessa kriisien hallin­nassa ja niiden ratkai­se­mi­sessa, ympäristön- ja luonnon­suo­je­lussa sekä kestävän kehityksen tukemi­sessa. Suomen on tuettava ihmisoi­keuksien toteu­tu­mista kaikkialla. Ilmas­ton­muutos on myös turval­li­suus­haas­teista ja kriisien aiheut­ta­jista suurin yksit­täinen.

Olemme suoma­laisia, pohjois­maa­laisia, euroop­pa­laisia ja maail­man­kan­sa­laisia

Oma kulttuuri ja kulttuu­ri­pe­rintö liittävät meidät osaksi sukupolvien ketjua. Ne haastavat antamaan uusia merki­tyksiä maail­malle ja raken­tamaan uutta. Ne kertovat, mistä tulemme ja keitä olemme - mutta ne eivät yksin ratkaise, mitä meistä voi tai saa tulla. Menneiden sukupolvien työtä ja saavu­tuksia on osattava arvostaa, sillä nykypäivän hyvin­voin­timme ja turval­li­suu­temme perustuu kovalle työlle.

Kansal­linen ja kulttuu­rinen identi­teet­timme on moniu­lot­teinen ja alati muuttuva. Kaikki identi­teet­timme ovat vahvuuksia, eivät rajoit­teita: meillä on sekä annet­tavaa että saatavaa. Sivis­tykseen kuuluu avoimuus myös kansain­vä­li­sesti ja kulttuu­ri­sesti. Suoma­laisuus on osa niin pohjois­maa­lai­suutta kuin euroop­pa­lai­suutta, ja ne ovat osa suoma­lai­suutta.

Tämän päivän suoma­laisuus on luonteeltaan avointa ja mukaan ottavaa. Isänmaal­lisuus, joka ilmenee kiinty­myksenä kotimaahan, on myönteinen voima. Se vahvistaa yhteen­kuu­lu­vuutta ja turval­li­suuden tunnetta. Suomi pysyy rauhal­lisena, turval­lisena ja vakaana yhteis­kuntana, jos jokainen täällä asuva haluaa omalla panok­sellaan rakentaa sitä kotimaanaan. Se vaatii kohtuul­li­suuden ja välit­tä­misen arvojen hengen ylläpi­tä­mistä niin poliit­ti­sessa toimin­nassa kuin kunkin omassa arkie­lä­mässä.

Erilaisten kulttuurien välinen sivis­tynyt vuoro­vai­kutus ja kanssa­käy­minen kuuluvat luonnostaan nykyai­kaisiin yhteis­kuntiin muun muassa työ- ja harrastus- sekä lähiyh­tei­söissä. Tulevaisuus on yhä kansain­vä­li­sempi, ja maail­man­laa­jui­sissa verkos­toissa syntyvät sekä ideat että niiden pohjalta kehitet­tävät tuotteet ja palvelut.

Laaja-alainen erilaisten kulttuurien ymmär­tä­minen on mahdol­lisuus kehittää Suomesta entistä avoimempi ja puoleensa vetävämpi maa, josta yhä useampi aktii­vinen ihminen voi löytää paikkansa ja tehtä­vänsä. Minkään­laista syrjintää emme hyväksy. Sivis­ty­neeseen keskus­teluun kuuluu aito moniää­nisyys, erilai­suu­desta kiinnos­tu­minen ja eri mieltä olevien kunnioit­ta­minen.

Tekno­lo­ginen kehitys madaltaa ja hävittää rajoja niin, että koko globaalin yhteisön vuoro­vai­kutus kasvaa. Näemme tämän avaavan hienoja mahdol­li­suuksia koko ihmis­kunnan kannalta. Suomi on vahvim­millaan silloin, kun sen yhteydet ja vuoro­vai­ku­tus­ka­navat niin Euroo­passa kuin maail­man­laa­jui­sesti ovat täysi­mää­räi­sesti käytössä. Sulkeu­tu­minen olisi heiken­ty­misen ja hiipu­misen tie.

Meidän suoma­laisten on tietoi­silla ratkai­suilla pyrittävä kokoamme suurempaan rooliin maail­man­laa­juisten kysymysten kuten ympäristöön ja turval­li­suuteen liittyvien ongelmien ratkai­se­mi­sessa ja ennal­taeh­käi­syssä. Parhaiten se onnistuu diplo­matian, tieteen ja tekno­logian mahdol­li­suuksia tehok­kaasti ja laaja-alaisesti hyödyntäen.

Ihmisen, ympäristön, talouden, ja tekno­logian sopusointu

Vahva talous ja kasvava aineel­linen hyvin­vointi tuovat itsenäi­syyttä, toimin­ta­mah­dol­li­suuksia ja turval­li­suutta yksilöille, kansalle ja valtiolle. Poliit­ti­silla päätök­sillä on vapau­tettava ihmisten ja yritysten toimin­taym­pä­ristöä, jotta nämä saisivat kaiken poten­ti­aa­linsa täyteen kukois­tukseen luomaan hyvin­vointia ja vaurautta. Markki­na­ta­louteen kuuluva yrittä­misen vapaus on kaiken kasvun välttä­mätön ehto.

Yksityi­so­mai­suuden suoja on vapaan, sivis­tyneen ja hyvin­voivan yhteis­kunnan peruskivi. Kenel­täkään ei saa ilman laillista perus­tetta viedä rehel­li­sesti hankittua tai saatua varal­li­suutta. Talous­po­li­tii­kassa on tavoi­teltava kestävää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhimil­liset ja ympäristön kestä­vyyden asettamat reunaehdot.

Haluamme turvata ympäristön: kauniit metsät, puhtaan ilman ja kirkkaat vedet. Ilman elinkel­poista maapalloa ei paljon muullakaan ole väliä. Lainsää­dän­nöllä ja verotuk­sella on suosittava sellaista kulutus­käyt­täy­ty­mistä ja liikku­mista, joka aiheuttaa mahdol­li­simman vähän ympäris­tö­kuor­mi­tusta. Luonnon­va­rojen tuhlausta on johdon­mu­kai­sesti vähen­nettävä, ja niiden käytön on oltava kestävää. Erityi­sesti on vähen­nettävä fossii­listen polttoai­neiden käyttöä, lopul­lisena päämääränä niiden käytöstä luopu­minen.

Kerta­käyt­töi­syy­destä tulee siirtyä yhä enemmän kohti kestävää kierto- ja jakamis­ta­loutta. Haluamme valjastaa tekno­logian ympäris­tön­suo­jeluun. Kehitämme, kokei­lemme ja otamme käyttöön ympäris­töys­tä­väl­lisiä menetelmiä niin tuotan­nossa, jakelussa ja kulje­tuk­sissa kuin materi­aalien uuskäy­tössä.

Työn muutos tekno­logian kehityksen myötä on niin suoma­lai­sille kuin koko ihmis­kun­nalle valtava mahdol­lisuus. Etenkin fyysi­sesti raskaiden ja rutii­nin­omaisten tehtävien automa­ti­soi­tu­misen mukanaan tuoma tuotta­vuuden kasvu kasvattaa aineel­lisen hyvin­voinnin määrää ennen­nä­ke­mät­tö­mästi.

Kaikki aiemmat tekno­lo­giset murrokset ovat paran­taneet ja helpot­taneet ihmisen elämää lukemat­tomin tavoin. Niin käy vastakin, jos pystymme keskit­tymään mahdol­li­suuksiin tarttu­miseen lyhyen aikavälin uhkien pelkää­misen sijaan. Koulu­tus­jär­jes­telmän kehit­tä­mi­sellä ja työmark­ki­noiden toiminnan tehos­ta­mi­sella mahdol­lis­tetaan ihmisten, työelämän ja yhteis­kunnan sopeu­tu­minen työn muutokseen. Inhimil­linen tekno­lo­gia­murros vaatii onnis­tuakseen työstä, yrittä­jyy­destä ja omista­mi­sesta saatavan toimeen­tulon, verotuksen ja sosiaa­li­turvan joustavaa ja reaaliai­kaista mukau­tu­mista toisiinsa.

Tekno­logian uudet sovel­lu­tukset on ennak­ko­luu­lot­to­masti otettava ihmisen avuksi tekemään kaikesta työstä helpompaa, tarkempaa, tehok­kaampaa ja tuotta­vampaa. Ne tekevät myös jokapäi­väi­sestä elämästä sujuvampaa laajen­ta­malla ihmisten kykyä havaita asioita ja tehdä ratkaisuja erilai­sissa tilan­teissa. Uuden tekno­logian avulla ihmiset pystyvät tekemään aina vain paremmin ja laajem­malla tiedolla perus­teltuja valintoja ja toimimaan kussakin tilan­teessa tarkoi­tukseen sopivim­milla tavoilla.

On varmis­tettava, että vaikka tekniikka pystyy jatku­vasti itsenäi­sempään toimintaan, vastuu tärkeistä eetti­sistä ratkai­suista säilyy aina viime kädessä ihmisellä. Ihmisten oikeutta yksityi­syyteen ja itseään koskevien tietojen käytöstä päättä­miseen on vaalittava ja vahvis­tettava. Verkko­tur­val­li­suuden merkitys korostuu, kun yhä suurempi osa kaikesta ihmisten ja yhteis­kunnan toimin­nasta digita­li­soituu.

Laaja-alaisen sivis­tyksen merkitys on korvaa­maton yksilön ja yhteis­kunnan kyvyssä hyötyä alati nopeu­tu­vasta tekno­lo­gi­sesta kehityk­sestä. Kokoomus haluaa, että uuden tekno­logian käyttöö­no­tossa ja kehit­tä­mi­sessä Suomi ja suoma­laiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteis­kuntana suhtau­duttava uusiin menetelmiin uteliai­suu­della ja innolla. Parhaat tekno­lo­giset ratkaisut on löydettävä ja otettava käyttöön kokei­le­malla ja hyväksyen myös epäon­nis­tu­misen mahdol­lisuus.

Julkisen vallan oma osallis­tu­minen markki­noille on pidettävä rajattuna ja varattava sellaisiin tilan­teisiin, joissa se on yleisen edun kannalta välttä­mä­töntä tai yksityisiä toimi­joita ei ole. Julki­sella vallalla on kuitenkin välttä­mätön rooli reilujen pelisään­töjen määrit­täjänä, turval­li­suuden ja huolto­var­muuden takaajana sekä monien tärkeiden palve­luiden järjes­täjänä. Liike­toi­minnan harjoit­ta­minen on kuitenkin pääsään­töi­sesti jätettävä yritysten hoidet­ta­vaksi. Säänte­lyllä on puututtava markki­noiden toimintaan, kun säänte­lystä on selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa, esimer­kiksi ympäris­tö­hait­tojen estämi­seksi.

Tulevai­suuden menes­ty­salat valikoi­tuvat parhaiden ideoiden keski­näi­sessä kilpai­lussa markki­noilla. Avoimin ja reiluin pelisäännöin tapahtuva kilpailu on paras tapa ratkaista, mitkä yritykset, tuotteet ja menetelmät ovat parhaita. Kilpailun esteitä on poistettava ja markki­noiden annettava toimia. Niukkoja talou­del­lisia ja inhimil­lisiä voima­varoja ei kannata turhaan pitää sidot­tuina tehot­tomaan käyttöön. Uuteen alkuun ja parempiin mahdol­li­suuksiin on päästävä kiinni kohtuul­li­silla edelly­tyk­sillä ja sujuvasti.

Verotusta on kehitettävä suuntaan, joka suosii työntekoa, yritys­toi­mintaa, kotimaista omista­mista ja muuta suoma­laisten hyvin­vointia lisäävää toimintaa sekä edistää ympäristön suojelua. Veropohjan on oltava laaja ja verokan­tojen mahdol­li­simman matalia. Verotuksen on tuettava Suomen houkut­te­le­vuutta maana, jossa halutaan tehdä työtä, yrittää ja johon halutaan sijoittaa. Työmark­ki­noiden toimi­vuutta on edistettävä, jotta mahdol­li­simman moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä raken­ta­misen keinot omiin käsiinsä.

Lähivuo­si­kym­menten suuri tehtävä on luoda sellainen verotuksen ja sosiaa­li­turvan kokonaisuus, joka toteuttaa kestävän tasapainon yksilön talou­del­listen oikeuksien ja velvoit­teiden välillä. Julkinen talous on pidettävä vahvana myös siksi, että verora­situs ei kasvaisi kohtuut­to­maksi ja jotta julkisen velan määrä pysyisi hallin­nassa. Toimimme terveen julkisen talouden puolesta, jotta myös tulevai­suu­dessa kaiken ikäisillä suoma­lai­silla on mahdol­lisuus toimivaan hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaan, sen turvaan sekä palve­luihin.

Lopuksi

Kokoomus luottaa siihen, että ihminen kykenee edistys­tah­tonsa ja kekse­liäi­syy­tensä avulla, tiedettä ja tekno­logiaa hyödyntäen, löytämään eteen tuleviin haasteisiin ratkaisut ja välttämään haital­lisia valintoja. Sivistys auttaa ihmistä toimimaan oikein. Suhtau­dumme tulevai­suuteen myöntei­sellä uteliai­suu­della ja optimis­ti­sesti. Haluamme rakentaa luotta­musta ja ymmär­rystä ihmisten ja ihmis­ryhmien välille. Ennen kaikkea uskomme ihmisen hyvyyteen, myötä­tuntoon ja empatiaan. Niiden pohjalta raken­tuvat hyvä elämä, hyvä Suomi ja hyvä maailma.

Kokoomus.fi