• FI
  • SV
  • MENU
    Arvot ja peri­aa­teoh­jelma

    Arvot ja peri­aa­teoh­jelma

    Avoin tule­vai­suus­puo­lue, joka luot­taa ihmi­seen

    Puolue­ko­kouk­sessa 10.6.2018 hyväk­sytty Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

    Luki­jalle

    Kansal­li­nen Kokoo­mus on moniar­voi­nen poliit­ti­nen liike, joka toivot­taa terve­tul­leiksi mukaan yhtei­seen työhön kaikki, jotka hyväk­sy­vät tässä peri­aa­teoh­jel­massa kuva­tut peri­aat­teet. Kokoo­mus haluaa tarjota ihmi­sille laajat mahdol­li­suu­det vaikut­taa yhteis­kun­nassa ja maail­massa vapau­den, sivis­tyk­sen, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon, demo­kra­tian ja muiden suoma­lai­sen, avoi­men yhteis­kun­nan arvo­jen toteu­tu­mi­sen puolesta.

    Aikaa kestä­vät ja ajassa elävät arvot

    Peri­aa­teoh­jelma on kuvaus kokoo­muk­sen arvoista, aatteesta sekä ihmis­ku­vasta. Se on lähtö­kohta ja perusta kaikelle kokoo­muk­sen poli­tii­kalle.

    Kokoo­muk­sen aate on perin­tei­sesti ollut yhdis­telmä ihmis­läh­töi­syyttä ja yksi­lön vapautta koros­ta­via arvoja, perin­tei­den kunnioi­tusta ja vastuun kanta­mista avun tarpeessa olevista sekä ympä­ris­töstä. Eri aikoina eri suun­taus­ten keski­näi­nen tasa­paino on vaih­del­lut. Kulloi­nen­kin peri­aa­teoh­jelma on heijas­ta­nut kokoo­muk­sen ajat­te­lua aikansa suur­ten kysy­mys­ten valossa.

    Kokoo­muk­sen aate on laaja-alai­nen, ja sen piiriin mahtuu monia erilai­sia arvo­jen paino­tuk­sia. Sen sisällä erilai­sia suun­tauk­sia eri aikoina edus­ta­neita ajat­te­lu­ta­poja voi kuvata monen­lai­silla käsit­teillä, kuten esimer­kiksi maltil­li­nen oikeis­to­lai­suus, sini­vih­reys, sivis­tys­por­va­ril­li­suus tai vastuul­li­nen uudis­tus­mie­li­syys.

    Jotta arvot pysy­vät elävinä ja ihmi­sille merki­tyk­sel­li­sinä, myös niiden on uudis­tut­tava.

    Jotta arvot pysy­vät elävinä ja ihmi­sille merki­tyk­sel­li­sinä, myös niiden on uudis­tut­tava. Eri suun­taus­ten jatkuva keski­näi­nen vuoro­vai­ku­tus ja tasa­pai­non hake­mi­nen tuot­ta­vat sen voiman, jonka avulla kokoo­muk­sen aate on kyen­nyt ja kyke­nee samalla kestä­mään aikaa ja elämään sen mukana.

    Kokoo­mus on Suomen vanhim­man poliit­ti­sen liik­keen, Suoma­lai­sen puolu­een perin­nön suora jatkaja. Suomen itse­näi­syy­den aamun­koi­tossa perus­tettu Kansal­li­nen Kokoo­mus­puo­lue, yhteis­kun­taa uudis­ta­vana voimana, otti tehtä­väk­seen tuoda yhteen eri kansan­osat raken­ta­maan yhteistä isän­maata. Edel­leen­kin kokoo­mus on perus­ta­vim­malta olemuk­sel­taan yhteis­kun­taa raken­tava ja uudis­tava, erilai­sia ihmi­siä ja ihmis­ryh­miä yhteen kokoava arvo­poh­jai­nen poliit­ti­nen liike.

    Kokoo­muk­sen poli­tii­kan johta­vina peri­aat­teina ovat puolu­een perus­ta­mi­sesta saakka olleet sovin­nol­li­sen kansa­lais­hen­gen edis­tä­mi­nen, sosi­aa­li­sen nousun mahdol­lis­ta­mi­nen ja koulusi­vis­tyk­sen tarjoa­mi­nen kaikille sekä suku­puol­ten tasa-arvo ja työn kunnioi­tus. Kaiken perus­tana on luja oikeus­val­tio ja ihmis­ten luot­ta­musta naut­tiva puolu­ee­ton järjes­tys­valta. Kokoo­mus on aina ymmär­tä­nyt, että Suomen on oltava sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kai­nen ja toime­liai­suu­desta palkit­seva yhteis­kunta. Jokai­sen on voitava tuntea se omak­seen.

    Tämän peri­aa­teoh­jel­man tarkoi­tus on tulkita kokoo­muk­sen arvot nyky­het­kestä tule­vai­suu­teen suun­tau­tuen, ihmi­sen näkö­kul­masta. Emme kuiten­kaan halua kadot­taa vähää­kään sitä arvo­kasta perin­töä, jonka sata vuotta kokoo­mus­laista aate­työtä on kerryt­tä­nyt.

    Kokoo­mus­lai­sen aatteen perus­teet

    Kokoo­mus haluaa kehit­tää Suomea vapaa­seen, länsi­mai­seen yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­seen perus­tu­vana avoi­mena yhteis­kun­tana, jossa yksi­lön­va­paus ja ihmi­soi­keu­det on turvattu.

    Kokoo­mus ja sen aate ovat osa demo­kraat­tis­ten maiden keskus­ta­oi­keis­to­lais­ten puoluei­den muodos­ta­maa yhtei­söä. Se jakaa samat yhtei­set vapau­den ja demo­kra­tian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmis­ten, yhteis­kun­tien ja ympä­ris­tön hyväksi.

    Nyky­het­kessä tehtä­vät valin­nat määrit­tä­vät tule­vai­suutta vuosiksi tai vuosi­kym­me­niksi eteen­päin. Erityi­sesti ympä­ris­tön kuor­mit­ta­mi­sen vähen­tä­mi­seksi on tehtävä jatku­vaa työtä, joka alkaa jokai­sen arki­sista valin­noista. Päätök­sen­teossa paikal­lis­ta­solta valta­kun­nal­li­selle, euroop­pa­lai­selle ja kansain­vä­li­selle tasolle saakka on tehtävä johdon­mu­kai­sesti valin­toja, jotka turvaa­vat ja edis­tä­vät ympä­ris­tön puhtautta ja luon­non moni­muo­toi­suutta, lajien säily­mistä ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa. Tämän vastuun kanta­mi­nen on se mitta, jolla teko­jemme arvo kaik­kein eniten määräy­tyy tule­vien suku­pol­vien silmissä.

    Kokoo­mus uskoo ihmi­seen itses­tään ja toisis­taan huoleh­ti­maan kyke­ne­vänä yksi­lönä

    Kokoo­mus uskoo ihmi­seen itses­tään ja toisis­taan huoleh­ti­maan kyke­ne­vänä yksi­lönä, jota ensi­si­jai­sesti ohjaa­vat oma eetti­nen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvit­see ympä­ril­leen toimi­van ja hyvin­voi­van yhtei­sön, johon voi kuulua, tarvit­taessa tukeu­tua ja jonka hyväksi itse antaa oman merki­tyk­sel­li­sen panok­sensa.

    Ihmi­nen osana luon­nol­li­sia lähiyh­tei­sö­jään toimii vuoro­vai­ku­tuk­sessa muiden kanssa ja pyrkii sovit­ta­maan omat tavoit­teensa yhteen tois­ten ihmis­ten tavoit­tei­den kanssa. Tämän toteut­ta­mi­seen länsi­mai­nen yhteis­kun­ta­malli tarjoaa parhaat histo­rian saatossa kehit­ty­neet puit­teet. Niistä tärkeim­mät ovat oikeus­val­tio, demo­kra­tia ja mark­ki­na­ta­lous sekä ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­nen. Kokoo­mus on aattees­saan ja kaikessa poli­tii­kas­saan sitou­tu­nut länsi­mais­ten arvo­jen yllä­pi­toon ja edis­tä­mi­seen.

    Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.

    Vapau­den ydintä on täysi­val­tai­sen yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keus itse­ään koske­vissa asioissa suku­puo­leen, ikään, katso­muk­seen, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, synty­pe­rään, yhteis­kun­nal­li­seen asemaan tai muuhun taus­taan katso­matta. Itse­mää­rää­mi­soi­keus ja fyysi­sen koske­mat­to­muu­den louk­kaa­mat­to­muus ovat erot­ta­ma­ton osa ihmi­se­lä­män arvok­kuutta, joka kuuluu jokai­selle synty­mästä elämän viimei­seen päivään.

    Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle. Sen on suojat­tava yksi­löä pahan­teon ja mieli­val­lan sekä rasis­min, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen perus­tu­van tai muun syrjin­nän kohteeksi joutu­mi­selta. Viran­omai­silla on kaikissa oloissa oltava edel­ly­tyk­set toteut­taa tehtä­väänsä ihmi­siä kohtaa­vien uhkien torju­mi­seksi.

    Vapau­teen kuuluu erot­ta­mat­to­mana osana vastuu.

    Vapau­teen kuuluu erot­ta­mat­to­mana osana vastuu. Se tarkoit­taa, että kun ihmi­nen toteut­taa vapaut­taan, hän ottaa vasta­tak­seen samalla valin­to­jensa seurauk­set, sekä kiel­tei­set että myön­tei­set. Hyvä ja reilu yhteis­kunta kannus­taa vastuul­li­seen toimin­taan ja palkit­see siitä.

    Sivis­ty­neessä yhteis­kun­nassa heikoim­pia aute­taan. Yhteis­kun­nan on tuet­tava ja vahvis­tet­tava ihmis­ten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheis­tensä hyvin­voin­nista. Samalla on varmis­tet­tava, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut ja sosi­aa­li­turva takaa­vat ihmi­sar­voi­sen elämän perus­e­del­ly­tyk­set. Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.

    Jokai­sella tulee olla perhe­taus­tas­taan tai asuin­pai­kas­taan riip­pu­matta mahdol­li­suus oppia, koulut­tau­tua, raken­taa oma polkunsa ja löytää vahvuu­tensa. Kenen­kään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa on, että Suomessa jokai­nen voi sivis­tää ja kehit­tää itse­ään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoi­tella onnel­li­suutta.

    Olemme sivis­tyk­sen puolue

    Sivis­tyk­sellä on monta ulot­tu­vuutta: tiedol­li­nen, taidol­li­nen sekä sydä­men sivis­tys.

    Kasva­tus ja koulu­tus anta­vat sivis­tyk­selle pohjan: ymmär­ryk­sen histo­riasta, valmiuk­sia jäsen­tää ilmiöitä ja aset­taa niitä oikei­siin mitta­suh­tei­siin. Sivis­tystä on myös taiteen ja kult­tuu­rin monien muoto­jen ymmär­rys ja arvos­tus.

    Sivis­tys on taitoa käyt­tää tietoa. Se on taitoa ajatella, taitoa sovel­taa ja taitoa luoda uutta. Sydä­men sivis­tystä tarvi­taan, jotta kyke­nemme aset­tu­maan toisen ihmi­sen asemaan, toimi­maan moraa­li­sesti ja arvos­ta­maan erilai­suutta.

    Sivis­tyk­sen tehtävä on yhdis­tää ihmi­siä ja ihmis­ryh­miä, ei erot­taa niitä toisis­taan.

    Sivis­tyk­sen tehtävä on yhdis­tää ihmi­siä ja ihmis­ryh­miä, ei erot­taa niitä toisis­taan. Sivis­tys on jatkuva matka ihmi­syy­den ja maail­man parem­paan ymmär­tä­mi­seen ja parem­man elämän edel­ly­tys­ten raken­ta­mi­seen. Se raken­taa siltoja yksi­löi­den, suku­pol­vien, kansa­kun­tien ja kult­tuu­rei­den välille ja auttaa työs­ken­te­le­mään yhdessä kaik­kia koske­vien haas­tei­den voit­ta­mi­seksi.

    Tois­ten ihmis­ten arvon tunnus­ta­mi­nen ja myötä­tunto muita kohtaan on sivis­ty­neen ihmi­sen keskei­nen luon­teen­piirre. On parempi raken­taa sille, mikä yhdis­tää ihmi­siä kuin sille, mikä erot­taa. Ihmi­syy­teen kuuluu oman rajal­li­suu­den hyväk­sy­mi­nen ja armol­li­suus sekä itseä että toisia kohtaan. On hyväk­syt­tävä se, että vaikka kukaan ei ole virhee­tön, jokai­sella on sama ihmi­sarvo.

    Sivis­tyk­sen monet ulot­tu­vuu­det kasvat­ta­vat paitsi kykyä ajatella ja toimia yhdessä muiden ihmis­ten kanssa, myös tervettä itse­luot­ta­musta ja uskoa siihen, että isot­kin ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa. Tämä on myös kokoo­mus­lai­sen sivis­tys­po­li­tii­kan tavoite. Nopeasti muut­tu­vassa maail­massa tarvi­taan kykyä tunnis­taa mahdol­li­suu­det muut­tua itse, luoda uutta ja uudis­taa vanhaa. Vastuu lapsista ja nuorista merkit­see tehtä­vää kasvat­taa heistä vastuul­li­sia ja empaat­ti­sia ihmi­siä, jotka etsi­vät aina muutosta kohti parem­paa ja usko­vat tule­vai­suu­teen.

    Sivis­tyk­seen kuuluu myös ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja eläin­ten hyvä kohtelu.

    Sivis­tyk­seen kuuluu myös ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja eläin­ten hyvä kohtelu. Eläi­millä ja luon­nolla on ihmi­sen tarpeista riip­pu­ma­ton arvo itses­sään. Luon­non moni­muo­toi­suu­den vaali­mi­seksi on suojel­tava riit­tä­vän laajoja erilais­ten luon­to­tyyp­pien koko­nai­suuk­sia. Vastuu ympä­ris­töstä kuuluu meille kaikille.

    Sivis­ty­nyt keskus­telu perus­tuu tosi­asioi­hin ja on raken­ta­vaa eikä hajot­ta­vaa. Tosi­asiat eivät ole arvo­val­ta­ky­sy­myk­siä. Koros­tamme tietoon perus­tu­vaa päätök­sen­te­koa ja luotamme tietee­seen ihmi­sen keinona tavoi­tella aina vain tarkem­paa käsi­tystä siitä, mikä on totta ja mikä ei. Koulu­tus, tiede ja tutki­mus sekä taide ja kult­tuuri ovat Suomen kaltai­selle pienelle maalle elin­tär­keitä keinoja menes­tyä ja kasvat­taa kansa­lais­tensa hyvin­voin­tia. Totuus on meille perus­arvo.

    Kokoo­mus jatkaa sata­vuo­tista työtään suoma­lai­sen sivis­tyk­sen edis­tä­mi­seksi, koulu­tuk­sen turvaa­mi­seksi kaikille ja kansa­kun­nan koulu­tus- ja osaa­mis­ta­son nosta­mi­seksi. Sivis­tyk­sen edis­tä­mi­nen on paitsi päämäärä itses­sään, myös keino mahdol­lis­taa suoma­lai­sille tarpeel­li­sen kriit­ti­syy­den omak­su­mi­nen. Se on kykyä arvioida tiedon luotet­ta­vuutta, valmiutta erot­taa olen­nai­nen epäolen­nai­sesta ja tahtoa aset­tua aina rehel­li­syy­den ja totuu­den puolelle. Ilman sivis­tystä ei voi olla toimi­vaa demo­kra­tiaa.

    Puolus­tamme demo­kra­tiaa aina ja kaik­kialla

    Demo­kra­tia on tapa olla sivis­ty­neesti eri mieltä. Sen avulla voidaan sovit­taa väki­val­lat­to­masti yhteen erilai­set arvo­maa­il­mat ja näke­myk­set.

    Demo­kra­tia on sitou­tu­mista yhtei­siin peli­sään­töi­hin ja niiden johdon­mu­kai­seen sovel­ta­mi­seen silloin­kin, kun se on oman edun kannalta epäsuo­tui­saa. Demo­kra­tia ei kuiten­kaan voi olla enem­mis­tön raja­tonta määräys­val­taa. Vähem­mis­tö­jen suojasta on vält­tä­mä­töntä huoleh­tia kaikilla tasoilla. Kokoo­mus puolus­taa Suomea avoi­mena yhteis­kun­tana. Avointa yhteis­kun­taa ei ole ilman vapaata tiedon­vä­li­tystä.

    Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea maana, jossa toteu­tu­vat jokai­sen mahdol­li­suu­det osal­lis­tua ja vaikut­taa päätök­sen­te­koon. Paikal­li­nen ja alueel­li­nen demo­kra­tia sekä elävä kansa­lai­syh­teis­kunta muodos­ta­vat kansan­val­lan lujan kivi­ja­lan. Maamme menes­tys raken­tuu sen monien erilais­ten aluei­den vahvuuk­sista.

    Valtio ja sitä ohjaava poliit­ti­nen päätök­sen­teko toimi­vat ihmis­ten luot­ta­muk­sen varassa. Luot­ta­mus yhteis­kun­taa kohtaan perus­tuu siihen, että tarpeen vaatiessa saa oikeutta, tulee kuul­luksi ja tasa­puo­li­sesti kohdel­luksi. Jokaista on taus­tas­taan riip­pu­matta kohdel­tava yhteis­kun­nassa yhtä arvok­kaana.

    Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia on tulos­vas­tuussa ihmi­sille.

    Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia on tulos­vas­tuussa ihmi­sille. Sen on tarkoi­tus tuot­taa yhteistä hyvää edis­tä­viä sään­töjä, jotka ovat mahdol­li­sim­man laajasti ymmär­ret­tyjä ja hyväk­syt­tyjä. Vastuunsa tunteva ja rehel­li­nen päätök­sen­te­kijä toisaalta kyke­nee perus­te­le­maan myös epäsuo­si­tut mutta vält­tä­mät­tö­mät ratkai­sut. Totuu­den­mu­kai­suus ja rehel­li­syys ovat poli­tii­kassa tärkeitä arvoja, joita suoma­lai­set ovat tottu­neet kunnioit­ta­maan.

    Kokoo­mus näkee kansain­vä­li­syy­den ja sen jatku­van vahvis­ta­mi­sen elineh­tona maal­lemme. Suomen jäse­nyys Euroo­pan unio­nissa on kokoo­muk­selle arvo­va­linta. Kuulu­malla Euroo­pan vapai­den kanso­jen perhee­seen Suomi on tehnyt valin­nan yllä­pi­tää ja edis­tää EU:n arvoja. Niihin kuulu­vat vapaus, ihmi­sar­von ja ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­nen, kansan­valta, tasa-arvo ja oikeus­val­tio. Suomen on toimit­tava EU:ssa aktii­vi­sesti, raken­ta­vasti ja aloit­teel­li­sesti, sen yhte­näi­syyttä ja toimin­ta­ky­kyä edis­tä­vällä tavalla.

    Kokoo­mus näkee Suomen kiin­teänä osana läntistä arvo­yh­tei­söä, jonka kaik­kiin kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin sen on luon­nol­lista kuulua. Tämä koskee niin talou­del­lista, sosi­aa­lista, ympä­ris­töl­listä kuin turval­li­suus­po­liit­tista yhteis­työtä. Soti­laal­li­sen yhteis­työn vahvis­ta­mi­nen on Suomen turval­li­suu­den edis­tä­mistä.

    Kansain­vä­li­siin sopi­muk­siin ja sään­töi­hin perus­tuva maail­man­kauppa luo vaurautta ja hyvin­voin­tia. Kaupan vapaus vähen­tää köyhyyttä ja lisää kansa­kun­tien keski­näistä, rauhan­omaista yhteen­kuu­lu­vuutta. Suomen on toimit­tava kansain­vä­li­sissä orga­ni­saa­tioissa johdon­mu­kai­sesti kaupan estei­den pois­ta­mi­seksi.

    Suomen on kannet­tava myös laajem­paa globaa­lia vastuuta. Voimme tarjota apua ja osaa­mista esimer­kiksi kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön koko­nais­val­tai­sessa krii­sien hallin­nassa ja niiden ratkai­se­mi­sessa, ympä­ris­tön- ja luon­non­suo­je­lussa sekä kestä­vän kehi­tyk­sen tuke­mi­sessa. Suomen on tuet­tava ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista kaik­kialla. Ilmas­ton­muu­tos on myös turval­li­suus­haas­teista ja krii­sien aiheut­ta­jista suurin yksit­täi­nen.

    Olemme suoma­lai­sia, pohjois­maa­lai­sia, euroop­pa­lai­sia ja maail­man­kan­sa­lai­sia

    Oma kult­tuuri ja kult­tuu­ri­pe­rintö liit­tä­vät meidät osaksi suku­pol­vien ketjua.

    Ne haas­ta­vat anta­maan uusia merki­tyk­siä maail­malle ja raken­ta­maan uutta. Ne kerto­vat, mistä tulemme ja keitä olemme - mutta ne eivät yksin ratkaise, mitä meistä voi tai saa tulla. Mennei­den suku­pol­vien työtä ja saavu­tuk­sia on osat­tava arvos­taa, sillä nyky­päi­vän hyvin­voin­timme ja turval­li­suu­temme perus­tuu kovalle työlle.

    Kansal­li­nen ja kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­timme on moniu­lot­tei­nen ja alati muut­tuva. Kaikki iden­ti­teet­timme ovat vahvuuk­sia, eivät rajoit­teita: meillä on sekä annet­ta­vaa että saata­vaa. Sivis­tyk­seen kuuluu avoi­muus myös kansain­vä­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti. Suoma­lai­suus on osa niin pohjois­maa­lai­suutta kuin euroop­pa­lai­suutta, ja ne ovat osa suoma­lai­suutta.

    Isän­maal­li­suus, joka ilme­nee kiin­ty­myk­senä koti­maa­han, on myön­tei­nen voima.

    Tämän päivän suoma­lai­suus on luon­teel­taan avointa ja mukaan otta­vaa. Isän­maal­li­suus, joka ilme­nee kiin­ty­myk­senä koti­maa­han, on myön­tei­nen voima. Se vahvis­taa yhteen­kuu­lu­vuutta ja turval­li­suu­den tunnetta. Suomi pysyy rauhal­li­sena, turval­li­sena ja vakaana yhteis­kun­tana, jos jokai­nen täällä asuva haluaa omalla panok­sel­laan raken­taa sitä koti­maa­naan. Se vaatii kohtuul­li­suu­den ja välit­tä­mi­sen arvo­jen hengen yllä­pi­tä­mistä niin poliit­ti­sessa toimin­nassa kuin kunkin omassa arkie­lä­mässä.

    Erilais­ten kult­tuu­rien väli­nen sivis­ty­nyt vuoro­vai­ku­tus ja kans­sa­käy­mi­nen kuulu­vat luon­nos­taan nyky­ai­kai­siin yhteis­kun­tiin muun muassa työ- ja harras­tus- sekä lähiyh­tei­söissä. Tule­vai­suus on yhä kansain­vä­li­sempi, ja maail­man­laa­jui­sissa verkos­toissa synty­vät sekä ideat että niiden pohjalta kehi­tet­tä­vät tuot­teet ja palve­lut.

    Laaja-alai­nen erilais­ten kult­tuu­rien ymmär­tä­mi­nen on mahdol­li­suus kehit­tää Suomesta entistä avoi­mempi ja puoleensa vetä­vämpi maa, josta yhä useampi aktii­vi­nen ihmi­nen voi löytää paik­kansa ja tehtä­vänsä. Minkään­laista syrjin­tää emme hyväksy. Sivis­ty­nee­seen keskus­te­luun kuuluu aito moni­ää­ni­syys, erilai­suu­desta kiin­nos­tu­mi­nen ja eri mieltä olevien kunnioit­ta­mi­nen.

    Tekno­lo­gi­nen kehi­tys madal­taa ja hävit­tää rajoja niin, että koko globaa­lin yhtei­sön vuoro­vai­ku­tus kasvaa. Näemme tämän avaa­van hienoja mahdol­li­suuk­sia koko ihmis­kun­nan kannalta. Suomi on vahvim­mil­laan silloin, kun sen yhtey­det ja vuoro­vai­ku­tus­ka­na­vat niin Euroo­passa kuin maail­man­laa­jui­sesti ovat täysi­mää­räi­sesti käytössä. Sulkeu­tu­mi­nen olisi heiken­ty­mi­sen ja hiipu­mi­sen tie.

    Meidän suoma­lais­ten on tietoi­silla ratkai­suilla pyrit­tävä kokoamme suurem­paan rooliin maail­man­laa­juis­ten kysy­mys­ten kuten ympä­ris­töön ja turval­li­suu­teen liit­ty­vien ongel­mien ratkai­se­mi­sessa ja ennal­taeh­käi­syssä. Parhai­ten se onnis­tuu diplo­ma­tian, tieteen ja tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sia tehok­kaasti ja laaja-alai­sesti hyödyn­täen.

    Ihmi­sen, ympä­ris­tön, talou­den, ja tekno­lo­gian sopusointu

    Vahva talous ja kasvava aineel­li­nen hyvin­vointi tuovat itse­näi­syyttä, toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia ja turval­li­suutta yksi­löille, kansalle ja valtiolle.

    Poliit­ti­silla päätök­sillä on vapau­tet­tava ihmis­ten ja yritys­ten toimin­taym­pä­ris­töä, jotta nämä saisi­vat kaiken poten­ti­aa­linsa täyteen kukois­tuk­seen luomaan hyvin­voin­tia ja vaurautta. Mark­ki­na­ta­lou­teen kuuluva yrit­tä­mi­sen vapaus on kaiken kasvun vält­tä­mä­tön ehto.

    Yksi­tyi­so­mai­suu­den suoja on vapaan, sivis­ty­neen ja hyvin­voi­van yhteis­kun­nan perus­kivi. Kenel­tä­kään ei saa ilman lail­lista perus­tetta viedä rehel­li­sesti hankit­tua tai saatua varal­li­suutta. Talous­po­li­tii­kassa on tavoi­tel­tava kestä­vää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhi­mil­li­set ja ympä­ris­tön kestä­vyy­den aset­ta­mat reunaeh­dot.

    Ilman elin­kel­poista maapal­loa ei paljon muul­la­kaan ole väliä.

    Haluamme turvata ympä­ris­tön: kauniit metsät, puhtaan ilman ja kirk­kaat vedet. Ilman elin­kel­poista maapal­loa ei paljon muul­la­kaan ole väliä. Lain­sää­dän­nöllä ja vero­tuk­sella on suosit­tava sellaista kulu­tus­käyt­täy­ty­mistä ja liik­ku­mista, joka aiheut­taa mahdol­li­sim­man vähän ympä­ris­tö­kuor­mi­tusta. Luon­non­va­ro­jen tuhlausta on johdon­mu­kai­sesti vähen­net­tävä, ja niiden käytön on oltava kestä­vää. Erityi­sesti on vähen­net­tävä fossii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä, lopul­li­sena päämää­ränä niiden käytöstä luopu­mi­nen.

    Kerta­käyt­töi­syy­destä tulee siir­tyä yhä enem­män kohti kestä­vää kierto- ja jaka­mis­ta­loutta. Haluamme valjas­taa tekno­lo­gian ympä­ris­tön­suo­je­luun. Kehi­tämme, kokei­lemme ja otamme käyt­töön ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä mene­tel­miä niin tuotan­nossa, jake­lussa ja kulje­tuk­sissa kuin mate­ri­aa­lien uuskäy­tössä.

    Työn muutos tekno­lo­gian kehi­tyk­sen myötä on niin suoma­lai­sille kuin koko ihmis­kun­nalle valtava mahdol­li­suus. Eten­kin fyysi­sesti raskai­den ja rutii­nin­omais­ten tehtä­vien auto­ma­ti­soi­tu­mi­sen muka­naan tuoma tuot­ta­vuu­den kasvu kasvat­taa aineel­li­sen hyvin­voin­nin määrää ennen­nä­ke­mät­tö­mästi.

    Kaikki aiem­mat tekno­lo­gi­set murrok­set ovat paran­ta­neet ja helpot­ta­neet ihmi­sen elämää luke­mat­to­min tavoin. Niin käy vasta­kin, jos pystymme keskit­ty­mään mahdol­li­suuk­siin tart­tu­mi­seen lyhyen aika­vä­lin uhkien pelkää­mi­sen sijaan. Koulu­tus­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sellä ja työmark­ki­noi­den toimin­nan tehos­ta­mi­sella mahdol­lis­te­taan ihmis­ten, työelä­män ja yhteis­kun­nan sopeu­tu­mi­nen työn muutok­seen. Inhi­mil­li­nen tekno­lo­gia­mur­ros vaatii onnis­tuak­seen työstä, yrit­tä­jyy­destä ja omis­ta­mi­sesta saata­van toimeen­tu­lon, vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van jous­ta­vaa ja reaa­liai­kaista mukau­tu­mista toisiinsa.

    Tekno­lo­gian uudet sovel­lu­tuk­set on ennak­ko­luu­lot­to­masti otet­tava ihmi­sen avuksi teke­mään kaikesta työstä helpom­paa, tarkem­paa, tehok­kaam­paa ja tuot­ta­vam­paa. Ne teke­vät myös joka­päi­väi­sestä elämästä suju­vam­paa laajen­ta­malla ihmis­ten kykyä havaita asioita ja tehdä ratkai­suja erilai­sissa tilan­teissa. Uuden tekno­lo­gian avulla ihmi­set pysty­vät teke­mään aina vain parem­min ja laajem­malla tiedolla perus­tel­tuja valin­toja ja toimi­maan kussa­kin tilan­teessa tarkoi­tuk­seen sopi­vim­milla tavoilla.

    On varmis­tet­tava, että vaikka tekniikka pystyy jatku­vasti itse­näi­sem­pään toimin­taan, vastuu tärkeistä eetti­sistä ratkai­suista säilyy aina viime kädessä ihmi­sellä. Ihmis­ten oikeutta yksi­tyi­syy­teen ja itse­ään koske­vien tieto­jen käytöstä päät­tä­mi­seen on vaalit­tava ja vahvis­tet­tava. Verk­ko­tur­val­li­suu­den merki­tys koros­tuu, kun yhä suurempi osa kaikesta ihmis­ten ja yhteis­kun­nan toimin­nasta digi­ta­li­soi­tuu.

    Laaja-alai­sen sivis­tyk­sen merki­tys on korvaa­ma­ton yksi­lön ja yhteis­kun­nan kyvyssä hyötyä alati nopeu­tu­vasta tekno­lo­gi­sesta kehi­tyk­sestä. Kokoo­mus haluaa, että uuden tekno­lo­gian käyt­töö­no­tossa ja kehit­tä­mi­sessä Suomi ja suoma­lai­set ovat maail­man parhaita. Suomen on yhteis­kun­tana suhtau­dut­tava uusiin mene­tel­miin uteliai­suu­della ja innolla. Parhaat tekno­lo­gi­set ratkai­sut on löydet­tävä ja otet­tava käyt­töön kokei­le­malla ja hyväk­syen myös epäon­nis­tu­mi­sen mahdol­li­suus.

    Julki­sen vallan oma osal­lis­tu­mi­nen mark­ki­noille on pidet­tävä rajat­tuna ja varat­tava sellai­siin tilan­tei­siin, joissa se on ylei­sen edun kannalta vält­tä­mä­töntä tai yksi­tyi­siä toimi­joita ei ole. Julki­sella vallalla on kuiten­kin vält­tä­mä­tön rooli reilu­jen peli­sään­tö­jen määrit­tä­jänä, turval­li­suu­den ja huol­to­var­muu­den takaa­jana sekä monien tärkei­den palve­lui­den järjes­tä­jänä. Liike­toi­min­nan harjoit­ta­mi­nen on kuiten­kin pääsään­töi­sesti jätet­tävä yritys­ten hoidet­ta­vaksi. Sään­te­lyllä on puutut­tava mark­ki­noi­den toimin­taan, kun sään­te­lystä on selvästi enem­män hyötyä kuin hait­taa, esimer­kiksi ympä­ris­tö­hait­to­jen estä­mi­seksi.

    Tule­vai­suu­den menes­ty­sa­lat vali­koi­tu­vat parhai­den ideoi­den keski­näi­sessä kilpai­lussa mark­ki­noilla. Avoi­min ja reiluin peli­sään­nöin tapah­tuva kilpailu on paras tapa ratkaista, mitkä yrityk­set, tuot­teet ja mene­tel­mät ovat parhaita. Kilpai­lun esteitä on pois­tet­tava ja mark­ki­noi­den annet­tava toimia. Niuk­koja talou­del­li­sia ja inhi­mil­li­siä voima­va­roja ei kannata turhaan pitää sidot­tuina tehot­to­maan käyt­töön. Uuteen alkuun ja parem­piin mahdol­li­suuk­siin on pääs­tävä kiinni kohtuul­li­silla edel­ly­tyk­sillä ja suju­vasti.

    Vero­tusta on kehi­tet­tävä suun­taan, joka suosii työn­te­koa, yritys­toi­min­taa, koti­maista omis­ta­mista ja muuta suoma­lais­ten hyvin­voin­tia lisää­vää toimin­taa sekä edis­tää ympä­ris­tön suoje­lua. Vero­poh­jan on oltava laaja ja vero­kan­to­jen mahdol­li­sim­man mata­lia. Vero­tuk­sen on tuet­tava Suomen houkut­te­le­vuutta maana, jossa halu­taan tehdä työtä, yrit­tää ja johon halu­taan sijoit­taa. Työmark­ki­noi­den toimi­vuutta on edis­tet­tävä, jotta mahdol­li­sim­man moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä raken­ta­mi­sen keinot omiin käsiinsä.

    Lähi­vuo­si­kym­men­ten suuri tehtävä on luoda sellai­nen vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suus, joka toteut­taa kestä­vän tasa­pai­non yksi­lön talou­del­lis­ten oikeuk­sien ja velvoit­tei­den välillä. Julki­nen talous on pidet­tävä vahvana myös siksi, että vero­ra­si­tus ei kasvaisi kohtuut­to­maksi ja jotta julki­sen velan määrä pysyisi hallin­nassa. Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.

    Lopuksi

    Kokoo­mus luot­taa siihen, että ihmi­nen kyke­nee edis­tys­tah­tonsa ja kekse­liäi­syy­tensä avulla, tiedettä ja tekno­lo­giaa hyödyn­täen, löytä­mään eteen tule­viin haas­tei­siin ratkai­sut ja vält­tä­mään haital­li­sia valin­toja. Sivis­tys auttaa ihmistä toimi­maan oikein. Suhtau­dumme tule­vai­suu­teen myön­tei­sellä uteliai­suu­della ja opti­mis­ti­sesti. Haluamme raken­taa luot­ta­musta ja ymmär­rystä ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien välille. Ennen kaik­kea uskomme ihmi­sen hyvyy­teen, myötä­tun­toon ja empa­ti­aan. Niiden pohjalta raken­tu­vat hyvä elämä, hyvä Suomi ja hyvä maailma.

    Princip­pro­gram på svenska

    Kokoo­mus on uudis­ta­nut peri­aa­teoh­jel­maansa. Tätä varten on touko­kuusta 2017 alkaen järjes­tetty kaik­ki­aan 20 avointa keskus­te­lu­ti­lai­suutta. Ne on pidetty kaikissa maakun­ta­kes­kuk­sissa ja suurim­missa kaupun­geissa.

    Kussa­kin tilai­suu­dessa on ollut tietty erityis­teema, ja useim­mi­ten mukana on ollut myös ulko­puo­li­nen asian­tun­tija. Joukossa on ollut yliopis­to­jen tutki­joita, profes­so­reita ja rehto­reita, mutta myös muita kiin­nos­ta­via ja näke­myk­sel­li­siä persoo­nal­li­suuk­sia. Ja tieten­kin kokoo­mus­lai­sia. Kaiken­lai­sista ammatti- ja muista taus­toista, kaiken ikäi­siä, kaik­kialta Suomesta. Vasta puolue­toi­min­nan aloit­ta­neista vuosi­kym­me­niä mukana ollei­siin puolue­ve­te­raa­nei­hin. Rivi­jä­se­nestä minis­te­riin ja Euroo­pan parla­men­tin jäse­neen. Työtä on puolu­een vara­pu­heen­joh­ta­jan, minis­teri Sanni Grahn-Laaso­sen johdolla ohjan­nut puolu­een 100-vuotis­merk­ki­vuo­den valmis­te­luita varten asetettu valtuus­kunta, jossa on edus­tus kaikista piireistä ja jäsen­lii­toista sekä läheis­jär­jes­töistä.