Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Eurovaaliehdokas Henna Virkkunen kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Henna Virkkunen: ”Tulevan EU-kauden kärkinä talous ja turvallisuus”

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Julkaistu:

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa, että sitä seuran­neessa poli­tii­kassa. Green Deal on domi­noi­nut kulu­neen kauden EU-poli­tiik­kaa. Tärkeitä tavoit­teita on viety eteen­päin, mutta samalla osa keinoista on ollut epäon­nis­tu­neita. Vasta­lii­kettä on odotet­ta­vissa.

Samalla kun ilmas­ton­muu­tos ei teemana ole mihin­kään hävin­nyt, Euroop­paa haas­taa ennen­nä­ke­mät­tö­mällä tavalla Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan, kansain­vä­lis­ten jännit­tei­den kasvu, geota­lou­den nousu ja uuden­lai­nen blok­kiu­tu­mi­nen. Kilpailu raaka-aineista, infra­struk­tuu­rista ja tekno­lo­gioista kiris­tyy, ener­gia­kriisi ja inflaa­tio näky­vät ihmis­ten arjessa. Haas­teita, joihin Suomi ei yksin pysty vastaa­maan. Tarvit­semme Euroop­paa.

EU-vaaleissa on nyt keski­tyt­tävä Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn, talou­den ja turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seen. Tähän Petteri Orpon halli­tuk­sen tavoit­teet tule­van komis­sion ohjel­maan vaikut­ta­mi­seksi ovat erin­omai­nen pohja. Kärjiksi on aivan oikein vali­koitu Euroo­pan stra­te­gi­sen kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen, koko­nais­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen sekä puhtaan siir­ty­män ja kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­nen, mukaan lukien biota­lou­den mahdol­li­suuk­sien nykyistä parempi huomiointi. Näitä meidän on nyt vietävä määrä­tie­toi­sesti eteen­päin.

Kaikki lähtee turval­li­suu­desta. Syksyn 2023 euro­ba­ro­met­rin mukaan Euroo­pan unio­nin rooli rauhan yllä­pi­tä­jänä nähdään nyt entis­tä­kin tärkeäm­pänä. Vaikka NATO on Euroo­pan turval­li­suu­den ensi­si­jai­nen takaaja, on EU:lla merkit­tävä rooli unio­nin puolus­tuk­sen koor­di­naa­tiossa ja puolus­tus­teol­li­suu­den vahvis­ta­mi­sessa. Puolus­tusu­nio­nin kehit­tä­mi­nen on tule­van kauden keskei­nen pain­opiste. Nyt on yhdis­tet­tävä kaikki voimat Ukrai­nan voiton eteen. Samalla on tärkeää viedä eteen­päin Suomen aloi­tetta koko­nais­tur­val­li­suutta takaa­vasta valmiusu­nio­nista. Se edis­täisi unio­nin stra­te­gista auto­no­miaa ja valmis­taisi meitä toimi­naan yhdessä erilai­sissa krii­seissä.

Stra­te­gi­nen auto­no­mia nousi kulu­neella kaudella isosti keskus­te­luun koro­na­pan­de­mian ja Ukrai­nan sodan myötä. Nyt voi arvioida, että Eurooppa on laajasti tunnis­ta­nut liial­li­set riip­pu­vuu­tensa kolman­sista maista, erito­ten Kiinasta. Inves­toin­teja ja inno­vaa­tioita on saatava Euroop­paan. EU pyrkii nyt tuntu­vasti vähen­tä­mään riip­pu­vuuk­sia, lisää­mään omaa tuotan­to­aan ja laajen­ta­maan kump­pa­nuuk­si­aan saman­mie­li­siin maihin. Aske­lia on jo otettu muun muassa puoli­joh­tei­den, kriit­tis­ten raaka-ainei­den, lääk­kei­den, kvant­ti­las­ken­nan, teko­ä­lyn ja biotek­no­lo­gioi­den suhteen.

“Tärkein tavoite on vahvis­taa Euroo­pan taloutta ja turval­li­suutta”

Seuraa­van vaali­kau­den haas­teena on mini­moida geopo­liit­tis­ten jännit­tei­den ja nopei­den tekno­lo­gis­ten muutos­ten aiheut­ta­mat riskit kuiten­kin niin, että Euroo­pan talous pysyy mahdol­li­sim­man avoi­mena ja sisä­mark­ki­nat toimi­vina. On otet­tava nykyistä parem­min huomioon yritys­ten hallin­nol­li­sen taakan vähen­tä­mi­nen, lupa­pro­ses­sien joudut­ta­mi­nen ja osaa­van työvoi­man saan­nin varmis­ta­mi­nen. 

Kilpai­lu­ky­kyä vahvis­taa myös vihreä siir­tymä, mutta se on toteu­tet­tava oikein. Tule­valla kaudella on keski­tyt­tävä järke­vään toimeen­pa­noon, puret­tava liial­lista sään­te­lyä ja varmis­tet­tava sekä siir­ty­män talou­del­li­nen kestä­vyys että sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus. 

Posi­tii­vista on, että komis­sion tuoreessa 2040-ilmas­to­suun­ni­tel­massa on aiem­paa tekno­lo­gia­neut­raa­limpi ote. Ensim­mäistä kertaa ydin­voima lista­taan tasa­ver­tai­seksi ener­gia­läh­teeksi uusiu­tu­vien ener­gioi­den kanssa ja uusiin tekno­lo­gioi­hin, kuten hiili­diok­si­din talteen­ot­toon ja varas­toin­tiin, suhtau­du­taan myön­tei­sesti.

Hyvä näin, tarvit­semme kaikki mahdol­li­set keinot käyt­töön ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi ja siihen sopeu­tu­mi­seksi. Tule­van kauden tärkein tavoite on vahvis­taa Euroo­pan taloutta ja turval­li­suutta niin, että meillä on kyky toimia kaikissa tilan­teissa. 

Kirjoit­taja Henna Virk­ku­nen on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja europar­la­men­taa­rikko.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.5.2024

Maria Miala: ”Kilpai­lua Yhdys­val­toja ja Kiinaa vastaan ei voiteta yritys­ten sään­te­lyä lisää­mällä”

Samaan aikaan, kun Yhdys­val­loissa ja Kiinassa tehdään merkit­tä­viä panos­tuk­sia tutki­­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan, EU:ssa keski­ty­tään lisä­sään­te­lyyn ja uusien rapor­toin­ti­vel­voit­tei­den lisää­mi­seen.  Brys­se­lin

2.5.2024

Markku Rentto: ”Euro­pean Green Deal voi olla Suomelle kaipaa­mamme kasvu­loikka”

Miten Suomi saa irti mahdol­li­sim­man suuren osuu­den tuhan­nesta miljar­dista? Se onusko­mat­to­malta kuulos­tava summa, jonka EU on budje­toi­nut Euro­pean Green Dealiin

19.4.2024

Ted Apter: ”Menes­tyvä Eurooppa on mahdol­li­nen, mutta se ei synny itses­tään”

Aloi­tan sisäl­tö­va­roi­tuk­sella. Olen pahem­man luokan EU-nörtti, minkä lisäksi työk­seni ratkon elin­kei­no­po­liit­ti­sia ongel­mia. En siis aio kaunis­tella tosi­asioita: laiva on törmän­nyt

Skip to content