Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Petteri Orpon linjapuhe puoluekokouksessa 2024

Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2024

Julkaistu:

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Hyvä puolue­ko­kous,

Muis­tat­teko tunnel­man Kala­joella kaksi vuotta sitten? Ilmassa oli tahtoa ja päät­tä­väi­syyttä.

Olimme nähneet, mihin vasem­mis­to­hal­li­tus Suomea vei. Tiesimme myös, millai­sen korjausu­ra­kan saisimme. Tehtävä oli haas­tava, mutta se loi meihin uskoa vaali­voi­ton vält­tä­mät­tö­myy­destä. Suomi tarvitsi muutok­sen.

Meillä oli jo tuol­loin vahva visio Suomen suun­nasta 2030-luvulle. Se perus­tui uuden kasvun, hyvin­voin­timme paran­ta­mi­sen ja turval­li­sen tule­vai­suu­den tavoit­teille. Tämän vision olimme raken­ta­neet yhdessä. Vaih­toeh­tomme suoma­lai­sille ei synty­nyt itses­tään, vaan määrä­tie­toi­sella työllä, jossa kuului laajasti kokoo­mus­ken­tän ääni.

Saimme vaaleissa vahvan valta­kir­jan. Lupa­simme suoma­lai­sille muutok­sen – ja ystä­vät, sen me olemme lait­ta­neet liik­keelle!

Halli­tuk­sessa ovat ne puolu­eet, jotka ovat sitou­tu­neet muutok­sen teke­mi­seen.  Halli­tuk­sen ensim­mäi­nen vuosi on sisäl­tä­nyt valta­van määrän uudis­tuk­sia, joilla Suomea laite­taan kuntoon.

Olemme tehneet työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia, jotka olisi pitä­nyt tehdä kymme­niä vuosia sitten.

Näitä lupauk­sia olemme yrit­tä­jä­juh­lien juhla­pu­heissa tois­ta­neet vuosien mittaan – itse­kin olen niin tehnyt – mutta nyt me kirjoi­timme uudis­tuk­set halli­tus­oh­jel­maan ja me viemme ne läpi. Periksi emme anna.

Tässä haluan antaa erityi­sen kiitok­sen minis­teri Sato­selle siitä taidosta ja tyylistä, jolla olet asioita vienyt eteen­päin. Kiitos Arto!

Jokai­nen kokoo­mus­mi­nis­teri on lait­ta­nut itsensä todella likoon. Ihai­len sitä sitou­tu­mista ja osaa­mista, joka minis­te­reil­lämme on. Tästä jouk­ku­eesta ei voi olla kuin ylpeä.

Olemme uudis­ta­neet sosi­aa­li­tur­vaa kannus­ta­vam­paan suun­taan. Olemme suju­voit­ta­neet luvi­tusta ja purka­neet byro­kra­tiaa. Olemme tehneet histo­rial­li­set panos­tuk­set tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. Olemme vahvis­ta­neet perus­o­pe­tusta.

Perus­o­pe­tuk­seen lisä­tään nyt viik­ko­tun­teja, korkea­kou­lui­hin aloi­tus­paik­koja. Saamme tuhat uutta tohto­ri­kou­lu­tet­ta­vaa eri puolille maata. Toteu­tamme nuor­ten tera­pia­ta­kuun.

Sivis­tys on meille kokoo­mus­lai­sille erot­ta­ma­ton arvo. Se on hyvän yhteis­kun­nan perus­kivi.

Otamme helposti suoma­lai­sen kult­tuu­ri­pe­rin­nön ja koulu­tus­jär­jes­tel­mämme tuot­ta­mat asiat itses­tään selvyyk­sinä. Ne ovat kuiten­kin niitä raken­nus­pa­li­koita, jotka ovat vaikut­ta­neet syvästi siihen, millai­nen maa Suomi on ja millai­sessa yhteis­kun­nassa elämme.  Keitä me suoma­lai­set todella olemme.

Ennen kaik­kea olemme tehneet muutok­sen julki­seen talou­den­pi­toon. Vaaral­li­sesti velkaan­tu­neen maan suunta piti muut­taa.

Teemme kasvua ja tuot­ta­vuutta paran­ta­via toimia, ja painamme jarrua meno­jen kasvulle.

Teemme tätä siksi, että Suomi ei jää peri­fe­riaksi, vaan ottaa takai­sin paik­kansa muiden Pohjois­mai­den rinnalla, hyvin­voi­vana yhteis­kun­tana. Siksi ensim­mäi­nen vuosi halli­tuk­sessa on sisäl­tä­nyt myös vaikeita sääs­tö­pää­tök­siä.

Ne on ollut vält­tä­mä­töntä tehdä, jotta saamme kestä­vää maata jalko­jen alla. Vain sellai­nen Suomi, jonka talous on kunnossa, voi pitää kaik­kein heikoim­mista huolta. Se on perusta yhden­ver­tai­selle, tasa-arvoi­selle ja yhte­näi­selle kansa­kun­nalle.

Työ on kuiten­kin vielä kesken.

Samalla kun viemme edus­kun­nassa päät­tä­väi­sesti maaliin halli­tus­oh­jel­man toimen­pi­teitä, kunnissa ja hyvin­voin­tia­lueille tehdään tärkeää työtä julkis­ten palve­lui­den uudis­ta­mi­seksi.

Olemme pääty­neet tilan­tee­seen, jossa meillä ei kerta­kaik­ki­sesti ole varaa olla uudis­ta­matta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme palve­luja. Nämä­kään muutok­set eivät ole help­poja.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa suurin ongelma on, että rahat ja henki­löstö eivät tahdo riit­tää. Tätä ongel­maa hyvin­voin­tia­luei­den päät­tä­jät joutu­vat ratko­maan. Heillä on suuri vastuu, ja me annamme heille kaiken tukemme.

Vaikeissa tilan­teissa me kokoo­mus­lai­set olemme parhaim­mil­lamme.  Emme jää voivot­te­le­maan, vaan ryhdymme töihin. Me osaamme prio­ri­soida menoja, olemme taita­via hake­maan ratkai­suja.

Meillä on rohkeutta kokeilla uutta tekno­lo­giaa ja uudis­taa palve­luita, vaikka vasta­han­kaa­kin olisi.  Me emme lannistu kovien­kaan muutos­pai­nei­den edessä. Kyllä me saamme Suomen takai­sin raiteil­leen. Tästä ei kannata olla kenel­lä­kään epäsel­vyyttä.

Päätök­siämme kriti­soi­daan. Arvo­jamme kysee­na­lais­te­taan. Olisi help­poa antaa vain periksi. Siihen me emme taivu. Sano­taan, että arvot todella punni­taan tilan­teissa, joissa ratkot­ta­vana on kaik­kein vaikeim­pia kysy­myk­siä.

Voin teille puhtain sydä­min tänään vakuut­taa, että kokoo­mus ei ole joutu­nut luopu­maan arvois­taan. Eikä luovu.

Hyvät ystä­vät,

Tämän vuoden maalis­kuussa muiden Nato-maiden joukot harjoit­te­li­vat ensim­mäistä kertaa Nato-Suomen puolus­ta­mista Nordic Response –harjoi­tuk­sessa.

Touko­kuussa Suomessa harjoi­tel­tiin taas, kun soti­laat Suomesta, Ruot­sista, Norjasta, Isosta-Britan­niasta ja Yhdys­val­loista saivat koke­musta yhdessä toimi­mi­sesta pohjoi­sen haas­ta­vissa olosuh­teissa.

Tällä­kin hetkellä suoma­lai­nen hävit­tä­jä­osasto osal­lis­tuu ilma­val­von­taan Roma­nissa, Bulga­riassa ja Mustal­la­me­rellä.

Liit­to­lai­semme ovat otta­neet meidät hienosti vastaan ja me olemme otta­neet paik­kamme puolus­tus­lii­tossa.

Olemme nyt läsnä kaikissa niissä pöydissä, joissa kansa­kun­tamme kannalta olen­nai­sia asioita ratko­taan.

Samalla olemme tiivis­tä­neet puolus­tusyh­teis­työtä Yhdys­val­to­jen kanssa. Maidemme välille neuvo­teltu puolus­tusyh­teis­työ­so­pi­mus, DCA, on nyt edus­kun­nan käsit­te­lyssä.

Suomi ja Virgi­nian osaval­tio puoles­taan alle­kir­joit­ti­vat sopi­muk­sen, joka mahdol­lis­taa puolus­tus­voi­mien ja kansal­lis­kaar­tin yhteis­työn.  Jukka Kopran johtama edus­kun­nan puolus­tus­va­lio­kunta vieraili paikan päällä ja pääsi totea­maan, millai­sesta voimasta on tarvit­taessa kysy­mys. Hyvältä kuulemma näytti.

Eilen saimme uuti­sia, että Suomi on saamassa tavoit­te­le­mansa Nato-esikun­nan ja pääsee Norjan ja Ruot­sin kanssa samaan Norfol­kin esikun­taan.

Olemme yksi niistä Nato-maista, joka käyt­tää puolus­tuk­seen 2 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­teesta. On selvää, että meidän tulee löytää riit­tä­vät resurs­sit puolus­tuk­selle myös vuosi­kym­me­nen lopulla.

Suomen jäse­nyy­den myötä Naton raja Venä­jän kanssa on nyt 1300 kilo­met­riä pidempi. Naton itära­jasta Suomi kantaa ensi­si­jai­sen vastuun.

Ja liit­to­lai­semme ymmär­tä­vät tämän hyvin – palve­lemme koko liit­to­kun­nan etua.

Suomen puolus­tus ole koskaan ollut yhtä luja kuin se on nyt.

Liityimme Natoon, jotta Suomi ja suoma­lai­set ovat turvassa Venä­jän aggres­siolta. Ajatel­kaa tilan­netta, jos emme olisi tänään Naton jäse­niä. Vaikka tämän päämi­nis­te­ri­vuo­den aikana on tuntu­nut siltä, että omalla vahti­vuo­rolla toti­sesti tapah­tuu, on ollut hyvä tietää, että meillä tarvit­taessa tuke­namme ja turva­namme koko Nato. Näin tämän pitää olla.

Kokoo­mus­lai­set,

ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa Suomessa johtaa tasa­val­lan presi­dentti yhteis­toi­min­nassa valtio­neu­vos­ton kanssa.

Presi­den­tin­vaa­leissa meidän ehdok­kaamme Alexan­der Stubb nousi tähän tehtä­vään.

Olen varma, että tähän tehtä­vään ei ole parem­paa henki­löä, tässä ajassa, näissä vaati­vissa olosuh­teissa. Alex, saat kaiken tukemme tasa­val­lan presi­den­tin vaati­vaan työhön.

Hyvä kokoo­mus­väki,

tänään myös arvo­yh­tei­söl­tämme Euroo­pan unio­nilta vaadi­taan enem­män kuin koskaan. EU:n on lunas­tet­tava odotuk­set.

Sen on luotava lisää turvaa, paran­net­tava kilpai­lu­ky­ky­ään ja vaalit­tava oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta.

Kokoo­muk­sen EU- parla­men­tin vaaleissa saama tuki on osoi­tus siitä, että suoma­lai­set luot­ta­vat puolu­eemme Eurooppa-myön­tei­seen, avoi­meen ja uskot­ta­vaan linjaan – kuten ovat luot­ta­neet koko EU-jäse­nyy­temme ajan.

Maltil­li­nen keskus­ta­oi­keus­to­lai­nen puolue­per­heemme Euroo­passa, EPP, jatkaa parla­men­tin suurim­pana ryhmänä.

Kärkieh­dok­kaal­lamme, Ursula von der Leye­nilla, on hyvät edel­ly­tyk­set jatkaa komis­sion johdossa myös seuraa­valla kaudella. Se olisi Suomelle erin­omai­nen asia. Von der Leye­nin Suomen-vierai­luilla ja muissa tapaa­mi­sis­samme olemme puhu­neet paljon niin itära­jan turval­li­suu­desta kuin EU:n mahdol­li­suuk­sista tukea Itä-Suomen elin­voi­maa. Rohke­nen sanoa, että Suomella on hyvä ystävä.

Meillä Suomena on kirk­kaat tavoit­teet tule­van komis­sion agen­dalle: turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­nen, kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen, biota­lou­den edis­tä­mi­nen. Varmis­tamme, että suoma­lai­nen ruoan­tuo­tanto on turvattu myös tule­vai­suu­dessa.  

Suomen kannalta keskeistä on, kuka on seuraava komis­saa­rimme.

Ennen vaaleja asetin lähtö­koh­daksi, että komis­saa­rieh­dok­kaaksi nous­taan euro­vaa­lien kautta. Neljästä erin­omai­sesta mepistä tähän tehtä­vään pääsee nimit­tä­mään vain yhden. Ratkai­suni ei tule yllä­tyk­senä, sillä ehdok­kaamme tunne­taan osaa­vana ja työte­li­äänä niin koti­maassa kuin Brys­se­lissä. Näistä lähtö­koh­dista Suomella on hyvät mahdol­li­suu­det saada painava salkku seuraa­vassa komis­siossa.

Olen saanut läheltä seurata hänen uraansa kansan­edus­ta­jana, useam­man minis­te­ri­sal­kun kanta­jana ja nyt kahden kauden ajan euro­par­la­men­taa­rik­kona. Suomen kannalta parhai­den ratkai­su­jen hake­mi­nen Euroo­passa on kestä­vyys­laji, ja siten juuri hänelle sopiva.

Me kokoo­muk­sessa tunnemme hänet kuiten­kin ennen kaik­kea jouk­kue­pe­laa­jana. Hyvä puolue­ko­kous­väki, siksi kerron juuri teille ensim­mäi­senä, että ehdok­kaamme seuraa­vaksi komis­saa­riksi on Henna Virk­ku­nen.

Anne­taan siis isot aplo­dit Hennalle!

Kokoo­mus­lai­set,

Yli 840 päivää. Niin kauan Venä­jän raaka­lais­mai­nen sota Ukrai­nassa on kestä­nyt.

Euroo­pan on viimein kyet­tävä vastaa­maan sille asetet­tuun haas­tee­seen. Venäjä uhkaa demo­kra­tiaa, se uhkaa ihmi­soi­keuk­sia.

Tänään­kin jokai­sen meistä on muis­tet­tava, mikä on Suomen turval­li­suu­den kannalta ratkai­se­van tärkeää. Euroo­pan vapau­desta käydään Ukrai­nassa jatku­vaa ja kulut­ta­vaa sotaa.

Tapa­sin tiis­taina Ukrai­nan presi­dentti Zelens­kyin Berlii­nissä, Ukrai­nan jälleen­ra­ken­nus­kon­fe­rens­sissa. Kiitin häntä siitä, että ukrai­na­lai­set tais­te­le­vat vapau­des­tamme joka päivä. Öisin Venä­jän raaka­lais­mais­ten ohjusis­ku­jen pelossa, päivi­sin kiivaasti tais­tel­len ja Venä­jän jatku­via hyök­käyk­siä torjuen.

Tuki Ukrai­nalle on ollut riit­tä­mä­töntä. Tänään tärkein tehtä­vämme on varmis­taa, että Ukraina saa kaiken mahdol­li­sen tuen.

Eurooppa on viimein herää­mässä todel­li­suu­teen. Sini­sil­mäi­syys Venä­jän edessä on vaih­tu­massa suoma­lai­seen realis­miin. Teemme väsy­mättä töitä sen puolesta, että Eurooppa saisi vauh­tia puolus­tus­teol­li­suu­teensa ja vahvis­taa koko­nais­tur­val­li­suut­taan.

Puti­nin sota on jo johta­nut Suomen ja Ruot­sin Nato-jäse­nyy­teen, seuraa­vaksi se vie Euroo­pan puolus­tuk­sen uuteen aikaan.  Halu­tes­saan Eurooppa on niin vahva talou­del­li­sesti ja soti­laal­li­sesti, ettei Venäjä voi meitä haas­taa. Ja väitän, että silloin Venäjä myös kunnioit­taa meitä.

Hyvät ystä­vät, Ukraina tulee voit­ta­maan. Ja siten koko Eurooppa tulee voit­ta­maan.

Hyvä puolue­ko­kous,

minä uskon, että vaikei­den aiko­jen jälkeen tulee parem­pia. Suomen tarina on ollut, että pärjäämme tiukois­sa­kin paikoissa.

Seuraava tari­namme on, että nousemme uuteen kiitoon.

Ymmär­rän hyvin, että vaikeat ajat kiris­tä­vät ilma­pii­riä ja luovat epävar­muutta tule­vasta. Siihen parasta lääkettä on toivo.

Minulle toivo on aina synty­nyt teoista. Siitä, että hanka­lissa paikoissa keskit­tyy hake­maan ratkai­suja. Uskon aina, että niitä löytyy.

Aina välillä on hyvä pysäh­tyä miet­ti­mään mahdol­li­suuk­sia. Suomi on edel­leen yksi maail­man turval­li­sim­pia maita. Meillä ei juuri ole korrup­tiota. Yhteis­kunta toimii ja viran­omai­siin voi luot­taa. Meillä on edel­leen yksi maail­man parhaista kouluista, vaikka emme ihan Pisa-kärjessä enää olekaan. Meillä on maail­man­luo­kan yrityk­siä ja osaa­mista.

Meillä on upea puhdas luonto ja luon­non­va­roja. Ja ennen kaik­kea meillä on suoma­lai­set.

Meillä on siis kaikki edel­ly­tyk­set nousta maail­man kärkeen digi­ta­li­saa­tion ja teko­ä­lyn hyödyn­tä­mi­sessä. Pystymme teke­mään Suomesta maail­man houkut­te­le­vim­man inves­toin­tiym­pä­ris­tön, sillä meillä on puhdasta ener­giaa ja maail­man parhaita uuden tekno­lo­gian yrityk­siä.

Suoma­lai­set yrityk­set ovat jo hyvässä vauh­dissa teko­ä­lyn hyödyn­tä­mi­sessä. Myös julki­sella sekto­rilla moni taho on otta­nut etuno­jaa. Jos onnis­tumme tässä, voimme seuraa­van 10 vuoden aikana kiih­dyt­tää talous­kas­vumme vauh­tia niin, että jokai­nen suoma­lai­nen hyötyy siitä.

Me tahdomme tähän maahan lisää tehtaita: akku­teh­taita, biopoh­jais­ten tuot­tei­den tuotan­toa, vähä­hii­li­siä teräs­teh­taita. Meidän on kuljet­tava vety­tek­no­lo­gian kärjessä.

Meillä on mahdol­li­suu­det kotiut­taa tänne suuria­kin, puhtaa­seen ener­gi­aan perus­tu­via ja siihen liit­ty­viä inves­toin­teja. Meillä on korkeaa osaa­mista, josta syntyy inno­vaa­tioita, joita viemme koneina, lait­teina ja palve­luina maail­malle. 

Tämä tuo työi­käi­sille työtä ja toimeen­tu­loa ja lapsille ja nuorille tule­vai­suu­de­nus­koa. Samalla olemme osa aikamme suurim­man haas­teen, ilmas­ton­muu­tok­sen ja luon­to­ka­don, ratkai­sua. Nämä eivät ole haaveita, kaik­kea tätä jo tehdään.

Hyvät ystä­vät, ilmassa on muita­kin hyviä merk­kejä.

Ensim­mäi­set tilas­tot keväältä ovat olleet lupaa­via, ja EKP:n korko­pää­tök­sen jälkeen loppu­vuo­den näkymä on parempi.

Mutta.

Samaan aikaan minulla on myös kasvava huoli. Olemme länti­sen Euroo­pan reunalla. Itära­jamme on suljettu. Jos emme nyt toimi oikein, geopo­liit­ti­sesta sijain­nis­tamme voi tulla uhka hyvin­voin­nil­lemme.

Jos emme saa tavoit­te­le­miamme inves­toin­teja, olemme kuih­tu­mi­sen kier­teessä ja usko tule­vaan karkaa. Meidän on jatku­vasti etsit­tävä lisää ratkai­suja, joilla varmis­tamme, että emme jää nurk­kaan, ilman inves­toin­teja ja osaa­vaa työvoi­maa.

Me tarvit­semme kansain­vä­li­siä osaa­jia teke­mään työtä, yrit­tä­mään ja raken­ta­maan elämäänsä Suomeen.  Siksi käyn­nis­tän nyt halli­tuk­sen sisällä työn, jonka tavoit­teena on ennak­ko­luu­lot­to­masti hakea uusia keinoja Suomen veto­voi­man kasvat­ta­mi­seksi sekä inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seksi. Tähän työhön kytken johta­mani talous­neu­vos­ton.

Tämän kasvun kiih­dy­tys­pa­ketti tarvi­taan halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­heen. Enkä nyt puhu lisä­sääs­töistä, vaan kasvua kiih­dyt­tä­vistä lisäe­le­men­teistä. Esimerkki tällai­sesta on kevään kehys­rii­hessä tehty päätös vero­pork­ka­nasta, joka toimii parem­min kuin aikai­sem­mat, suoriin tukiin perus­tu­neet rahoi­tus­mal­lit.

Odotan, että se tulee näky­mään uuti­sina uusista inves­toin­neista tule­van vuoden aikana.

Hyvät ystä­vät,

Kuten hyvin tiedätte, olen poli­tii­kassa noudat­ta­nut vanhaa oppia – ”päivät pruu­kaa­vat olla perä­tys­ten”.  Uskon, että Suomen kannalta parhaat ratkai­sut synty­vät yhteis­työllä.

Siksi katson asioita mieluum­min prag­maat­tis­ten kuin ideo­lo­gis­ten lins­sien läpi.

Vies­tini kaikille on, me kokoo­muk­sessa olemme aina valmiita raken­ta­vaan yhteis­työ­hön.

Emme aseta ulti­maa­tu­meja, emme kiel­täydy keskus­te­le­masta, emme leimaa tai kiellä tois­ten oikeutta mieli­pi­tei­siinsä. Me kokoo­mus­lai­set uskomme yhteis­työn voimaan – tänään ja tule­vai­suu­dessa.

Median ja kilpai­li­joi­demme toimesta meille halu­taan aset­taa yhteis­työn ehtoja ja rajoja. Se ei kuiten­kaan ole Suomen tai suoma­lais­ten edun mukaista.

Maailma ei ole musta­val­koi­nen, eikä siitä sellaista kannata yrit­tää tehdä. ”Valit­kaa puolenne”, kehotti eräs polii­tikko. Minusta se ei ole viisasta. Ne, jotka näitä ehtoja ja rajoja aset­ta­vat, luovat itse kammok­su­mansa möröt.

Meille tärkeää on, että ne joiden kanssa teemme yhteis­työtä perus­ta­vat ajat­te­lunsa länti­siin, vapaan libe­raa­lin demo­kra­tian arvoi­hin.

Ja että he sitou­tu­vat tasa-arvoi­sen yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen. Erityi­sen tärkeää kyky yhteis­työ­hön on ajassa, jossa edes­sä­päin on paljon epävar­muutta.

Ne, jotka väit­tä­vät, että kyke­ne­vät yksin asiat ratko­maan, eivät tiedä poli­tii­kasta vielä riit­tä­västi.  Anne­taan tois­temme mieli­pi­teille tilaa ja arvoa.

Ei mennä poli­tii­kassa henki­lö­koh­tai­suuk­siin, vaan anne­taan parhai­den argu­ment­tien voit­taa.  

Hyvä puolue­ko­kous,

Olemme kokoo­muk­sena onnis­tu­neet monissa tavoit­teis­samme, mutta kyllä meillä vielä tehtä­vää on. 

Halli­tus­vas­tuussa olles­samme joudumme keskit­ty­mään käsillä oleviin polt­ta­viin kysy­myk­siin.  Ratkomme niitä vuoden jokai­sena päivänä ja saamme asioita aikaan. Samalla on hyvä muis­taa, että minis­te­riöissä tai vallassa ei saa viih­tyä liian hyvin. 

Valta on nimit­täin annettu meille hetkeksi huoleh­dit­ta­vak­semme ja vain ansait­se­malla suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen yhä uudel­leen ja uudel­leen, voimme tuon valta­kir­jan uusia. 

Emme ole tehtä­vis­sämme hallin­toa varten, vaan kansan palve­luk­sessa. Ensi keväänä halli­tus on taipa­leensa puoli­vä­lissä. Viimeis­tään silloin meidän on puolu­eena suun­nat­tava katseemme eteen­päin, seuraa­van vaali­kau­den haas­tei­siin – ja niiden ratkai­sui­hin.

Tämän jouk­ku­een on tehtävä jatku­vaa ohjel­ma­työtä, tunnis­tet­tava ne polt­ta­vat kysy­myk­set, joihin suoma­lai­set toivo­vat muutosta – ne tule­vai­suu­den suun­nat, joita kohti haluamme Suomea vietä­vän. 

Se vaatii meiltä kykyä kuun­nella suoma­lai­sia.  Meillä on tästä hyvä histo­ria, pide­tään hyvästä toimin­ta­ta­vasta kiinni myös jatkossa. Kun lähdemme täältä, toivon, että kesän aikana me kaikki kuun­te­lemme, mitä eri puolilla Suomea ajatel­laan.

Niiden ajatus­ten ja odotus­ten kuule­mi­nen on meille tärkeää, kun lähdemme kohti ensi vuoden kunta- ja alue­vaa­leja.

Hyvät ystä­vät,

Tiesit­tekö että joukos­samme yksi super­san­kari. Puolu­eemme on voinut viime vuosina erityi­sesti hänen ansios­taan parem­min kuin koskaan. 

Tämän sanka­rimme super­voima on meidän muiden innos­ta­mi­nen, jouk­ku­een raken­ta­mi­nen. Ja nämä voimat ovat olleet viime vuosina kovassa käytössä. Tiedätte kyllä, kenestä puhun. Puhun meidän Kris­tii­nas­tamme.

En voi seistä täällä korok­keella ilman, että kiitän sydä­meni pohjasta Sinua Kris­tiina siitä kaikesta työstä, jonka olet puolu­eemme menes­tyk­sen eteen viime vuosina tehnyt. Toit upean persoo­nasi mukana puolueyh­tei­söömme uudet toimin­ta­ta­vat, tuit tois­ten onnis­tu­mi­sia ja vahvis­tit kaik­kien uskoa yhtei­siin tavoit­tei­siimme. 

Työsi tulok­set ovat olleet kiis­tat­to­mia, voitimme johdol­lasi niin kunta-, alue-, edus­kunta-, presi­den­tin- kuin euro­vaa­lit. Tämän kaiken jälkeen ei ole sanoja kuvaa­maan sitä kiitosta, jonka työs­täsi haluan antaa. Hyvä puolue­ko­kous, haluan teidän kaik­kien osoit­ta­van kans­sani aplo­dein kiitol­li­suu­temme tästä upeasta työs­täsi jouk­ku­eemme eteen. Kiitos Kris­tiina.

Kiitos hyvä puolue­ko­kous,

Kun katson teitä täällä tänään, olen ylpeä teistä ja kokoo­muk­sesta.

Näen edes­säni yhte­näi­sen joukon innos­tu­neita, osaa­via, asial­leen sitou­tu­neita ja ennen kaik­kea Suomelle parasta tavoit­te­le­via kokoo­mus­lai­sia. 

Työmme on jo tuot­ta­nut tulok­sia, suoma­lai­set luot­ta­vat meihin. Tehkäämme yhdessä töitä, jotta olemme tuon luot­ta­muk­sen arvoi­sia. 

Sydä­met lämpi­minä ja katseet tiukasti tule­vai­suu­dessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

Skip to content