Kokoomuksen EU-vaaliohjelma 2024

Missä EU, siellä mahdollisuus.

Vahva Euroopan unioni tarkoittaa vahvempaa itsenäistä Suomea

Toista video

Jäsenyys EU:ssa vahvistaa Suomen vakautta, turvaa ja hyvinvointia. Kansa tukee jäsenyyttä vahvasti. Unionin ansiosta liikkuminen jäsenmaiden välillä on mutkatonta. Suomi pärjää, kun olemme aktiivinen osa länttä ja Eurooppaa.

Kokoomukselle EU-jäsenyys tarkoittaa järkivalintaa: jäsenyys on turvallisuusvalinta, taloudellinen valinta ja arvovalinta. EU:n kautta voimme vaikuttaa asioihin tavalla, joka ei pienelle maalle muuten olisi mahdollista.  EU on vahvojen ja yhteistyöhön sitoutuneiden jäsenvaltioiden unioni, jonka kautta Eurooppa voi ajaa yhteisiä asioita maailmanlaajuisesti. EU tarkoittaa myös kompromisseja, kun erilaisia näkemyksiä sovitetaan neuvotteluissa yhteen.

Kokoomus haluaa lisätä EU:n vaikuttavuutta. Haemme EU:lta talouskasvua, turvallisuutta ja tehokasta ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Vähemmän ”lillukanvarsiin” puuttumista, enemmän markkinataloutta. Enemmän vapaakauppaa, vähemmän valtiontukia. Vähemmän tulonsiirtoja, enemmän vastuuta itsestä. 

EU:n on uudistuttava määrätietoisesti. Euroopan on pystyttävä vaikuttamaan maailmassa, joka jakaantuu yhä vahvemmin demokratioihin ja autoritaarisiin valtioihin. Ilman tiivistä keskinäistä yhteistyötä suurimmatkin Euroopan maat ovat yksinään liian pieniä ajamaan etujaan globaalisti. 

Vahva talous on myös turvallisuuspolitiikkaa. Mitä vahvempi talous on, sitä paremmin EU pystyy puolustamaan demokratiaa esimerkiksi kamppailemalla Venäjän sotatoimia ja Kiinan valtapyrkimyksiä vastaan. EU on keskeinen vaikuttaja ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian edistäjänä. 

Kokoomus haluaa tehdä EU:sta vahvan ja globaalin toimijan. EU:n pitää pystyä vahvistamaan jäsenmaiden turvallisuutta turvaamaan niiden taloudelliset edut kansainvälisessä kilpailussa. EU:n sisämarkkinoiden laajentaminen on tärkeää. EU:sta pitää rakentaa puhtaan energian edelläkävijä. 

On Suomen etu, että maastamme valitaan parlamenttiin osaavia ja motivoituneita edustajia, jotka pystyvät hankkimaan ja käyttämään vaikutusvaltaa. Se on ainoa tapa saada suomalainen näkökulma esiin EU-parlamentissa. Kokoomus on osa Euroopan Kansanpuoluetta (EPP), joka on parlamentin suurin ja vaikutusvaltaisin ryhmä. 

1. Euroopan turvallisuus on nostettava kokonaan uudelle tasolle

Suomen jäsenyys sekä Natossa että EU:ssa vahvistaa merkittävästi Suomen turvallisuutta. Suomalaista kokonaisvarautumisajattelua on vietävä eteenpäin koko EU:ssa. EU:n ja sen jäsenmaiden on vahvistettava merkittävästi kykyään puolustautua erityisesti Venäjän uhkaa vastaan. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että turvallisuus on nähtävä Euroopassa uudella tavalla. Kyse on sotilaallisesta varautumisesta, mutta myös laajemmin yhteiskuntien kokonaisturvallisuudesta. Huoltovarmuuden vahvistaminen kattaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lisäksi myös esimerkiksi energia- ja ruokaturvan. Niin kauan kuin sota jatkuu, tärkeintä on Ukrainan tukeminen. Terrorismin torjunta puolestaan on EU:lle sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuuden kysymys.

1.1 Puolustuskyky kuntoon Ukrainalle ja koko Euroopalle. Nyt.

EU:n toiminta- ja päätöksentekokykyä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää parantaa. Yksittäisten jäsenmaiden ei pitäisi pystyä estämään unionin ja sen jäsenmaiden kannalta elintärkeiden päätösten tekemistä. EU:n kykyä ja tahtoa vastata erityisesti Venäjän muodostamaan uhkaan on vahvistettava.

Vahva ja uskottava puolustustarviketuotanto ja kyvykkyys reagoida nopeasti lisäävät sekä Suomen että koko Euroopan turvallisuutta ja helpottavat Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä turvallisuuspoliittista taakanjakoa. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden pitää ohjata entistä enemmän voimavaroja turvallisuuteen ja puolustukseen. Myös esteitä yksityisen rahoituksen hakeutumiselle puolustustarviketuotantoon on purettava.

EU:n on oltava voimakkaasti mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa. Ukrainalla on oltava myös selvä polku EU-jäsenyyteen. Ukrainaa on tuettava jäsenyyden ehtojen täyttämisessä. Ukraina pitää ottaa jäseneksi heti, kun maa on siihen valmis. Myös Nato-jäsenyys on osa Ukrainan tulevaisuutta. Kummankin prosessin osalta on edettävä mahdollisimman nopeasti.

Kun EU laajenee, sitä tulee vaikutusvaltaisempi. Siksi kokoomus haluaa pitää oven auki uusille jäsenmaille.Ukrainan lisäksi Länsi-Balkanin maille, Moldovalle ja Georgialle on tarjottava realistinen polku kohti EU-jäsenyyttä. Jäsenyys on mahdollinen vain sellaisille maille, jotka eivät toimi vihamielisesti Eurooppaa tai länsimaisia arvoja kohtaan. EU:n jäseneksi pyrkivän maan on oltava arvoiltaan ja toiminnaltaan eurooppalainen.

EU:n ja Naton pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Naton jäsenenä Suomi voi olla tässä aktiivinen. EU-maiden lisäksi erityisen tärkeitä maita tässä yhteistyössä ovat myös EU:n ulkopuoliset Norja ja Iso-Britannia.

EU:n kykyä antaa kriisiapua niin omille jäsenmailleen kuin kumppanimailleen on parannettava. EU onnistui tukemaan nopeasti ja tehokkaasti Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen alettua. EU:n pitää toimia vähintään yhtä nopeasti ja tehokkaasti, mikäli jokin sen jäsenmaista joutuisi vastaavanlaisen kriisin kohteeksi. 

Kokoomus haluaa edistää EU:ssa puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoita. Tämä on mahdollisuus myös suomalaiselle teollisuudelle. Puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaa sääntelyä on toimeenpantava nykyistä tehokkaammin ja komissiolta vaadittava toimeenpanon tiukempaa valvontaa. Samalla pitää ottaa huoltovarmuusvaatimukset huomioon nykyistä kattavammin.

Eurooppalaisen puolustustarviketuotannon vauhdittaminen on keskeinen keino vastata Euroopan turvallisuuspoliittisiin haasteisiin ja myös varmistaa riittävä tuki Ukrainalle. EU:n on ajettava eurooppalaista aseidenvientipolitiikkaa ja lisättävä tulevaisuuden puolustusteknologioiden TKI-rahoitusta. Kokoomus kannattaa EU:n puolustusneuvoston ja puolustusteollisuuteen keskittyvän komissaarin tehtävän perustamista.

Euroopan rauhanrahaston käyttöä pitää vahvistaa Ukrainan aseavun vahvistamiseksi. Myös Euroopan investointipankin mandaattia puolustustarviketuotannon rahoittamiseen pitää laajentaa.

Ukrainan sota on osoittanut, kuinka tärkeää sotilaiden ja sotilaallisen kaluston nopea siirtäminen maasta toiseen on. Euroopan sisäisen sotilaallisen liikkuvuuden eteen on tehtävä vielä paljon työtä esimerkiksi lisäämällä tämän edistämiseen EU-rahoitusta. Samalla eurooppalaista liikenneinfrastruktuuria on modernisoitava, jotta se soveltuu sotilaskäyttöön mahdollisimman hyvin.

Kokoomus kannattaa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden pitämistä voimassa ja niiden lisäämistä niin kauan kuin pakotteiden peruste eli Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu. EU:n on suunnattava huomionsa entistä vahvemmin myös niihin maihin, jotka tukevat ja mahdollistavat Venäjän sodankäyntikyvyn ylläpitoa, esimerkiksi Iraniin. 

ME HALUAMME, ETTÄ:

• EU kehittää puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoita, eurooppalaista ase- ja ammustuotantoa kasvatetaan merkittävästi sekä ohjataan TKI-rahoitusta puolustusteknologian kehittämiseen. 
• Kokoomuksen jo tekemien avausten mukaisesti eurooppalaisia rahoitusvälineitä käytetään laajemmin ja tehokkaammin puolustustarviketuotannon rahoittamiseen.
• Ukrainan sotilaallisen ja taloudellisen tukemisen esteet poistetaan ja tukea lisätään, jotta se voi menestyksekkäästi torjua Venäjän hyökkäyksen. Ukraina on osa eurooppalaista perhettä, ja sillä on ehtojen täyttyessä selvä tie EU- ja Nato-jäsenyyksiin.
• EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan sekä eurooppalaisen puolustustarviketuotannon vahvistamiseksi perustetaan puolustusteollisuuskomissaarin tehtävä ja puolustusneuvosto.
• EU panostaa kriittisiin huoltoreitteihin, esimerkiksi rautatieyhteyteen Pohjois-Suomesta Atlantille.

1.2 Ulkoraja kuntoon, muuttoliike hallintaan

Vanhenevan väestön EU tarvitsee osaamista ja ideoita myös maanosan ulkopuolelta. Koulutetut ja yritteliäät ihmiset muualta maailmasta ovat tervetulleita EU-maihin. Maahanmuuton on tapahduttava hallitusti ja laillisia reittejä pitkin. Rikollisuuteen kytkeytyvä muuttoliike ja kansainvälisen suojelun järjestelmän väärinkäyttö muodostavat kasvavan riskin eurooppalaisten yhteiskuntien sisäiselle vakaudelle ja taloudelliselle kantokyvylle. 

EU:n yhtenä perusajatuksena on ihmisten vapaa liikkuvuus jäsenmaiden välillä. Toimiakseen se vaatii uskottavan ja tehokkaan ulkorajan. Kokoomus kannattaa EU:n ulkorajojen ja rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahvistamista. Venäjän vihamieliseen hybridivaikuttamiseen käyttämää välineellistettyä maahanmuuttoa on pystyttävä vastustamaan tehokkaasti. EU:n turvapaikkasääntely ei ota riittävästi huomioon näitä uusia uhkia. Turvapaikanhaku on oltava mahdollista keskeyttää tilapäisesti EU:n ulkorajoilla, jos vihamielinen taho käyttää siirtolaisasetta EU:n tai sen yksittäisen jäsenmaan turvallisuuden horjuttamiseen. 

Kokoomus kannattaa ajatusta, että turvapaikan ja kansainvälisen suojelun hakeminen voisi tapahtua turvallisissa kolmansissa maissa. EU:n on myös tarjottava jäsenmailleen tukea tilanteissa, joissa lähtömaat eivät suostu ottamaan vastaan omia kansalaisiaan. Tehokkaalla käsittely- ja palautuspolitiikalla minimoidaan houkuttimet pyrkiä Eurooppaan vaarallisia ja kalliita laittomia reittejä pitkin. 

Samalla kun turvapaikkapolitiikkaa kehitetään, EU:n on kannustettava ja tuettava jäsenmaita osaavan ja koulutetun työvoiman rekrytoimisessa.

AIOMME TOIMIA SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN EDISTÄMISEKSI EU:SSA:

• EU vahvistaa rajavalvontavirasto Frontexia niin henkilöstömäärän, kaluston kuin toimivaltuuksien osalta yhteisen ulkorajan turvaamiseksi. 
• Turvapaikkapolitiikassa EU ja jäsenmaat toteuttavat uudistusten kokonaisuuden, joka poistaa turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön yleisen siirtolaisuuden kanavana ja varmistaa avun kohdentumisen todellisessa hädässä oleville. Sääntely uudistetaan sellaiseksi, että myös hybridihyökkäysten torjumiseen on riittävät välineet.
• Eri perusteilla tuleville maahanmuuttajaryhmille on oltava selkeästi omat kanavansa ja prosessinsa. Työvoiman vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä edistetään ja helpotetaan koulutettujen ammattilaisten rekrytointia EU:n ulkopuolelta. 

1.3. EU:n painoarvon kasvattaminen maailmanpolitiikassa

EU:n on oltava aktiivinen toimija Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian tavoin. Vaikutusvallan vahvistamiseksi unionin on muun muassa lisättävä määräenemmistöpäätöksiä ainakin niissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, joiden kohdalla määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen ei vaadi perussopimusten muuttamista. Myöskään perussopimusten avaamista kokoomus ei täysin sulje pois, jos se osoittautuu välttämättömäksi.

EU:n on lisättävä yhteistyötä demokraattisten liittolaisten kanssa. Yhdysvaltain lisäksi esimerkiksi Japani, Etelä-Korea, Kanada ja Australia ovat strategisesti tärkeitä valtioita, joihin EU:n kannattaa rakentaa omaa liittolaisuussuhdetta. Koko vapaan maailman tulee tiivistää rivejään. Kokoomuksen mielestä EU:n on pyrittävä yhtenäiseen toimintaan YK:ssa.

EU:n on varmistettava, että unionissa toteutuvat länsimaisen yhteiskunnan perusarvot, kuten yksilön- ja sananvapaus sekä tasa-arvo. Erityisesti lehdistön vapautta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta on puolustettava. Näiden periaatteiden rikkomisen on nykyistä herkemmin johdettava taloudellisiin ja oikeudellisiin seurauksiin jäsenvaltiolle.

EU on voitava toimia vahvemmalla äänellä ulkopolitiikan kysymyksissä ilman, että yksittäinen jäsenmaa voi täysin jumittaa päätöksentekoa. Mahdollisuutta yksittäisen jäsenmaan ohittamiseen tapauskohtaisesti on käytettävä aktiivisemmin erityisesti niissä kysymyksissä, jotka koskevat Venäjän aggressiivisuuden torjuntaa ja Ukrainan auttamista.

KOKOOMUS TOIMII AKTIIVISESTI SEN ETEEN, ETTÄ: 

• EU siirtyy lisääntyvässä määrin määräenemmistöpäättämiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
• Demokraattiset maat vahvistavat yhteistyötään maailmanlaajuisessa kilpailussa autoritaarista itää vastaan. EU:n on otettava tässä vahvempi rooli.
• Unioni tarttuu tiukemmin jäsenmaissa havaittaviin oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja lehdistönvapauden loukkauksiin.

2. Talouden suorituskyky on turvallisuuden ja hyvinvoinnin kivijalka

Kun EU:n talous on vahva, se pystyy luomaan strategisia kumppanuuksia sääntelyn, kaupan ja kehityspolitiikan avulla. Tulevaisuudessa erityisen tärkeää on lisätä EU:n taloudellista yhteistyötä Afrikan maiden kanssa. Tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat eurooppalaisen hyvinvoinnin moottori.

Kokoomus haluaa laajentaa EU:n kauppasopimuksia, joiden myötä suomalaiset yritykset saavat kilpailuetua vientimarkkinoilla. EU:n sisämarkkinat ja kauppasopimukset auttavat tavoittelemaan globaaleja markkinoita, ja siten eurooppalaisten kilpailukyky vahvistuu. Vahva ja kasvava talous on turvallisuudesta huolehtimista. 

2.1 Euroopan laajuiset markkinat tuovat valtavat kasvun mahdollisuudet

EU:n sisämarkkinoilla kaupoissa on laajat valikoimat ja kilpailu näkyy matalissa hinnoissa. Sisämarkkinoilla on myös valtavasti osaavia työntekijöitä. Vapaa kaupankäynti luo kasvua ja työtä suomalaisille. Vapaa liikkuvuus on tärkeää myös opiskelumahdollisuuksien ja vaikkapa matkailun näkökulmasta. 

Kokoomus toimii sisämarkkina-, teollisuus- ja kauppapolitiikassa määrätietoisesti, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailuolosuhteet paranisivat. Sääntelyä on purettava ja reilua kilpailua pitää edistää. Palveluiden sisämarkkinoiden tehostaminen ja liikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeitä.

Vahva ja toimiva sisämarkkina tarvitsee nykyistä parempaa EU-lainsäädäntöä. Ehdotetuista säädöksistä on tehtävä nykyistä kattavampia vaikutusarviointeja. On aina harkittava tarkkaan, voidaanko samaan tai riittävän hyvään tulokseen päästä myös muuten kuin säätämällä uusia lakeja. Hallinnollista taakkaa on purettava sitoutumalla ”yksi säännös sisään, yksi ulos” -periaatteeseen. Sääntelyn on oltava ennakoitavaa ja teknologianeutraalia.

Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Sääntely ei saa mennä liian yksityiskohtaiseksi, jotta ”terveen järjen” käytölle ja parempien toimintatapojen soveltamiselle jää mahdollisimman paljon tilaa. Liian pikkutarkka sääntely rasittaa yritysten lisäksi myös esimerkiksi kuntia.

EU-sääntöjen noudattamista on valvottava paremmin. EU:n on valvottava nykyistä paremmin korruption torjuntaa sekä yhteisten varojen käyttöä ja sisämarkkinasääntöjen noudattamista.  Rikkomusmenettelyitä on käynnistettävä hanakammin, jos EU-säädöksiä ei panna täytäntöön asianmukaisesti. Palveluiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteiden rakentaminen on estettävä tehokkaasti.

EU:n pitäisi kompensoida epäreilua kilpailua niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu EU:n kanssa kilpailevassa tuotantoympäristössä on olennaisesti kevyempää ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittumiseen. Paras on edetä neuvottelujen kautta, ja tarvittaessa on neuvoteltava kovaa.

KOKOOMUKSEN TAVOITTEET: 

• Sisämarkkinoiden toimintaa tehostetaan edelleen, jotta kuluttajat ja yritykset saavat niistä suurimman mahdollisen hyödyn.
• EU välttää tarpeettoman yksityiskohtaista sääntelyä ja keventää liiallista sääntelytaakkaa.
• EU-lainsäädännön vaikutusarviointia parannetaan, jotta sääntelystä aiheutuva rasitus yrityksille ja kunnille ei kasva kohtuuttomaksi.
• EU panostaa vahvasti liikenneyhteyksien parantamiseen talouskasvun sekä ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi.

2.2 Mahdollisuuksiin kiinni osaamisella ja uudella teknologialla

Euroopan on oltava mukana digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin perustuvassa seuraavassa teollisessa vallankumouksessa. Automaatio ja robotisaatio mahdollistavat suomalaisen ja eurooppalaisen työn tuottavuuden kasvun ja parantavat edellytyksiä pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Näiden hyödyntäminen edellyttää erityisesti yritysten omia investointeja. EU voi luoda yrityksille kilpailukykyistä toimintaympäristöä. 

EU:lla on hyvät mahdollisuudet pärjätä korkean teknologian alalla ja tuottaa korkean lisäarvon tuotteita maailmanmarkkinoille. EU:n rahoitusta on suunnattava yhä vahvemmin osaamista, energiamurrosta, turvallisuutta, digitalisaatiota, tutkimusta ja uusia innovaatioita rahoittaviin tukiin. Euroopalla ja sen osana Suomella on huippuluokan osaamista esimerkiksi tekoäly-, siru- ja kvanttitutkimuksessa, suurteholaskennassa sekä terveysteknologiassa. Erityisosaamisesta on pidettävä kiinni ja siitä on haettava määrätietoisesti kasvua.

Kokoomus haluaa edistää digitaalisia sisämarkkinoita. EU:n on parannettava digitaalisia palveluita tarjoavien yritysten toimintaedellytyksiä ja varmistettava, että digitalisaatio-, tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmat paitsi tukevat unionin kilpailukykyä myös vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. EU:n on oltava suotuisa ympäristö kehittää ja ottaa käyttöön tekoälyä. Tässä kannattaa edetä mieluummin sääntelyn parantamisen kuin sen määrällisen lisäämisen kautta.

Läntisten demokratioiden vahva rooli digitaalitalouden standardeissa on varmistettava. EU:n on edistettävä ihmisoikeuksia, jotka liittyvät uudet teknologian käyttöön. Se tarkoittaa esimerkiksi huolehtimista ihmisten yksityisyyden suojasta ja heidän tietojensa vastuullisesta käytöstä sekä järjestelmien turvallisuudesta.

NÄITÄ ASIOITA AJAMME:

• Euroopasta kehitetään houkutteleva ympäristö teknologia-alalla toimivien yritysten perustamiselle ja kasvulle.
• Digitaalisia sisämarkkinoita viedään eteenpäin.
• Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan uusiin teknologioihin.

2.3 Vähennetään haitallisia riippuvuuksia, vapaakauppaa vaarantamatta

EU:n pitää edistää avointa ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa. Kokoomus haluaa, että kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä toimimaan ja kilpailemaan EU:n sisämarkkinoilla. EU:n strategista omavaraisuutta on vahvistettava. Omavaraisuuden tavoittelu ei saa kuitenkaan tarkoittaa jäsenmaiden keskinäistä kilpailua valtiontuilla eikä ovien sulkemista muulta maailmalta. 

Viime vuosien kriisit ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriöt osoittavat, kuinka tärkeää huoltovarmuus ja sen kehittäminen on. Kriittisten raaka-aineiden, tarvikkeiden, turvallisen ja puhtaan ruoan, edullisen ja puhtaan energian saatavuus ja merkitys ovat tulleet yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

EU on monen kriittisen raaka-aineen ja komponenttien osalta lähes täysin riippuvainen tuonnista autoritaarisista valtioista, erityisesti Kiinasta. EU:n on varmistettava vaihtoehtoisia tuontireittejä mineraaleille ja raaka-aineille, kehitettävä Euroopan sisäistä kaivostuotantoa ja luotava edellytyksiä kriittisten komponenttien oman tuotannon käynnistämiselle. Sama koskee myös muita kriittisiä hyödykkeitä kuten lääkkeitä ja mikrosiruja.

Yhdysvallat on EU:n tärkein kauppakumppani. Yhdessä muodostamme maailman suurimman talousalueen. Kauppa- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa mahdollistaa sen, että EU pystyy valvomaan vahvemmin etujaan ja arvojaan suhteessa suurvaltakilpailuun.

Kiina on EU:lle yhteistyökumppani, kilpailija ja järjestelmätason haastaja. Tasapainoisen ja vastavuoroisen Kiina-suhteen saavuttamiseksi EU:n on valvottava kaupallisia etujaan ja pidettävä kiinni ihmisoikeuksiin liittyvistä periaatteistaan. Kiinalta tulee edellyttää, että se pitää kiinni sitoumuksistaan ja parantaa markkinoidensa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. 

MENEMME ETEENPÄIN TÄLLÄ LINJALLA:

• Eurooppa korjaa haavoittuvuutensa erityisesti kriittisten raaka-aineiden ja hyödykkeiden osalta, pitäen kuitenkin kiinni vapaakaupan lähtökohdista niin pitkälti kuin mahdollista.
• Eurooppalaista omavaraisuutta ja suurempaa riippumattomuutta rakennetaan sekä oman tuotannon että vaihtoehtoisten toimitusreittien luomisen avulla.

2.4 Kyllä omalle vastuulle, ei taloudelliselle moraalikadolle

Kokoomuksen mielestä kunkin jäsenmaan on kannettava vastuu omasta taloudestaan ensisijaisesti itse. Euroopan tulee siirtyä tehottomasta elvyttämisestä ja tulonsiirroista kasvupolitiikkaan, jonka perustana on vakaa ja kriisinsietokykyinen talous- ja rahaunioni. Vain taloudellisesti kestävä Eurooppa voi pärjätä globaalissa kilpailussa ja tarjota kansalaisille vahvistuvaa hyvinvointia. Ylivelkaantuminen, markkinakurin puute sekä jäsenvaltioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys ovat talous- ja rahaliiton merkittävimmät ongelmat, jotka on ratkaistava. 

Kokoomuksen linja on, että kunkin jäsenmaan on kannettava ensisijainen vastuu talouspolitiikastaan ja taloutensa kestävyydestä. Jäsenmailla pitää olla intressi hoitaa omaa julkista talouttaan vastuullisesti. Mahdollisen taloudellisen tuen on oltava aina tiukasti ehdollista. 

Perussopimukseen kirjattu periaate, jonka mukaan EU ja sen jäsenmaat eivät ota vastatakseen yksittäisten jäsenmaiden tekemiä taloudellisia sitoumuksia, on palautettava täyteen kunniaansa. Euroopan vakausmekanismia on kehitettävä laajemmin eurooppalaisen valuuttarahaston suuntaan. Valtiolainojen riskipainot on palautettava pankkien vakavaraisuuslaskentaan.

Kokoomus ei kannata velkataakkaa kasvattavaa elvytyspolitiikkaa, ei yhteisvelkaa eikä myöskään unionin kehittämistä tulonsiirtounionin suuntaan. Näillä kaikilla on talouskasvua heikentäviä vaikutuksia. Edellytämme sen sijaan järjestelyjä, joissa vastuu ja valta velasta ovat samoissa käsissä eivätkä eriydy aiheuttaen moraalikatoa ja lisäten ylivelkaantumisen riskiä. 

EU-budjettia ja muita ohjauskeinoja on kytkettävä jäsenmaiden kilpailukykyä ja talouskasvua edistäviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Lähtökohdaksi kannattaa asettaa, että talouskasvua edistävät tuet tekevät ajan myötä itsensä tarpeettomiksi. On kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n itäisten raja-alueiden talouden ja elinvoiman kehittämiseen muuttuneessa maailmantilanteessa.

KOKOOMUS ESITTÄÄ SEURAAVAA: 

• ”No bailout” -periaatteen uskottavuus on palautettava. Kokoomus ei kannata tulonsiirtounionia eikä taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista.
• Markkinakuri on palautettava ja valtioiden velkasaneeraus mahdollistettava.
• Alueille suunnattujen tukien on nykyistä vahvemmin otettava huomioon esimerkiksi sodan vaikutukset. Sodan vaikutuksista eniten kärsineitä alueita on tuettava vahvemmin, esimerkkinä Itä-Suomi.

3. Kestävä eurooppalainen elämäntapa kunniaan

Kokoomus haluaa rakentaa eurooppalaista hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Se tarkoittaa ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Eurooppalaiset yritykset menestyvät maailmanmarkkinoilla, kun EU:ssa keskitytään tukipolitiikan sijaan kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen. Puhtaan energian rakentaminen ja investoinnit mahdollistavat runsaasti energiaa kuluttavan prosessiteollisuuden houkuttelun takaisin Eurooppaan ja Suomeen.

3.1 Kyllä kannattavalle maataloudelle ja metsien kestävälle käytölle

Kokoomus kannattaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista taloudellisesti elinkelpoisen maatalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Ympäristöpolitiikkaa koskevissa aloitteissa jäsenvaltioille tulee jättää merkittävä liikkumavara toteuttaa ratkaisut parhaaksi katsomallaan tavalla. Kokoomus luottaa suomalaisten metsänomistajien kykyyn ja haluun pitää metsistään hyvää huolta. 

Haluamme varmistaa, että metsiemme koko arvoketjun huomioiva kestävä käyttö pysyy elinvoimaisena elinkeinona. Emme kannata esimerkiksi komission päätösvallan kasvattamista sen suhteen, miten Suomessa saadaan käyttää metsiä. Tässä asiassa Suomessa on enemmän osaamista kuin monessa muussa paikassa.

Kieltojen ja pikkutarkan sääntelyn sijaan on rakennettava kannustimia viljelijöille. EU:sta on tehtävä nykyaikaisia menetelmiä hyödyntävän maatalouden huippu koko maailmassa. Näin parannamme satoa ja vähennämme ympäristökuormitusta. Suomalainen ja laajemmin eurooppalainen ruoantuotanto on turvattava ja sen kilpailukykyä edistettävä.

NÄIN ME SEN NÄEMME:

• EU:n metsäpolitiikassa puolustamme kansallista päätösvaltaa ja harkintaa ja kunnioitamme yksityistä omistusoikeutta.
• Maatalouden tukijärjestelmää on kehitettävä suuntaan, jossa nykyistä enemmän painotetaan tuotannon tehokkuutta, ympäristöllistä kestävyyttä ja kilpailukyvyn parantamista.

3.2 Euroopasta puhtaan energian suurvalta

Energiamurros on Euroopalle mahdollisuus. Puhtaan energian avulla voimme paitsi nostaa kansalaisten elintasoa, myös vähentää päästöjä. Tämä on myös tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta maailmassa.  Eteenpäin päästään panostamalla osaamiseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja siten puhtaan energian ratkaisuihin.

Eurooppalaiset yritykset ovat avainasemassa puhtaan energian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokoomus haluaa, että EU on erinomainen ja kilpailukykyinen toimintaympäristö luoda uusia innovaatioita, jotka leikkaavat Euroopan hiilijalanjälkeä ja kasvattavat sen hiilikädenjälkeä. 

Euroopan on irrottauduttava venäläisestä fossiilienergiasta täysin, mahdollisimman ripeästi. Irtikytkentä tarjoaa EU:lle mahdollisuuden nopeuttaa siirtymää puhtaisiin energiaratkaisuihin. Se on myös turvallisuuspoliittisesti välttämätöntä. EU ei saa enää ajautua riippuvuussuhteisiin, joiden avulla jäsenmaita voidaan vahingoittaa. Siirtyminen kestävämpään talouteen ei saa tapahtua energiavarmuuden vaarantumisen kustannuksella. EU:n ja sen jäsenmaiden on toimittava energian riittävyyden sekä sähkön kohtuullisen hinnan takaamiseksi.

Jäsenmaiden on viimeisteltävä energiaunioni investoimalla hyviin siirtoyhteyksiin ja sähköverkkoihin Euroopassa sekä korjattava energian sisämarkkinoiden ongelmat. EU:n on kehitettävä yhteistä kaasunhankintaa ja yhteisten varastojen rakentamista parantaakseen energiaturvallisuuttaan. EU:n on rajoitettava kasvavaa riippuvuuttaan puhtaan energian tuottamiseen tarvittavien perusmateriaalien ja aurinkopaneelien, tuuliturbiinien sekä akkuvarastoinnin tarvittavien komponenttien tuonnissa. 

Ydinvoima tarvitaan osaksi eurooppalaisen puhtaan energian kokonaisuutta ilman keinotekoisia rajoitteita. Euroopan on oltava eturintamassa pieniin modulaarisiin reaktoreihin (SMR) tai muihin turvallisen ja luotettavan ydinvoiman uusiin sovelluksiin tehtävissä investoinneissa ja tutkimuksessa. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmien on tuettava unionin kilpailukykyä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. 

KOKOOMUS HALUAA VIEDÄ ETEENPÄIN MUUN MUASSA NÄITÄ ASIOITA:

• EU investoi hyviin sähkönsiirtoyhteyksiin ja korjaa energian sisämarkkinoiden ongelmat.
• Ydinvoima luokitellaan EU:ssa pysyvästi puhtaaksi energianlähteeksi kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä.
• Venäläisen fossiilienergian käytöstä luopuminen koko EU:n tasolla toteutetaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

3.3. Luontokato ja ilmastonmuutos on yhteinen vihollinen

Luonnon monimuotoisuus on turvattava ja luontokatoa torjuttava. Luontokadon torjunnassa kannattaa käyttää hyväksi markkinoita, sillä monimuotoisuutta turvataan parhaiten kannustimilla, ei keskusjohtoisella sääntelyllä.

Kokoomus kannattaa bio- ja kiertotalouden edistämistä.Se tarkoittaa esimerkiksi, että vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja säästetään luonnonvaroja huomioimalla valmistettavien tuotteiden koko elinkaari ja ympäristövaikutukset.

Ilmastopäästöjä on leikattava. On vauhditettava toimia, joilla Eurooppa on hiilineutraali vuonna 2050, ja sitouduttava tätä tavoitetta tukeviin välitavoitteisiin. Kannattaa keskittyä itse tavoitteeseen keinojen mikromanageerauksen sijaan. 

EU:n energia-, ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä tulee tarjota jäsenmaille riittävästi joustoja toteuttaa tavoiteltu lopputulos parhaaksi näkemillään keinoilla. Päästövähennyksiin pyrittäessä tehokkaimmat keinot voivat vaihdella, ja siksi kansallinen sekä teknologinen liikkumavara tavoitteiden saavuttamiseksi on oltava mahdollista. EU:n ei tule keskusjohtoisesti valita voittajia markkinoilta.

Teollisuuden päästöjen vähentämisestä ei saa seurata, että yrityksille tulee kannattavaksi siirtää tuotantoa EU:n ulkopuolelle. Päästöjen hinnoittelun tulisi koskea EU:ssa sijaitsevien tuotantolaitosten lisäksi tuontia EU:n ulkopuolelta. Euroopassa kestävästi tuotettujen palveluiden ja tuotteiden on oltava tulevaisuudessa kuluttajille edullisempia kuin kaukaa kuljetetut, saastuttavasti tuotetut ja lyhytaikaiseen kulutukseen tarkoitetut tavarat. 

NÄIDEN TAVOITTEIDEN TAKANA SEISOMME:

• EU:ssa maksimoidaan raaka-aineiden käytön tehokkuus kiertotalouden avulla.
• Teollisen tuotannon päästöjä EU:ssa vähennetään, samalla kuitenkin varmistaen, että EU:n ulkopuolisille ja enemmän saastuttaville tuotantolaitoksille ei synny kohtuutonta kilpailuetua.
• Ilmastopäästöjen leikkaamisessa on mahdollistettava tehokkaimpien keinojen käyttäminen ja riittävä kansallinen liikkumavara yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan.

Toista video