Maria Rautanen: ”Energiaomavaraisuus on huoltovarmuusasia”
Julkaistu:
Energiapolitiikka on tärkeä osa Suomen ja koko EU:n turvallisuutta. Ilman huoltovarmaa energiaa olemme todella haavoittuvaisia ihmisen tai luonnon aiheuttaman katastrofin seurauksena. Energiantuotannon pitää olla huoltovarmaa eli sellaista, että säästä riippumatonta energiaa on saatavilla 24/7.
Ydinvoimalaitokset Olkiluodossa ja Loviisassa ovat tuottaneet meillä luotettavaa perusvoimaa lähes viisikymmentä vuotta. Suurempia ongelmia laitosten käytössä ei ole vuosikymmenten aikana ollut, ja sähkön hintakin on ollut Euroopan edullisinta. Oma ydinvoima on ollut meille ehdoton edellytys teollistumisen kehittymiseen ja tuotantojen kasvamiseen.
Isot sähköntuotantoyksiköt kuten ydinvoimalat ovat paljon pääomaa vaativia laitoksia, joilla on tarkoitus tuottaa jatkuvaa perusvoimaa täydellä kapasiteetilla. Viime päivinä olemme nähneet jatkuvasti muuttuvia sähköntuotantovaihteluita ja siitä seuranneita pörssisähkön hinnan vaihteluita. Tuotantovaihtelujen odotetaan vain lisääntyvän tulevaisuudessa, koska uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla on huono tuotantomäärän ennustettavuus.
“Ydinvoimalaitoksen tehonsäädössä ei saada käytännössä mitään taloudellista hyötyä – enemmänkin päinvastoin.”
Perusvoimantuottajat on runsaasti lisääntyneiden uusiutuvien tuotantomuotojen vuoksi ohjattu osallistumaan säätövoimamarkkinoille, jotta vältytään sähköverkon taajuuden ja tasapainon heilahteluilta. Tilanne ei ole ydinvoimalaitoksille mieluinen. Perusvoimantuottajilla ison laitoksen jatkuva säätäminen aiheuttaa kasvavia kunnossapitokuluja ja ennenaikaista laitteiden vanhenemista. Jatkuva säätäminen lisää myös riskiä suunnittelemattomille laitoksen alasajoille. Kiinteät kulut eivät muutu, joten sähkön tuotantokustannukset euroa per megawattitunti nousevat.
Ydinvoimalan polttoaineita vaihdetaan lataussuunnitelman mukaisesti tyypillisesti vuosittain. Lataussuunnitelma laaditaan niin, että reaktorista poistettujen nippujen energiasisältö olisi mahdollisimman hyvin hyödynnetty. Jos käyttöjaksoon sisältyy paljon suunniteltua enemmän tehonsäätöä markkina- ja muiden tekijöiden vuoksi, osa polttoaineen sisältämästä energiasta voi jäädä hyödyntämättä. Ympäristön kannalta tämä on huono asia, koska pahimmassa tapauksessa vaihdetaan polttoainenippu, jos uraania on vielä jäljellä.
Ydinvoimalaitoksen tehonsäädössä ei saada käytännössä mitään taloudellista hyötyä – enemmänkin päinvastoin. Käyttökulut ovat aina samat toimii laitos sitten täydellä tai puolella teholla. Lataussuunnitelman laskelmaa ei pystytä millään tavoin vuodeksi laskemaan niin tarkkaan, että tältä ongelmalta voitaisiin välttyä. Sääriippuvaista sähköntuotantoa kun ei pystytä ennustamaan vuodeksi eteenpäin.
“Se, miten sähköntuotantoratkaisut Suomessa tulevaisuudessa toteutetaan, on pitkälti EU:n käsissä.”
Energiaomavaraisuus vaatii sähkön perusvoimaa sekä uusiutuvia sähköntuotantomuotoja, mutta myös rinnalleen lisää säästä riippumatonta säätövoimaa. Energian varastointiratkaisuja tulee kehittää vahvalla intensiteetillä ja etsiä niihin markkinavetoisia ratkaisuja. Pienydinvoimaloista eli SMR-laitoksista odotetaan pelastajaa ja niiden oletetaankin yleistyvän tulevaisuudessa. Haasteita nähdään kuitenkin vielä rahoituksessa, lainsäädännössä, luvituskäsittelyssä ja sijaintijärjestelyissä.
Kapasiteettimekanismi on järjestely, jolla turvataan sähköenergian, tehon tai molempien saanti kaikissa tilanteissa. Euroopan unionin tulevalla istuntokaudella säädetään kaikkia jäsenmaita koskevat sähköntuotannon kapasiteettimarkkinat. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on kattavat ja yhtenäiset sähkömarkkinat. Se, miten sähköntuotantoratkaisut Suomessa tulevaisuudessa toteutetaan, on pitkälti EU:n käsissä.
Suomessa sähkönsiirtoverkon luotettavuus ja voimajohtojen rakenne ovat Euroopan parhaimmistoa. Tilanteemme ei saa heiketä, kun tulevaisuudessa yhdistymme Euroopan yhtenäisiin sähkömarkkinoihin. Suomalaisten kannalta on äärimmäisen tärkeää, että tätä ennen neuvottelupöydissä on istunut sähköntuotantomekanismeista ja sähköverkon rakenteista ymmärtävä meppi.
Kirjoittaja Maria Rautanen on kokoomuksen eurovaaliehdokas ja diplomi-insinööri.
