Suomi on avoin, viennistä erittäin riippuvainen talous. Tullihallituksen uusimman tilaston mukaan maamme vienti tammikuun ja toukokuun 2009 välisenä aikana laski 37 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kansainvälisen talouden taantuma vaikuttaa tätä kautta myös kunkin suomalaisen kotikuntaan. Yrityksiltä kerättävät yhteisöverotuotot ovat monissa kunnissa romahtaneet. Taantumasta johtuvat lomautukset ja työttömyyden kasvu näkyvät niin ikään kuntien verotulojen vähentymisenä.

Jo nyt ensi vuoden budjettiin sisältyy kuntataloutta parantavia päätöksiä lähes 600 miljoonan euron edestä. Valtiovarainministeriön pohjaesityksessä on muun muassa kuntien valtionosuuksiin tehty 2,7 prosentin kustannustason tarkistus. Kuntaministeri Mari Kiviniemi on ilmoittanut esittävänsä budjettiriihessä vielä 200 miljoonan lisäpanostusta kuntatalouteen. Hallitus käsittelee elokuun loppupuolella pidettävässä riihessä yhteisesti keinoja kuntatalouden vahvistamiseksi.

Tilanteessa, jossa Suomen valtio ottaa 13 miljardia euroa uutta lainaa ensi vuonna, on selvää, että kunnat joutuvat tekemään myös osaltaan vaikeita talouspäätöksiä. Kukin kunta on oman taloustilanteensa paras asiantuntija. Elvyttävien investointien toteuttamiseksi voi olla paikallaan ottaa lainaa. Selvää on, että jokaisen kunnan tulisi jatkuvasti tarkastella palvelujensa laatua ja kustannuksia. Lihavina vuosina kuntien menot kasvoivat tuloja enemmän eikä monessakaan kunnassa kerätty puskureita huonompia aikoja varten.

Osassa kuntia joudutaan väistämättä korottamaan verotusta. Kunnallisen veroprosentin lisäksi kunnat voivat vaikuttaa valtion määräämissä rajoissa kiinteistöverotukseensa. Hallitus on keväällä tehnyt päätöksen kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosenttien korottamisesta vuodesta 2010 alkaen.