Puheet

Mieles­täni meidän kansan­edus­ta­jien tärkein tehtävä on parhaan mahdol­li­sen tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Oli kyse luon­to­ka­dosta, julki­sesta talou­desta tai Suomen turval­li­suu­desta, meillä pitäisi olla pääl­lim­mäi­senä mielessä, miten tehdyt – ja teke­mättä jäte­tyt – päätök­set vaikut­ta­vat jälki­pol­viin. Meidän kansan­edus­ta­jien on kyet­tävä vält­tä­mät­tö­miin päätök­siin silloin­kin, kun ne eivät vaikuta suosi­tuilta tai helpoilta.

Nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suus nostaa päätään Suomessa. Perin­teis­ten liivi­jen­gien rinnalle on nous­sut uusi ryhmä – pääkau­pun­ki­seu­dulla ja muissa suurissa kaupun­geissa vaikut­ta­vat noin 10 katu­jen­giä, joissa on noin pari­sa­taa jäsentä. Katu­jen­git selvit­te­le­vät väle­jään väki­val­tai­sesti, ja vaarassa on ollut myös sivul­li­sia.

Hyvät kuuli­jat, lähes vuosi sitten tammi­kuussa pidin ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­vän puheen Paasi­kivi-seurassa. Tote­sin tuol­loin, ettei vallit­se­vissa olosuh­teissa ikäviä­kään loppu­tu­le­mia voida sulkea pois. Tote­sin myös, miten täys­mit­tai­nen sota Ukrai­nassa olisi täysin erilai­nen kuin mitä olemme suku­pol­viin nähneet, johtaen arvaa­mat­to­miin ja pitkä­kes­toi­siin seurauk­siin.

Eten­kin tänä itse­näi­syys­päi­vänä oli monta syytä pysäh­tyä miet­ti­mään, mitä itse­näi­syys tarkoit­taa epävar­massa maail­massa ja mitä se meiltä nyky­päät­tä­jiltä vaatii.Olisi aika­moista itse­pe­tosta, jos emme kyke­nisi edes Ukrai­nan sodan aiheut­ta­man ener­gia- ja ruoka­krii­sin keskellä ymmär­tä­mään oman ruoan­tuo­tan­non ja maata­lou­den keskeistä merki­tystä.

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Puhe Valta­kun­nal­li­silla yrit­tä­jä­päi­villä. Muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa. Oikein hyvää aamu­päi­vää, hyvät yrit­tä­jät ja yrit­tä­jä­mie­li­set Viime viikolla tapa­sin 15-vuoti­aan Aatu Vuori­sen. Hän

Käsit­te­lemme Suomen histo­rian ensim­mäistä huol­to­var­muus­se­lon­te­koa aikana, jolloin ensin globaali pande­mia ja sitten Venä­jän odot­ta­ma­ton raaka hyök­käys­sota Ukrai­naan ovat tehneet maail­mas­tamme näky­västi epävar­mem­man ja uhkaa­vam­man. Suoma­lais­ten arjen turval­li­suu­den­tunne on heiken­ty­nyt.

Arvoisa puhe­mies, moni tässä salissa olija muis­taa, kun ilmasto- ja metsä­kes­kus­te­luumme hiipi huol­ta­kin aiheut­ta­nut maan­käyt­töä koskeva kirjai­nyh­dis­telmä LULUCF. Ja tänään olemme keskus­te­le­massa siitä, mitä uusi maan­käyt­tö­sek­to­rin kirjai­nyh­dis­telmä MISU, eli maan­käyt­tö­sek­to­rin ilmas­to­suun­ni­telma, pitää sisäl­lään.