Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Petteri Orpon puhe Euroopan parlamentissa.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: ”Se, miten toimimme tänään määrittää sukupolvemme perinnön”

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi.

Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, 
arvoi­sat Euroo­pan parla­men­tin jäse­net, 
euroop­pa­lai­set ystä­vät,

Minulla on ilo olla täällä Euroo­pan parla­men­tissa, jossa olen vierail­lut monta kertaa aiem­min maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­rinä, sisä­mi­nis­te­rinä ja valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä. Tänään olen täällä sekä Suomen päämi­nis­te­rinä että vannou­tu­neena euroop­pa­lai­sena, ja haluan kertoa teille millai­nen visio Suomella on krii­sin­kes­tä­västä, kilpai­lu­ky­kyi­sestä ja turval­li­sesta Euroo­pasta.

Elämämme histo­rial­lista aikaa, joka vaatii meiltä rohkeutta, yhte­näi­syyttä ja päät­tä­väi­syyttä.

Olemme palan­neet Euroo­pan yhden­ty­mi­sen perus­tei­siin: rauhan edis­tä­mi­seen ja arvo­jemme puolus­ta­mi­seen. Ukrai­nassa käyn­nissä oleva sota ei ole vain konflikti maan­osamme rajalla. Se on myös karu muis­tu­tus Euroo­pan rauhan haurau­desta. Se uhkaa juuri niitä peri­aat­teita, joille unio­nimme on raken­nettu.

Meidän euroop­pa­lais­ten on korkea aika havah­tua todel­li­suu­teen. Edes­sämme on suku­pol­veamme ja maan­osaamme määrit­tävä haaste.

Suomi ymmär­tää tämän ajan merki­tyk­sen, onhan meillä yli 1300 kilo­met­riä pitkä raja Venä­jän kanssa. Suomi ei ole koskaan kadot­ta­nut turval­li­suu­den ja puolus­tuk­sen punaista lankaa. Kylmän sodan päät­ty­mi­sen­kin jälkeen me pidimme kiinni uskot­ta­vasta ja itse­näi­sestä puolus­tus­ky­vystä. Emme päät­tä­neet Natoon liit­ty­mi­sestä kevein perus­tein, vaan päätök­semme oli selkeä osoi­tus sitou­tu­mi­ses­tamme Euroo­pan turval­li­suu­teen. Nyt voimme ilok­semme vihdoin­kin toivot­taa lähei­sen naapu­rimme Ruot­sin terve­tul­leeksi liit­to­kun­nan jäse­neksi.

Ukrai­nassa käytävä sota on herät­tä­nyt meidät kaikki todel­li­suu­teen. Emme enää koskaan saa olla riip­pu­vai­sia tois­ten toimit­ta­masta ener­giasta ja turval­li­suu­desta. Meidän on hoidet­tava oma puolus­tuk­semme. Puolus­tus­tuo­tan­tomme lisää­mi­nen, varau­tu­mi­semme paran­ta­mi­nen ja rajo­jemme vahvis­ta­mi­nen ovat yhtei­sen turval­li­suusark­ki­teh­tuu­rimme kriit­ti­siä tuki­pi­la­reita. Elämme aikaa, jona käytän­nössä kaikki poli­tii­kan alat liit­ty­vät turval­li­suu­teemme, ja ilman turval­li­suutta emme voi taata Euroo­palle vaurasta tule­vai­suutta.
Meille suoma­lai­sille EU on tärkein poliit­ti­nen ja talou­del­li­nen viite­ke­hys ja arvo­yh­teisö. Halli­tuk­seni on sitou­tu­nut vahvaan Euroo­pan unio­niin – unio­niin, joka toimii, eikä vain reagoi. Haluamme raken­taa unio­nin, joka huoleh­tii yhtei­sestä turval­li­suu­des­tamme ja toimii talou­temme hyväksi. Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen yllä­pi­tä­mi­nen Euroo­passa on säilyt­tävä keskei­senä peri­aat­tee­namme.

Kerron seuraa­vaksi Suomen kolmesta pääkoh­dasta, jotka koske­vat Euroo­pan tule­vai­suutta ja seuraa­vaa toimi­kautta.

Meidän on ensin­nä­kin vahvis­tet­tava Euroo­pan stra­te­gista kilpai­lu­ky­kyä.
Talou­del­li­nen kilpai­lu­ky­kymme on ratkai­se­van tärkeää yksin­ker­tai­sesta syystä. Eurooppa on jäämässä jälkeen tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sessä. Elin­ta­somme heik­ke­nee muihin verrat­tuna. Yhdys­val­to­jen ja Kiinan talous kasvaa nopeam­min ja ne houkut­te­le­vat inves­toin­teja. Jos tämä kehi­tys jatkuu, emme enää selviydy omin voimin.

Kilpai­lu­ky­kyä on raken­net­tava vahvuuk­sia ja mark­ki­na­läh­töi­siä ratkai­suja kehit­tä­mällä. Kaiken ytimessä on toimi­vat sisä­mark­ki­nat. Näin voimme menes­tyä globaa­lin kilpai­lun yhä kiris­tyessä.

Meidän on keven­net­tävä byro­kra­tiaa, toteu­tet­tava kestä­vää finans­si­po­li­tiik­kaa, uudis­tet­tava työmark­ki­na­sää­te­lyä ja solmit­tava uusia kaup­pa­so­pi­muk­sia.

Meidän on edis­tet­tävä inno­voin­tia ja osaa­mista, vahvis­tet­tava sisä­mark­ki­noi­tamme ja rahoi­tet­tava huomat­ta­vasti inno­vaa­tio- ja tutki­mus­toi­min­taa.

Nämä aloit­teet ovat pitkän aika­vä­lin kilpai­lu­ky­vyn perusta. Meillä on valtava tarve rahoit­taa puolus­tus­tamme ja vihreää siir­ty­mää sekä laajem­pia kilpai­lu­ky­kyä edis­tä­viä poli­tii­ka­na­loja, kuten tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taa.

Myös olemassa olevia instru­ment­teja on hyödyn­net­tävä nykyistä tehok­kaam­min. Tämä tarkoit­taa seuraa­van moni­vuo­ti­sen rahoi­tus­ke­hyk­sen uudis­ta­mista ja lisä­ra­hoi­tuk­sen hank­ki­mista mark­ki­noilta esimer­kiksi Euroo­pan inves­toin­ti­pan­kin kautta ja pääoma­mark­ki­nau­nio­nia kehit­tä­mällä. Tarvit­semme todel­li­sen Euroo­pan inves­toin­tiu­nio­nin. On tärkeää, että teemme Euroo­pasta jälleen houkut­te­le­van inves­toin­ti­koh­teen.
On yhä ilmei­sem­pää, että valtion­tu­ki­sään­nöt tulee palaut­taa niiden normaa­liin kehyk­seen. Kiris­tyvä kilpailu valtion­tuista uhkaa sisä­mark­ki­noi­demme ydintä. Se voi johtaa kiih­ty­vään sään­te­lyn purka­mi­seen, jossa rikkaam­mat maat voivat epärei­lusti tukea koti­maista teol­li­suut­taan.
 
Sisä­mark­ki­noi­den peri­aate perus­tuu kaik­kien yhtä­läi­siin mahdol­li­suuk­siin, eikä haja­nai­seen pirs­tou­tu­nee­seen toimin­taym­pä­ris­töön, johon raken­ne­taan muureja ja jossa talous­mahti peit­tää mark­ki­noi­den dyna­mii­kan varjoonsa. On ratkai­se­van tärkeää palaut­taa normaa­lit valtion­tu­ki­sään­nöt. Terveet sisä­mark­ki­nat hyödyt­tä­vät kaik­kia Euroo­pan kansa­lai­sia ja yrityk­siä – tänään ja pitkällä aika­vä­lillä
 
Euroo­pan sisä­mark­ki­noi­den isä Jacques Delors olisi syvästi huolis­saan valtion­tu­ki­sään­tö­jen höllen­tä­mi­seen pyrki­vistä nyky­käy­tän­nöistä. Sään­tö­jen heiken­tä­mi­nen uhkaa horjut­taa niitä tasa­puo­li­sia toimin­tae­del­ly­tyk­siä, joita Delors väsy­mättä rakensi.

Kaup­pa­po­li­tii­kas­samme meidän on keski­tyt­tävä kaup­pa­po­li­tii­kan perus­pe­ri­aat­tei­siin. Koke­mamme takais­kut ovat usein johtu­neet siitä, että olemme halun­neet solmia laaja-alai­sia ja jalo­mie­li­siä sopi­muk­sia ja odot­ta­neet, että neuvot­te­lu­kump­pa­nimme sitou­tu­vat niihin.

Jos haluamme, että meillä on globaa­lia merki­tystä, me tarvit­semme parem­mat keinot solmia, vahvis­taa ja toimeen­panna kaup­pa­so­pi­muk­sia, emme purkaa niitä.
Euroo­pan unio­nin kaup­pa­po­li­tiikka ei ole vain keskei­nen väline kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­sessa, vaan siitä on tullut ratkai­se­van tärkeä välune kump­pa­nuuk­sien raken­ta­mi­sessa nykyi­sessä globaa­lissa toimin­taym­pä­ris­tössä. 
Toinen Suomen pain­opis­teistä on se, että meidän on paran­net­tava euroop­pa­laista koko­nais­tur­val­li­suutta. Siihen sisäl­tyy puolus­tus ja raja­tur­val­li­suus sekä varau­tu­mi­nen laajem­min.

Ensin­nä­kin, puolus­tus­tuo­tan­non lisää­mi­nen on ensi­si­jai­nen tavoite. Euroo­pan unio­nilla on tarvit­tava sään­tely ja tarvit­ta­vat resurs­sit, meidän vain täytyy käyt­tää niitä. Naton jäse­ne­nä­kin me uskomme, että Eurooppa pystyy moneen. Nato ja EU eivät ole toisi­aan pois­sul­ke­via, vaan toisi­aan täyden­tä­viä.

Seuraa­vaksi puhun raja­tur­val­li­suu­desta.

Venäjä käyt­tää muut­to­lii­kettä aseena Suomen ja koko EU:n painos­ta­mi­seksi. Venäjä sysää kolman­sien maiden kansa­lai­sia kohti itäistä maara­jaamme. Tätä ei voida hyväk­syä. Luku­mää­rät ovat edel­leen suhteel­li­sen pieniä, mutta ilmiö on huoles­tut­tava. Jos emme nyt onnistu pysäyt­tä­mään ilmiötä, siitä muodos­tuu määrä­ky­sy­mys ja suurempi uhka kansal­li­selle ja euroop­pa­lai­selle turval­li­suu­delle.

EU:n ulko­ra­jo­jen turval­li­suus on osa EU:n olemas­sao­lon ydintä. Meidän on turvat­tava ulkoi­set rinta­ma­lin­jamme kaiken­lai­sia hybri­di­hyök­käyk­siä vastaan.

Tästä syystä olemme reagoi­neet päät­tä­väi­sesti. Olemme sulke­neet itäi­sen maara­jamme ja valmis­te­lemme parhail­laan uutta lain­sää­dän­töä. Toimimme näin suojel­lak­semme koko Euroo­pan unio­nia. Hybri­di­hyök­käys rajal­lamme on hybri­di­hyök­käys koko Euroop­paa vastaan. Tästä syystä meidän on arvioi­tava nykyistä EU:n lain­sää­dän­töä, jotta tiedämme onko se nykyi­sel­lään riit­tä­vän vahva vastaa­maan näihin haas­tei­siin. Jos sen vahvuus ei riitä, meidän on harkit­tava sen päivit­tä­mistä, jotta se vastaisi nyky­päi­vän haas­teita. Meidän on lähe­tet­tävä selkeä viesti: Eurooppa puolus­taa aluet­taan määrä­tie­toi­sesti, reagoi kette­rästi ja sitou­tuu vahvasti rajo­jensa turval­li­suu­teen.

Rajo­jemme turval­li­suutta paran­taes­samme, meidän on otet­tava huomioon myös näiden kriit­tis­ten aluei­den asuk­kaat. Matkailu ja kaikki rajat ylit­tävä kauppa ovat tois­tai­seksi pysäh­ty­neet.

EU:n ulko­raja-aluei­den elin­voi­mai­suus on ratkai­se­van tärkeää niin kansal­li­selle turval­li­suu­delle kuin yhteis­kun­tiemme yhteen­kuu­lu­vuu­delle. Sota on rapaut­ta­nut näiden raja-aluei­den talou­den pohjaa. Näin jatkues­saan kehi­tys johtaa väes­tö­ka­toon ja muodos­taa vaka­van uhan unio­nimme turval­li­suu­delle ja vakau­delle.

On tärkeää, että toimeen­pa­nemme EU-tason linjauk­sia raja-aluei­den elin­voi­man palaut­ta­mi­seksi ja niiden lujit­ta­mi­seksi ulkoi­sia uhkia vastaan.

Varau­tu­mi­sesta.

Krii­sei­hin varau­tu­mi­nen on yksi turval­li­suu­den kulma­ki­vistä. EU:n ja sen jäsen­val­tioi­den on varau­dut­tava entistä parem­min yhä moni­mut­kai­sem­piin krii­sei­hin, kuten koro­na­kriisi, Ukrai­nassa käyn­nissä oleva sota ja ener­gia­kriisi ovat meille opet­ta­neet. On kaik­kien edun mukaista paran­taa kaik­kien jäsen­mai­den ja koko EU:n varau­tu­mista.

Varau­tu­mi­sen osalta Suomi on valmis jaka­maan koke­muk­si­aan krii­sin­kes­tä­vyy­destä ja valmiu­desta. Kansa­kun­tamme on jo pitkään tunnus­tettu varau­tu­mi­sen suur­val­laksi. Se on pakon edessä synty­nyt tila, jota histo­riamme ja maan­tie­teel­li­nen sijain­timme vahvis­taa edel­leen.

Olemme kehit­tä­neet koko­nais­val­tai­sia stra­te­gioita, jotka katta­vat kaikki yhteis­kun­nan osa-alueet julki­sesta yksi­tyi­seen. Lähes­ty­mis­ta­vas­samme varau­tu­mi­seen sisäl­tyy fyysi­sen puolus­tuk­sen lisäksi yhteis­kun­nan krii­sin­sie­to­kyky, joka on ratkai­se­vassa asemassa sekä perin­teis­ten uhkien että hybri­diuh­kien kohtaa­mi­sessa.

Uskon, että Euroo­pan unioni voisi saada arvo­kasta oppia Suomen varau­tu­mis­mal­lista. Vastaa­villa koko­nais­val­tai­silla ja enna­koi­villa stra­te­gioilla voisimme vahvis­taa koko unio­nin krii­sin­kes­tä­vyyttä.

Tästä syytä pyydämme komis­siota laati­maan ja julkai­se­maan EU:n ensim­mäi­sen valmiusu­nio­ni­stra­te­gian. Stra­te­gian tulisi perus­tua koko yhteis­kun­nan katta­vaan lähes­ty­mis­ta­paan, jossa kaik­kien poli­tiik­ka­loh­ko­jen tarpeet ja panok­set otetaan huomioon.

Emme ole ehdot­ta­massa jälleen uutta poliit­tista asia­kir­jaa; sen sijaan vaadimme komis­siolta inno­va­tii­vista suun­ni­tel­maa, jolla varmis­te­taan Euroo­pan unio­nin krii­sin­kes­tä­vyys moni­mut­kais­ten haas­tei­den edessä. 
Kolmas pain­opis­teemme liit­tyy ympä­ris­töön ja ilmas­toon. Oikealla ilmas­to­po­li­tii­kalla voimme vahvis­taa huol­to­var­muutta, vahvis­taa talouk­siamme ja paran­taa euroop­pa­lais­ten raaka-ainei­den saata­vuutta. Suomen halli­tus on sitou­tu­nut ilmas­to­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­seen. Uskomme, että ilmas­ton­muu­tosta torjues­samme voimme myös luoda työpaik­koja ja luopua fossii­li­sista polt­toai­neista. Meillä on tarvit­tava tekno­lo­gia ja osaa­mi­nen täällä Euroo­passa.

Meidän on koros­tet­tava puhdasta siir­ty­mää, joka vivut­taa bio- ja kier­to­ta­loutta. Puhtaalla ener­gialla – ydin­voi­man, tuuli­voi­man, aurin­ko­voi­man ja biomas­san muodossa – houkut­te­lemme Euroop­paan teol­li­suutta, joka voi tuot­taa puhtaita ratkai­suja ja viedä niitä Euroo­pan ulko­puo­lelle.

Meidän on torjut­tava ilmas­ton­muu­tosta ja tuet­tava luon­non moni­muo­toi­suutta siten, että tunnis­tamme EU:n eri jäsen­val­tioi­den erilai­set olosuh­teet. Tekno­lo­gia­neut­raali ja kustan­nus­te­ho­kas puhdas siir­tymä luo edel­ly­tyk­siä kestä­välle kasvulle. Biota­lous ja uusiu­tu­vat luon­non­va­rat ovat liit­to­lai­siamme, kun leik­kaamme pääs­töjä ja vähen­nämme haital­li­sia riip­pu­vuuk­sia kolman­sista maista.

Seuraa­vaa vaali­kautta ajatel­len on tärkeää myön­tää, että emme voi saavut­taa ympä­ristö- ja ilmas­to­ta­voit­tei­tamme pelkäs­tään sään­te­lyä lisää­mällä. Sään­tely on ollut tarpeel­lista ja sitä tulee olemaan jatkos­sa­kin, mutta lähes­ty­mis­ta­pamme on tois­tai­seksi keskit­ty­nyt liikaa yksi­tyis­koh­tiin, jolloin olemme unoh­ta­neet koko­nais­ku­van. Meidän on arvioi­tava vaiku­tuk­set asian­mu­kai­sesti. Tule­valla kaudella meidän on muutet­tava ilmas­to­po­li­tiik­kaamme ja siir­ryt­tävä turhan yksi­tyis­koh­tai­sesta sään­te­lystä inno­vaa­tioi­den edis­tä­mi­seen. Tarvit­semme pork­ka­noita ja kannus­ti­mia, emme keppejä ja byro­kra­tiaa. 
Lähes­tyes­säni puheen­vuo­roni loppua palaan vielä Ukrai­nan tilan­tee­seen. Mieles­täni johta­jina meidän tehtä­vämme on torjua pessi­mis­miä ja näyt­tää esimerk­kiä ja johta­juutta. Kaik­kien tulee havah­tua todel­li­suu­teen.

Venäjä jatkaa sota­ri­kos­ten teke­mistä Ukrai­nassa. Se on siir­ty­nyt sota­ta­lou­teen. On ilmeistä, että Venäjä valmis­tau­tuu pitkään konflik­tiin lännen kanssa ja se on pysyvä soti­laal­li­nen uhka Euroo­palle ja Euroo­pan olemas­sao­lolle. Jos emme yhte­näi­senä Euroop­pana pysty vastaa­maan Venä­jän haas­tee­seen riit­tä­vän vahvasti, ovat tule­vat vuodet täynnä vaaraa ja hyök­käyk­sen uhkaa.

Meidän on vahvis­tet­tava tukeamme Ukrai­nalle nyt, jotta se voi voit­taa tämän sodan. Samalla meidän on kehi­tet­tävä omaa soti­laal­lista suori­tus­ky­kyämme ja puolus­tus­ky­kyämme!

On myös tärkeää, että tarjoamme Ukrai­nalle uskot­ta­van euroop­pa­lai­sen tien. EU:n laajen­tu­mi­nen on geopo­liit­ti­nen vält­tä­mät­tö­myys ja turval­li­suus­ky­sy­mys.

Ukraina on osoit­ta­nut puolus­tus­ky­kynsä ja Ukrai­nan kansan puolus­tus­tahto on edel­leen korkealla tasolla. Ukrai­na­lais­ten krii­sin­kes­tä­vyys ja päät­tä­väi­syys ovat merkit­tävä haaste Venä­jän intres­seille. Ukrai­nan tuke­mi­nen on paitsi moraa­li­nen myös stra­te­gi­nen vält­tä­mät­tö­myys. Venä­jän soti­laal­li­nen menes­tys tulisi meille huomat­ta­vasti kalliim­maksi kuin Ukrai­nan tuke­mi­seen tarvit­ta­vat inves­toin­nit. Kuvi­tel­kaa, mitä tapah­tuu, jos Venäjä voit­taa.

Jokai­nen Ukrai­nan hyväksi tänään käytetty euro on pieni hinta verrat­tuna niihin kustan­nuk­siin, joita Venä­jän voitosta koit­taisi.  

Olemme jo otta­neet merkit­tä­viä aske­lia, mutta työsar­kaa riit­tää. Ukraina tais­te­lee, ja meillä on voima­va­rat tukea Ukrai­naa. Ukraina ansait­see oikeu­den­mu­kai­sen ja kestä­vän rauhan omista lähtö­koh­dis­taan käsin. Oli ratkai­se­van tärkeää päästä sopuun EU:n Ukrai­nan tuki­vä­li­neestä kaik­kien 27 jäsen­val­tion kesken.

Seuraa­vaksi meidän on tuotet­tava lupaa­mamme ammuk­set ja sovit­tava mahdol­li­sim­man pian Euroo­pan rauhan­ra­has­ton ja Ukrai­nan avus­tus­ra­has­ton lisä­ra­hoi­tuk­sesta. Suomi tekee oman osuu­tensa: olemme lisän­neet ammus­tuo­tan­toamme ja keho­tan kaik­kia jäsen­val­tioita teke­mään samoin.

On erit­täin tärkeää tunnis­taa, että Venä­jän soti­laal­li­set suori­tus­ky­vyt ovat rajal­li­set, vaikka Venäjä pyrkii sitä salaa­maan. Venäjä ei ole voit­ta­ma­ton. Voimme selät­tää tämän haas­teen, jos kokoamme voima­va­ramme yhteen. Meillä on tarvit­ta­vat talou­del­li­set keinot, nyt meidän on osoi­tet­tava poliit­ti­nen sitou­tu­mi­semme.

Emme voi enää vaipua itse­tyy­ty­väi­syy­teen; yhtei­nen tule­vai­suu­temme riip­puu kyvys­tämme tunnis­taa ja torjua aggres­sii­vi­sen ja mili­ta­ri­soi­dun Venä­jän luomat uhat. Puolus­tuk­semme vahvis­ta­mi­nen ei ole pelkäs­tään kansal­lista turval­li­suutta — vain sen avulla voimme säilyt­tää rauhan ja vakau­den, jotka ovat jo kauan olleet Euroo­pan yhden­ty­mi­sen ja vaurau­den tunnus­merk­kejä.

Tämän vuoksi meidän on vahvis­tet­tava Euroo­pan inves­toin­ti­pan­kin (EIP) osal­lis­tu­mista turval­li­suus- ja puolus­tus­ra­hoi­tuk­seen. Kun otetaan huomioon EIP:n keskei­nen rooli inves­toin­tien rahoi­tuk­sessa ja EU:n lainan­an­to­vä­li­neenä, EIP:n voima­va­roja on kiireel­li­sesti laajen­net­tava muihin­kin kuin kaksi­käyt­tö­hank­kei­siin, erityi­sesti kun otetaan huomioon Euroo­pan turval­li­suus- ja puolus­tusa­lo­jen kasva­vat tarpeet.

Euroo­pan roolin kasva­mi­nen ei tarkoita, eikä sen tule tarkoit­taa, Ameri­kan roolin piene­ne­mistä. Yhdys­val­lat on, ja tulee olemaan, tärkein liit­to­lai­semme ja meidän on vahvis­tet­tava tran­sat­lant­ti­sia yhteyk­siämme sekä puolus­tuk­sen että kaupan aloilla.

Pois­tu­kaamme tänään istun­to­sa­lista päät­tä­väi­sinä: meidän on luji­tet­tava unio­nia, suojel­tava rajo­jamme ja tuet­tava ystä­viämme muuten­kin kuin sanoilla. Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön ja muovaa histo­rian kulkua. Toimin­nan aika on nyt.

(Kuva: EPP.)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content