Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Saara-Sofia Sirén: Työmarkkinauudistuksia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­te­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään turvaa­maan oikeu­den­mu­kai­set työeh­dot ja yrityk­sille mahdol­li­suu­det työl­lis­tää ja kasvaa. Tämä sopi­mi­sen perinne säilyy vahvana ja muut­tu­mat­to­mana myös jatkossa.

Työmark­ki­na­jär­jes­töillä on niin ikään ollut vahva rooli työelä­mää koske­van lain­sää­dän­nön valmis­te­lussa. Järjes­töjä kuul­laan ja heidän asian­tun­te­mus­taan hyödyn­ne­tään. Näin on nyt ja näin on myös jatkossa.

Kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa suoma­lai­nen työn­te­kijä ja työnan­taja eivät ole toisi­aan vastaan, vaan samalla puolella. Kilpai­lua käydään yhtei­sessä Suomen-jouk­ku­eessa, Suomen puolesta.

Viimeis­ten vuosi­kym­men­ten aikana työmark­ki­naos­a­puo­let ovat useaan ottee­seen yrit­tä­neet neuvo­tella työmark­ki­noi­den uudis­ta­mi­sesta muiden Pohjois­mai­den ja muiden verrok­ki­mai­demme tapaan. Kerta toisensa jälkeen neuvot­te­lut ovat kuiten­kin päät­ty­neet tulok­set­to­mina. Kerta toisensa jälkeen Suomelle vält­tä­mät­tö­mät uudis­tuk­set ovat jääneet teke­mättä. 

Orpon halli­tus kantaa nyt vastuun. Nyt työelä­mä­uu­dis­tuk­sia viimein toteu­te­taan. Uudis­tuk­silla jous­ta­voi­te­taan työmark­ki­noita tuke­maan kilpai­lu­ky­kyä, työl­li­syyttä ja talou­den kasvua.

Haluan kehua Keskus­taa työmark­ki­noi­den uudis­ta­mis­tar­peen tunnus­ta­mi­sesta. 

Esimer­kiksi luot­to­luo­kit­taja Fitch ja kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF ovat toden­neet halli­tuk­sen työmark­ki­na­uu­dis­tus­ten lisää­vän talou­den kasvua. Viher­va­sem­misto-oppo­si­tiolta onkin kysyt­tävä, vastus­tat­teko te todella uudis­tuk­sia, jotka tuovat Suomeen lisää inves­toin­teja ja työpaik­koja?

Uudis­tuk­sia voi vastus­taa, mutta samalla olisi kyet­tävä esit­tä­mään uskot­tava vaih­toehto talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja työl­li­syy­den lisää­mi­seksi. Vaih­toeh­toi­sia keinoja näihin tavoit­tei­siin pääse­mi­seksi on väli­ky­sy­myk­sen tehneiltä oppo­si­tio­puo­lueilta kuulu­nut vähän­lai­sesti.

Sama koskee ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä. Olemme työelämä- ja tasa-arvo­va­lio­kun­nan kokoo­mus-edus­ta­jien kanssa keskus­tel­leet kaik­kien työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen kanssa. Näissä keskus­te­luissa on käynyt selväksi, että ammat­tiyh­dis­tys­liik­keellä ei ole sisäi­sesti yhteistä näke­mystä siitä, mitä uudis­tuk­sia peru­malla tai, mitä uudis­tuk­sia toteut­ta­malla Suomeen saadaan tarvit­ta­vissa määrin lisää työtä ja kasvua. 

Toivomme, että SAK:lta löytyisi neuvot­te­lu­ha­luk­kuutta, he palai­si­vat pöydän ääreen ja neuvot­te­lut työmark­ki­na­mal­lin uudis­ta­mi­sesta voisi­vat jatkua.

Suomen työmark­ki­na­mal­lin uudis­ta­mi­nen on myös julkis­ten ja nais­val­tais­ten alojen etu. Esimer­kiksi hoita­jat tai varhais­kas­vat­ta­jat eivät voi päästä pois palk­ka­kuo­pasta, jos julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­nen jatkuu.

Palk­ka­kuo­pasta nous­taan pois silloin, kun Suomessa on työmark­ki­na­malli, joka vahvis­taa julkista taloutta.

Suomen kaltai­sessa vien­ti­ve­toi­sessa maassa julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­nen riip­puu pitkälti siitä, miten vien­tiy­ri­tyk­semme pärjää­vät kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Mitä parem­min vien­tiy­ri­tyk­semme pärjää­vät, sitä enem­män julki­sen sekto­rin palkan­mak­su­kyky vahvis­tuu. Uudis­tus­ten teke­mättä jättä­mi­nen olisi pois kaikilta.

Suku­puol­ten väli­set palk­kae­rot ovat Ruot­sissa kaven­tu­neet vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin myötä. Sen sisällä nais­val­tai­sille työvoi­ma­pula-aloille on kohden­nettu korkeam­pia palkan­ko­ro­tuk­sia. Näin on mahdol­lista tehdä myös Suomessa. Tämä edel­lyt­tää, että julki­sen sekto­rin työn­te­ki­jä­lii­toilta löytyy riit­tä­västi sisäistä soli­daa­ri­suutta kohden­nuk­sista sopi­mi­seen. Tämä kysy­mys kuuluu täysin ja yksi­no­maan sopi­jaos­a­puo­lille.

Me kokoo­muk­sessa toivomme, että uudis­tuk­silla ei pelo­tel­taisi, vaan voisimme kaikki kään­tää katseen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den turvaa­mi­seen. 

On aika katsoa eteen­päin. Tule­vai­suu­teen, jossa yrityk­set uskal­ta­vat työl­lis­tää ja kasvaa. Tule­vai­suu­teen, jossa yhä useam­malla suoma­lai­sella on työpaikka ja mahdol­li­suus parem­paan toimeen­tu­loon. Tule­vai­suu­teen, jossa jokai­sella nuorella on taus­tas­taan riip­pu­matta mahdol­li­suus tavoi­tella unel­mi­aan. Ja jossa jokai­sella ihmi­sellä on mahdol­li­suus saada tarvit­se­mi­aan palve­luita.

Tällai­nen tule­vai­suu­den­kuva ei ole mahdol­li­nen, jos jatkamme nykyi­sellä tiellä. Vain pohjois­mai­silla työmark­ki­noilla voimme yllä­pi­tää pohjois­mai­sia palve­luita. 

Halli­tuk­sen muodos­ti­vat ne puolu­eet, jotka ymmär­si­vät uudis­tus­ten vält­tä­mät­tö­myy­den Suomen tule­vai­suu­den kannalta. Näitä uudis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

Skip to content