Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Sivu 99

Julkaisut

15.1.2007

Opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­li­sessa asemassa päätet­tä­vää

Pelkkä miet­ti­mi­nen ei nimit­täin riitä. Opin­to­tuen tarkoi­tus on turvata opis­ke­li­jan talou­del­li­set edel­ly­tyk­set päätoi­mi­seen opis­ke­luun ja siten edesaut­taa koulu­tus­po­liit­tis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mista. Riit­tävä ja kannus­tava opin­to­tuki houkut­te­lee koulut­tau­tu­maan ja valmis­tu­maan korkea­kou­lusta. Vuonna 2005 opin­to­tuen käyt­tö­aste vaih­teli lukio-opis­ke­li­joi­den 23 prosen­tista ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den 83 prosen­tin käyt­tö­as­tee­seen. Amma­til­li­sissa oppi­lai­tok­sissa käyt­tö­aste oli 73 prosent­tia ja yliopis­toissa 61 prosent­tia. Opin­to­tuen koko­nais­saa­ja­määrä oli 317 937 opis­ke­li­jaa. Opin­to­tuki näkyy huomat­ta­valla määrällä opis­ke­li­joista tiliot­teessa. Sen koko­nais­suu­ruus vain on pieni ? Pohjois­maista pienin.

1.12.2006

Minne vie korkea­kou­lu­tuk­sen tie?

Suoma­lai­nen korkea­kou­lu­po­li­tiikka on saavut­ta­nut laki­pis­teen, jossa laajen­tu­mi­nen alueel­li­sesti, alakoh­tai­sesti ja opis­ke­li­ja­mää­rissä on saavut­ta­nut ääri­ra­jansa.

1.10.2006

Akatee­mis­ten täyden­nys­kou­lu­tus retu­pe­rällä

Työelä­män muutos nopeu­tuu ja osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen tarpeet lisään­ty­vät. YT-neuvot­te­lu­vii­dakko on alka­nut kosket­taa myös korkeasti koulu­tet­tuja, ja maas­samme on herätty siihen, ettei vanhen­tu­nut koulu­tus - vaik­ka­kin kenties korkean asteen - olekaan enää työl­li­syy­den paras tae. Päin­vas­toin, vaikka korkeasti koulu­tet­tu­jen työt­tö­myy­saste on edel­leen muuta väes­töä mata­lampi, mutta kehi­tys on ollut päin­vas­tai­nen; ylei­sen työt­tö­myy­sas­teen laskiessa korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­nei­den työt­tö­myy­saste on kohon­nut ja epätar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, koulu­tus­ta­soa vastaa­ma­ton työl­lis­ty­mi­nen kasva­nut.

15.9.2006

Korkea­kou­lu­kon­sor­tio - vapaa­eh­toista yhteis­työtä muodol­li­sessa orga­ni­saa­tiossa

Korkea­kou­lu­po­liit­ti­sessa kehit­tä­mis­kes­kus­te­lussa korkea­kou­lu­jen väli­sen yhteis­työn tiivis­tä­mi­nen on muodos­tu­nut keskei­seksi korkea­kou­lu­tuk­sen uudis­ta­mi­sen väli­neeksi. Se on myös yksi opetus­mi­nis­te­riön linjaa­mista raken­teel­li­sen kehit­tä­mi­sen peri­aat­teista. Korkea­kou­lu­lai­tosta kehi­te­tään opetus­mi­nis­te­riön mukaan yliopis­toista, ammat­ti­kor­kea­kou­luista ja niiden väli­sistä yhteis­työ­so­pi­muk­siin perus­tu­vista uusista yhteen­liit­ty­mistä muodos­tu­vana koko­nai­suu­tena. Eräänä vaih­toeh­tona uudeksi korkea­kou­lu­tuk­sen orga­ni­saa­tio­muo­doksi on tarjottu konsor­tiota. Näitä konsor­tio­hank­keita on käyn­nissä aina­kin Kuopiossa, Lappeen­ran­nassa ja Oulussa. Arvioin seuraa­vassa lyhyesti sitä mitä konsor­tiolla tarkoi­te­taan ja mitkä ovat sen keskei­set haas­teet.

Skip to content