Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Lausunto opin­to­tuen kehit­tä­mi­sestä

Lausunto opin­to­tuen kehit­tä­mi­sestä

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen lausunto opin­to­tuen raken­teen kehit­tä­mi­sen työryh­män työmuis­tioon (2009:33)

 

1. Yleistä

 

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kosto haluaa lausua opin­to­tuen raken­teen kehit­tä­mi­sen työryh­mä­muis­tiosta seuraa­vaa:

 

 

Kokoo­muk­selle sivis­tys on arvo itses­sään. Tavoit­tee­namme on, että ihmi­siä kannus­te­taan löytä­mään ja kehit­tä­mään omia vahvuuk­si­aan ja luovuut­taan. Kaikilla osaa­mi­sen alueilla on tuet­tava heikoim­pien mahdol­li­suuk­sia onnis­tua sekä varmis­tet­tava lahjak­kuuk­sien kehit­ty­mi­nen, jotta kaikki ihmi­set pysty­vät käyt­tä­mään luovuut­taan ja osaa­mis­taan täysi­mää­räi­sesti.

 

Opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­mää on sen perus­ta­mi­sesta lähtien uudis­tettu pala­sissa, ja koko­nais­nä­ke­mys järjes­tel­mästä on hämär­ty­nyt. Nyky­jär­jes­telmä ei vastaa enää 2000-luvun tarpeita opin­to­tuelle. Nyt työryh­män tehtä­vänä oli “valmis­tella ehdo­tuk­sia opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­män raken­teel­li­seksi uudis­ta­mi­seksi tavoit­teena päätoi­mi­seen opis­ke­luun kannus­ta­mi­nen korkea­kou­luissa”.

 

Tehtä­vän­an­nosta huoli­matta on työryhmä keskit­ty­nyt pääasial­li­sesti listaa­maan yksit­täi­siä toimen­pi­teitä. Ne ovat sinäl­lään tärkeitä ja oikean­suun­tai­sia ja paran­ta­vat mm. opin­to­tuen tasoa. Mutta kokoo­muk­sen näke­myk­sen mukaan ne vastaa­vat kuiten­kin varsin heikosti itse annet­tuun tehtä­vän­an­toon, jonka tavoite on yksi­se­lit­tei­nen.

Kokoo­muk­sen mielestä opin­to­tuen kehit­tä­mi­sen poliit­ti­set linjauk­set on annet­tava kiireesti ja raken­teel­li­sissa uudis­tuk­sissa on edet­tävä jo keväällä 2010.

 

Kokoo­muk­sen opin­to­tu­ki­mal­lissa paran­ne­taan opis­ke­li­jan toimeen­tu­loa ja kannus­te­taan etene­mään opin­noissa. Kokoo­mus esit­tää, että jo 2003 esitelty malli pilo­toi­daan nyt määrä­ai­kai­sesti ensi­vai­heessa yliopisto-opis­ke­li­joilla siten, että vaih­toeh­toi­nen malli on rinnak­kai­nen nyky­jär­jes­tel­mään nähden ja opis­ke­li­jat saavat valita kumman järjes­tel­män otta­vat käyt­töönsä.

 

Huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen sekä valtion­ta­lou­den kiris­ty­mi­nen ovat koko suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan säily­mi­sen kannalta keskei­siä haas­teita. Siksi työurien piden­tä­mi­nen myös alku­päästä opin­toai­koja lyhen­tä­mällä ja saamalla uusi suku­polvi työmark­ki­noille on avain­ky­sy­mys. Lähtö­koh­tai­sesti opin­to­jen edis­ty­mi­sen tulee olla opis­ke­li­jan sekä korkea­kou­luo­pe­tusta anta­vien koulu­tus­lai­tos­ten vastuulla. On korkea­kou­lu­jen tehtävä tarjota tarpeeksi kurs­seja, luen­toja, lisä­ope­tusta ja opin­to­jen ohjausta. Kokoo­mus haluaa muis­tut­taa myös siitä, että kesä­kurs­sien järjes­tä­mi­nen on teho­kas tapa joudut­taa opis­ke­li­joi­den valmis­tu­mista. Tällöin opis­ke­li­jan toimeen­tulo on taattu myös kesä­ai­kana, mikäli opis­ke­lija on heikon talous­ti­lan­teen vuoksi jäänyt ilman työpaik­kaa. Vuoden vaih­teessa voimaan­tul­leen yliopis­to­uu­dis­tuk­sen johdosta korkea­kou­luilla on histo­rial­li­sen hyvät mahdol­li­suu­det päät­tää resurs­siensa käyt­tä­mi­sestä opis­ke­li­joi­den hyväksi.

 

Opin­to­tuen tarkoi­tus on turvata kaikille yhtä­läi­nen, sosio­eko­no­mi­sesta taus­tasta riip­pu­ma­ton mahdol­li­suus opis­kella ja näin mahdol­lis­taa yksi­lön tekemä valinta. Opin­to­tuki on opis­ke­li­jan perus­toi­meen­tu­loa turvaava opin­to­so­si­aa­li­nen etuus, joka nykyi­sin on siis tarve­har­kin­tai­nen. Opin­to­tuen tarkoi­tus on mahdol­lis­taa päätoi­mi­nen opis­kelu sekä kannus­taa valmis­tu­maan opin­noista määri­tel­lyssä tavoi­te­ai­ka­tau­lussa. Opis­kelu on inves­tointi tule­vai­suu­teen, jonka opin­to­tuki mahdol­lis­taa.

 


2. Kokoo­muk­sen paino­tuk­sia opin­to­tuen kehit­tä­mi­sessä

 

Kokoo­mus kannat­taa opin­to­tuen myön­tä­mis­pe­rus­tei­den muut­ta­mista esite­tyn mallin mukai­sesti siten, että opin­to­tuki myön­ne­tään ensin kandi­daa­tin ja tämän jälkeen mais­te­rio­pin­toja varten. Malli selkiyt­tää kaksi­por­taista tutkin­to­ra­ken­netta ja parhaim­mil­laan lisää myös kandi­daa­tin tutkin­non arvos­tusta. Se ohjaa opin­to­tuen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­paan käyt­töön, opin­to­jen parem­paan suun­nit­te­luun ja luo opis­ke­li­jalle yhden tarkis­tus­pis­teen lisää siihen, ettei tämä käytä kaik­kia opin­to­tu­ki­kuu­kausia loppuun ilman yhtään valmista tutkin­toa.

 

Kokoo­muk­sen rinnak­kais­käyt­töön esit­tä­män opin­to­tu­ki­mal­lin rakenne

 

Kokoo­mus on esit­tä­nyt oman opin­to­tu­ki­mal­linsa, jossa ehdo­te­taan yliopisto-opis­ke­li­joi­den opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­män muut­ta­mista siten, että opis­ke­lu­jen 30 ensim­mäistä kuukautta opin­to­tuki olisi opin­to­ra­ha­pai­not­tei­nen.

 

Mallissa opin­to­ra­haa opis­ke­lija saisi nykyi­sen 298 euron sijaan 350 euroa ja lainaa hän voisi nostaa 300 euron sijasta 250 euroa kuukau­dessa. Asumis­lisä pysyisi koko opis­ke­lu­jen ajan ennal­laan 201,60 eurossa. Opin­to­jensa 25 viimei­senä tuki­kuu­kau­tena opis­ke­lija saisi 250 euron suuruista opin­to­ra­haa. Lainan osuus olisi tuol­loin 350 euroa kuukau­dessa. Tämä puoles­taan kannus­taisi opis­ke­li­jaa saat­ta­maan opin­tonsa loppuun. Opin­to­tuen koko­nais­taso pysyisi koko opis­ke­lu­jen ajan samalla tasolla (kts. muis­tio. Työryhmä esit­tää 18 kuukautta sivulla 44). Malli antaisi voimak­kaan signaa­lin opin­to­jen tavoi­tea­jassa pysy­mi­seen ja opin­to­jen parem­paan suun­nit­te­luun kannus­ta­mi­sesta.

 

Ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­kelu kestää pääsään­töi­sesti kolmesta ja puolesta vuodesta neljään vuoteen. Opin­to­ra­haa ei ole tarvetta porras­taa samalla tavalla kuin yliopisto-opis­ke­li­joilla, eikä nykyi­sin käytössä olevaa opin­to­tuen raken­netta tule siis AMK -puolella muut­taa kandi­daat­ti­ta­soi­sen tutkin­non­suo­rit­ta­mi­sen osalta.

 

Tulo­ra­jat ja harkin­nan­va­rai­suus

 

On opin­to­tuen koko­nai­suu­dis­ta­mi­sen kannalta oleel­lista, että opis­ke­li­jan tulo­ra­joja koro­te­taan edel­leen 20 % ja ne sido­taan ansio­ta­soin­dek­siin. Tulo­ra­jo­jen korot­ta­mi­nen on keskeistä kokoo­muk­sen opin­to­tu­ki­mal­lissa.

 

Opis­ke­lija kohen­taa usein toimeen­tu­lo­aan ansio­tu­loilla, ja oman alan töiden teke­mi­nen varsin­kin opis­ke­lu­jen loppu­vai­heessa tukee opis­ke­lua­lan tunte­muk­sen syven­ty­mistä ja työl­lis­ty­mistä valmis­tu­mi­sen jälkeen. Rajo­jen korot­ta­mi­sen lisäksi tulo­ra­jo­jen seuran­nan järjes­tel­mää tulee yksin­ker­tais­taa ja saat­taa parem­min ajan tasalle. Ei siis ole tarkoi­tuk­sen­mu­kaista pohtia rapor­tin ehdot­ta­maa opin­to­tuen menoja lisää­vää tuki­kuu­kausien takai­sin­pe­rin­tään liit­ty­vien sank­tio­ele­ment­tien lieven­tä­mistä. Sank­tio­ele­ment­tien lieven­tä­mi­nen saat­taisi kiris­ty­vien opin­to­pis­te­vaa­ti­mus­ten kanssa johtaa yhdessä siihen, että opis­ke­li­jat pitkit­täi­si­vät tahal­laan opin­to­tuen takai­sin­mak­sua. Sank­tioi­den sijaan olisi mietit­tävä keinoja siihen, miten opis­ke­li­jan olisi helpompi seurata tulo­ra­jo­jensa lähes­ty­mistä entistä reaa­liai­kai­sem­min. Nykyi­nen käytäntö, jossa tulot perus­tu­vat edel­li­sen vuoden tuloi­hin aiheut­taa huomat­ta­van suuren määrä maksu­jen takai­sin­pe­rin­tää ja näin hallin­nol­li­sia kustan­nuk­sia.

 

Opin­to­ra­han sito­mi­nen elin­kus­tan­nusin­dek­siin

 

Opin­to­tuen roolia tulee pohtia tule­vai­suu­dessa. Nähdäänkö opin­to­tuki jatkos­sa­kin harkin­nan­va­rai­sena sosi­aa­lie­tuu­tena vai entistä voimak­kaam­min opis­ke­luun kannus­ta­vana toimeen­tu­lo­jär­jes­tel­mänä. Nyky­ti­lan­teessa, opin­to­tuen ollessa harkin­nan­va­rai­nen ja ensi­si­jai­nen perus­toi­meen­tu­loa turvaava sosi­aa­lie­tuus, on kohtuul­lista, että opin­to­tuki sido­taan muiden vastaa­vien, mm. lapsi­li­sän, tapaan elin­kus­tan­nusin­dek­siin. Muutos on kuiten­kin mahdol­li­nen vasta valtion­ta­lou­den elpy­mi­sen myötä.

 

Asumis­tuki

 

Kokoo­mus kannat­taa opis­ke­li­jan asumi­sen tuki­muo­doksi opin­to­tuen asumis­li­sää, joka on ylei­seen asumis­tu­keen nähden yksin­ker­tai­sempi järjes­telmä ja myös koulu­tus­po­liit­ti­nen keino tukea opin­noissa etene­mistä. Tuen alue­koh­taista jaot­te­lua perus­tuen esimer­kiksi eri aluei­den opis­ke­lija-asun­to­jen keski­hin­taan tulisi harkita, sillä asumi­sen kustan­nuk­set vaih­te­le­vat huomat­ta­vasti vertail­taessa opis­ke­li­ja­paik­ka­kun­tia.

 

Ehdo­tus asumis­li­sä­kuu­kau­den määrit­te­le­mi­sestä tuki­kuu­kau­deksi on kanna­tet­tava. Tämä edis­tää opin­to­tuen suun­ni­tel­mal­li­sem­paa käyt­töä koko opis­ke­lu­jen ajalta. Pelkän asumis­li­sän nosta­mi­nen ei ole oikeu­den­mu­kaista opin­to­tuen käyt­töä ilman, että se myös vaikut­taa nostet­ta­van opin­to­tuen määrään. Totta kuiten­kin on, että asumi­sen kustan­nuk­set katta­vat suurim­man osan opis­ke­li­jan menoista eikä uudis­tus palve­lisi opis­ke­li­jan asumi­sen tuke­mi­sen ympä­ri­vuo­ti­suutta. Opis­ke­li­jalla tulisi kuiten­kin olla korkea­kou­lu­jen tarjoama ympä­ri­vuo­ti­nen opis­ke­lu­mah­dol­li­suus näin halu­tes­saan, jolloin myös opin­to­tu­kea ja tätä kautta asumis­li­sää voitai­siin myön­tää. Vastuu on tässä korkea­kou­luilla, joiden tulee tarjota mahdol­li­suus opis­ke­luun myös kesällä.

 

Opin­to­laina

 

Opin­to­lai­nan vähäi­nen, harvoin täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen on heiken­tä­nyt opis­ke­li­jan perus­toi­meen­tu­loa ja opin­to­tuen riit­tä­vyyttä koko­nai­suu­des­saan. Järjes­tel­mää tulisi muut­taa siten, että se kannus­taisi opis­ke­li­joita turvaa­maan toimeen­tu­lo­aan rohkeam­min opin­to­lai­nalla, mikä kuvaa koulu­tuk­sen hank­ki­mi­sen inves­toin­ti­luon­tei­suutta. Opin­to­laina on edul­lista lainaa ja näin ollen vastuul­li­nen ja kustan­nus­te­ho­kas vaih­toehto rahoit­taa omat opin­not ja keskit­tää aikaa opin­noissa etene­mi­seen. Auto­maat­ti­nen laina­ta­kaus on terve­tul­lut uudis­tus. Ehdo­te­tun uudis­tuk­sen käyt­töön­otto vähen­tää byro­kra­tiaa ja on konkreet­ti­nen toimen­pide lainan­ot­toon kannus­ta­mi­sen lisää­mi­seksi. Tämä tuo selkeyttä myös opis­ke­li­jalle itsel­leen siitä, mihin etui­hin hän on oikeu­tettu. Kokoo­muk­sen mallissa opin­to­lai­nan käyttö painot­tuu vasta opin­to­jen loppu­vai­heessa, jolloin korko­ra­si­tus opis­ke­li­jalle on pienempi kuin nyky­jär­jes­tel­mässä.

 

Opin­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keus

 

Kokoo­mus esit­tää paran­nuk­sia opin­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keu­teen. Opin­to­lai­na­pai­not­tei­suu­den lisää­mi­sen reunaeh­tona on, että opin­to­lai­nan vero­vä­hen­nys­jär­jes­tel­mää kehi­te­tään yksi­se­lit­tei­sem­mäksi, ennalta tunne­tuksi ja korkoa­vus­tus­ten tulo­ra­joja tarkis­te­taan. Jotta opin­to­jen loppu­puo­lella opin­to­lai­nan käytöstä tulisi vartee­no­tet­ta­vampi vaih­toehto, tulee lainan vero­vä­hen­ny­soi­keutta muut­taa siten, että opis­ke­lija voi tutkin­non suori­tet­tu­aan vähen­tää kymme­nen vuoden ajan puolet maksa­mas­taan lainan lyhen­nyk­sestä vero­tuk­sessa ja omavas­tuu laske­taan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa-arvoi­nen ja turval­li­nen systeemi turvau­tua opin­to­lai­naan eikä siitä muodostu kohtuu­ton rasite valmis­tu­mi­sen jälkeen.

 

Alle 20-vuotiai­den itse­näi­sesti asuvien opin­to­tuki

 

Alle 20-vuotiai­den opis­ke­li­joi­den vanhem­pien tulo­jen vaiku­tus myön­net­tä­vään opin­to­tu­keen on selkeä epäkohta. Ongel­mia aiheu­tuu eten­kin silloin, kun vanhem­mat eivät kykene tai halua rahoit­taa jo täysi-ikäi­sen, 18-vuoti­aan, koto­aan poissa asuvan opis­ke­li­jan arkea ja opis­ke­luja. Eten­kin haja-asutusa­lueilla, jossa nuoren on pakko muut­taa toiselle paik­ka­kun­nalle saadak­seen esimer­kiksi amma­til­lista perus­o­pe­tusta, vaikeu­tuu monen opis­ke­li­jan toimeen­tulo ja arki. Kokoo­mus esit­tää, että vanhem­pien tulo­jen vaiku­tuk­sesta täysi-ikäi­sen opis­ke­li­jan opin­to­tu­keen tulee luopua ja kohdella itse­näistä ja täysi­käistä opis­ke­li­jaa tasa­ver­tai­sesti vastaa­vassa elämän­ti­lan­teessa olevien korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­hin nähden.

 

Ateria­tuki

 

Opis­ke­li­ja­hin­tai­sen ruoan tarjoa­mi­nen edis­tää opis­ke­li­ja­ter­veyttä ja paran­taa itse opis­ke­luun keskit­ty­mistä. Ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­sen myötä paine ateria­kor­vauk­sen nosta­mi­seen keven­tyi, kun ruoan alv:n laske­mi­nen 17 prosen­tista 12 prosent­tiin tapah­tui loka­kuussa 2009 ja ravin­to­la­ruoan alv:n laske­mi­nen 22 prosen­tista 13 prosent­tiin tulee tapah­tu­maan tule­vana kesänä, sekä ruoan alv:n edel­leen muut­ta­mi­nen 13 prosent­tiin kesällä 2010. Uudis­tus­ten tulee näkyä opis­ke­li­joille tarjot­ta­van ruoan hinnassa ja näin ateria­tuen koro­tuk­sen tarpeen pienen­ty­mi­senä, varsin­kin kun edel­li­sen opis­ke­lija-aterian hinnan­ko­ro­tuk­sen yhtey­dessä koro­tusta ei kompen­soitu edel­li­sen kerran opis­ke­li­joille.

 

Perheel­li­set opis­ke­li­jat

 

Päätoi­mi­sen opis­ke­lun tulee olla mahdol­lista myös perheel­li­selle opis­ke­li­jalle. Erityi­sen heikossa asemassa ovat yksin­huol­ta­jina toimi­vat päätoi­mi­set opis­ke­li­jat. Perheel­li­set opis­ke­li­jat ovat talou­del­li­sesti opis­ke­li­joista yksi heikoim­massa asemassa oleva ryhmä ja siksi paran­nus­ten tulee kiireel­li­sesti ja ensi­si­jai­sesti kohdis­tua heihin. On pohdit­tava onko opin­to­tu­ki­jär­jes­telmä oikea tapa vastata perheestä ja lapsista aiheu­tu­viin kustan­nuk­siin ja edesaut­taa perheel­lis­ten opis­ke­li­joi­den tilan­netta. Kokoo­mus ehdot­taa arvioi­ta­vaksi, että päätoi­mi­sille perheel­li­sille opis­ke­li­joille myön­net­täi­siin 145 euron opis­ke­li­ja­ko­ro­tus Kelan maksa­man lapsi­li­sän yhtey­dessä, kun lapsi­li­sää saavalle opis­ke­li­jalle Kela myön­tää myös opin­to­tuen. Opin­to­tu­ki­jär­jes­telmä on syytä pitää mahdol­li­sim­man yksin­ker­tai­sena, ja perhei­den toimeen­tu­loa turvaa­vana etuu­tena lapsi­li­sä­jär­jes­telmä olisi luon­teva keino paran­taa perheel­lis­ten opis­ke­li­joi­den heik­koa talou­del­lista asemaa.

 

Harjoit­te­lua­jan palkka ja apuraha

 

Opin­toi­hin kuulu­van ja päätoi­mi­sen harjoit­te­lua­jan palkan tai apura­han ei tule vaikut­taa opin­to­ra­han myön­tä­mi­seen, vaan harjoit­te­lua­jan palkka ja apuraha tulee huomioida kuten muukin ansio­tulo opin­to­tuen tulo­val­von­nassa. Uudis­tus paran­taisi opis­ke­li­jan mahdol­li­suuk­sia rahoit­taa loppu­työnsä apura­halla ja suju­voit­taisi työelä­mään siir­ty­mistä heti valmis­tu­mi­sen jälkeen.

 

Opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­nan kehit­tä­mi­nen

 

Kokoo­mus kannat­taa opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­ta­kri­tee­rin nostoa 5 opin­to­pis­tee­seen. Kokoo­mus näkee mahdol­li­seksi noston myös 5,5, jos opin­to­tu­ki­ko­ko­nai­suutta uudis­te­taan niin, että opis­ke­li­jan toimeen­tulo on turvattu. Tämä kannus­taa opin­to­tu­kea saavia päätoi­mi­seen opis­ke­luun ja omien opin­to­jen edis­ty­mi­sen aktii­vi­seen seuran­taan. Kevään 2010 aikana tehtä­vissä lisä­sel­vi­tyk­sissä tulee kuiten­kin kiin­nit­tää huomiota siihen, että seuran­ta­kri­tee­rin nosto tehdään korkea­kou­lu­jen kurs­seista myön­tä­mien opin­to­pis­tei­den perus­teella, mikä helpot­taa tavoit­teessa pysy­mi­sen seuran­taa. Muutok­set edel­lyt­tä­vät myös korkea­kou­luilta tarkis­tusta opin­to­pis­tei­siin tarvit­ta­vasta työmää­rästä, ettei­vät eri aloilla opis­ke­le­vat joutuisi kohtuut­to­man eriar­voi­seen asemaan tois­tensa kanssa. Tällä hetkellä esimer­kiksi opis­ke­li­joilla teknii­kan alalla, kiel­ten opis­ke­lussa tai työhar­joit­te­lu­pai­not­tei­sissa opet­ta­jao­pin­noissa opin­noissa on vaikeuk­sia pysyä tavoit­teissa huomat­ta­van tai epäta­sai­sesti jakau­tu­van työmää­rän takia. Myös opinto-ohjauk­seen on jatkossa panos­tet­tava entistä enem­män.

 

Opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­ta­kri­tee­rin nosta­mi­nen linkit­tyy opis­ke­li­ja­ter­vey­teen. Jo nyt korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den terveys­tut­ki­muk­sissa on nähtä­vissä mielen­ter­vey­son­gel­mien kasvua. Opis­ke­li­ja­ter­vey­den kulma­ki­viä ovat­kin ennal­taeh­käi­sevä yhtei­sö­ter­veys ja opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huolto, jotka edis­tä­vät osal­taan opis­ke­lu­ky­kyä.

 

Lisä­tie­toja:

 

Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kos­ton puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Timo Heino­nen, timo.heinonen@eduskunta.fi, 050-512 2760

 

Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kos­ton sihteeri Elina Laavi, elina.laavi@kokoomusnaiset.fi, 040-708 2121

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

10.6.2022

Puolue­hal­li­tus 25.5.2022 Kokoo­muk­sen päih­de­po­liit­ti­set linjauk­set Yleistä Tämä puolue­hal­li­tuk­sen linjaus sisäl­tää ylei­set peri­aat­teet, joiden perus­teella kokoo­mus määrit­te­lee suhtau­tu­mis­taan päih­dyt­tä­viin ainei­siin ja

Skip to content