Kokoomus.fi
Lausunto opintotuen kehit­tä­mi­sestä

Lausunto opintotuen kehit­tä­mi­sestä

Julkaistu: 28.1.10 Ohjelmatyö

Kokoo­muksen lausunto opintotuen rakenteen kehit­tä­misen työryhmän työmuis­tioon (2009:33)

 

1. Yleistä

 

Kansal­lisen Kokoo­muksen Osaamisen ja sivis­tyksen politiik­ka­ver­kosto haluaa lausua opintotuen rakenteen kehit­tä­misen työryh­mä­muis­tiosta seuraavaa:

 

 

Kokoo­muk­selle sivistys on arvo itsessään. Tavoit­tee­namme on, että ihmisiä kannus­tetaan löytämään ja kehit­tämään omia vahvuuk­siaan ja luovuuttaan. Kaikilla osaamisen alueilla on tuettava heikoimpien mahdol­li­suuksia onnistua sekä varmis­tettava lahjak­kuuksien kehit­ty­minen, jotta kaikki ihmiset pystyvät käyttämään luovuuttaan ja osaamistaan täysi­mää­räi­sesti.

 

Opinto­tu­ki­jär­jes­telmää on sen perus­ta­mi­sesta lähtien uudis­tettu palasissa, ja kokonais­nä­kemys järjes­tel­mästä on hämär­tynyt. Nykyjär­jes­telmä ei vastaa enää 2000-luvun tarpeita opinto­tuelle. Nyt työryhmän tehtävänä oli “valmis­tella ehdotuksia opinto­tu­ki­jär­jes­telmän raken­teel­li­seksi uudis­ta­mi­seksi tavoit­teena päätoi­miseen opiskeluun kannus­ta­minen korkea­kou­luissa”.

 

Tehtä­vän­an­nosta huoli­matta on työryhmä keskit­tynyt pääasial­li­sesti listaamaan yksit­täisiä toimen­pi­teitä. Ne ovat sinällään tärkeitä ja oikean­suun­taisia ja paran­tavat mm. opintotuen tasoa. Mutta kokoo­muksen näkemyksen mukaan ne vastaavat kuitenkin varsin heikosti itse annettuun tehtä­vän­antoon, jonka tavoite on yksise­lit­teinen.

Kokoo­muksen mielestä opintotuen kehit­tä­misen poliit­tiset linjaukset on annettava kiireesti ja raken­teel­li­sissa uudis­tuk­sissa on edettävä jo keväällä 2010.

 

Kokoo­muksen opinto­tu­ki­mal­lissa paran­netaan opiske­lijan toimeen­tuloa ja kannus­tetaan etenemään opinnoissa. Kokoomus esittää, että jo 2003 esitelty malli pilotoidaan nyt määrä­ai­kai­sesti ensivai­heessa yliopisto-opiske­li­joilla siten, että vaihtoeh­toinen malli on rinnak­kainen nykyjär­jes­telmään nähden ja opiske­lijat saavat valita kumman järjes­telmän ottavat käyttöönsä.

 

Huolto­suhteen heikke­ne­minen sekä valtion­ta­louden kiris­ty­minen ovat koko suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan säily­misen kannalta keskeisiä haasteita. Siksi työurien piden­tä­minen myös alkupäästä opintoaikoja lyhen­tä­mällä ja saamalla uusi sukupolvi työmark­ki­noille on avain­ky­symys. Lähtö­koh­tai­sesti opintojen edisty­misen tulee olla opiske­lijan sekä korkea­kou­luo­pe­tusta antavien koulu­tus­lai­tosten vastuulla. On korkea­kou­lujen tehtävä tarjota tarpeeksi kursseja, luentoja, lisäope­tusta ja opintojen ohjausta. Kokoomus haluaa muistuttaa myös siitä, että kesäkurssien järjes­tä­minen on tehokas tapa jouduttaa opiske­li­joiden valmis­tu­mista. Tällöin opiske­lijan toimeentulo on taattu myös kesäaikana, mikäli opiskelija on heikon talous­ti­lanteen vuoksi jäänyt ilman työpaikkaa. Vuoden vaihteessa voimaan­tulleen yliopis­to­uu­dis­tuksen johdosta korkea­kou­luilla on histo­rial­lisen hyvät mahdol­li­suudet päättää resurs­siensa käyttä­mi­sestä opiske­li­joiden hyväksi.

 

Opintotuen tarkoitus on turvata kaikille yhtäläinen, sosio­eko­no­mi­sesta taustasta riippu­maton mahdol­lisuus opiskella ja näin mahdol­listaa yksilön tekemä valinta. Opintotuki on opiske­lijan perus­toi­meen­tuloa turvaava opinto­so­si­aa­linen etuus, joka nykyisin on siis tarve­har­kin­tainen. Opintotuen tarkoitus on mahdol­listaa päätoi­minen opiskelu sekä kannustaa valmis­tumaan opinnoista määri­tel­lyssä tavoi­te­ai­ka­tau­lussa. Opiskelu on inves­tointi tulevai­suuteen, jonka opintotuki mahdol­listaa.

 


2. Kokoo­muksen paino­tuksia opintotuen kehit­tä­mi­sessä

 

Kokoomus kannattaa opintotuen myöntä­mis­pe­rus­teiden muutta­mista esitetyn mallin mukai­sesti siten, että opintotuki myönnetään ensin kandi­daatin ja tämän jälkeen maiste­rio­pintoja varten. Malli selkiyttää kaksi­por­taista tutkin­to­ra­ken­netta ja parhaim­millaan lisää myös kandi­daatin tutkinnon arvos­tusta. Se ohjaa opintotuen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sempaan käyttöön, opintojen parempaan suunnit­teluun ja luo opiske­li­jalle yhden tarkis­tus­pisteen lisää siihen, ettei tämä käytä kaikkia opinto­tu­ki­kuu­kausia loppuun ilman yhtään valmista tutkintoa.

 

Kokoo­muksen rinnak­kais­käyttöön esittämän opinto­tu­ki­mallin rakenne

 

Kokoomus on esittänyt oman opinto­tu­ki­mal­linsa, jossa ehdotetaan yliopisto-opiske­li­joiden opinto­tu­ki­jär­jes­telmän muutta­mista siten, että opiske­lujen 30 ensim­mäistä kuukautta opintotuki olisi opinto­ra­ha­pai­not­teinen.

 

Mallissa opinto­rahaa opiskelija saisi nykyisen 298 euron sijaan 350 euroa ja lainaa hän voisi nostaa 300 euron sijasta 250 euroa kuukau­dessa. Asumislisä pysyisi koko opiske­lujen ajan ennallaan 201,60 eurossa. Opinto­jensa 25 viimeisenä tukikuu­kautena opiskelija saisi 250 euron suuruista opinto­rahaa. Lainan osuus olisi tuolloin 350 euroa kuukau­dessa. Tämä puolestaan kannus­taisi opiske­lijaa saattamaan opintonsa loppuun. Opintotuen kokonaistaso pysyisi koko opiske­lujen ajan samalla tasolla (kts. muistio. Työryhmä esittää 18 kuukautta sivulla 44). Malli antaisi voimakkaan signaalin opintojen tavoi­tea­jassa pysymiseen ja opintojen parempaan suunnit­teluun kannus­ta­mi­sesta.

 

Ammat­ti­kor­kea­kou­luo­piskelu kestää pääsään­töi­sesti kolmesta ja puolesta vuodesta neljään vuoteen. Opinto­rahaa ei ole tarvetta porrastaa samalla tavalla kuin yliopisto-opiske­li­joilla, eikä nykyisin käytössä olevaa opintotuen raken­netta tule siis AMK -puolella muuttaa kandi­daat­ti­ta­soisen tutkin­non­suo­rit­ta­misen osalta.

 

Tulorajat ja harkin­nan­va­raisuus

 

On opintotuen kokonai­suu­dis­ta­misen kannalta oleel­lista, että opiske­lijan tulorajoja korotetaan edelleen 20 % ja ne sidotaan ansio­ta­soin­deksiin. Tulora­jojen korot­ta­minen on keskeistä kokoo­muksen opinto­tu­ki­mal­lissa.

 

Opiskelija kohentaa usein toimeen­tu­loaan ansio­tu­loilla, ja oman alan töiden tekeminen varsinkin opiske­lujen loppu­vai­heessa tukee opiske­lualan tunte­muksen syven­ty­mistä ja työllis­ty­mistä valmis­tu­misen jälkeen. Rajojen korot­ta­misen lisäksi tulora­jojen seurannan järjes­telmää tulee yksin­ker­taistaa ja saattaa paremmin ajan tasalle. Ei siis ole tarkoi­tuk­sen­mu­kaista pohtia raportin ehdot­tamaa opintotuen menoja lisäävää tukikuu­kausien takai­sin­pe­rintään liittyvien sanktio­ele­menttien lieven­tä­mistä. Sanktio­ele­menttien lieven­tä­minen saattaisi kiris­tyvien opinto­pis­te­vaa­ti­musten kanssa johtaa yhdessä siihen, että opiske­lijat pitkit­täi­sivät tahallaan opintotuen takai­sin­maksua. Sanktioiden sijaan olisi mietittävä keinoja siihen, miten opiske­lijan olisi helpompi seurata tulora­jo­jensa lähes­ty­mistä entistä reaaliai­kai­semmin. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perus­tuvat edellisen vuoden tuloihin aiheuttaa huomat­tavan suuren määrä maksujen takai­sin­pe­rintää ja näin hallin­nol­lisia kustan­nuksia.

 

Opinto­rahan sitominen elinkus­tan­nusin­deksiin

 

Opintotuen roolia tulee pohtia tulevai­suu­dessa. Nähdäänkö opintotuki jatkos­sakin harkin­nan­va­raisena sosiaa­lie­tuutena vai entistä voimak­kaammin opiskeluun kannus­tavana toimeen­tu­lo­jär­jes­telmänä. Nykyti­lan­teessa, opintotuen ollessa harkin­nan­va­rainen ja ensisi­jainen perus­toi­meen­tuloa turvaava sosiaa­lietuus, on kohtuul­lista, että opintotuki sidotaan muiden vastaavien, mm. lapsi­lisän, tapaan elinkus­tan­nusin­deksiin. Muutos on kuitenkin mahdol­linen vasta valtion­ta­louden elpymisen myötä.

 

Asumistuki

 

Kokoomus kannattaa opiske­lijan asumisen tukimuo­doksi opintotuen asumis­lisää, joka on yleiseen asumis­tukeen nähden yksin­ker­tai­sempi järjes­telmä ja myös koulu­tus­po­liit­tinen keino tukea opinnoissa etene­mistä. Tuen aluekoh­taista jaottelua perustuen esimer­kiksi eri alueiden opiskelija-asuntojen keski­hintaan tulisi harkita, sillä asumisen kustan­nukset vaihte­levat huomat­ta­vasti vertail­taessa opiske­li­ja­paik­ka­kuntia.

 

Ehdotus asumis­li­sä­kuu­kauden määrit­te­le­mi­sestä tukikuu­kau­deksi on kanna­tettava. Tämä edistää opintotuen suunni­tel­mal­li­sempaa käyttöä koko opiske­lujen ajalta. Pelkän asumis­lisän nosta­minen ei ole oikeu­den­mu­kaista opintotuen käyttöä ilman, että se myös vaikuttaa nostet­tavan opintotuen määrään. Totta kuitenkin on, että asumisen kustan­nukset kattavat suurimman osan opiske­lijan menoista eikä uudistus palvelisi opiske­lijan asumisen tukemisen ympäri­vuo­ti­suutta. Opiske­li­jalla tulisi kuitenkin olla korkea­kou­lujen tarjoama ympäri­vuo­tinen opiske­lu­mah­dol­lisuus näin halutessaan, jolloin myös opinto­tukea ja tätä kautta asumis­lisää voitaisiin myöntää. Vastuu on tässä korkea­kou­luilla, joiden tulee tarjota mahdol­lisuus opiskeluun myös kesällä.

 

Opinto­laina

 

Opinto­lainan vähäinen, harvoin täysi­mää­räinen hyödyn­tä­minen on heiken­tänyt opiske­lijan perus­toi­meen­tuloa ja opintotuen riittä­vyyttä kokonai­suu­dessaan. Järjes­telmää tulisi muuttaa siten, että se kannus­taisi opiske­li­joita turvaamaan toimeen­tu­loaan rohkeammin opinto­lai­nalla, mikä kuvaa koulu­tuksen hankki­misen inves­toin­ti­luon­tei­suutta. Opinto­laina on edullista lainaa ja näin ollen vastuul­linen ja kustan­nus­te­hokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa opinnoissa etene­miseen. Automaat­tinen laina­takaus on terve­tullut uudistus. Ehdotetun uudis­tuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreet­tinen toimenpide lainan­ottoon kannus­ta­misen lisää­mi­seksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiske­li­jalle itselleen siitä, mihin etuihin hän on oikeu­tettu. Kokoo­muksen mallissa opinto­lainan käyttö painottuu vasta opintojen loppu­vai­heessa, jolloin korko­ra­situs opiske­li­jalle on pienempi kuin nykyjär­jes­tel­mässä.

 

Opinto­lainan verovä­hen­ny­soikeus

 

Kokoomus esittää paran­nuksia opinto­lainan verovä­hen­ny­soi­keuteen. Opinto­lai­na­pai­not­tei­suuden lisää­misen reunaehtona on, että opinto­lainan verovä­hen­nys­jär­jes­telmää kehitetään yksise­lit­tei­sem­mäksi, ennalta tunne­tuksi ja korkoa­vus­tusten tulorajoja tarkis­tetaan. Jotta opintojen loppu­puo­lella opinto­lainan käytöstä tulisi vartee­no­tet­ta­vampi vaihtoehto, tulee lainan verovä­hen­ny­soi­keutta muuttaa siten, että opiskelija voi tutkinnon suori­tet­tuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksa­mastaan lainan lyhen­nyk­sestä verotuk­sessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa-arvoinen ja turval­linen systeemi turvautua opinto­lainaan eikä siitä muodostu kohtuuton rasite valmis­tu­misen jälkeen.

 

Alle 20-vuotiaiden itsenäi­sesti asuvien opintotuki

 

Alle 20-vuotiaiden opiske­li­joiden vanhempien tulojen vaikutus myönnet­tävään opinto­tukeen on selkeä epäkohta. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun vanhemmat eivät kykene tai halua rahoittaa jo täysi-ikäisen, 18-vuotiaan, kotoaan poissa asuvan opiske­lijan arkea ja opiskeluja. Etenkin haja-asutusa­lueilla, jossa nuoren on pakko muuttaa toiselle paikka­kun­nalle saadakseen esimer­kiksi ammatil­lista perus­o­pe­tusta, vaikeutuu monen opiske­lijan toimeentulo ja arki. Kokoomus esittää, että vanhempien tulojen vaiku­tuk­sesta täysi-ikäisen opiske­lijan opinto­tukeen tulee luopua ja kohdella itsenäistä ja täysi­käistä opiske­lijaa tasaver­tai­sesti vastaa­vassa elämän­ti­lan­teessa olevien korkea­kou­luo­pis­ke­li­joihin nähden.

 

Ateriatuki

 

Opiske­li­ja­hin­taisen ruoan tarjoa­minen edistää opiske­li­ja­ter­veyttä ja parantaa itse opiskeluun keskit­ty­mistä. Ruoan arvon­li­sä­veron alenta­misen myötä paine ateria­kor­vauksen nosta­miseen keventyi, kun ruoan alv:n laske­minen 17 prosen­tista 12 prosenttiin tapahtui lokakuussa 2009 ja ravin­to­la­ruoan alv:n laske­minen 22 prosen­tista 13 prosenttiin tulee tapah­tumaan tulevana kesänä, sekä ruoan alv:n edelleen muutta­minen 13 prosenttiin kesällä 2010. Uudis­tusten tulee näkyä opiske­li­joille tarjot­tavan ruoan hinnassa ja näin ateriatuen korotuksen tarpeen pienen­ty­misenä, varsinkin kun edellisen opiskelija-aterian hinnan­ko­ro­tuksen yhtey­dessä korotusta ei kompen­soitu edellisen kerran opiske­li­joille.

 

Perheel­liset opiske­lijat

 

Päätoi­misen opiskelun tulee olla mahdol­lista myös perheel­li­selle opiske­li­jalle. Erityisen heikossa asemassa ovat yksin­huol­tajina toimivat päätoi­miset opiske­lijat. Perheel­liset opiske­lijat ovat talou­del­li­sesti opiske­li­joista yksi heikoim­massa asemassa oleva ryhmä ja siksi paran­nusten tulee kiireel­li­sesti ja ensisi­jai­sesti kohdistua heihin. On pohdittava onko opinto­tu­ki­jär­jes­telmä oikea tapa vastata perheestä ja lapsista aiheu­tuviin kustan­nuksiin ja edesauttaa perheel­listen opiske­li­joiden tilan­netta. Kokoomus ehdottaa arvioi­ta­vaksi, että päätoi­mi­sille perheel­li­sille opiske­li­joille myönnet­täisiin 145 euron opiske­li­ja­ko­rotus Kelan maksaman lapsi­lisän yhtey­dessä, kun lapsi­lisää saavalle opiske­li­jalle Kela myöntää myös opintotuen. Opinto­tu­ki­jär­jes­telmä on syytä pitää mahdol­li­simman yksin­ker­taisena, ja perheiden toimeen­tuloa turvaavana etuutena lapsi­li­sä­jär­jes­telmä olisi luonteva keino parantaa perheel­listen opiske­li­joiden heikkoa talou­del­lista asemaa.

 

Harjoit­te­luajan palkka ja apuraha

 

Opintoihin kuuluvan ja päätoi­misen harjoit­te­luajan palkan tai apurahan ei tule vaikuttaa opinto­rahan myöntä­miseen, vaan harjoit­te­luajan palkka ja apuraha tulee huomioida kuten muukin ansiotulo opintotuen tuloval­von­nassa. Uudistus paran­taisi opiske­lijan mahdol­li­suuksia rahoittaa loppu­työnsä apura­halla ja sujuvoit­taisi työelämään siirty­mistä heti valmis­tu­misen jälkeen.

 

Opintojen edisty­misen seurannan kehit­tä­minen

 

Kokoomus kannattaa opintojen edisty­misen seuran­ta­kri­teerin nostoa 5 opinto­pis­teeseen. Kokoomus näkee mahdol­li­seksi noston myös 5,5, jos opinto­tu­ki­ko­ko­nai­suutta uudis­tetaan niin, että opiske­lijan toimeentulo on turvattu. Tämä kannustaa opinto­tukea saavia päätoi­miseen opiskeluun ja omien opintojen edisty­misen aktii­viseen seurantaan. Kevään 2010 aikana tehtä­vissä lisäsel­vi­tyk­sissä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että seuran­ta­kri­teerin nosto tehdään korkea­kou­lujen kursseista myöntämien opinto­pis­teiden perus­teella, mikä helpottaa tavoit­teessa pysymisen seurantaa. Muutokset edellyt­tävät myös korkea­kou­luilta tarkis­tusta opinto­pis­teisiin tarvit­ta­vasta työmää­rästä, etteivät eri aloilla opiske­levat joutuisi kohtuut­toman eriar­voiseen asemaan toistensa kanssa. Tällä hetkellä esimer­kiksi opiske­li­joilla tekniikan alalla, kielten opiske­lussa tai työhar­joit­te­lu­pai­not­tei­sissa opetta­jao­pin­noissa opinnoissa on vaikeuksia pysyä tavoit­teissa huomat­tavan tai epäta­sai­sesti jakau­tuvan työmäärän takia. Myös opinto-ohjaukseen on jatkossa panos­tettava entistä enemmän.

 

Opintojen edisty­misen seuran­ta­kri­teerin nosta­minen linkittyy opiske­li­ja­ter­veyteen. Jo nyt korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden terveys­tut­ki­muk­sissa on nähtä­vissä mielen­ter­vey­son­gelmien kasvua. Opiske­li­ja­ter­veyden kulma­kiviä ovatkin ennal­taeh­käisevä yhtei­sö­terveys ja opiske­li­ja­ter­vey­den­huolto, jotka edistävät osaltaan opiske­lu­kykyä.

 

Lisätietoja:

 

Osaamisen ja sivis­tyksen politiik­ka­ver­koston puheen­johtaja, kansan­edustaja Timo Heinonen, timo.heinonen@eduskunta.fi, 050-512 2760

 

Osaamisen ja sivis­tyksen politiik­ka­ver­koston sihteeri Elina Laavi, elina.laavi@kokoomusnaiset.fi, 040-708 2121


Kokoomus.fi