• FI
  • SV
  • MENU
    Lausunto opin­to­tuen kehit­tä­mi­sestä
    Twiittaa

    Lausunto opin­to­tuen kehit­tä­mi­sestä

    Julkaistu: 28.01.2010 Ohjelmatyö

    Kokoo­muk­sen lausunto opin­to­tuen raken­teen kehit­tä­mi­sen työryh­män työmuis­tioon (2009:33)

     

    1. Yleistä

     

    Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kosto haluaa lausua opin­to­tuen raken­teen kehit­tä­mi­sen työryh­mä­muis­tiosta seuraa­vaa:

     

     

    Kokoo­muk­selle sivis­tys on arvo itses­sään. Tavoit­tee­namme on, että ihmi­siä kannus­te­taan löytä­mään ja kehit­tä­mään omia vahvuuk­si­aan ja luovuut­taan. Kaikilla osaa­mi­sen alueilla on tuet­tava heikoim­pien mahdol­li­suuk­sia onnis­tua sekä varmis­tet­tava lahjak­kuuk­sien kehit­ty­mi­nen, jotta kaikki ihmi­set pysty­vät käyt­tä­mään luovuut­taan ja osaa­mis­taan täysi­mää­räi­sesti.

     

    Opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­mää on sen perus­ta­mi­sesta lähtien uudis­tettu pala­sissa, ja koko­nais­nä­ke­mys järjes­tel­mästä on hämär­ty­nyt. Nyky­jär­jes­telmä ei vastaa enää 2000-luvun tarpeita opin­to­tuelle. Nyt työryh­män tehtä­vänä oli “valmis­tella ehdo­tuk­sia opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­män raken­teel­li­seksi uudis­ta­mi­seksi tavoit­teena päätoi­mi­seen opis­ke­luun kannus­ta­mi­nen korkea­kou­luissa”.

     

    Tehtä­vän­an­nosta huoli­matta on työryhmä keskit­ty­nyt pääasial­li­sesti listaa­maan yksit­täi­siä toimen­pi­teitä. Ne ovat sinäl­lään tärkeitä ja oikean­suun­tai­sia ja paran­ta­vat mm. opin­to­tuen tasoa. Mutta kokoo­muk­sen näke­myk­sen mukaan ne vastaa­vat kuiten­kin varsin heikosti itse annet­tuun tehtä­vän­an­toon, jonka tavoite on yksi­se­lit­tei­nen.

    Kokoo­muk­sen mielestä opin­to­tuen kehit­tä­mi­sen poliit­ti­set linjauk­set on annet­tava kiireesti ja raken­teel­li­sissa uudis­tuk­sissa on edet­tävä jo keväällä 2010.

     

    Kokoo­muk­sen opin­to­tu­ki­mal­lissa paran­ne­taan opis­ke­li­jan toimeen­tu­loa ja kannus­te­taan etene­mään opin­noissa. Kokoo­mus esit­tää, että jo 2003 esitelty malli pilo­toi­daan nyt määrä­ai­kai­sesti ensi­vai­heessa yliopisto-opis­ke­li­joilla siten, että vaih­toeh­toi­nen malli on rinnak­kai­nen nyky­jär­jes­tel­mään nähden ja opis­ke­li­jat saavat valita kumman järjes­tel­män otta­vat käyt­töönsä.

     

    Huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen sekä valtion­ta­lou­den kiris­ty­mi­nen ovat koko suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan säily­mi­sen kannalta keskei­siä haas­teita. Siksi työurien piden­tä­mi­nen myös alku­päästä opin­toai­koja lyhen­tä­mällä ja saamalla uusi suku­polvi työmark­ki­noille on avain­ky­sy­mys. Lähtö­koh­tai­sesti opin­to­jen edis­ty­mi­sen tulee olla opis­ke­li­jan sekä korkea­kou­luo­pe­tusta anta­vien koulu­tus­lai­tos­ten vastuulla. On korkea­kou­lu­jen tehtävä tarjota tarpeeksi kurs­seja, luen­toja, lisä­ope­tusta ja opin­to­jen ohjausta. Kokoo­mus haluaa muis­tut­taa myös siitä, että kesä­kurs­sien järjes­tä­mi­nen on teho­kas tapa joudut­taa opis­ke­li­joi­den valmis­tu­mista. Tällöin opis­ke­li­jan toimeen­tulo on taattu myös kesä­ai­kana, mikäli opis­ke­lija on heikon talous­ti­lan­teen vuoksi jäänyt ilman työpaik­kaa. Vuoden vaih­teessa voimaan­tul­leen yliopis­to­uu­dis­tuk­sen johdosta korkea­kou­luilla on histo­rial­li­sen hyvät mahdol­li­suu­det päät­tää resurs­siensa käyt­tä­mi­sestä opis­ke­li­joi­den hyväksi.

     

    Opin­to­tuen tarkoi­tus on turvata kaikille yhtä­läi­nen, sosio­eko­no­mi­sesta taus­tasta riip­pu­ma­ton mahdol­li­suus opis­kella ja näin mahdol­lis­taa yksi­lön tekemä valinta. Opin­to­tuki on opis­ke­li­jan perus­toi­meen­tu­loa turvaava opin­to­so­si­aa­li­nen etuus, joka nykyi­sin on siis tarve­har­kin­tai­nen. Opin­to­tuen tarkoi­tus on mahdol­lis­taa päätoi­mi­nen opis­kelu sekä kannus­taa valmis­tu­maan opin­noista määri­tel­lyssä tavoi­te­ai­ka­tau­lussa. Opis­kelu on inves­tointi tule­vai­suu­teen, jonka opin­to­tuki mahdol­lis­taa.

     


    2. Kokoo­muk­sen paino­tuk­sia opin­to­tuen kehit­tä­mi­sessä

     

    Kokoo­mus kannat­taa opin­to­tuen myön­tä­mis­pe­rus­tei­den muut­ta­mista esite­tyn mallin mukai­sesti siten, että opin­to­tuki myön­ne­tään ensin kandi­daa­tin ja tämän jälkeen mais­te­rio­pin­toja varten. Malli selkiyt­tää kaksi­por­taista tutkin­to­ra­ken­netta ja parhaim­mil­laan lisää myös kandi­daa­tin tutkin­non arvos­tusta. Se ohjaa opin­to­tuen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­paan käyt­töön, opin­to­jen parem­paan suun­nit­te­luun ja luo opis­ke­li­jalle yhden tarkis­tus­pis­teen lisää siihen, ettei tämä käytä kaik­kia opin­to­tu­ki­kuu­kausia loppuun ilman yhtään valmista tutkin­toa.

     

    Kokoo­muk­sen rinnak­kais­käyt­töön esit­tä­män opin­to­tu­ki­mal­lin rakenne

     

    Kokoo­mus on esit­tä­nyt oman opin­to­tu­ki­mal­linsa, jossa ehdo­te­taan yliopisto-opis­ke­li­joi­den opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­män muut­ta­mista siten, että opis­ke­lu­jen 30 ensim­mäistä kuukautta opin­to­tuki olisi opin­to­ra­ha­pai­not­tei­nen.

     

    Mallissa opin­to­ra­haa opis­ke­lija saisi nykyi­sen 298 euron sijaan 350 euroa ja lainaa hän voisi nostaa 300 euron sijasta 250 euroa kuukau­dessa. Asumis­lisä pysyisi koko opis­ke­lu­jen ajan ennal­laan 201,60 eurossa. Opin­to­jensa 25 viimei­senä tuki­kuu­kau­tena opis­ke­lija saisi 250 euron suuruista opin­to­ra­haa. Lainan osuus olisi tuol­loin 350 euroa kuukau­dessa. Tämä puoles­taan kannus­taisi opis­ke­li­jaa saat­ta­maan opin­tonsa loppuun. Opin­to­tuen koko­nais­taso pysyisi koko opis­ke­lu­jen ajan samalla tasolla (kts. muis­tio. Työryhmä esit­tää 18 kuukautta sivulla 44). Malli antaisi voimak­kaan signaa­lin opin­to­jen tavoi­tea­jassa pysy­mi­seen ja opin­to­jen parem­paan suun­nit­te­luun kannus­ta­mi­sesta.

     

    Ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­kelu kestää pääsään­töi­sesti kolmesta ja puolesta vuodesta neljään vuoteen. Opin­to­ra­haa ei ole tarvetta porras­taa samalla tavalla kuin yliopisto-opis­ke­li­joilla, eikä nykyi­sin käytössä olevaa opin­to­tuen raken­netta tule siis AMK -puolella muut­taa kandi­daat­ti­ta­soi­sen tutkin­non­suo­rit­ta­mi­sen osalta.

     

    Tulo­ra­jat ja harkin­nan­va­rai­suus

     

    On opin­to­tuen koko­nai­suu­dis­ta­mi­sen kannalta oleel­lista, että opis­ke­li­jan tulo­ra­joja koro­te­taan edel­leen 20 % ja ne sido­taan ansio­ta­soin­dek­siin. Tulo­ra­jo­jen korot­ta­mi­nen on keskeistä kokoo­muk­sen opin­to­tu­ki­mal­lissa.

     

    Opis­ke­lija kohen­taa usein toimeen­tu­lo­aan ansio­tu­loilla, ja oman alan töiden teke­mi­nen varsin­kin opis­ke­lu­jen loppu­vai­heessa tukee opis­ke­lua­lan tunte­muk­sen syven­ty­mistä ja työl­lis­ty­mistä valmis­tu­mi­sen jälkeen. Rajo­jen korot­ta­mi­sen lisäksi tulo­ra­jo­jen seuran­nan järjes­tel­mää tulee yksin­ker­tais­taa ja saat­taa parem­min ajan tasalle. Ei siis ole tarkoi­tuk­sen­mu­kaista pohtia rapor­tin ehdot­ta­maa opin­to­tuen menoja lisää­vää tuki­kuu­kausien takai­sin­pe­rin­tään liit­ty­vien sank­tio­ele­ment­tien lieven­tä­mistä. Sank­tio­ele­ment­tien lieven­tä­mi­nen saat­taisi kiris­ty­vien opin­to­pis­te­vaa­ti­mus­ten kanssa johtaa yhdessä siihen, että opis­ke­li­jat pitkit­täi­si­vät tahal­laan opin­to­tuen takai­sin­mak­sua. Sank­tioi­den sijaan olisi mietit­tävä keinoja siihen, miten opis­ke­li­jan olisi helpompi seurata tulo­ra­jo­jensa lähes­ty­mistä entistä reaa­liai­kai­sem­min. Nykyi­nen käytäntö, jossa tulot perus­tu­vat edel­li­sen vuoden tuloi­hin aiheut­taa huomat­ta­van suuren määrä maksu­jen takai­sin­pe­rin­tää ja näin hallin­nol­li­sia kustan­nuk­sia.

     

    Opin­to­ra­han sito­mi­nen elin­kus­tan­nusin­dek­siin

     

    Opin­to­tuen roolia tulee pohtia tule­vai­suu­dessa. Nähdäänkö opin­to­tuki jatkos­sa­kin harkin­nan­va­rai­sena sosi­aa­lie­tuu­tena vai entistä voimak­kaam­min opis­ke­luun kannus­ta­vana toimeen­tu­lo­jär­jes­tel­mänä. Nyky­ti­lan­teessa, opin­to­tuen ollessa harkin­nan­va­rai­nen ja ensi­si­jai­nen perus­toi­meen­tu­loa turvaava sosi­aa­lie­tuus, on kohtuul­lista, että opin­to­tuki sido­taan muiden vastaa­vien, mm. lapsi­li­sän, tapaan elin­kus­tan­nusin­dek­siin. Muutos on kuiten­kin mahdol­li­nen vasta valtion­ta­lou­den elpy­mi­sen myötä.

     

    Asumis­tuki

     

    Kokoo­mus kannat­taa opis­ke­li­jan asumi­sen tuki­muo­doksi opin­to­tuen asumis­li­sää, joka on ylei­seen asumis­tu­keen nähden yksin­ker­tai­sempi järjes­telmä ja myös koulu­tus­po­liit­ti­nen keino tukea opin­noissa etene­mistä. Tuen alue­koh­taista jaot­te­lua perus­tuen esimer­kiksi eri aluei­den opis­ke­lija-asun­to­jen keski­hin­taan tulisi harkita, sillä asumi­sen kustan­nuk­set vaih­te­le­vat huomat­ta­vasti vertail­taessa opis­ke­li­ja­paik­ka­kun­tia.

     

    Ehdo­tus asumis­li­sä­kuu­kau­den määrit­te­le­mi­sestä tuki­kuu­kau­deksi on kanna­tet­tava. Tämä edis­tää opin­to­tuen suun­ni­tel­mal­li­sem­paa käyt­töä koko opis­ke­lu­jen ajalta. Pelkän asumis­li­sän nosta­mi­nen ei ole oikeu­den­mu­kaista opin­to­tuen käyt­töä ilman, että se myös vaikut­taa nostet­ta­van opin­to­tuen määrään. Totta kuiten­kin on, että asumi­sen kustan­nuk­set katta­vat suurim­man osan opis­ke­li­jan menoista eikä uudis­tus palve­lisi opis­ke­li­jan asumi­sen tuke­mi­sen ympä­ri­vuo­ti­suutta. Opis­ke­li­jalla tulisi kuiten­kin olla korkea­kou­lu­jen tarjoama ympä­ri­vuo­ti­nen opis­ke­lu­mah­dol­li­suus näin halu­tes­saan, jolloin myös opin­to­tu­kea ja tätä kautta asumis­li­sää voitai­siin myön­tää. Vastuu on tässä korkea­kou­luilla, joiden tulee tarjota mahdol­li­suus opis­ke­luun myös kesällä.

     

    Opin­to­laina

     

    Opin­to­lai­nan vähäi­nen, harvoin täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen on heiken­tä­nyt opis­ke­li­jan perus­toi­meen­tu­loa ja opin­to­tuen riit­tä­vyyttä koko­nai­suu­des­saan. Järjes­tel­mää tulisi muut­taa siten, että se kannus­taisi opis­ke­li­joita turvaa­maan toimeen­tu­lo­aan rohkeam­min opin­to­lai­nalla, mikä kuvaa koulu­tuk­sen hank­ki­mi­sen inves­toin­ti­luon­tei­suutta. Opin­to­laina on edul­lista lainaa ja näin ollen vastuul­li­nen ja kustan­nus­te­ho­kas vaih­toehto rahoit­taa omat opin­not ja keskit­tää aikaa opin­noissa etene­mi­seen. Auto­maat­ti­nen laina­ta­kaus on terve­tul­lut uudis­tus. Ehdo­te­tun uudis­tuk­sen käyt­töön­otto vähen­tää byro­kra­tiaa ja on konkreet­ti­nen toimen­pide lainan­ot­toon kannus­ta­mi­sen lisää­mi­seksi. Tämä tuo selkeyttä myös opis­ke­li­jalle itsel­leen siitä, mihin etui­hin hän on oikeu­tettu. Kokoo­muk­sen mallissa opin­to­lai­nan käyttö painot­tuu vasta opin­to­jen loppu­vai­heessa, jolloin korko­ra­si­tus opis­ke­li­jalle on pienempi kuin nyky­jär­jes­tel­mässä.

     

    Opin­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keus

     

    Kokoo­mus esit­tää paran­nuk­sia opin­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keu­teen. Opin­to­lai­na­pai­not­tei­suu­den lisää­mi­sen reunaeh­tona on, että opin­to­lai­nan vero­vä­hen­nys­jär­jes­tel­mää kehi­te­tään yksi­se­lit­tei­sem­mäksi, ennalta tunne­tuksi ja korkoa­vus­tus­ten tulo­ra­joja tarkis­te­taan. Jotta opin­to­jen loppu­puo­lella opin­to­lai­nan käytöstä tulisi vartee­no­tet­ta­vampi vaih­toehto, tulee lainan vero­vä­hen­ny­soi­keutta muut­taa siten, että opis­ke­lija voi tutkin­non suori­tet­tu­aan vähen­tää kymme­nen vuoden ajan puolet maksa­mas­taan lainan lyhen­nyk­sestä vero­tuk­sessa ja omavas­tuu laske­taan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa-arvoi­nen ja turval­li­nen systeemi turvau­tua opin­to­lai­naan eikä siitä muodostu kohtuu­ton rasite valmis­tu­mi­sen jälkeen.

     

    Alle 20-vuotiai­den itse­näi­sesti asuvien opin­to­tuki

     

    Alle 20-vuotiai­den opis­ke­li­joi­den vanhem­pien tulo­jen vaiku­tus myön­net­tä­vään opin­to­tu­keen on selkeä epäkohta. Ongel­mia aiheu­tuu eten­kin silloin, kun vanhem­mat eivät kykene tai halua rahoit­taa jo täysi-ikäi­sen, 18-vuoti­aan, koto­aan poissa asuvan opis­ke­li­jan arkea ja opis­ke­luja. Eten­kin haja-asutusa­lueilla, jossa nuoren on pakko muut­taa toiselle paik­ka­kun­nalle saadak­seen esimer­kiksi amma­til­lista perus­o­pe­tusta, vaikeu­tuu monen opis­ke­li­jan toimeen­tulo ja arki. Kokoo­mus esit­tää, että vanhem­pien tulo­jen vaiku­tuk­sesta täysi-ikäi­sen opis­ke­li­jan opin­to­tu­keen tulee luopua ja kohdella itse­näistä ja täysi­käistä opis­ke­li­jaa tasa­ver­tai­sesti vastaa­vassa elämän­ti­lan­teessa olevien korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­hin nähden.

     

    Ateria­tuki

     

    Opis­ke­li­ja­hin­tai­sen ruoan tarjoa­mi­nen edis­tää opis­ke­li­ja­ter­veyttä ja paran­taa itse opis­ke­luun keskit­ty­mistä. Ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­sen myötä paine ateria­kor­vauk­sen nosta­mi­seen keven­tyi, kun ruoan alv:n laske­mi­nen 17 prosen­tista 12 prosent­tiin tapah­tui loka­kuussa 2009 ja ravin­to­la­ruoan alv:n laske­mi­nen 22 prosen­tista 13 prosent­tiin tulee tapah­tu­maan tule­vana kesänä, sekä ruoan alv:n edel­leen muut­ta­mi­nen 13 prosent­tiin kesällä 2010. Uudis­tus­ten tulee näkyä opis­ke­li­joille tarjot­ta­van ruoan hinnassa ja näin ateria­tuen koro­tuk­sen tarpeen pienen­ty­mi­senä, varsin­kin kun edel­li­sen opis­ke­lija-aterian hinnan­ko­ro­tuk­sen yhtey­dessä koro­tusta ei kompen­soitu edel­li­sen kerran opis­ke­li­joille.

     

    Perheel­li­set opis­ke­li­jat

     

    Päätoi­mi­sen opis­ke­lun tulee olla mahdol­lista myös perheel­li­selle opis­ke­li­jalle. Erityi­sen heikossa asemassa ovat yksin­huol­ta­jina toimi­vat päätoi­mi­set opis­ke­li­jat. Perheel­li­set opis­ke­li­jat ovat talou­del­li­sesti opis­ke­li­joista yksi heikoim­massa asemassa oleva ryhmä ja siksi paran­nus­ten tulee kiireel­li­sesti ja ensi­si­jai­sesti kohdis­tua heihin. On pohdit­tava onko opin­to­tu­ki­jär­jes­telmä oikea tapa vastata perheestä ja lapsista aiheu­tu­viin kustan­nuk­siin ja edesaut­taa perheel­lis­ten opis­ke­li­joi­den tilan­netta. Kokoo­mus ehdot­taa arvioi­ta­vaksi, että päätoi­mi­sille perheel­li­sille opis­ke­li­joille myön­net­täi­siin 145 euron opis­ke­li­ja­ko­ro­tus Kelan maksa­man lapsi­li­sän yhtey­dessä, kun lapsi­li­sää saavalle opis­ke­li­jalle Kela myön­tää myös opin­to­tuen. Opin­to­tu­ki­jär­jes­telmä on syytä pitää mahdol­li­sim­man yksin­ker­tai­sena, ja perhei­den toimeen­tu­loa turvaa­vana etuu­tena lapsi­li­sä­jär­jes­telmä olisi luon­teva keino paran­taa perheel­lis­ten opis­ke­li­joi­den heik­koa talou­del­lista asemaa.

     

    Harjoit­te­lua­jan palkka ja apuraha

     

    Opin­toi­hin kuulu­van ja päätoi­mi­sen harjoit­te­lua­jan palkan tai apura­han ei tule vaikut­taa opin­to­ra­han myön­tä­mi­seen, vaan harjoit­te­lua­jan palkka ja apuraha tulee huomioida kuten muukin ansio­tulo opin­to­tuen tulo­val­von­nassa. Uudis­tus paran­taisi opis­ke­li­jan mahdol­li­suuk­sia rahoit­taa loppu­työnsä apura­halla ja suju­voit­taisi työelä­mään siir­ty­mistä heti valmis­tu­mi­sen jälkeen.

     

    Opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­nan kehit­tä­mi­nen

     

    Kokoo­mus kannat­taa opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­ta­kri­tee­rin nostoa 5 opin­to­pis­tee­seen. Kokoo­mus näkee mahdol­li­seksi noston myös 5,5, jos opin­to­tu­ki­ko­ko­nai­suutta uudis­te­taan niin, että opis­ke­li­jan toimeen­tulo on turvattu. Tämä kannus­taa opin­to­tu­kea saavia päätoi­mi­seen opis­ke­luun ja omien opin­to­jen edis­ty­mi­sen aktii­vi­seen seuran­taan. Kevään 2010 aikana tehtä­vissä lisä­sel­vi­tyk­sissä tulee kuiten­kin kiin­nit­tää huomiota siihen, että seuran­ta­kri­tee­rin nosto tehdään korkea­kou­lu­jen kurs­seista myön­tä­mien opin­to­pis­tei­den perus­teella, mikä helpot­taa tavoit­teessa pysy­mi­sen seuran­taa. Muutok­set edel­lyt­tä­vät myös korkea­kou­luilta tarkis­tusta opin­to­pis­tei­siin tarvit­ta­vasta työmää­rästä, ettei­vät eri aloilla opis­ke­le­vat joutuisi kohtuut­to­man eriar­voi­seen asemaan tois­tensa kanssa. Tällä hetkellä esimer­kiksi opis­ke­li­joilla teknii­kan alalla, kiel­ten opis­ke­lussa tai työhar­joit­te­lu­pai­not­tei­sissa opet­ta­jao­pin­noissa opin­noissa on vaikeuk­sia pysyä tavoit­teissa huomat­ta­van tai epäta­sai­sesti jakau­tu­van työmää­rän takia. Myös opinto-ohjauk­seen on jatkossa panos­tet­tava entistä enem­män.

     

    Opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­ta­kri­tee­rin nosta­mi­nen linkit­tyy opis­ke­li­ja­ter­vey­teen. Jo nyt korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den terveys­tut­ki­muk­sissa on nähtä­vissä mielen­ter­vey­son­gel­mien kasvua. Opis­ke­li­ja­ter­vey­den kulma­ki­viä ovat­kin ennal­taeh­käi­sevä yhtei­sö­ter­veys ja opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huolto, jotka edis­tä­vät osal­taan opis­ke­lu­ky­kyä.

     

    Lisä­tie­toja:

     

    Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kos­ton puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Timo Heino­nen, timo.heinonen@eduskunta.fi, 050-512 2760

     

    Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kos­ton sihteeri Elina Laavi, elina.laavi@kokoomusnaiset.fi, 040-708 2121