Kokoomus.fi
Viisi vaihtoehtoa

Viisi vaihtoehtoa

Julkaistu: 7.9.10 Ohjelmatyö

Käytet­tä­vissä olevia vaihtoehtoja hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­ta­mi­seksi on viisi: työurien piden­tä­minen, julkisen hallinnon, erityi­sesti kuntien tuotta­vuuden lisää­minen, talous­kasvua vauhdit­tavien verouu­dis­tusten tekeminen, veron­ki­ris­tykset ja menojen leikkaukset.

Kokoomus kannattaa näistä ennen muuta kolmea ensin mainittua. Silloin joudutaan vähiten turvau­tumaan veron­ki­ris­tyksiin tai menoleik­kauksiin hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­tus­tal­koissa. Tavoit­tee­namme on turvata päivä­hoito, perus­koulu, terveys­kes­kukset ja muut arvos­ta­mamme hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan palvelut.

Kasvua verotuk­sella

Verotus vaikuttaa maini­tusta viidestä kohdasta kahteen. Ensin­näkin verotuk­sella kerätään varat yhteis­kun­tamme pyörit­tä­miseen. Pitkällä aikavä­lillä tulojen ja menojen on oltava kestä­vässä suhteessa toisiinsa. Toinen verotuksen rooli on voimakas ohjaus­vai­kutus. Sillä, mitä verotetaan ja miten paljon, on voimakas vaikutus ihmisten käyttäy­ty­miseen ja valin­toihin.

Meidän tulee jatkaa tällä halli­tus­kau­della aloitettua voima­kasta vihreää verouu­dis­tusta. Verotuksen painopis­tettä on siirrettävä pois työn tekemisen ja teettä­misen verot­ta­mi­sesta kohti ympäristöä kulut­tavan toiminnan verotusta. Verotuksen kohteet tulee valita siten, että se kannustaa tekemään työtä, työllis­tämään, yrittämään ja menes­tymään. Vain siten luodaan hyvin­vointia.

Muissakin puolueissa on käyty verokes­kus­teluun. Tuloksena on ikävä kyllä ollut enimmäkseen melko keveitä heittoja. On esitetty asioita, joilla ei ole yhteis­kunnan verotu­lojen kannalta juuri tekemistä sekä puhuttu itsensä kanssa ristiin. Suuri­tu­loisten verotuksen nosta­mi­sella saa aina poliit­tisia irtopis­teitä.

Veroja pitää kerätä veron­mak­su­kyvyn mukaan, mutta niinhän meillä jo tapah­tuukin. Kireän progres­siomme seurauksena tulove­rojen kerty­mästä hyvätu­loisin viisi prosenttia maksaa noin kaksi­kym­mentä prosenttia. Verotuk­sella on myös kiistaton vaikutus ihmisten ja yritysten toime­liai­suuteen. Veroasteen nosto heikentää talous­kasvua. Veroasteen nosta­minen pienentää siten kakkua, josta verot lohkaistaan, ja loppu­tulos voi jäädä vähäi­sem­mäksi.

Lisää kannus­tusta

Vihreä verouu­distus tarkoittaa, että keven­netään työn tekemisen ja teettä­misen verotusta. Vastaa­vasti kerätään enemmän veroja erityi­sesti ympäristöä rasit­ta­vasta kulutuk­sesta. Näin verotuksen keinoin kannus­tetaan ihmisiä tekemään työtä ja raken­tamaan Suomea. Samalla tavalla vihreässä verouu­dis­tuk­sessa kannus­tetaan ympäris­töys­tä­väl­lisiin valin­toihin.

Jotkut puolueet ovat ilmoit­taneet vastus­ta­vansa vihreää verouu­dis­tusta. Se tarkoittaa, että ne haluavat kiristää työn tekemisen ja teettä­misen verotusta sekä keventää energia- ja ympäris­tö­veroja. Jokainen voi tästä ymmärtää, että vihreän verouu­dis­tuksen vastustaja halua kannustaa ihmisiä tekemään vähemmän työtä ja pilaamaan enemmän luontoa. Saahan sitä mieltä toki olla, mutta ainakin minusta se on kaikin puolin väärä suunta.

Jatkossa hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoitus täytyy kerätä yhä enemmän kulutusta verot­ta­malla. Erityi­sesti ympäristöä rasit­tavan kulutuksen verotusta täytyy nostaa. Myös erilaiset terveyttä ja kansan­ter­veyttä haittaavien tuotteiden haitta­verot ovat järkeviä verotuksen kohteita.

Paras maa

Vaikka talous­kasvu on jo käynnis­tynyt, sen tuleva taso on epävarma. Onnis­tuneen elvytyksen laskun maksa­minen tarkoittaa, että kaikkeen hyvään ei riitä rahaa niin hyvin kuin ehkä viime vuosina. Jo menojen kasvun hillit­se­minen tarkoittaa, että joudutaan tekemään paljon arvova­lintoja. Mistä otetaan menopuo­lella liikku­matila kaikkein tärkeimpiin menoihin? Kokoo­muk­selle kynnys­ky­symys on, että kaikkein heikoim­massa asemassa olevien etuuksiin ei kajota. Tämä on sitä helpommin toteu­tet­ta­vissa, mitä rohkeammin luomme kasvun edelly­tyksiä, uudis­tamme työuria sekä kuntien ja valtion hallintoa.

Kun veroaste nousee, on sekin arvova­lin­tojen paikka. Mitä veroja nostetaan? Pääoma­veron korotuk­sesta on tullut joillekin veropo­li­tiikan viisasten kivi. Pääoma­ve­ro­tus­takin nostet­taneen hieman ensi vaali­kau­della. Kyse on enemmän verojär­jes­telmän oikeu­den­mu­kai­suu­desta kuin verotu­loista valtiolle.

Pääoma­veron nosta­minen prosent­tiyk­si­köllä toisi valtion kassaan noin 50 miljoonaa euroa. Esimer­kiksi arvon­li­sä­ve­rojen nosta­minen prosent­tiyk­si­köllä taas toisi noin 650 miljoonaa euroa. Arvon­li­sä­veroja prosent­tiyk­si­köllä korot­ta­malla saadaan siten sama kuin pääoma­tu­lo­ve­ro­tusta 13 prosent­tiyk­sikköä korot­ta­malla. On ihmisten tietoista harhaut­ta­mista antaa ymmärtää, ettei laman 12 miljardin euron laskun maksa­mi­seksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin nostaa pääoma­veroa.

Eri puolilta on esitetty myös osaa pääoma­ve­rosta kunnille niiden tuloja lisäämään. Pääoma­veron tuotto heittelee vielä paljon muita veroja enemmän talous­suh­dan­teiden mukana. Pääoma­veroon tukeutuva tulopohja olisi kädestä suuhun elävälle kunta­sek­to­rille myrkkyä nyt nähdyn kaltai­sessa laskusuh­dan­teessa. Sitä paitsi valtio kustantaa pääoma­ve­roilla myös noin seitsemän miljardin euron kuntien valtio­no­suudet.

Suomi valittiin Newsweek-lehden tutki­muk­sessa pari viikkoa sitten maailman parhaaksi maaksi. Se johtuu siitä, että olemme panos­taneet koulu­tukseen ja tasa-arvoisiin menes­ty­misen mahdol­li­suuksiin jokai­selle. Pienenä maana meidän on erityisen tärkeä saada jokainen eri alojen lahjakkuus käyttämään kykynsä täysi­mää­räi­sesti. Suomen menestys on johtunut myös siitä, että olemme osanneet huolehtia heikoim­mista ja kannustaa menes­tymään ja vauras­tumaan yhtä aikaa, ei asetta­malla nämä vastakkain.

Parhaan maan titteli kertoo enemmän siitä, mitä olemme tehneet aiemmin. Tämän päivän ja huomisen ratkai­suilla vaiku­tamme siihen, onko meillä kasvua ja vaurautta rahoittaa tasa-arvoinen koulutus, tervey­den­huolto ja sosiaa­li­pal­velut myös tulevai­suu­dessa. Jos valit­semme oikein, voimme olla myös tulevai­suu­dessa maailman paras maa.

[Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.9.2010]


Kokoomus.fi