Viisi vaih­toeh­toa

Julkaistu: 07.09.2010

Käytet­tä­vissä olevia vaih­toeh­toja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi on viisi: työurien piden­tä­mi­nen, julki­sen hallin­non, erityi­sesti kuntien tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen, talous­kas­vua vauh­dit­ta­vien vero­uu­dis­tus­ten teke­mi­nen, veron­ki­ris­tyk­set ja meno­jen leik­kauk­set.

Kokoo­mus kannat­taa näistä ennen muuta kolmea ensin mainit­tua. Silloin joudu­taan vähi­ten turvau­tu­maan veron­ki­ris­tyk­siin tai meno­leik­kauk­siin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­tus­tal­koissa. Tavoit­tee­namme on turvata päivä­hoito, perus­koulu, terveys­kes­kuk­set ja muut arvos­ta­mamme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut.

Kasvua vero­tuk­sella

Vero­tus vaikut­taa maini­tusta viidestä kohdasta kahteen. Ensin­nä­kin vero­tuk­sella kerä­tään varat yhteis­kun­tamme pyörit­tä­mi­seen. Pitkällä aika­vä­lillä tulo­jen ja meno­jen on oltava kestä­vässä suhteessa toisiinsa. Toinen vero­tuk­sen rooli on voima­kas ohjaus­vai­ku­tus. Sillä, mitä vero­te­taan ja miten paljon, on voima­kas vaiku­tus ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen ja valin­toi­hin.

Meidän tulee jatkaa tällä halli­tus­kau­della aloi­tet­tua voima­kasta vihreää vero­uu­dis­tusta. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä on siir­ret­tävä pois työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen verot­ta­mi­sesta kohti ympä­ris­töä kulut­ta­van toimin­nan vero­tusta. Vero­tuk­sen kohteet tulee valita siten, että se kannus­taa teke­mään työtä, työl­lis­tä­mään, yrit­tä­mään ja menes­ty­mään. Vain siten luodaan hyvin­voin­tia.

Muis­sa­kin puolueissa on käyty vero­kes­kus­te­luun. Tulok­sena on ikävä kyllä ollut enim­mäk­seen melko keveitä heit­toja. On esitetty asioita, joilla ei ole yhteis­kun­nan vero­tu­lo­jen kannalta juuri teke­mistä sekä puhuttu itsensä kanssa ristiin. Suuri­tu­lois­ten vero­tuk­sen nosta­mi­sella saa aina poliit­ti­sia irto­pis­teitä.

Veroja pitää kerätä veron­mak­su­ky­vyn mukaan, mutta niin­hän meillä jo tapah­tuu­kin. Kireän progres­siomme seurauk­sena tulo­ve­ro­jen kerty­mästä hyvä­tu­loi­sin viisi prosent­tia maksaa noin kaksi­kym­mentä prosent­tia. Vero­tuk­sella on myös kiis­ta­ton vaiku­tus ihmis­ten ja yritys­ten toime­liai­suu­teen. Veroas­teen nosto heiken­tää talous­kas­vua. Veroas­teen nosta­mi­nen pienen­tää siten kakkua, josta verot lohkais­taan, ja loppu­tu­los voi jäädä vähäi­sem­mäksi.

Lisää kannus­tusta

Vihreä vero­uu­dis­tus tarkoit­taa, että keven­ne­tään työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen vero­tusta. Vastaa­vasti kerä­tään enem­män veroja erityi­sesti ympä­ris­töä rasit­ta­vasta kulu­tuk­sesta. Näin vero­tuk­sen keinoin kannus­te­taan ihmi­siä teke­mään työtä ja raken­ta­maan Suomea. Samalla tavalla vihreässä vero­uu­dis­tuk­sessa kannus­te­taan ympä­ris­töys­tä­väl­li­siin valin­toi­hin.

Jotkut puolu­eet ovat ilmoit­ta­neet vastus­ta­vansa vihreää vero­uu­dis­tusta. Se tarkoit­taa, että ne halua­vat kiris­tää työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen vero­tusta sekä keven­tää ener­gia- ja ympä­ris­tö­ve­roja. Jokai­nen voi tästä ymmär­tää, että vihreän vero­uu­dis­tuk­sen vastus­taja halua kannus­taa ihmi­siä teke­mään vähem­män työtä ja pilaa­maan enem­män luon­toa. Saahan sitä mieltä toki olla, mutta aina­kin minusta se on kaikin puolin väärä suunta.

Jatkossa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus täytyy kerätä yhä enem­män kulu­tusta verot­ta­malla. Erityi­sesti ympä­ris­töä rasit­ta­van kulu­tuk­sen vero­tusta täytyy nostaa. Myös erilai­set terveyttä ja kansan­ter­veyttä hait­taa­vien tuot­tei­den hait­ta­ve­rot ovat järke­viä vero­tuk­sen kohteita.

Paras maa

Vaikka talous­kasvu on jo käyn­nis­ty­nyt, sen tuleva taso on epävarma. Onnis­tu­neen elvy­tyk­sen laskun maksa­mi­nen tarkoit­taa, että kaik­keen hyvään ei riitä rahaa niin hyvin kuin ehkä viime vuosina. Jo meno­jen kasvun hillit­se­mi­nen tarkoit­taa, että joudu­taan teke­mään paljon arvo­va­lin­toja. Mistä otetaan meno­puo­lella liik­ku­ma­tila kaik­kein tärkeim­piin menoi­hin? Kokoo­muk­selle kynnys­ky­sy­mys on, että kaik­kein heikoim­massa asemassa olevien etuuk­siin ei kajota. Tämä on sitä helpom­min toteu­tet­ta­vissa, mitä rohkeam­min luomme kasvun edel­ly­tyk­siä, uudis­tamme työuria sekä kuntien ja valtion hallin­toa.

Kun veroaste nousee, on sekin arvo­va­lin­to­jen paikka. Mitä veroja noste­taan? Pääoma­ve­ron koro­tuk­sesta on tullut joil­le­kin vero­po­li­tii­kan viisas­ten kivi. Pääoma­ve­ro­tus­ta­kin nostet­ta­neen hieman ensi vaali­kau­della. Kyse on enem­män vero­jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suu­desta kuin vero­tu­loista valtiolle.

Pääoma­ve­ron nosta­mi­nen prosent­tiyk­si­köllä toisi valtion kassaan noin 50 miljoo­naa euroa. Esimer­kiksi arvon­li­sä­ve­ro­jen nosta­mi­nen prosent­tiyk­si­köllä taas toisi noin 650 miljoo­naa euroa. Arvon­li­sä­ve­roja prosent­tiyk­si­köllä korot­ta­malla saadaan siten sama kuin pääoma­tu­lo­ve­ro­tusta 13 prosent­tiyk­sik­köä korot­ta­malla. On ihmis­ten tietoista harhaut­ta­mista antaa ymmär­tää, ettei laman 12 miljar­din euron laskun maksa­mi­seksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin nostaa pääoma­ve­roa.

Eri puolilta on esitetty myös osaa pääoma­ve­rosta kunnille niiden tuloja lisää­mään. Pääoma­ve­ron tuotto heit­te­lee vielä paljon muita veroja enem­män talous­suh­dan­tei­den mukana. Pääoma­ve­roon tukeu­tuva tulo­pohja olisi kädestä suuhun elävälle kunta­sek­to­rille myrk­kyä nyt nähdyn kaltai­sessa laskusuh­dan­teessa. Sitä paitsi valtio kustan­taa pääoma­ve­roilla myös noin seit­se­män miljar­din euron kuntien valtio­no­suu­det.

Suomi valit­tiin Newsweek-lehden tutki­muk­sessa pari viik­koa sitten maail­man parhaaksi maaksi. Se johtuu siitä, että olemme panos­ta­neet koulu­tuk­seen ja tasa-arvoi­siin menes­ty­mi­sen mahdol­li­suuk­siin jokai­selle. Pienenä maana meidän on erityi­sen tärkeä saada jokai­nen eri alojen lahjak­kuus käyt­tä­mään kykynsä täysi­mää­räi­sesti. Suomen menes­tys on johtu­nut myös siitä, että olemme osan­neet huoleh­tia heikoim­mista ja kannus­taa menes­ty­mään ja vauras­tu­maan yhtä aikaa, ei aset­ta­malla nämä vastak­kain.

Parhaan maan titteli kertoo enem­män siitä, mitä olemme tehneet aiem­min. Tämän päivän ja huomi­sen ratkai­suilla vaiku­tamme siihen, onko meillä kasvua ja vaurautta rahoit­taa tasa-arvoi­nen koulu­tus, tervey­den­huolto ja sosi­aa­li­pal­ve­lut myös tule­vai­suu­dessa. Jos valit­semme oikein, voimme olla myös tule­vai­suu­dessa maail­man paras maa.

[Kirjoi­tus on julkaistu Savon Sano­missa 5.9.2010]