• FI
  • SV
  • MENU
    Orpo: Vaali­ra­hoi­tuk­sen oltava avointa ja läpi­nä­ky­vää
    Twiittaa

    Orpo: Vaali­ra­hoi­tuk­sen oltava avointa ja läpi­nä­ky­vää

    Julkaistu: 30.09.2009 Vaalit

    Vaali­ra­hoi­tus on puhut­ta­nut suoma­lai­sia jo reilun puolen­toista vuoden ajan. Tuskin kukaan uskoi keväällä 2008 edel­li­sen puhu­jan anta­man haas­tat­te­lun jälkeen, millai­sia vaiku­tuk­sia ja myller­ryk­siä siitä syntyi. On käynyt selväksi, että vuosi­kym­me­niä vanhat toimin­ta­ta­vat eivät ole enää tämän päivämme avoi­muu­den tai moraa­li­sen tarkas­te­lun kestä­viä. Useaan ottee­seen on todettu, että itse laissa ja siihen liit­ty­vässä ohjeis­tuk­sessa on ollut puut­teita, mutta lakia ja ohjeita on myös nouda­tettu vaih­te­le­vin tulkin­noin.

    Vaali­ra­ha­lain vaatima avoi­muus ei ole koske­nut puoluei­den rahoi­tusta tähän asti lain­kaan. Tämä­kin on aiheut­ta­nut oman lisänsä kriit­ti­seen keskus­te­luun poliit­ti­sen toimin­nan rahoi­tuk­sesta. Olemme kuiten­kin tyyty­väi­siä siihen, että puolu­eet ovat julkis­ta­neet tuet kulu­neilta vuosilta ilman lain vaati­musta. Näin olemme saaneet katta­vam­man kuvan myös puoluei­den rahoi­tus­ka­na­vista.

    Kansan­edus­tus­lai­tok­semme on keskellä poik­keuk­sel­li­sen laajaa ja syvää poliit­tista krii­siä. Kyse ei ole vain vaali­ra­hoi­tusil­moi­tus­ten sisäl­tä­mistä epäsel­vyyk­sistä tai epäsel­västä lain­sää­dän­nöstä. Syvem­pää epäluot­ta­musta kuiten­kin herät­tää vuosi­kausia jatku­neen toimin­ta­kult­tuu­rin ajau­tu­mi­nen vastak­kain tämän päivän avoi­muus- ja moraa­li­vaa­ti­mus­ten kanssa. Tapamme toimia ei ole seuran­nut lain henkeä, vaan olemme olleet kiinni vanhoissa maan tavoissa, jotka ovat nyt tulleet tiensä päähän. Meidän on tässä salissa yhdessä löydet­tävä ratkaisu järjes­tel­män läpi­nä­ky­vyy­den ja oikeu­tuk­sen takaa­mi­seksi, jotta kansa­lais­ten luot­ta­mus voidaan palaut­taa.

    Vasta vuonna 2000 säädetty vaali­ra­ha­laki on ollut voimassa seit­se­missä vaaleissa. Vuoden 2007 edus­kun­ta­vaa­lit nosti­vat lain noudat­ta­mi­seen liit­ty­neet ongel­mat ja vaja­vai­suu­det todella esiin. Alun perin tuota lakia säädet­täessä katsot­tiin tiedo­tus­vä­li­nei­den huoleh­ti­van avoi­muu­den toteu­tu­mi­sesta. Kun alamme säätä­mään uutta lakia emme voi luot­taa pelk­kään julki­seen kont­rol­liin. Tarvi­taan aiem­paa yksi­se­lit­tei­sem­pää lain­sää­dän­töä sekä avoi­muu­den reipasta lisää­mistä. Uuden lain tulkin­nasta ei tule­vissa vaaleissa saa jäädä epäsel­vyyttä.

    Vali­tet­ta­vaa on ollut seurata tämän krii­sin leviä­mistä ja varsin­kin sitä millä tavoin jotkin tahot ovat halun­neet edis­tää omaa etuaan ja samalla heiken­tä­neet kansan­edus­tus­lai­tok­semme uskot­ta­vuutta. Yksin halli­tus tai päämi­nis­teri ei voi kantaa vastuuta tästä luot­ta­mus­krii­sistä, vaan vastuu kuuluu niin oppo­si­tiolle kuin halli­tuk­sel­le­kin sekä poliit­ti­selle kentälle täältä oikealta aivan sinne vasem­paan laitaan asti.

    Kansan­edus­ta­jina meiltä vaadi­taan tark­kaa lain­kuu­liai­suutta ja valmiutta toimin­tamme avoi­meen käsit­te­lyyn. Voin­kin todeta, ettemme todel­la­kaan ole tarpeeksi kyen­neet osoit­ta­maan suoma­lai­sille omaa valmiut­tamme näihin vaati­muk­siin. Vasta median voimak­kaan painos­tuk­sen alla on tämä vyyhti alka­nut keriy­tyä auki. Meillä on nyt käsis­sämme runsaasti infor­maa­tiota niin puoluei­den kuin edus­ta­jien vaali­ra­hoi­tuk­seen liit­tyen.

    Olemme voineet nähdä millä tavoin suoma­laista poliit­tista toimin­taa on viime vuosien aikana tuettu. Suuri osuus tästä vaali­ra­hoi­tuk­sesta on ollut lain­mu­kai­sesti ilmoi­tet­tua, moraa­li­sesti kestä­vää sekä demo­kra­tian toteu­tu­mi­sen kannalta tärkeää, mutta kaiken katta­van avoi­muu­den puut­tu­mi­nen on uhan­nut tehdä koko vaali­ra­hoi­tuk­sen kysee­na­lai­seksi.

    Uudesta vaali­ra­ha­lain­sää­dän­nöstä käytävä popu­lis­ti­nen kilpa­lau­lanta on lope­tet­tava.

    Vaali­ra­hoi­tuk­sen uudis­ta­mista pohti­vassa työryh­mässä ovat edus­tet­tuna kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tahtoo uudesta laista avoi­men ja läpi­nä­ky­vän järjes­tel­män, jota äänes­tä­jien on mahdol­lista seurata kampan­join­nin ollessa vielä käyn­nissä. Tahdomme myös edel­leen kannus­taa suoma­lai­sia osal­lis­tu­maan poliit­ti­sen toimin­nan rahoit­ta­mi­seen. Järjes­tel­mää on kehi­tet­tävä siten, että kynnys puoluei­den ja erityi­sesti ehdok­kai­den tuke­mi­seen ei nouse liian korkeaksi.

    Puoluei­den ja ehdok­kai­den tuke­mi­nen talkoo­työllä tai lahjoi­tuk­sin on demo­kra­tian tärkeim­piä toteu­tu­mis­muo­toja. Demo­kra­tia ei ole vain äänes­tä­mistä ja ehdolle aset­tu­mista. Kansa­lais­ten on demo­kra­tiassa voitava osal­lis­tua eri tavoin yhteis­ten asioi­den hoita­mi­seen. Suurin osa demo­kra­tian toteu­tu­mi­sesta on kannan otta­mista ja toimi­mista puoluei­den, ehdok­kai­den ajatus­maa­il­man ja vaali­työn edis­tä­mi­seksi.

    Vaali­ra­hoi­tus­lain säätä­mi­sessä on kyse paljolti erilai­sista rajan­ve­doista. Onko vain suora ehdok­kaalle tai puolu­eelle maksettu vaali­tuki todella se, mitä jatkossa seura­taan silmä tark­kana. Monessa tilan­teessa rahaa paljon tärkeäm­pää tukea on esimer­kiksi talkoo­työ tai muu ei-rahal­li­sen tuen muoto.

    Toinen kysy­mys joka herää, koskee kampan­ja­kat­toja. Onko järke­vää, että rajaamme yksit­täis­ten ehdok­kai­den tai puoluei­den kampan­joita, kun kampan­join­nilla on valta­van suuri merki­tys ylei­sen vaali­tie­toi­suu­den lisää­mi­sessä? Toisaalta kampan­ja­ka­tot voisi­vat johtaa vaali­työn siir­ty­mi­seen puolueita lähellä oleviin orga­ni­saa­tioi­hin, mikä ei varmasti ole aina­kaan vaali­ra­hoi­tuk­sen avoi­muu­den ja läpi­nä­ky­vyy­den kannalta toivot­taa. Eikö tärkeintä ole keskit­tyä siihen, että vaali­ra­hoi­tus on jatkossa tarkoin eritel­tyä tietoa, lain­mu­kaista ja moraa­li­sen tarkas­te­lun kestä­vää. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä ei pidä järke­vänä kampan­ja­kat­to­jen aset­ta­mista.

    Uutta lakia pohdit­taessa on väläy­telty erilai­sia esityk­siä tuen anta­jien rajaa­mi­seksi. Mieles­tämme on tärkeää, että jatkossa niin yksi­tyi­sillä henki­löillä, yrityk­sillä kuin yhtei­söil­lä­kin on mahdol­li­suus tukea puoluei­den ja ehdok­kai­den toimin­taa. Sen sijaan kuntien ja erilais­ten yhteis­kun­nan tuke­mien säätiöi­den tai vastaa­vien toimi­joi­den osal­lis­tu­mi­nen vaali­ra­hoi­tuk­seen on kiel­let­tävä jatkossa. Sama koskee myös yhtiöitä joissa valtio on enem­mis­tö­omis­ta­jana. Nykyi­sen puolue­tuen tulee olla se järjes­telmä, joka kana­voi yhteis­kun­nan tuen puoluei­den toimin­taan.

    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää tärkeänä ammat­tiyh­dis­tys­ten jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keutta, silloin kun sen tuotot käyte­tään järjes­tö­jen päätar­koi­tuk­sen toteut­ta­mi­seen. Mieles­tämme on ongel­mal­lista, jos palkan­saa­ja­liik­keen vero­vä­hen­ny­soi­keu­del­li­sia jäsen­mak­su­tuot­toja ohja­taan puoluei­den rahoit­ta­mi­seen. Mieles­tämme on syytä harkita myös yksi­tyis­hen­ki­löi­den ja yritys­ten puolueille anta­man tuen vero­vä­hen­ny­soi­keutta.

    Poliit­ti­nen järjes­tel­mämme on joutu­nut oikeu­te­tusti kritii­kin kohteeksi. Nyt on kuiten­kin luotava katse tule­vaan ja korjat­tava tilanne. Meidän tehtä­vä­nämme on varmis­taa, että vuosi­kym­me­niä vanhat toimin­ta­ta­vat jäävät nyt syrjään ja harp­paamme vaali­ra­hoi­tus­lain­sää­dän­nön ja toimin­nan avoi­muu­dessa tähän päivään.


    Kuvat