Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Alexander Stubb: Yhdistävä ohjelma
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Alexander Stubbin Yhdistävä ohjelma: Avoin, turvallinen ja kansainvälinen Suomi

Alexan­der Stub­bin Yhdis­tävä ohjelma: Avoin, turval­li­nen ja kansain­vä­li­nen Suomi

Julkaistu:

Alku: Maailma murrok­sessa

Tasa­val­lan presi­den­tin kolme pääteh­tä­vää liit­ty­vät ulko­po­li­tiik­kaan, ylipääl­lik­kyy­teen ja arvoi­hin. Jokai­sen kohdalla asema on ansait­tava. Ulko­po­liit­ti­nen linjani on arvo­poh­jai­nen realismi. Ylipääl­lik­könä olen vahvan puolus­tuk­sen lukko. Arvo­joh­ta­jana haluan kuun­nella ja ymmär­tää.  

Kylmän sodan jälkei­nen aika­kausi on ohi. Sen lopetti Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­naan. Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen - keski­näi­nen riip­pu­vuus, kauppa, tekno­lo­gia, ener­gia, infor­maa­tio ja valuutta - repi­vät meitä nyt eril­leen. Yhteis­työn väli­neet on aseel­lis­tettu. 

Me elämme suku­pol­vemme 1918-, 1945- ja 1989-hetkeä. Ajan­jak­soa, jolloin ymmär­rämme, että maailma on murrok­sessa, mutta emme vielä tark­kaan tiedä, mihin se johtaa. Menossa on uudel­leen­jako vallasta, josta käydään kamp­pai­lua niin globaa­lissa lännessä, idässä kuin eteläs­sä­kin. 

Ensim­mäi­nen maail­man­sota lopetti impe­ria­lis­min. Toinen maail­man­sota lopetti fasis­min. Kylmä sota lopetti kommu­nis­min. Meidän on pidet­tävä huoli siitä, että Puti­nin sota ei lopeta libe­ra­lis­mia, siis länsi­maista demo­kra­tiaa. 

Seuraava tasa­val­lan presi­dentti aloit­taa tehtä­vänsä maail­massa, jossa kansain­vä­li­set insti­tuu­tiot ja se sään­tö­poh­jai­nen maailma, johon olemme tottu­neet, heik­ke­ne­vät. Elämme rauhat­to­muu­den ja epäjär­jes­tyk­sen aika­kautta. Presi­den­tin on toimit­tava tämän murrok­sen keskellä. 

Uuden maail­man­jär­jes­tyk­sen raken­ta­mi­seen menee vähin­tään kymme­nen vuotta. Tulemme näke­mään niin vallan alueel­lis­tu­mista kuin epäpy­hiä liit­to­lai­suuk­sia. Maat ja alueet sekä kilpai­le­vat, käsit­te­le­vät konflik­te­jaan että teke­vät yhteis­työtä.  

Presi­den­tin on tehtävä töitä sen eteen, että pysymme kilpai­lu­ky­kyi­sinä, vältämme konflik­teja ja panos­tamme yhteis­työ­hön. Tässä uudessa tilan­teessa tasa­val­lan presi­den­tiltä vaadi­taan koke­musta, asian­tun­te­musta ja verkos­toja.   

Suomi on koko­aan suurempi toimija maail­massa. Olemme kaikilla mitta­reilla mitat­tuna yksi maail­man parhaista maista. Pystymme esimer­kil­lämme ja toimin­ta­val­lal­lamme vaikut­ta­maan siihen, millai­seksi uusi maail­man­jär­jes­tys muovau­tuu. 

Maail­maa ja Suomea ei voi typis­tää kolmeen point­tiin, mutta ne voivat toimia ohje­nuo­rana sille, mihin panos­tan tasa­val­lan presi­dent­tinä seuraa­van kuuden vuoden aikana. Presi­dent­tinä lupaan tehdä töitä avoi­men, turval­li­sen ja kansain­vä­li­sen Suomen puolesta. 

Avoin Suomi

Tasa­val­lan presi­dentti on arvo­joh­taja. Sellai­seksi kukaan ei voi kuiten­kaan itse­ään julis­taa. Asema on ansait­tava. Presi­dent­tinä haluan olla läsnä yhteis­kun­nal­li­sessa keskus­te­lussa. Ulko­po­li­tiikka ei ole sala­tie­dettä. Myös vaikeista asioista pitää voida keskus­tella ymmär­ret­tä­västi, sivis­ty­neesti ja arvok­kaasti.  

Suomi on avoin hyvin­voin­tiyh­teis­kunta, joka tukeu­tuu libe­raa­liin demo­kra­ti­aan, mark­ki­na­ta­lou­teen ja globa­li­saa­tioon. Itse­näi­syy­den aika­kau­den nousumme on menes­tys­ta­rina vailla vertaa. Olkaamme siitä ylpeitä. 

Meidän on vaalit­tava niitä perin­teitä, joilla Suomea on raken­nettu koko itse­näi­syy­temme ajan. Olemme sitkeä, sisu­kas ja sivis­ty­nyt kansa. Jaksamme myös silloin, kun muut vaipu­vat epätoi­voon. Emme anna periksi. Olemme valmiita tais­te­le­maan arvo­jemme puolesta. 

Menes­tyk­semme perus­tuu yksi­lön­va­pau­teen ja yhtei­söl­li­syy­teen. Pyrimme anta­maan tasa­ver­tai­sen mahdol­li­suu­den jokai­selle Suomessa asuvalle. Jokai­nen ihmi­nen on arvo­kas. Kunnioi­tamme ihmi­soi­keuk­sia ja toinen toisiamme. Vaikeis­sa­kin paikoissa ymmär­rämme, että niistä selvi­tään parhai­ten yhdessä. 

Yhteis­kun­tamme tärkein liima on luot­ta­mus. Sitä meillä ei ole varaa menet­tää. Avoin yhteis­kunta perus­tuu sanan­va­pau­teen, toimi­vaan kansa­lai­syh­teis­kun­taan ja oikeus­val­tioon. Pitä­käämme niistä kiinni. Ilman luot­ta­musta avoin yhteis­kunta rapis­tuu.  

Pienellä kansa­kun­nalla ei ole myös­kään varaa jakaan­tua. Me voimme olla asioista eri mieltä, mutta yhtei­sen säve­len löydämme parhai­ten keskus­te­le­malla ja kuun­te­le­malla. On paljon helpompi esit­tää mieli­pide kuin aset­tua toisen asemaan. Meidän tulee aidosti välit­tää.

Aina on viisaam­paa keskit­tyä niihin asioi­hin, jotka meitä yhdis­tä­vät. Se ei ole help­poa nyky­päi­vän maail­massa, jota ohjaa iden­ti­teet­ti­po­li­tiikka. Meidän on panos­tet­tava kult­tuu­riin, sivis­tyk­seen ja liikun­taan. Ne ovat yhdis­tä­viä teki­jöitä. Ne autta­vat jaksa­maan. 

Avoi­muus on myös uteliai­suutta. Kykyä kuun­nella, keskus­tella ja oppia. Tais­te­lua kyyni­syyttä vastaan. Muutos pelot­taa meitä kaik­kia, mutta olemalla muutok­selle avoin, siitä­kin selvi­tään. Sota, ilmas­ton­muu­tos, tekno­lo­gia ja maahan­muutto pelot­ta­vat. Juuri siksi niistä on keskus­tel­tava avoi­mesti.  

Suvait­se­vai­suus ei ole sitä, että suvait­semme vain niitä, jotka ovat kans­samme samaa mieltä. Suvait­se­vai­suus on sitä, että olemme avoi­mia erilai­sille näke­myk­sille. Sitä, että olemme valmiita keskus­te­le­maan ja kuun­te­le­maan - löytä­mään ratkai­suja yhdessä.  

Tasa­val­lan presi­dent­tinä lupaan tehdä töitä avoi­men Suomen puolesta. Lupaan kaikissa tilan­teissa puolus­taa demo­kra­tiaa, sanan­va­pautta ja oikeus­val­tiota. Lupaan kuun­nella, keskus­tella ja välit­tää. Lupaan tais­tella sen puolesta, että Suomi on kaikille meille edel­leen maail­man paras maa elää.  

Turval­li­nen Suomi

Tasa­val­lan presi­dentti on puolus­tus­voi­mien ylipääl­likkö. Me elämme rauhat­to­muu­den aika­kautta, jolloin ylipääl­li­kön rooli koros­tuu. Ylipääl­likkö johtaa Nato-Suomea. Suoma­lai­set ovat Suomen paras puolus­tus. Maan­puo­lus­tus­tahto on itse­näi­syy­temme perusta ja yhdis­tävä tekijä.

Olen ylpeä Suomen asevel­vol­li­suus­jär­jes­tel­mästä, joka on tuot­ta­nut meille erin­omai­sen varus­mies­kou­lu­tus­jär­jes­tel­män ja laajan reser­vin. Moni haluaa lisäksi palvella maata vapaa­eh­toi­sesti. Olen myös ylpeä siitä, että viime vuosina vapaa­eh­tois­ten nais­ten määrä on ollut ennä­tys­lu­ke­missa.

Suomeen ei juuri nyt kohdistu suoraa ulkoista uhkaa. Tämä johtuu siitä, että ulkoi­sen turval­li­suu­temme takaa kolme lukkoa. Näistä ensim­mäi­nen on uskot­tava ja vahva puolus­tus osana liit­to­kun­nan yhteistä puolus­tusta. Toinen on Suomen EU- ja Nato-jäse­nyys. Ja kolmas on Yhdys­val­tain kanssa solmit­tava DCA (Defence Coope­ra­tion Agree­ment), eli puolus­tusyh­teis­työ­so­pi­mus. Emme ole yksin, mutta kannamme oman vastuumme.  

Tämä ei tarkoita, että Venäjä olisi lakan­nut olemasta suurin turval­li­suusuh­kamme. Se on sitä aina ollut ja tulee sitä myös tule­vai­suu­dessa olemaan. Venäjä pyrkii liet­so­maan pelkoa ja aiheut­ta­maan epäva­kautta. Mutta me suoma­lai­set pidämme aina pään kylmänä - pärjäämme yhdessä.   

Meille ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on aina ollut olemas­sao­lon kysy­mys. Siksi meillä on ollut kyky reagoida histo­rian sara­na­koh­dissa yhte­näi­sesti, nopeasti ja jämä­kästi. Se on suoma­lai­suutta. Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on aina perus­tu­nut kahteen pila­riin eli idea­lis­miin ja realis­miin.  

Idea­lismi on sitä, että uskomme yhteis­työn, keski­näi­sen riip­pu­vuu­den, kans­sa­käy­mi­sen ja kaupan voimaan. Ajat­telu on osa euroop­pa­lai­suut­tamme. Talou­del­li­nen ja poliit­ti­nen yhteis­työ tekee sodasta epäto­den­nä­köi­sem­män. Tämä ajat­telu on toteu­tu­nut toisen maail­man­so­dan jälkeen Euroo­passa muuta­maa poik­keusta lukuun otta­matta. 

Realismi on sitä, että meillä on miehille pakol­li­nen varus­mies­pal­velu, jonka myös naiset voivat vapaa­eh­toi­sesti suorit­taa. Meillä on 900 000 soti­laal­li­sesti koulu­tet­tua henki­löä, 280 000 hengen sijoi­tettu ja moti­voi­tu­nut reservi, joka voidaan mobi­li­soida sotaa varten. Meillä on 62 F/A-18 hävit­tä­jää ja kohta 64 F-35A hävit­tä­jää. Lisäksi meillä on Puolan ohella Euroo­pan suurin kent­tä­ty­kistö ja ainoana Pohjois­maana pitkän kanta­man täsmä­aseita kaikille puolus­tus­haa­roille - siis maalle, merelle ja ilmaan.  

Olen huoles­tu­nut maamme kahtia­ja­kau­tu­mi­sesta ja sitä kautta sisäi­sestä turval­li­suu­des­tamme. Olen huolis­sani nuor­ten mielen­ter­vey­son­gel­mien kasvusta ja yksi­näi­syy­destä. Sekin kertoo siitä, että meidän pitää pyrkiä tule­maan enem­män yhteen kuin olla eril­lään. Kohdata enem­män kasvok­kain. Välit­tää.  

Tämä kaikki liit­tyy vahvasti turval­li­suus­po­li­tiik­kaan. Jakau­tu­nut kansa ei kykene puolus­tau­tu­maan. Meillä ei ole varaa pola­ri­soi­tua loka­lis­tei­hin ja globa­lis­tei­hin, vasem­mis­toon ja oikeis­toon, nuoriin ja vanhoi­hin. 

Meidän ei tule keskit­tyä siihen, mikä meidät erot­taa, vaan panos­taa siihen, mikä meitä yhdis­tää. Mieluum­min kuin että käytämme mega­fo­nia oman näke­myk­semme esit­tä­mi­seen, voisimme kuun­nella, mitä toisella on sanot­ta­vana. Mieluum­min kuin että käper­rymme omaan iden­ti­teet­tiimme, voisimme miet­tiä, miten löytäi­simme yhtei­sym­mär­ryk­sen.   

Tasa­val­lan presi­dent­tinä lupaan tehdä kaik­keni turval­li­sen Suomen puolesta. Lupaan pitää huolen siitä, että Suomi edis­tää rauhaa ja tukee kansain­vä­listä oikeutta. Lupaan yllä­pi­tää Suomen uskot­ta­vaa ja vahvaa omaa puolus­tus­ky­kyä osana Naton pelo­tetta ja puolus­tusta ja viedä Suomen Naton ytimeen. Lupaan lujit­taa ylipääl­lik­könä suoma­lais­ten vahvaa maan­puo­lus­tus­tah­toa. Lupaan tehdä kaik­keni sen eteen, että Suomi on myös sisäi­sesti turval­li­nen maa, meille kaikille.   

Kansain­vä­li­nen Suomi

Tasa­val­lan presi­dentti johtaa ulko­po­li­tiik­kaa yhteis­toi­min­nassa valtio­neu­vos­ton kanssa. Uudessa maail­man­po­liit­ti­sessa tilan­teessa se vaati kansain­vä­listä koke­musta, asian­tun­te­musta ja verkos­toja. Uudessa Nato-Suomessa se vaatii myös kykyä tehdä läheistä yhteis­työtä edus­kun­nan ja niiden viran­omais­ten kanssa, jotka pitä­vät huolta Suomen kansain­vä­li­sesti tunnus­te­tusta koko­nais­tur­val­li­suu­den toimin­ta­ta­vasta.  

Maailma on jakau­tu­nut karkeasti kolmeen valta­ke­hään: globaa­liin länteen, globaa­liin itään ja globaa­liin etelään. Globaa­liin länteen kuuluu noin 50 valtiota Pohjois-Ameri­kasta, Euroo­pasta, Aasiasta ja Osea­niasta. Me puolus­tamme nykyistä libe­raa­lia maail­man­jär­jes­tystä, jota olemme olleet raken­ta­massa ja joka hyödyt­tää meitä tällä­kin hetkellä.  

Globaa­liin itään kuuluu noin 25 valtiota. Sitä johtaa Kiina. Vana­ve­dessä tule­vat Venäjä ja Iran sekä maita, jotka usein äänes­tä­vät YK:ssa näiden kanssa. Globaali itä haluaa muut­taa nykyi­sen maail­man­jär­jes­tyk­sen. Kiina tekee sen stra­te­gi­sesti ja kärsi­väl­li­sesti raken­ta­malla riip­pu­vuus­suh­teita muuhun maail­maan. Se on hyöty­nyt sään­tö­poh­jai­sesta järjes­tel­mästä. Venäjä tekee sen disrup­tii­vi­sesti hyök­kää­mällä naapu­ri­mai­hinsa.   

Globaa­liin etelään kuuluu noin 125 maata. Aasiassa sitä johtaa maail­man väki­rik­kain maa, Intia. Lähi-idässä tahti­puik­koa pitää ener­gia­ri­kas Saudi-Arabia. Afri­kan suurim­pia talouk­sia ovat Nige­ria, Etelä-Afrikka ja Egypti. Lati­na­lai­sen Ameri­kan voima­val­tio on Brasi­lia. Globaali etelä ei halua valita puol­taan lännen ja idän välillä. Sille maailma ei jakaudu demo­kra­tioi­hin ja auto­kra­tioi­hin, vaan niihin, joiden kanssa joko voi tai ei voi tehdä yhteis­työtä.    

Globaa­lissa lännessä olemme luotet­tava kump­pani. Teemme tiivistä yhteis­työtä liit­to­lais­temme kanssa niin Euroo­pan unio­nissa kuin Natossa. Meidän ei tule sulkea pois mitään liit­to­kun­tamme yhteis­työn osa-aluetta. Meidän on oltava valmiita kanta­maan kortemme kekoon liit­to­lais­temme puolesta. Turval­li­suu­temme on yhtei­nen. Me Suomessa tuotamme, emme kuluta turval­li­suutta.  

Globaa­lin idän suun­taan olemme stra­te­gi­sia. Kiinan kanssa pidämme yllä suhteita, mutta vähen­nämme riskejä. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa sota­toi­mia Ukrai­nassa, emme pysty normaa­liin yhteis­työ­hön tai kans­sa­käy­mi­seen Venä­jän kanssa. Toimin­tamme määrit­tyy yhteis­ten linjaus­ten pohjalta liit­to­lais­temme kanssa.  

Globaa­lin etelän kanssa teemme yhteis­työtä laajalla rinta­malla. Solmimme toimi­vat ja tasa­ver­tai­set suhteet niin Aasi­aan, Afrik­kaan kuin Lati­na­lai­seen Amerik­kaan. Lähi-idässä ja muualla olemme valmiita välit­tä­mään rauhaa ja kanta­maan kortemme kekoon rauhan­tur­vaa­mi­sessa ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­nassa. Me emme mora­li­soi tai ehdol­lista. Teemme yhteis­työtä omien arvo­jemme pohjalta. 

Globaa­lissa lännessä on ymmär­ret­tävä, että maail­man­jär­jes­tys on muut­tu­massa. Jos haluamme yllä­pi­tää sään­tö­poh­jaista ja nykyi­siin kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin pohjau­tu­vaa järjes­tel­mää, meidän on saatava globaali etelä puolel­lemme - emmekä voi myös­kään eris­täy­tyä globaa­lista idästä koko­naan.  

Globaa­leja haas­teita - kuten ilman­muu­tos, tekno­lo­gian murros tai demo­gra­fia - ei voi ratkaista yksin tai länsi­mai­den kesken. Tarvi­taan kansain­vä­listä yhteis­työtä ja monen­kes­ki­siä insti­tuu­tioita. Siis yhtei­siä sään­töjä ja toimia, joilla haas­teet ratkais­taan yhdessä.  

Tasa­val­lan presi­dent­tinä lupaan tehdä töitä sen eteen, että Suomi ajaa maail­massa arvo­poh­jaista reaa­li­po­li­tiik­kaa. Lupaan olla luotet­tava kump­pani länti­sille liit­to­lai­sil­lemme. Lupaan olla stra­te­gi­nen kilpai­lija niille, jotka idässä arvo­jamme haas­ta­vat. Lupaan olla yhteis­työ­ky­kyi­nen toimija globaa­lin etelän suun­taan.   

Uusi alku: Suomi yhte­näi­senä

Valmis­tau­tu­kaamme siis maail­maan, joka tulee olemaan murrok­sessa vähin­tään seuraa­van tasa­val­lan presi­den­tin toimi­kau­den ajan. Se kylmän sodan jälkei­nen aika­kausi, johon me olimme jo tottu­neet, on nyt ohi. Meidän on kyet­tävä luovi­maan rauhat­to­muu­den ja epäjär­jes­tyk­sen maail­massa. Yhte­näi­senä. 

Selviäm­mekö kansa­kun­tana tästä murrok­sesta? Totta kai selviämme. Olemme selvin­neet kaikista histo­rian sara­koh­dista, ja niin myös tällä kertaa. Se on pienen ja sinnik­kään kansa­kun­nan elinehto. Lähtö­koh­tana on, että me teemme sen yhdessä ja yhte­näi­senä.  

Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä seka­sor­toi­selta, ei kannata vaipua epätoi­voon. Pelko on huonoin mahdol­li­nen ohje­nuora ulko­po­li­tiik­kaan. Kyllä, tulemme näke­mään valtioi­den välistä kilpai­lua. Kyllä, tulemme näke­mään paikal­li­sia, jopa alueel­li­sia konflik­teja. Mutta yhteis­työn tarve ei katoa mihin­kään. Se tulee vain muut­ta­maan muoto­aan. Kaikki ymmär­tä­vät, että ilman globaa­lia yhteis­työtä me emme voi ratkaista ilmas­ton­muu­tosta, tekno­lo­gian vallan­ku­mousta tai väes­tö­haas­teita. Nämä­kin on ratkais­tava yhdessä.   

Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottu­neet. Epävar­muutta, joka voi joskus pelot­taa­kin. Jokai­seen risah­duk­seen ei kuiten­kaan pidä reagoida. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa maltti on aina valt­tia. Mutta valmis­tau­tu­kaamme siihen, että välillä joudumme reagoi­maan muut­tu­viin olosuh­tei­siin myös ripeästi, kuten viime vuonna teimme Nato-jäse­nyy­den osalta.    

Samalla pidän erityi­sen tärkeänä, että puolus­tamme niitä arvoja, jotka ovat tehneet Suomesta monella tapaa maail­man malli­maan. Olkaamme ylpeitä siitä, mitä olemme saavut­ta­neet. Näyt­tä­käämme esimer­killä, miksi avoin yhteis­kunta, libe­raali demo­kra­tia, oikeus­val­tio, tasa-arvo ja mark­ki­na­ta­lous ovat toimi­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kulma­ki­viä.   

Keskit­ty­käämme siis oleel­li­seen. Keskit­ty­käämme siihen, että yllä­pi­dämme vahvaa ja uskot­ta­vaa omaa puolus­tus­ky­kyä osana Naton pelo­tetta ja puolus­tusta. Keskit­ty­käämme siihen, että olemme luotet­tava kump­pani liit­to­lai­sil­lemme. Ja keskit­ty­käämme sisäi­sesti siihen, että puolus­tamme demo­kra­tiaa, pysymme yhte­näi­sinä näinä vaikeina aikoina.   

Presi­dent­tinä en halua jakaa, haluan yhdis­tää. En halua tuomita, haluan ymmär­tää. Haluan raken­taa siltoja ja välit­tää rauhaa silloin, kun sitä tarvi­taan. Samalla olen valmis teke­mään kovia­kin päätök­siä, kun niitä vaadi­taan.    

Presi­dent­tinä lupaan olla yhdis­tävä tekijä. Lupaan raken­taa avointa, turval­lista ja kansain­vä­listä Suomea. Lupaan mennä koko Suomen etu edellä, aina ja yhdessä. 

Ohjel­man PDF-muodossa voit ladata täältä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

Skip to content