Toisen asteen tulevaisuudennäkymiä

Koulutuspolitiikan vallan vaihto takaa koulutussektorille monessa mielessä paremman tulevaisuuden. Näin on myös toisella asteella.

Osaamisbudjetti

Sinivihreän hallituksen ensimmäinen talousarvio on monin tavoin todellinen osaamisbudjetti. Esitykseen sisältyy mittavia panoksia perusopetuksen laadun parantamiseen, ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrien lisäämiseen ja korkeakoulujen rahoitukseen. Unohtaa ei myöskään voi opintorahan ja opiskelijoiden tulorajojen korotuksia.

Viisas, sivistynyt, humaani

OPM:n suunnitelma koulutuksesta ja tutkimuksesta vuosille 2007?2012 on tietysti vasta luonnosvaiheessa, mutta sen voi jo nyt sanoa olevan raikas, ajassa kiinni oleva ja rakenteellisesti älykäs. Kesu- luonnoksessa on ilmaistu selkeästi monia keskeisiä kehittämistyön lähtökohtia. Ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muutoksen konkreettinen esiintuonti on hyvä lähtökohta työlle. Duaalimallin säilyttäminen, koulutusmäärien ennakointi, työn ohessa kouluttautuminen ja taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön saatavuus ovat tärkeitä näkökohtia, jotka eivät jää epäselviksi.

Duaalimalli

Duaalimalli on suomalaisen koulutuspoliittisen keskustelun kestoaihe. Osallistuin tässä taannoin keskustelutilaisuuteen, jossa aiheena oli koulutuksen nykytila ja sen kehittäminen tulevaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui edustajia kaikilta koulutusasteilta ja ?muodoista; peruskouluista, lukioista, ammattikouluista, kansanopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Uusinta uutta

Keneltäkään ei varmasti ole jäänyt huomaamatta, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle Suomea kohtaa työvoimapula. Työvoimapula kohdistuu kaikkein voimakkaimmin aloille ja työtehtäviin, joissa tarvitaan ammatillisen toisen asteen koulutusta. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, ovat juuri nyt tehtävät päätökset kriittisiä työvoimapulaan vastaamisen kannalta.

Lissabon, innovaatiot ja liikkuvuus

Euroopan Unionin koulutuspoliittisella yhteistyöllä on merkittävä sija koulutusjärjestelmämme kehittämisessä. Yhteisön päätöksin ei kuitenkaan voida eikä pidä voida vaikuttaa järjestelmämme ytimiin, esimerkiksi koulutusjärjestelmämme organisointiin tai opetussisältöihin. Parhaimmillaan EU-yhteistyö antaa meille eväitä kotimaisen koulutuspolitiikan valintojen tekemiseen ja oppia muiden jäsenmaiden onnistumisen – ja myös epäonnistumisen – tuomista kokemuksista. Yhteisön ohjelmilla on huomattava rooli oppilaitostemme kansainvälisen toiminnan vahvistajana sekä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden ja eurooppalaisen T&K -yhteistyön lisääjänä.

Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen vihdoin vauhtiin

Yliopistojen uusia toimintarakenteita valmistelleet suunnitteluryhmät ovat jättäneet ehdotuksensa opetusministeriölle. Esitykset koskevat Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämistä, Joensuun ja Kuopion yliopistojen liittoyliopistohanketta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston liittymistä yhteiseen yliopistokonsortioon.

Opiskelijoiden opintososiaalisessa asemassa päätettävää

Pelkkä miettiminen ei nimittäin riitä. Opintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan taloudelliset edellytykset päätoimiseen opiskeluun ja siten edesauttaa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista. Riittävä ja kannustava opintotuki houkuttelee kouluttautumaan ja valmistumaan korkeakoulusta. Vuonna 2005 opintotuen käyttöaste vaihteli lukio-opiskelijoiden 23 prosentista ammattikorkeakouluopiskelijoiden 83 prosentin käyttöasteeseen. Ammatillisissa oppilaitoksissa käyttöaste oli 73 prosenttia ja yliopistoissa 61 prosenttia. Opintotuen kokonaissaajamäärä oli 317 937 opiskelijaa. Opintotuki näkyy huomattavalla määrällä opiskelijoista tiliotteessa. Sen kokonaissuuruus vain on pieni ? Pohjoismaista pienin.