Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / 2007

Vuosi: 2007

1.10.2007

Toisen asteen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä

Koulu­tus­po­li­tii­kan vallan vaihto takaa koulu­tus­sek­to­rille monessa mielessä parem­man tule­vai­suu­den. Näin on myös toisella asteella.

1.9.2007

Osaa­mis­bud­jetti

Sini­vih­reän halli­tuk­sen ensim­mäi­nen talous­ar­vio on monin tavoin todel­li­nen osaa­mis­bud­jetti. Esityk­seen sisäl­tyy mitta­via panok­sia perus­o­pe­tuk­sen laadun paran­ta­mi­seen, amma­til­li­sen koulu­tuk­sen ja oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen määrien lisää­mi­seen ja korkea­kou­lu­jen rahoi­tuk­seen. Unoh­taa ei myös­kään voi opin­to­ra­han ja opis­ke­li­joi­den tulo­ra­jo­jen koro­tuk­sia.

1.8.2007

Viisas, sivis­ty­nyt, humaani

OPM:n suun­ni­telma koulu­tuk­sesta ja tutki­muk­sesta vuosille 2007?2012 on tietysti vasta luon­nos­vai­heessa, mutta sen voi jo nyt sanoa olevan raikas, ajassa kiinni oleva ja raken­teel­li­sesti älykäs. Kesu- luon­nok­sessa on ilmaistu selkeästi monia keskei­siä kehit­tä­mis­työn lähtö­koh­tia. Ikära­ken­teen ja elin­kei­no­ra­ken­teen muutok­sen konkreet­ti­nen esiin­tuonti on hyvä lähtö­kohta työlle. Duaa­li­mal­lin säilyt­tä­mi­nen, koulu­tus­mää­rien enna­kointi, työn ohessa koulut­tau­tu­mi­nen ja taiteen perus­o­pe­tuk­sen ja vapaan sivis­tys­työn saata­vuus ovat tärkeitä näkö­koh­tia, jotka eivät jää epäsel­viksi.

1.7.2007

Duaa­li­malli

Duaa­li­malli on suoma­lai­sen koulu­tus­po­liit­ti­sen keskus­te­lun kestoaihe. Osal­lis­tuin tässä taan­noin keskus­te­lu­ti­lai­suu­teen, jossa aiheena oli koulu­tuk­sen nyky­tila ja sen kehit­tä­mi­nen tule­vai­suu­dessa. Tilai­suu­teen osal­lis­tui edus­ta­jia kaikilta koulu­tusas­teilta ja ?muodoista; perus­kou­luista, lukioista, ammat­ti­kou­luista, kansan­opis­toista, ammat­ti­kor­kea­kou­luista ja yliopis­toista.

1.6.2007

Uusinta uutta

Kenel­tä­kään ei varmasti ole jäänyt huomaa­matta, että suur­ten ikäluok­kien jäädessä eläk­keelle Suomea kohtaa työvoi­ma­pula. Työvoi­ma­pula kohdis­tuu kaik­kein voimak­kaim­min aloille ja työteh­tä­viin, joissa tarvi­taan amma­til­li­sen toisen asteen koulu­tusta. Vaikka tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on hanka­laa, ovat juuri nyt tehtä­vät päätök­set kriit­ti­siä työvoi­ma­pu­laan vastaa­mi­sen kannalta.

2.5.2007

Lissa­bon, inno­vaa­tiot ja liik­ku­vuus

Euroo­pan Unio­nin koulu­tus­po­liit­ti­sella yhteis­työllä on merkit­tävä sija koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kehit­tä­mi­sessä. Yhtei­sön päätök­sin ei kuiten­kaan voida eikä pidä voida vaikut­taa järjes­tel­mämme ytimiin, esimer­kiksi koulu­tus­jär­jes­tel­mämme orga­ni­soin­tiin tai opetus­si­säl­töi­hin. Parhaim­mil­laan EU-yhteis­työ antaa meille eväitä koti­mai­sen koulu­tus­po­li­tii­kan valin­to­jen teke­mi­seen ja oppia muiden jäsen­mai­den onnis­tu­mi­sen - ja myös epäon­nis­tu­mi­sen - tuomista koke­muk­sista. Yhtei­sön ohjel­milla on huomat­tava rooli oppi­lai­tos­temme kansain­vä­li­sen toimin­nan vahvis­ta­jana sekä opis­ke­li­joi­den ja opet­ta­jien liik­ku­vuu­den ja euroop­pa­lai­sen T&K -yhteis­työn lisää­jänä.

1.3.2007

Yliopis­to­jen raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen vihdoin vauh­tiin

Yliopis­to­jen uusia toimin­ta­ra­ken­teita valmis­tel­leet suun­nit­te­lu­ryh­mät ovat jättä­neet ehdo­tuk­sensa opetus­mi­nis­te­riölle. Esityk­set koske­vat Helsin­gin kaup­pa­kor­kea­kou­lun, Teknil­li­sen korkea­kou­lun ja Taide­teol­li­sen korkea­kou­lun yhdis­tä­mistä, Joen­suun ja Kuopion yliopis­to­jen liit­to­y­li­opis­to­han­ketta sekä Turun kaup­pa­kor­kea­kou­lun ja Turun yliopis­ton liit­ty­mistä yhtei­seen yliopis­to­kon­sor­tioon.

15.1.2007

Opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­li­sessa asemassa päätet­tä­vää

Pelkkä miet­ti­mi­nen ei nimit­täin riitä. Opin­to­tuen tarkoi­tus on turvata opis­ke­li­jan talou­del­li­set edel­ly­tyk­set päätoi­mi­seen opis­ke­luun ja siten edesaut­taa koulu­tus­po­liit­tis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mista. Riit­tävä ja kannus­tava opin­to­tuki houkut­te­lee koulut­tau­tu­maan ja valmis­tu­maan korkea­kou­lusta. Vuonna 2005 opin­to­tuen käyt­tö­aste vaih­teli lukio-opis­ke­li­joi­den 23 prosen­tista ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den 83 prosen­tin käyt­tö­as­tee­seen. Amma­til­li­sissa oppi­lai­tok­sissa käyt­tö­aste oli 73 prosent­tia ja yliopis­toissa 61 prosent­tia. Opin­to­tuen koko­nais­saa­ja­määrä oli 317 937 opis­ke­li­jaa. Opin­to­tuki näkyy huomat­ta­valla määrällä opis­ke­li­joista tiliot­teessa. Sen koko­nais­suu­ruus vain on pieni ? Pohjois­maista pienin.

Skip to content