Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Toisen asteen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä

Toisen asteen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä

Julkaistu:

Vasem­mis­ton nuori­so­kou­lua koske­vat haihat­te­lut on vihdoin heitetty romu­kop­paan - siis sinne, minne ne ovat jouta­neet jo länsi­naa­pu­ris­sam­me­kin. Koska työmark­ki­noilla tarvi­taan erilai­sia osaa­jia, tulee lukioi­den ja amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten tarjota toisis­taan selvästi poik­kea­vaa koulu­tusta. Amma­til­li­nen koulu­tus on työelä­mä­läh­töistä, lukio yleis­si­vis­tä­vää. Nämä erilai­set roolit ja niiden vahvis­ta­mi­nen ovat avain menes­tyk­seen.

Amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten ja lukioi­den väli­nen yhteis­työ on kyllä kanna­tet­ta­vaa, kunhan se ei tarkoita niiden omalei­mai­suu­den ja erilai­sen tutkin­to­ra­ken­teen vesit­tä­mistä. Itse asiassa on niin, että jos toimi­jat muut­tui­si­vat kovin saman­lai­siksi, ei niiden yhteis­työssä olisi mieltä, koska niillä ei olisi toisil­leen enää mitään annet­ta­vaa.

Lukioi­den­kin väli­sessä yhteis­työssä pätee, että siinä on voimaa silloin, kun eri tavoin erikois­tu­neet kump­pa­nit täyden­tä­vät toisi­aan. Verkos­toi­tu­mi­nen on tärkeää varsin­kin pienille lukioille, jotka voivat sen myötä lisätä opis­ke­li­joi­densa valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia. Lukioi­den ja yliopis­to­jen välistä yhteis­työtä kehit­tä­mällä voidaan puoles­taan tarjota edis­ty­neille lukio-opis­ke­li­joille sopi­via haas­teita syven­tä­vien kurs­sien muodossa.

Näyt­tää siltä, että monelle perus­kou­lun päät­tä­välle nuorelle ei ole oikein kirkas­tu­nut, miten lukio ja amma­til­li­nen koulu­tus eroa­vat toisis­taan. Tämä ei ole mikään ihme, kun asia ei tunnu kirkas­tu­neen kaikille polii­ti­koil­le­kaan. Näen yhdessä koko sivis­tys­va­lio­kun­nan kanssa, että tämän asian selvit­tä­mi­nen on koulu­tus­va­lin­to­jaan teke­välle nuorelle erit­täin tärkeää.

Sivis­tys­va­lio­kun­nan huomiota on useissa yhteyk­sissä kiin­ni­tetty perus­o­pe­tuk­sen ja toisen asteen nivel­vai­heen opin­to­jen ohjauk­sessa ilme­ne­viin puut­tei­siin. Riit­tä­vällä henki­lö­koh­tai­sella ohjauk­sella voitai­siin varmis­taa koulu­tus­va­lin­to­jen osuvuus ja ehkäistä myöhem­pää opin­to­jen keskeyt­tä­mistä. Samalla joudu­tet­tai­siin myös opis­ke­li­joi­den valmis­tu­mista. Ammat­ti­tai­toi­sella ohjauk­sella vältyt­täi­siin monelta tilan­teelta, jossa nuori tuskas­tuu väärään koulu­tus­va­lin­taan ja yhteis­kunta hukkaa resurs­se­jaan.

Sivis­tys­va­lio­kunta katsoi jo vuonna 2002 anta­mas­saan lausun­nossa, että yhtä päätoi­mista opinto-ohjaa­jaa kohti voi olla enin­tään 250 oppi­lasta. Monin paikoin ei kuiten­kaan ole päästy lähel­le­kään tätä tasoa, ja useista lukioista puut­tuu yhä päätoi­mi­nen opinto-ohjaaja. Tämä epäkohta tulisi saada pikai­sesti korjat­tua, sillä Turussa tehdyn tutki­muk­sen mukaan tyyty­väi­syys opin­to­jen ohjauk­seen on selvästi ylei­sem­pää niissä oppi­lai­tok­sissa, joissa on päätoi­mi­nen opinto-ohjaaja.

Toisen asteen koulu­tuk­sen kohdalla valio­kunta koros­taa myös opet­taja - ryhmä­noh­jaaja - opinto-ohjaaja -akse­lin merki­tystä. Varsin­kin opin­to­jen alku­vai­heessa tämän akse­lin tulisi tehok­kaasti tukea nuorta luku- ja opis­ke­lu­tek­nii­kan hiomi­sessa ja tehok­kaan työryt­min löytä­mi­sessä.

Amma­til­li­sella puolella henki­lö­koh­tai­sen ohjauk­sen merki­tys on lisään­ty­nyt mm. entistä räätä­löi­dym­pien opinto-ohjel­mien vuoksi. Lukioissa henki­lö­koh­tai­sen ohjauk­sen tarvetta on lisän­nyt luokat­to­muus ja hajau­tettu yliop­pi­las­tut­kinto. Lukioissa on tren­dinä ollut yhä useam­man päivä­lu­kion opis­ke­li­jan opin­to­jen veny­mi­nen yli kolmeen vuoteen. Viimei­sen parin vuoden aikana tilanne on opetus­hal­li­tuk­sen mukaan kuiten­kin kään­ty­nyt parem­paan päin. Niinpä kun vuonna 2004 yli kolme vuotta lukiossa opis­kel­leita oli 16,4 %, oli vastaava luku vuonna 2006 selvästi alhai­sempi eli 13,9 %. Luku on yhä liian korkea, mutta muutos­suunta on onneksi oikea.

Menneinä vuosina on monelle ammat­tiin opis­ke­le­valle tehty karhun­pal­ve­lus koulut­ta­malla hänet alalle, jolla on jo ennes­tään ollut ylitar­jon­taa. Opetus­mi­nis­te­riön Koulu­tus ja tutki­mus 2007 - 2012 -luon­nok­sen vahvuuk­siin
kuuluu kyky nähdä se, että tarvit­semme erilai­sia osaa­jia, ja pyrki­mys mitoit­taa koulu­tuk­sen aloi­tus­pai­kat työelä­män tarpei­den mukaan. Suun­ni­tel­missa on vähen­tää toisen asteen aloi­tus­paik­koja mm. kult­tuu­rin ja tieto­jen­kä­sit­te­lyn opin­toa­loilla ja lisätä tarjon­taa mm. raken­nusa­lalla sekä sosi­aali-, terveys- ja liikunta-alan koulu­tuk­sessa.

Erilai­suu­den arvos­ta­mi­nen ei ole vain sana­he­li­nää. Parhaim­mil­laan se näkyy toisella asteella siinä, että tarjoamme nuorelle erilai­sia vaih­toeh­toja ja ohjausta, jonka avulla hän löytää itsel­leen sopi­van koulu­tuk­sen.

Raija Vaha­salo
kansan­edus­taja, edus­kun­nan sivis­tys­va­lio­kun­nan pj
kasva­tus­tie­teen mais­teri


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.6.2024

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2024-2026 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 14.6.2024 valin­nut kokoo­muk­sen ohjel­ma­työn verkos­toille vastuu­hen­ki­löt. Verkos­to­jen jäse­nyys on avointa kaikille puolu­een jäse­nille. Verkos­toi­hin pääsee liit­ty­mään

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

Skip to content