Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Toisen asteen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä

Toisen asteen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä

Julkaistu:

Vasem­mis­ton nuori­so­kou­lua koske­vat haihat­te­lut on vihdoin heitetty romu­kop­paan - siis sinne, minne ne ovat jouta­neet jo länsi­naa­pu­ris­sam­me­kin. Koska työmark­ki­noilla tarvi­taan erilai­sia osaa­jia, tulee lukioi­den ja amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten tarjota toisis­taan selvästi poik­kea­vaa koulu­tusta. Amma­til­li­nen koulu­tus on työelä­mä­läh­töistä, lukio yleis­si­vis­tä­vää. Nämä erilai­set roolit ja niiden vahvis­ta­mi­nen ovat avain menes­tyk­seen.

Amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten ja lukioi­den väli­nen yhteis­työ on kyllä kanna­tet­ta­vaa, kunhan se ei tarkoita niiden omalei­mai­suu­den ja erilai­sen tutkin­to­ra­ken­teen vesit­tä­mistä. Itse asiassa on niin, että jos toimi­jat muut­tui­si­vat kovin saman­lai­siksi, ei niiden yhteis­työssä olisi mieltä, koska niillä ei olisi toisil­leen enää mitään annet­ta­vaa.

Lukioi­den­kin väli­sessä yhteis­työssä pätee, että siinä on voimaa silloin, kun eri tavoin erikois­tu­neet kump­pa­nit täyden­tä­vät toisi­aan. Verkos­toi­tu­mi­nen on tärkeää varsin­kin pienille lukioille, jotka voivat sen myötä lisätä opis­ke­li­joi­densa valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia. Lukioi­den ja yliopis­to­jen välistä yhteis­työtä kehit­tä­mällä voidaan puoles­taan tarjota edis­ty­neille lukio-opis­ke­li­joille sopi­via haas­teita syven­tä­vien kurs­sien muodossa.

Näyt­tää siltä, että monelle perus­kou­lun päät­tä­välle nuorelle ei ole oikein kirkas­tu­nut, miten lukio ja amma­til­li­nen koulu­tus eroa­vat toisis­taan. Tämä ei ole mikään ihme, kun asia ei tunnu kirkas­tu­neen kaikille polii­ti­koil­le­kaan. Näen yhdessä koko sivis­tys­va­lio­kun­nan kanssa, että tämän asian selvit­tä­mi­nen on koulu­tus­va­lin­to­jaan teke­välle nuorelle erit­täin tärkeää.

Sivis­tys­va­lio­kun­nan huomiota on useissa yhteyk­sissä kiin­ni­tetty perus­o­pe­tuk­sen ja toisen asteen nivel­vai­heen opin­to­jen ohjauk­sessa ilme­ne­viin puut­tei­siin. Riit­tä­vällä henki­lö­koh­tai­sella ohjauk­sella voitai­siin varmis­taa koulu­tus­va­lin­to­jen osuvuus ja ehkäistä myöhem­pää opin­to­jen keskeyt­tä­mistä. Samalla joudu­tet­tai­siin myös opis­ke­li­joi­den valmis­tu­mista. Ammat­ti­tai­toi­sella ohjauk­sella vältyt­täi­siin monelta tilan­teelta, jossa nuori tuskas­tuu väärään koulu­tus­va­lin­taan ja yhteis­kunta hukkaa resurs­se­jaan.

Sivis­tys­va­lio­kunta katsoi jo vuonna 2002 anta­mas­saan lausun­nossa, että yhtä päätoi­mista opinto-ohjaa­jaa kohti voi olla enin­tään 250 oppi­lasta. Monin paikoin ei kuiten­kaan ole päästy lähel­le­kään tätä tasoa, ja useista lukioista puut­tuu yhä päätoi­mi­nen opinto-ohjaaja. Tämä epäkohta tulisi saada pikai­sesti korjat­tua, sillä Turussa tehdyn tutki­muk­sen mukaan tyyty­väi­syys opin­to­jen ohjauk­seen on selvästi ylei­sem­pää niissä oppi­lai­tok­sissa, joissa on päätoi­mi­nen opinto-ohjaaja.

Toisen asteen koulu­tuk­sen kohdalla valio­kunta koros­taa myös opet­taja - ryhmä­noh­jaaja - opinto-ohjaaja -akse­lin merki­tystä. Varsin­kin opin­to­jen alku­vai­heessa tämän akse­lin tulisi tehok­kaasti tukea nuorta luku- ja opis­ke­lu­tek­nii­kan hiomi­sessa ja tehok­kaan työryt­min löytä­mi­sessä.

Amma­til­li­sella puolella henki­lö­koh­tai­sen ohjauk­sen merki­tys on lisään­ty­nyt mm. entistä räätä­löi­dym­pien opinto-ohjel­mien vuoksi. Lukioissa henki­lö­koh­tai­sen ohjauk­sen tarvetta on lisän­nyt luokat­to­muus ja hajau­tettu yliop­pi­las­tut­kinto. Lukioissa on tren­dinä ollut yhä useam­man päivä­lu­kion opis­ke­li­jan opin­to­jen veny­mi­nen yli kolmeen vuoteen. Viimei­sen parin vuoden aikana tilanne on opetus­hal­li­tuk­sen mukaan kuiten­kin kään­ty­nyt parem­paan päin. Niinpä kun vuonna 2004 yli kolme vuotta lukiossa opis­kel­leita oli 16,4 %, oli vastaava luku vuonna 2006 selvästi alhai­sempi eli 13,9 %. Luku on yhä liian korkea, mutta muutos­suunta on onneksi oikea.

Menneinä vuosina on monelle ammat­tiin opis­ke­le­valle tehty karhun­pal­ve­lus koulut­ta­malla hänet alalle, jolla on jo ennes­tään ollut ylitar­jon­taa. Opetus­mi­nis­te­riön Koulu­tus ja tutki­mus 2007 - 2012 -luon­nok­sen vahvuuk­siin
kuuluu kyky nähdä se, että tarvit­semme erilai­sia osaa­jia, ja pyrki­mys mitoit­taa koulu­tuk­sen aloi­tus­pai­kat työelä­män tarpei­den mukaan. Suun­ni­tel­missa on vähen­tää toisen asteen aloi­tus­paik­koja mm. kult­tuu­rin ja tieto­jen­kä­sit­te­lyn opin­toa­loilla ja lisätä tarjon­taa mm. raken­nusa­lalla sekä sosi­aali-, terveys- ja liikunta-alan koulu­tuk­sessa.

Erilai­suu­den arvos­ta­mi­nen ei ole vain sana­he­li­nää. Parhaim­mil­laan se näkyy toisella asteella siinä, että tarjoamme nuorelle erilai­sia vaih­toeh­toja ja ohjausta, jonka avulla hän löytää itsel­leen sopi­van koulu­tuk­sen.

Raija Vaha­salo
kansan­edus­taja, edus­kun­nan sivis­tys­va­lio­kun­nan pj
kasva­tus­tie­teen mais­teri


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.8.2020

Vuoden 2020 puolue­ko­kous­aloit­teet ja aloi­te­vas­tauk­set on julkaistu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 17.8.2020 hyväk­sy­nyt viimei­set vastauk­set vuoden 2020 puolue­ko­kouk­selle jätet­tyi­hin aloit­tei­siin. Aloit­teita jätet­tiin määrä­ai­kaan mennessä kaik­ki­aan 179 kappa­letta.

5.6.2020

Uudis­tu­nei­den verkos­to­jen puheen­joh­ta­jat valittu

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen aihea­lueita on uudis­tettu aiem­paa selkeäm­miksi. Ne vastaa­vat uudessa jaot­te­lussa pääsään­töi­sesti edus­kun­nan valio­kun­ta­ja­koa. Tarkoi­tuk­sena on ollut tuoda edus­kun­ta­ryh­mää lähem­mäs

6.2.2020

Kuopiossa tuolit loppui­vat kesken: “Huomaa kyllä, että tavoi­teoh­jel­man teke­mi­nen kiin­nos­taa”

Kiitos keskus­te­luista Kuopio, nähdään taas! Kansan­edus­ta­jien kier­tue kurvasi viiden­nen kier­tue­päi­vän aamuna Kuopioon. Kuopiossa kier­tue­ta­pah­tu­man yhtey­dessä pidet­tiin tavoi­teoh­jel­ma­ti­lai­suus jonka aiheena oli