Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Duaa­li­malli

Duaa­li­malli

Julkaistu:

Voisi kuvi­tella, että tällai­sessa joukossa käsi­tel­tä­viä asioita ja ratkot­ta­via ongel­mia riit­tää, mutta eniten puheen­vuo­roja synnytti ja mieli­pi­teitä herätti korkea­kou­lu­tuk­sen duaa­li­malli. Duaa­li­mal­lista on siis jokai­sella mieli­pide ja oma näke­mys. Ja jokai­nen haluaa nämä omat näke­myk­sensä ja mieli­pi­teensä saada kuulu­ville. En tee tässä asiassa poik­keusta.

Duaa­li­malli synnyt­tä­mi­sen lähtö­koh­tina ovat olleet tarpeet suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män paran­ta­mi­seen. Ammat­ti­kor­kea­kou­lut halut­tiin luoda tiede­kor­kea­kou­lu­jen rinnalle, jotta voidaan parem­min vastata yhteis­kun­nan ja työelä­män nopei­siin muutok­siin. Suoma­lai­sessa duaa­li­mal­lissa on kaksi erilaista korkea­kou­lusek­to­ria, jotka täyden­tä­vät toisi­aan. Ammat­ti­kor­kea­kou­luilla ja yliopis­toilla on toisis­taan poik­kea­vat profii­lit ja tehtä­vät. Niiden tutkin­to­jen sisäl­löt ja tutkin­to­ni­mik­keet ovat erilai­sia. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen toimin­nassa koros­tuu yhteys työelä­mään ja alueel­li­seen kehit­tä­mi­seen.

Nämä määrit­te­lyt ovat meille kaikille tuttuja ja ne löyty­vät sekä laki­teks­teistä että uudesta halli­tus­oh­jel­masta. Toimi­malla siis näiden lakien ja asetus­ten mukaan, kaiken pitäisi olla melko selvää. Näinä päivinä näin ei kuiten­kaan ole ja aina­kin minä olen huolis­sani suoma­lai­sesta duaa­li­mal­lista. Vaikka siitä paljon puhu­taan ja sen tärkeyttä erilai­sissa koulu­tusta koske­vissa asia­kir­joissa koros­te­taan, tuntu­vat puheet olevan pahasti risti­rii­dassa sen kanssa mitä tällä hetkellä käytän­nössä tapah­tuu. Raken­teel­li­sen kehit­tä­mi­sen nimissä suun­ni­tel­laan ja puuha­taan eri puolilla Suomea kaiken­laista, joka on kaik­kea muuta kuin sitä, mistä duaa­li­mal­lissa on kyse.

Duaa­li­malli ei mieles­täni ole sitä, että ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toja muoka­taan siihen suun­taan, että niistä voi suoraan jatkaa yliopis­tossa mais­te­ri­tut­kin­toon. Ei se ole sitä­kään, että tässä tilan­teessa taas yliopisto lisää aloi­tus­paik­koja mais­te­ri­kou­lu­tuk­seen ja vastaa­vasti vähen­tää niitä kandi­daat­ti­kou­lu­tuk­sesta. Yhteis­työ on ok, mutta joku raja sillä­kin pitäisi olla.

Toisesta ääri­päästä löyty­vät sitten ne ammat­ti­kor­kea­kou­lut ja yliopis­tot, joiden johdon edus­ta­jat hädin tuskin mahtu­vat samaan huonee­seen ? saati, että tehtäi­siin edes jonkin­laista yhteis­työtä. Ja mitä tästä taas seuraa? Kilpail­laan samoista opis­ke­li­joista järjes­tä­mällä samalla paik­ka­kun­nalla täysin saman nimistä ja saman­lai­sella profii­lilla olevaa koulu­tusta, josta tarkoi­tuk­sena on sijoit­tua saman­lai­siin tehtä­viin.

Ja mitä sitten onkaan loppu­tu­lok­sena niissä keitok­sissa, joissa ammat­ti­kor­kea­kou­lua ja yliopis­toa ollaan pistä­mässä saman yllä­pi­tä­jän ja omis­ta­jan alai­suu­teen? Se kuulos­taa ennak­ko­luu­lot­to­malta ja inno­va­tii­vi­selta ajatuk­selta. Tällä tavalla varmasti voidaan synnyt­tää jota­kin uutta ja hienoa ? ja ennen kaik­kea saada aikaan kustan­nus­sääs­töjä. Mutta ovatko sääs­töt sen arvoi­sia, että samalla otetaan askel kohti täydel­listä seka­me­te­li­sop­paa, jossa ei enää eroteta kumpi on kumpi ja kuka tekee mitä­kin? Vaikka ajatus on hyvä, en vali­tet­ta­vasti usko sen toimi­vuu­teen. Tie kohti duaa­li­mal­lin tuhoa on pääl­lys­tetty raken­teel­li­sen kehit­tä­mi­sen nimissä tehtä­villä uudis­tuk­silla ? ja tämä on yksi niistä.

Duaa­li­mal­lin mure­ne­mi­sen alkusa­nat lausut­tiin viime halli­tus­kau­della, kun opetus­mi­nis­te­riö alkoi painos­taa korkea­kou­luja teke­mään raken­teel­lista kehit­tä­mistä. Erityi­sesti paineita asetet­tiin ammat­ti­kor­kea­kou­luille, joilla todet­tiin olevan liian monia ja liian pieniä yksik­köjä liian monella eri paik­ka­kun­nalla. Ammat­ti­kor­kea­kou­lut vähi­tel­len ymmär­si­vät mistä on kyse ja ryhtyi­vät tosi­toi­miin. Hyvä niin, sillä yksik­köjä todel­la­kin oli lähes joka niemessä ja notkossa. Minis­te­riö se vaan edel­leen painoi päälle ja antoi yliopis­toille jopa jonkin sortin uhka­vaa­ti­muk­sia, ellei ala kehit­tä­mistä tapah­tua.

Painos­tus tehosi ja sitten vasta alkoi­kin tapah­tua.. Raken­teel­li­sen kehit­tä­mi­sen nimissä kaikki oli sallit­tua ja pääasia oli se, että jotain tapah­tuu. En sen väliä mitä, miten ja millä perus­teella, kunhan tapah­tuu. Minis­te­riö se vaan kannusti ja hurrasi - vihdoin­kin voidaan sanoa, että raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen toteu­tuu ja koulu­tus­jär­jes­telmä mukau­tuu piene­ne­viin ikäluok­kiin. Mutta kun esitet­tiin kysy­myk­siä siitä, mikä kaikki on sallit­tua ja mikä on todella tavoit­teena, ei selkeitä vastauk­sia saatu. Duaa­li­mal­lin säilyt­tä­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen ? sitä kyllä jakset­tiin tois­taa. Mutta tiedät­te­hän sen, miten joku asia menet­tää merki­tyk­sensä, kun sitä vaan hoetaan, mutta käytän­nön toimet ja tapah­tu­mat osoit­ta­vat jotain muuta. Näin kävi edel­li­sen halli­tuk­sen tavoit­teille vahvis­taa duaa­li­mal­lia raken­teel­li­sen kehit­tä­mi­sen toimen­pi­teillä.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta duaa­li­malli säilyisi ja voisi hyvin? Uusi halli­tus on aina­kin jo yhden toiveeni täyt­tä­nyt tämän asian suhteen. Olen jo pitkään toivo­nut, että jatku­vien muutos­pai­nei­den ja uudis­tus­tar­pei­den sijaan ammat­ti­kor­kea­kou­luille annet­tai­siin työrauha keskit­tyä lain mukais­ten tavoit­tei­densa ja perus­teh­tä­viensä toteut­ta­mi­seen. Tällaista tilan­netta ei oikein ole ehti­nyt vielä olla. Uusi halli­tus­oh­jelma ei aseta ammat­ti­kor­kea­kou­luille suuria muutos­tar­peita, vaan nyt on aika keskit­tyä yliopis­to­jen uudis­ta­mi­seen. Tämä antaa ammat­ti­kor­kea­kou­luille mahdol­li­suu­den keskit­tyä teke­mään sitä mitä parhai­ten osaa­vat ? amma­til­lis­ten asian­tun­ti­joi­den tuot­ta­mi­nen työelä­mään ja alueel­li­sen elin­kei­noe­lä­män kehit­tä­mi­nen yhteis­työssä yritys­ten kanssa.

Korkea­kou­lu­jen auto­no­miaa ei tule kaven­taa, mutta uuden halli­tuk­sen ja opetus­mi­nis­te­rimme etune­nässä tulisi ottaa sille kuuluva vahvempi rooli korkea­kou­lu­jen toimin­nan ohjauk­sessa. Yhteis­kun­nas­samme korkea­kou­lu­tuk­sen koko­nais­kuva ja kehit­tä­mis­vas­tuu tulee olla yhdellä taholla ja se on opetus­mi­nis­te­riö. Kaik­kea ei voi eikä pidä sallia ? alueel­li­sesti toimiva ratkaisu voi olla valta­kun­nal­li­sesti haital­li­nen. Molem­mat näkö­kul­mat tulee ottaa huomioon ja löytää toimiva ratkaisu. Itse­näi­set ja jous­ta­vat korkea­kou­lut tarvit­se­vat määrä­tie­toista ja riit­tä­vän vahvaa ohjausta valtion taholta.

Opetus­mi­nis­te­riön tulisi yhdessä korkea­kou­lu­jen ja muiden keskeis­ten toimi­joi­den kanssa määri­tellä selkeästi, mikä on Suomen korkea­kou­lu­po­liit­ti­nen visio vuonna 2025. Mihin kaikki tällä hetkellä käyn­nissä olevat toimen­pi­teet johta­vat ja onko niiden loppu­tu­los sellai­nen, mitä haluamme? Minkä­lai­sen korkea­kou­lu­jär­jes­tel­män haluamme tule­vai­suu­dessa? Vaikeinta ei varmas­ti­kaan ole vision luomi­nen, vaan kaik­kien taho­jen todel­li­nen sitout­ta­mi­nen siihen ja sen toteu­tu­mi­seen tähtää­viin toimen­pi­tei­siin.

Korkea­kou­lu­po­li­tiikka tarvit­see painos­tuk­sen ja uhkai­lun sijaan avointa keskus­te­lua ja selkeitä tavoit­teita. Suoma­lai­sen duaa­li­mal­lin perus­ta­mi­sen lähtö­koh­dat ovat olleet oikeita. Vaikka kehi­tet­tä­vää ja ratkais­ta­via ongel­mia on, tulee duaa­li­malli säilyt­tää. Minulla on erit­täin suuri luot­ta­mus nykyi­seen halli­tuk­seemme ja opetus­mi­nis­te­riimme, että he ja me yhdessä tässä tehtä­vässä onnis­tumme.

Pirve Lapio­lahti
Kirjoit­taja työs­ken­te­lee suun­nit­te­li­jana Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rehto­ri­neu­vosto ARENE ry:ssä.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content