Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Julkaistu:

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän.

Canth syntyi Tampe­reella vuonna 1844. Hän teki uran kirjai­li­jana, toimit­ta­jana, kaup­pi­aana sekä oli ensim­mäi­nen suomen­kie­li­nen sano­ma­leh­ti­nai­nen. Hän oli vahva yhteis­kun­nal­li­nen vaikut­taja. Minna Cant­hin kaltai­set rohkeat edel­lä­kä­vi­jät ovat kautta histo­rian muut­ta­neet maail­maa parem­maksi ja tasa-arvoi­sem­maksi meille kaikille.

Canth edisti nais­ten asemaa muun muassa teke­mällä työtä tyttö­jen koulu­tus­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mi­seksi. Hänen työnsä suomen­kie­li­sen koulu­tuk­sen eteen oli kaik­ki­aan uraa­uur­ta­vaa.

Tänään voim­me­kin todeta, että pienen suomen valtti on ollut juuri se, että jokai­sella taus­taan ja varal­li­suu­teen katso­matta on ollut tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det koulut­tau­tua.

Koulu­tuk­semme on tuot­ta­nut erin­omai­sia oppi­mis­tu­lok­sia ja lisän­nyt mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa.

“On tunnis­tet­tava jo lähes kaksi vuosi­kym­mentä jatku­neen oppi­mis­tu­los­ten heik­ke­ne­mi­sen juuri­syyt”

Suoma­lais­ten oppi­mis­tu­lok­set ovat kuiten­kin olleet PISA-tutki­mus­ten mukaan laskusuun­tai­sia jo vuodesta 2006 alkaen.

Tuoreen OECD:n rapor­tin mukaan Suomessa koulu­tus­ta­son lasku on jatku­nut ja olemme pudon­neet keski­kas­tiin. Aiem­min olimme Yhdys­val­to­jen ja Etelä-Korean kanssa maail­man parhai­den joukossa. Nyt olemme pudon­neet keski­ta­son alapuo­lelle Turkin ja Chilen sarjaan.

Suunta on kään­net­tävä. On tunnis­tet­tava jo lähes kaksi vuosi­kym­mentä jatku­neen oppi­mis­tu­los­ten heik­ke­ne­mi­sen juuri­syyt.

Kokoo­muk­sessa julkai­simme alku­vuo­desta koulu­tus­po­liit­ti­sen ohjel­mamme, joka tarjoaa ratkai­sut laajasti eri koulu­tusas­tei­den haas­tei­siin.

“Perus­kou­lusta ei saisi valmis­tua ilman riit­tä­viä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­tai­toja”

Panos­ta­malla varhai­siin vuosiin luomme pohjan lasten myöhem­mälle koulu­po­lulle. Uuden varhais­kas­va­tus­lain myötä peda­go­giikka painot­tuu varhais­kas­va­tuk­sessa aiem­paa enem­män. Laadu­kas varhais­kas­va­tus tukee lapsia ja tutki­tusti tasaa osaa­mi­se­roja koulu­po­lun alussa.

Varhais­kas­va­tuk­sen henki­lös­töstä on pulaa. Tarvit­semme toimen­pi­teitä, joilla turvaamme varhais­kas­va­tusa­lan veto- ja pito­voi­maa. Meidän on nostet­tava varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien koulu­tus­mää­riä sekä kiin­ni­tet­tävä huomiota alan houkut­te­le­vuu­teen, työoloi­hin ja johta­mi­seen.

Perus­kou­lusta ei saisi valmis­tua ilman riit­tä­viä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­tai­toja. Nyt joka kahdek­sas nuori päät­tää perus­kou­lun vailla riit­tä­viä valmiuk­sia jatko-opin­toi­hin. Perus­o­pe­tus on laitet­tava kuntoon, jotta jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä on riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot jatko-opin­toi­hin ja sitä kautta työelä­mään.

Perus­o­pe­tusta on kehi­tetty sirpa­le­mai­sesti hanke­ra­hoi­tuk­sella, mikä on uuvut­ta­nut niin hallin­non kuin opet­ta­jat. Koului­hin tarvi­taan työrauha keskit­tyä perus­asioi­hin eli opet­ta­mi­seen ja oppi­mi­seen.

Vahvis­tai­simme perus­tai­to­jen opetusta nosta­malla alakou­luissa annet­ta­van opetuk­sen vähim­mäis­mää­rää. Näin saadaan enem­män aikaa ja läsnä­oloa opetuk­selle.

“Kokoo­muk­sessa haluamme kään­tää oppi­mis­tu­lok­set nousuun”

Yhtenä keskei­sistä kipu­pis­teistä on inkluusioon­kin liit­tyen oppi­mi­sen tuki, joka on uudis­tet­tava. Oppi­mi­sen tukea on oltava tarjolla yksi­löl­li­sesti ja aidosti oppi­laan tarpeita vastaa­vasti. Tuen keino­va­li­koi­man on oltava laaja siten, että myös tarpeel­li­nen pien­ryhmä- tai pien­luok­kao­pe­tus on mahdol­lista. Oppi­mi­sen tuen lait­ta­mi­nen kuntoon on keskeistä koulu­jen työrau­han kannalta.

Koro­na­pan­de­mia lisäsi lasten ja nuor­ten fyysistä ja henkistä pahoin­voin­tia. Opis­ke­lu­huol­lon siir­ryt­tyä hyvin­voin­tia­lueille on varmis­tet­tava, että oppi­laat saavat heille kuulu­vat palve­lut. Tarvit­taessa opis­ke­lu­huolto on siir­ret­tävä takai­sin kunnille, jotta palve­lut voidaan turvata lähellä lapsia ja nuoria.

Koulu­tus­po­li­tiikka edel­lyt­tää tule­vana vuosi­kym­me­nenä enna­koi­ta­vuutta ja pitkä­jän­tei­syyttä. Tempoi­lua on vältet­tävä. Koulu­tuk­sen järjes­tä­jät tarvit­se­vat työrau­haa ydin­teh­tä­viensä toteut­ta­mi­seen.

Suomi pärjää vain osaa­mi­sella. Nyt on oikea aika lait­taa perus­asiat kuntoon ja antaa ammat­ti­lai­sille työrau­haa. Kokoo­muk­sessa haluamme kään­tää oppi­mis­tu­lok­set nousuun ja nostaa koulu­tus­ta­soa. Uskon, että tämän puolesta myös Minna Canth tänään toimisi!

Sofia Vikman

kansan­edus­taja, sivis­tys­va­lio­kun­nan jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

25.11.2023

Väki­valta ei ole yksi­tyis­asia

Väki­valta muser­taa. Mustel­mien ja ruhjei­den lisäksi se aiheut­taa haavoja, jotka eivät näy ulos­päin: arvot­to­muu­den tunnetta, pelkoa ja häpeää. Huomenna viete­tään

21.11.2023

Sari Multala: “Halli­tus panos­taa lasten ja nuor­ten tule­vai­suu­teen”

Kirjoi­tus on alun perin julkaistu Helsin­gin Sano­missa 21.11.2023. Suomi on koulu­tuk­sessa edel­leen maail­man huip­pu­maa, vaikka haas­teita on näkö­pii­rissä. Päämi­nis­teri Petteri

Skip to content