Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

“Suomen menes­tyk­sen takana on vahva osaa­mis­pää­omamme. Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on tuot­ta­nut erin­omai­sia oppi­mis­tu­lok­sia, lisän­nyt mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa sekä tuot­ta­nut osaa­jia työelä­män tarpei­siin. Eväät Suomen talous­kas­vuun nojaa­vat koulu­tet­tuun työväes­töön”, muis­tut­taa Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­nen.

Kokoo­mus haluaa kiin­nit­tää huomiota koko koulu­pol­kuun aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-asteen koulu­tuk­seen saakka. Varhais­kas­va­tuk­sessa Kokoo­mus etenisi kohti osit­tain maksu­tonta varhais­kas­va­tusta. Kokoo­mus haluaa toteut­taa kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen pysy­västi. Perus­kou­lui­hin puolue palaut­taisi työrau­han. Esimer­kiksi känny­köi­den käyt­töä on opet­ta­jan pystyt­tävä rajaa­maan luokassa. Samoin Kokoo­mus haluaa taata jokai­selle perus­kou­lusta valmis­tu­valle riit­tä­vät perus­tai­dot edetä toisen asteen opin­toi­hin. 

“Heik­ke­ne­vien oppi­mis­tu­los­ten tie on kään­net­tävä. On hälyt­tä­vää, että meiltä valmis­tuu perus­kou­lusta jopa joka kahdek­sas nuori vailla kunnol­li­sia luku-, lasku-, tai kirjoi­tus­tai­toja. Siksi olemme esit­tä­neet esimer­kiksi perus­o­pe­tuk­sen viik­ko­tun­ti­mää­rän lisää­mistä, jotta aikaa oppi­mi­selle on riit­tä­västi. Ensi­si­jai­nen keino on uudis­taa oppi­mi­sen tuki. Myös luokalle jäämi­sen on oltava aito vaih­toehto”, kansan­edus­taja, Kokoo­muk­sen sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton puheen­joh­taja Sari Multala toteaa. 

Toisen asteen osalta Kokoo­mus jatkaisi viime vaali­kau­della tehty­jen uudis­tus­ten toimeen­pa­noa. Sekä amma­til­li­sessa että lukio­kou­lu­tuk­sessa on varmis­tet­tava riit­tävä oppi­mi­sen tuki opis­ke­li­joille. Korkea­kou­lu­jen rahoi­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi Kokoo­mus on väläyt­tä­nyt korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mista jopa 8 miljar­dilla eurolla siir­tä­mällä koko Soli­diu­min osake­salkku korkea­kou­luille. Tästä syntyisi yli 300 miljoo­nan uusi tulo­virta korkea­kou­luille. 

“Vuoteen 2035 mennessä uusista työpai­koista jopa 80% edel­lyt­tää korkea­kou­lu­ta­son osaa­mista. Tämä tarkoit­taa, että meidän on huoleh­dit­tava korkea­kou­lu­jär­jes­tel­mämme ajan­mu­kai­suu­desta ja toimi­vuu­desta sekä kestä­västä rahoi­tus­ta­sosta. Se on myös talous- ja työl­li­syys­po­li­tiik­kaa”, Mykkä­nen muis­tut­taa. 

“Koulu­tus­po­li­tiikka edel­lyt­tää tule­vana vuosi­kym­me­nenä enna­koi­ta­vuutta ja pitkä­jän­tei­syyttä. Tempoi­le­vaa poli­tiik­kaa tulee vält­tää ja jo tehty­jen uudis­tus­ten toimeen­pa­noon on edel­leen panos­tet­tava. Ennen kaik­kea koulu­tuk­sen järjes­tä­jät tarvit­se­vat työrau­haa ydin­teh­tä­viensä toteut­ta­mi­seen”, päät­tää Multala.

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

1. Varmis­te­taan työrauha varhais­kas­va­tuk­sessa ja järjes­tä­jien mahdol­li­suus toimeen­panna uuden varhais­kas­va­tus­lain tavoit­teet.
2. Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta kohti Pohjois­maista tasoa. Tehdään toimen­pi­teitä, joilla entistä useampi maahan­muut­ta­ja­taus­tai­nen lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen.
3. Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen määrä­ra­ha­taso.
4. Toteu­te­taan kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus.
5. Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen määrä­ra­ha­taso.
6. Vara­taan perus­o­pe­tuk­sen alakou­lun opetuk­seen enem­män aikaa perus­tai­to­jen oppi­mi­seen lisää­mällä vuosi­viik­ko­tun­teja 2–3 tunnilla. Näin lisä­tään annet­ta­vaa opetusta. Samoin uudis­te­taan oppi­mi­sen tuki. 
7. Laajen­ne­taan digi­taa­lis­ten ratkai­su­jen hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia perus­o­pe­tuk­sessa esimer­kiksi valin­nais­ten ainei­den kuten harvi­nai­sem­pien kiel­ten opetuk­sessa.
8. Asete­taan kunnille koulu­tuk­sen laatuun ja saavu­tet­ta­vuu­teen sekä väes­tö­poh­jaan perus­tu­via kritee­rejä, kasva­tus- ja koulu­tus­pal­ve­lui­den laadun turvaa­mi­seksi. Monet kunnat eivät enää suoriudu riit­tä­vällä tavalla, eivätkä sivis­tyk­sel­li­set oikeu­det näin ollen toteudu yhden­ver­tai­sesti.
9. Uudis­te­taan oppi­las- ja opis­ke­lu­huol­to­laki koulu­jen ja oppi­lai­tos­ten arkea tuke­vaksi ja varmis­te­taan yhteis­työn toimi­vuus hyvin­voin­tia­luei­den kanssa.
10. Varmis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen saavu­tet­ta­vuus kaik­kialla Suomessa. Uudis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­telmä. Korva­taan rahoi­tus­jär­jes­tel­mässä pien­ten lukioi­den lisä tuke­malla saavu­tet­ta­vuutta.
11. Tuetaan lukio­lais­ten hyvin­voin­tia, kirja­taan tukio­pe­tus lakiin ja varmis­te­taan riit­tävä ohjaus, erityi­so­pe­tus ja opis­ke­lu­huolto.
12. Varmis­te­taan riit­tä­vän opetuk­sen ja ohjauk­sen määrä opis­ke­li­joille amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa. Kannus­te­taan valmis­tu­neita opis­ke­li­joita hakeu­tu­maan myös korkea-asteen opin­toi­hin.
13. Turva­taan tukea tarvit­se­vien nuor­ten toisen asteen amma­til­li­nen koulu­tus amma­til­li­sissa erityi­sop­pi­lai­tok­sissa. Kirja­taan lain­sää­dän­töön oikeus erityis- ja tukio­pe­tuk­seen.
14. Noste­taan nuor­ten ikäluok­kien koulu­tus­ta­soa helpot­ta­malla ilman opis­ke­lu­paik­kaa tai korkea­kou­lu­tut­kin­toa olevien pääse­mistä korkea­kou­lu­tuk­seen.
15. Kasva­te­taan korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ka­mää­riä ja turva­taan resurs­sit koulu­tuk­sen järjes­tä­mi­selle.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa