Lissa­bon, inno­vaa­tiot ja liik­ku­vuus

Julkaistu: 02.05.2007

Koulu­tuk­sella on vankka rooli Lissa­bo­nin stra­te­giassa

Tämän vuosi­kym­me­nen alku­puo­lelta EU:n koulu­tus­po­liit­tista yhteis­työtä on raamit­ta­nut Koulu­tus 2010 -työoh­jelma, joka on koulu­tus­sek­to­rin panos Lissa­bo­nin stra­te­gi­aan. Ohjel­massa on asetettu Euroo­pan koulu­tus­jär­jes­tel­mille yhtei­set tavoit­teet, joiden toteu­tu­mista seura­taan vertai­luar­vo­jen ja indi­kaat­to­rei­den avulla. Saavu­te­tuista tulok­sista ja tule­vai­suu­den haas­teista rapor­toi­daan joka toinen vuosi. Ohjel­massa on myös tärkeä rooli jäsen­mai­den vertai­sop­pi­mis­hank­keilla, joissa vaih­de­taan koke­muk­sia hyvistä käytän­nöistä

Koulu­tus 2010 -työoh­jelma on jänte­vöit­tä­nyt EU:n koulu­tus­po­liit­tista yhteis­työtä. Ohjel­man kautta on voitu nostaa esille myös jäsen­mai­den koulu­tus­jär­jes­tel­mien kipu­pis­teitä ja kehit­tä­mis­koh­teita: EU:ssa liki 15 % nuorista jättää koulun­käyn­nin perus­kou­lun jälkeen. Viiden­nes perus­kou­lunsa päät­tä­västä ikäluo­kasta ei omaa riit­tä­viä perus­tai­toja ja ei esimer­kiksi osaa lukea kunnolla tai ymmärrä luke­maansa. Vain 77 % 20-24 -vuotiasta on suorit­ta­nut toisen asteen tutkin­non. Aikuis­ten osal­lis­tu­mi­nen elini­käi­seen oppi­mi­seen on monissa EU-maissa alhai­sella tasolla.

Suomi on koulu­tus­ver­tai­luissa Euroo­pan ja maail­man kärjessä mutta EU:n tasolla ja monissa jäsen­maissa maissa tilanne ei näytä yhtä hyvältä. Onkin tärkeää jatkaa moni­puo­li­sen tutki­muk­sen ja vertai­lu­jen hyödyn­tä­mistä EU:n koulu­tus­po­liit­ti­sen päätök­sen­teon ja keskeis­ten haas­tei­den iden­ti­fioin­nin tukena.

Vahvis­tuva inno­vaa­tio­yh­teis­työ

Euroo­pan komis­sio teki viime syksynä ehdo­tuk­sen Euroo­pan tekno­lo­giains­ti­tuu­tin (EIT) perus­ta­mi­sesta. Ehdo­tus on johdon­mu­kaista jatkoa korkea­kou­lu­tuk­sen uudis­ta­mi­sesta käydylle keskus­te­lulle. Nimes­tään huoli­matta tekno­lo­giains­ti­tuu­tilla ei olisi fyysistä sijain­ti­paik­kaa vaan se muodos­tuisi jäsen­maissa toimi­vien korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja yritys­ten verkos­toista - osaa­mis- ja inno­vaa­tio­yh­tei­söistä. Nämä inno­vaa­tio­toi­min­taan keskit­ty­vät yhtei­söt voisi­vat järjes­tää muun muassa mais­te­rin ja tohto­rin tutkin­toon johta­vaa koulu­tusta. Jäsen­mai­den yliopis­tot myön­täi­si­vät kuiten­kin tutkin­not ja mahdol­li­set yhteis­tut­kin­not.

Tekno­lo­giains­ti­tuu­tin kuulu­vat yhtei­söt valit­tai­siin avoi­men kilpai­lun perus­teella. Auto­no­mi­set osaa­mis- ja inno­vaa­tio­yh­tei­söt määrit­te­li­si­vät itse toimin­ta­ta­pansa, oikeu­del­li­sen asemansa ja hallin­tonsa emo-EIT:n kanssa tehtä­vän sopi­muk­sen puit­teissa. Rakenne muis­tut­taa koti­mai­sia stra­te­gi­sia huip­puo­saa­mi­sen keskit­ty­miä (SHOK) mais­te­ri­kou­lu­tuk­sella vahvis­tet­tuna.

Tekno­lo­giains­ti­tuut­tia koskeva asetus on määrä hyväk­syä vuoden 2007 loppuun mennessä. Hallin­to­neu­vosto, johtaja ja keskus­hal­lin­non ensim­mäi­set työn­te­ki­jät voitai­siin nimit­tää ensi vuoden alku­puo­lella. Suoma­lai­set yliopis­tot, tutki­mus­lai­tok­set ja yrityk­set ovat viime vuosi­kym­me­ninä tiivis­tä­neet yhteis­työ­tään. Yhteis­työ­hön tottu­neille suoma­lais­toi­mi­joille EIT toisi uusia mahdol­li­suuk­sia laajen­taa toimin­taa euroop­pa­lai­sella tasolla.

Liik­ku­vuus on yhteis­työn perus­pi­lari

Euroo­pan Unio­nin koulu­tus­po­li­tii­kan näky­vin ja kansa­lai­sia konkreet­ti­sesti koskeva Elini­käi­sen oppi­mi­sen ohjelma käyn­nis­tyi tämän vuoden alussa. Vuosina 2007-13 ohjel­man kautta suun­na­taan noin 7 miljar­dia euroa opis­ke­li­joi­den, oppi­lai­den ja opet­ta­jien liik­ku­vuu­teen sekä euroop­pa­lais­ten oppi­lai­tos­ten kehit­tä­mi­seen.

Elini­käi­sen oppi­mi­sen ohjel­man edel­tä­jillä Sokra­tes- ja Leonardo da Vinci -ohjel­milla on ollut suuri merki­tys suoma­lais­ten oppi­lai­tos­ten kansain­vä­lis­ty­mi­sessä. Esimer­kiksi viime luku­vuonna Sokra­tes-ohjel­man kautta rahoi­tet­tiin miltei 4000 Suomesta lähte­vää ja miltei 6000 Suomeen saapu­vaa korkea­kou­luo­pis­ke­li­jaa sekä yli 1000 suoma­lai­sen korkea­kou­luo­pet­ta­jan vaih­dot. Leonardo da Vinci -ohjel­masta rahoi­tet­tiin viime vuonna liki 1000 amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa olevan vaihto ja lähes 400 amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opet­ta­jan vaihto. Henki­lö­vaih­to­jen lisäksi ohjel­mien kautta tuetaan useita euroop­pa­lai­sia koulu­tuk­sen kehit­tä­mis­hank­keita.

Huoli­matta menes­tyk­sel­li­sestä osal­lis­tu­mi­ses­tamme EU-koulu­tus­oh­jel­miin suoma­lais­ten korkea­kou­lu­jen ulko­mais­ten opis­ke­li­joi­den määrä on vielä suhteel­li­sen vaati­mat­to­malla tasolla. Vuonna 2003 Korkea-asteen perus­opis­ke­li­jois­tamme vain 2,5 % oli ulko­maa­lai­sia. OECD-maiden vastaava keskiarvo oli 6,4 % ja Ruot­sissa yllet­tiin 8,5 %:n tasolle. Suomessa tohto­rin tutkin­toa suorit­ta­vien ulko­maa­lais­ten määrä oli samana ajan­koh­tana 5,6 % kun OECD-maiden keskiarvo oli 13,7 %.

Euroop­pa­laista liik­ku­vuutta tukee myös euroop­pa­lai­nen tutkin­to­jen viite­ke­hys (EQF). Se muodos­tuu kahdek­sasta oppi­jan taitoja, tietoja ja osaa­mista ? hänen oppi­mis­tu­lok­si­aan ? kuvaa­vasta viite­ta­sosta riip­pu­matta siitä, missä järjes­tel­mässä tutkinto on suori­tettu. Viite­ta­sot eivät siis painota opin­to­jen pituutta tai oppi­lai­tos­tyyp­piä. EQF:n kahdek­san viite­ta­soa katta­vat koko tutkin­to­jen kirjon oppi­vel­vol­li­suus­kou­lu­tuk­sen päät­ty­mi­sestä korkeim­paan akatee­mi­sen ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tasoon. Viite­ke­hystä koske­vasta suosi­tuk­sesta pääs­tä­neen yhtei­sym­mär­ryk­seen tämän vuoden loppu­puo­lella.

Kasvua ja työl­li­syyttä painot­ta­vassa Lissa­bo­nin stra­te­giassa koulu­tuk­sella on keskei­nen rooli. Ikäluok­kien pienen­tyessä työvoi­masta on tulossa niukempi resurssi, joten on yhä tärkeäm­pää pitää aikuis­ten osaa­mis­ta­soa yllä ja varmis­taa työmark­ki­noille tule­vien nuor­ten hyvä koulu­tus­taso. Maail­man­luo­kan osaa­mi­nen, tutki­mus ja inno­vaa­tio­toi­minta ovat kilpai­lu­ky­kymme avai­ne­del­ly­tyk­siä. Näiden tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa meidän tulee aktii­vi­sesti hyödyn­tää EU:n toimia ja uusia aloit­teita kaikilla koulu­tuk­sen tasoilla.

Jari Joki­nen
Erityis­asian­tun­tija, Suomen pysyvä edus­tusto Euroo­pan Unio­nissa
Kirjoit­taja on puolue­po­liit­ti­sesti sitou­tu­ma­ton.


Kuvat