Kokoomus.fi
MENU
Lissabon, innovaatiot ja liikkuvuus

Lissabon, innovaatiot ja liikkuvuus

Julkaistu: 02.05.2007 Ohjelmatyö

Koulu­tuk­sella on vankka rooli Lissa­bonin strate­giassa

Tämän vuosi­kym­menen alkupuo­lelta EU:n koulu­tus­po­liit­tista yhteis­työtä on raamit­tanut Koulutus 2010 -työoh­jelma, joka on koulu­tus­sek­torin panos Lissa­bonin strate­giaan. Ohjel­massa on asetettu Euroopan koulu­tus­jär­jes­tel­mille yhteiset tavoitteet, joiden toteu­tu­mista seurataan vertai­luar­vojen ja indikaat­to­reiden avulla. Saavu­te­tuista tulok­sista ja tulevai­suuden haasteista rapor­toidaan joka toinen vuosi. Ohjel­massa on myös tärkeä rooli jäsen­maiden vertai­sop­pi­mis­hank­keilla, joissa vaihdetaan kokemuksia hyvistä käytän­nöistä

Koulutus 2010 -työoh­jelma on jänte­vöit­tänyt EU:n koulu­tus­po­liit­tista yhteis­työtä. Ohjelman kautta on voitu nostaa esille myös jäsen­maiden koulu­tus­jär­jes­telmien kipupis­teitä ja kehit­tä­mis­koh­teita: EU:ssa liki 15 % nuorista jättää koulun­käynnin perus­koulun jälkeen. Viidennes perus­kou­lunsa päättä­västä ikäluo­kasta ei omaa riittäviä perus­taitoja ja ei esimer­kiksi osaa lukea kunnolla tai ymmärrä lukemaansa. Vain 77 % 20-24 -vuotiasta on suorit­tanut toisen asteen tutkinnon. Aikuisten osallis­tu­minen elini­käiseen oppimiseen on monissa EU-maissa alhai­sella tasolla.

Suomi on koulu­tus­ver­tai­luissa Euroopan ja maailman kärjessä mutta EU:n tasolla ja monissa jäsen­maissa maissa tilanne ei näytä yhtä hyvältä. Onkin tärkeää jatkaa monipuo­lisen tutki­muksen ja vertai­lujen hyödyn­tä­mistä EU:n koulu­tus­po­liit­tisen päätök­senteon ja keskeisten haasteiden identi­fioinnin tukena.

Vahvistuva innovaa­tio­yh­teistyö

Euroopan komissio teki viime syksynä ehdotuksen Euroopan tekno­lo­giains­ti­tuutin (EIT) perus­ta­mi­sesta. Ehdotus on johdon­mu­kaista jatkoa korkea­kou­lu­tuksen uudis­ta­mi­sesta käydylle keskus­te­lulle. Nimestään huoli­matta tekno­lo­giains­ti­tuu­tilla ei olisi fyysistä sijain­ti­paikkaa vaan se muodos­tuisi jäsen­maissa toimivien korkea­kou­lujen, tutki­mus­lai­tosten ja yritysten verkos­toista - osaamis- ja innovaa­tio­yh­tei­söistä. Nämä innovaa­tio­toi­mintaan keskit­tyvät yhteisöt voisivat järjestää muun muassa maisterin ja tohtorin tutkintoon johtavaa koulu­tusta. Jäsen­maiden yliopistot myöntäi­sivät kuitenkin tutkinnot ja mahdol­liset yhteis­tut­kinnot.

Tekno­lo­giains­ti­tuutin kuuluvat yhteisöt valit­taisiin avoimen kilpailun perus­teella. Autono­miset osaamis- ja innovaa­tio­yh­teisöt määrit­te­li­sivät itse toimin­ta­ta­pansa, oikeu­del­lisen asemansa ja hallin­tonsa emo-EIT:n kanssa tehtävän sopimuksen puitteissa. Rakenne muistuttaa kotimaisia strate­gisia huippuo­saa­misen keskit­tymiä (SHOK) maiste­ri­kou­lu­tuk­sella vahvis­tettuna.

Tekno­lo­giains­ti­tuuttia koskeva asetus on määrä hyväksyä vuoden 2007 loppuun mennessä. Hallin­to­neu­vosto, johtaja ja keskus­hal­linnon ensim­mäiset työnte­kijät voitaisiin nimittää ensi vuoden alkupuo­lella. Suoma­laiset yliopistot, tutki­mus­lai­tokset ja yritykset ovat viime vuosi­kym­meninä tiivis­täneet yhteis­työtään. Yhteis­työhön tottu­neille suoma­lais­toi­mi­joille EIT toisi uusia mahdol­li­suuksia laajentaa toimintaa euroop­pa­lai­sella tasolla.

Liikkuvuus on yhteistyön perus­pilari

Euroopan Unionin koulu­tus­po­li­tiikan näkyvin ja kansa­laisia konkreet­ti­sesti koskeva Elini­käisen oppimisen ohjelma käynnistyi tämän vuoden alussa. Vuosina 2007-13 ohjelman kautta suunnataan noin 7 miljardia euroa opiske­li­joiden, oppilaiden ja opettajien liikku­vuuteen sekä euroop­pa­laisten oppilai­tosten kehit­tä­miseen.

Elini­käisen oppimisen ohjelman edeltä­jillä Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjel­milla on ollut suuri merkitys suoma­laisten oppilai­tosten kansain­vä­lis­ty­mi­sessä. Esimer­kiksi viime lukuvuonna Sokrates-ohjelman kautta rahoi­tettiin miltei 4000 Suomesta lähtevää ja miltei 6000 Suomeen saapuvaa korkea­kou­luo­pis­ke­lijaa sekä yli 1000 suoma­laisen korkea­kou­luo­pet­tajan vaihdot. Leonardo da Vinci -ohjel­masta rahoi­tettiin viime vuonna liki 1000 ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa olevan vaihto ja lähes 400 ammatil­lisen koulu­tuksen opettajan vaihto. Henki­lö­vaih­tojen lisäksi ohjelmien kautta tuetaan useita euroop­pa­laisia koulu­tuksen kehit­tä­mis­hank­keita.

Huoli­matta menes­tyk­sel­li­sestä osallis­tu­mi­ses­tamme EU-koulu­tus­oh­jelmiin suoma­laisten korkea­kou­lujen ulkomaisten opiske­li­joiden määrä on vielä suhteel­lisen vaati­mat­to­malla tasolla. Vuonna 2003 Korkea-asteen perus­opis­ke­li­jois­tamme vain 2,5 % oli ulkomaa­laisia. OECD-maiden vastaava keskiarvo oli 6,4 % ja Ruotsissa yllettiin 8,5 %:n tasolle. Suomessa tohtorin tutkintoa suorit­tavien ulkomaa­laisten määrä oli samana ajankohtana 5,6 % kun OECD-maiden keskiarvo oli 13,7 %.

Euroop­pa­laista liikku­vuutta tukee myös euroop­pa­lainen tutkin­tojen viite­kehys (EQF). Se muodostuu kahdek­sasta oppijan taitoja, tietoja ja osaamista ? hänen oppimis­tu­lok­siaan ? kuvaa­vasta viite­ta­sosta riippu­matta siitä, missä järjes­tel­mässä tutkinto on suori­tettu. Viite­tasot eivät siis painota opintojen pituutta tai oppilai­tos­tyyppiä. EQF:n kahdeksan viite­tasoa kattavat koko tutkin­tojen kirjon oppivel­vol­li­suus­kou­lu­tuksen päätty­mi­sestä korkeimpaan akatee­misen ja ammatil­lisen koulu­tuksen tasoon. Viite­ke­hystä koske­vasta suosi­tuk­sesta päästäneen yhtei­sym­mär­rykseen tämän vuoden loppu­puo­lella.

Kasvua ja työlli­syyttä painot­ta­vassa Lissa­bonin strate­giassa koulu­tuk­sella on keskeinen rooli. Ikäluokkien pienen­tyessä työvoi­masta on tulossa niukempi resurssi, joten on yhä tärkeämpää pitää aikuisten osaamis­tasoa yllä ja varmistaa työmark­ki­noille tulevien nuorten hyvä koulu­tustaso. Maail­man­luokan osaaminen, tutkimus ja innovaa­tio­toi­minta ovat kilpai­lu­ky­kymme avaine­del­ly­tyksiä. Näiden tavoit­teiden saavut­ta­mi­sessa meidän tulee aktii­vi­sesti hyödyntää EU:n toimia ja uusia aloit­teita kaikilla koulu­tuksen tasoilla.

Jari Jokinen
Erityis­asian­tuntija, Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa
Kirjoittaja on puolue­po­liit­ti­sesti sitou­tu­maton.


Kuvat


Kokoomus.fi