Kokoomus.fi
Opiske­li­joiden opinto­so­si­aa­li­sessa asemassa päätet­tävää

Opiske­li­joiden opinto­so­si­aa­li­sessa asemassa päätet­tävää

Julkaistu: 15.1.07 Ohjelmatyö

Juuri julkaistun Opiske­li­ja­tut­kimus 2006:den (OPM 2006:51) mukaan opiskelija kantaa vastuuta toimeen­tu­lostaan. Kevään 2006 kuukausit­tainen mediaa­nitulo oli 733 euroa, ja siitä keski­mää­räinen opinto­rahan ja asumis­lisän osuus oli noin 35 %:a. Ansio­tulot ohittivat opintotuen määrän prosen­tu­aa­li­sesti, joten hyvällä omalla­tun­nolla voi väittää, että opiske­lijat kantavat vastuunsa toimeen­tu­lostaan. Olennaista on työnteon vaikutus myös opintojen etene­miseen.

Maltil­linen, oman alan ansiotyön tekeminen usein edistää opintoja, vahvistaa opiske­lu­mo­ti­vaa­tiota ja tunnetta oikealla alalla opiske­lusta. Kuitenkin 44 %:a koki, että ansiotyön tekeminen hidasti opintojen etene­mistä. Tämä kaikki vaikuttaa luonnol­li­sesti myös opiske­lijan hyvin­vointiin, jossa lepo ja vapaa-aika ovat tärkeitä. Osa-aikatyö on tutki­muksen mukaan taval­lisin työn muoto opiske­li­jalle. 41 %:a opiske­li­joista oli tehnyt osa-aikatyötä kuluneen vuoden aikana. Vain 13 %:a ilmoitti, ettei ollut tehnyt lainkaan ansio­työtä. Neljän­nek­sellä ansiotyö oli vastannut hyvin omaa opiske­lualaa, mutta silti suurin osa piti työnteon syynä toimeen­tulon katta­mista (63 %:a). Vuonna 2006 naisopis­ke­li­joiden palkka­tu­lojen mediaani oli 350 euroa, kun miesopis­ke­li­joilla se oli 500 euroa. Onko palkkaeron syynä opiske­luala, työnan­tajien asenne vai mikä, tilan­netta ei voi pitää reiluna yksit­täisen opiske­lijan kannalta.

On muistu­tettava, että opiske­lijat kokonai­suutena ovat hetero­gee­ninen ryhmä, jolloin keski­mää­räinen tai mediaa­ni­tulos on vain suuntaa antava tieto. Ryhmittely esimer­kiksi tuloluokkiin antaa laajemman kuvan: noin 70 %:a opiske­li­joista elää tutki­muksen mukaan 8 kuukautta vuodessa pieni­tu­loisena, ollen 12 %:sta vähiten tienaavan kotita­louden joukossa.

Opintotuki tarvit­seekin ensisi­jai­sesti tasoko­ro­tuksia, mutta myös järjes­telmän rakenteen tarkis­ta­mista. Pienet muutokset ovat mielestäni toissi­jaisia verrattuna opintotuen elementtien tarkis­tukseen, mutta houkut­te­levia huomioida.

Asumis­lisän vuokraraja on pyritty pitämään samalla tasolla asumistuen yksin asuvan osa-asunnon normin kanssa II kunta­ryh­mässä. Kuitenkin opiske­li­joiden asumis­lisän kohdalla tuki ei seuraa kustan­nus­ke­hi­tystä, kuten asumis­tuessa. Asumisen kasvavat kustan­nukset syövät suoraa opiske­lijan muuta tuloa.

Opintotuen tarve­har­kinta kiristyy yhtä tahtia tulorajan jälkeen­jää­nei­syyden takia, mikä ohjaa opinto­tukea yhä pieni­tu­loi­sem­malle ryhmälle suhteessa yleiseen ansio­tu­lo­ke­hi­tykseen. Näin opintotuen vaikut­tavuus heikkenee. Se, että suuri osa tuensaa­jista, opiske­li­joista, nostaa opinto­tukea ei kuitenkaan tarkoita, että opinto­tukea tulisi myöntää myös niille, joilla ei ole tarvetta talou­del­liseen tukeen. Tulora­joilla on tarkoi­tuk­sensa, mutta rajan tulisi seurata ansio­tu­lo­ke­hi­tystä.

Opiske­lijan puolison tulojen vaiku­tuksen opintotuen tarve­har­kintaan tulisi poistaa, sillä on kovin vanhan­ai­kaista olettaa vaikka avoparin tukevan toisiaan talou­del­li­sesti. Toimeen­pa­nossa lähtö­kohtana on, että samassa (solu)asunnossa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt tulkitaan automaat­ti­sesti yhteis­ta­lou­deksi, vaikka todel­li­suu­dessa niin ei olisi. Oikein tulkinnan saa vain pyytä­mällä oikaisua, mikä sekin on merkil­linen menet­te­lytapa. Ratkaisu tähän ei ole olettaa automaat­ti­sesti kaikkia samassa asunnossa asuvia yhteis­ta­lou­deksi, vaan poistaa koko puolison tulojen vaikutus. Usein se tarkoittaii naisopis­ke­lijan talou­del­lista itsenäi­syyttä jo työssä­käy­västä poikays­tä­västä, niin kustan­nus­vai­ku­tuk­seltaan pieni muutos olisi terve­tullut. Vuosi­ta­solla se olisi 1,8 miljoonaa euroa.

Sokerina pohjalla on muutok­sista kiireel­lisin ja merkit­tävin. Opinto­rahan korotus. Opiske­li­ja­jär­jes­töjen 15 %:n korotus­vaa­timus opinto­rahaan jäi toteu­tu­matta joulun alla budjet­ti­kier­rok­sella. Jos otettaisiin mikä tahansa muu perus­toi­meen­tuloa turvaava etuus, asetet­taisiin se aikaja­nalle, jossa etuutta olisi leikattu 12 vuotta sitten (1995) ja viimeksi korotettu 15 vuotta sitten (1992), oltaisiin jo koko kansan voimin barri­ka­deilla ja hallitus kaatuisi. Poikkeuksen näyttää tekevät opiske­li­joiden toimeen­tu­lo­ky­sy­mykset.

On kaksi vakavaa syytä korottaa opinto­rahaa ja tarkistaa opinto­tukea kokonai­suu­dessaan: yksin­ker­tai­sesti opintoraha on absoluut­ti­selta tasoltaan pieni ? 259 euroa kuukau­dessa. Toiseksi, sosiaa­lisen oikeu­den­mu­kai­suuden kuuluu kolahtaa myös opiske­li­joille. Jos hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei avaudu oikeu­den­mu­kaisena opiske­li­joille, äänes­tävät he jaloillaan. Tai parem­minkin lento­li­puillaan ja lähtevät ulkomaille.

Elina Laavi
sosiaa­li­po­liit­tinen sihteeri, Suomen yliop­pi­las­kuntien liitto SYL


Kuvat


Kokoomus.fi