Yliopis­tojen raken­teel­linen kehit­tä­minen vihdoin vauhtiin – kokoomus.fi
MENU
Yliopis­tojen raken­teel­linen kehit­tä­minen vihdoin vauhtiin

Yliopis­tojen raken­teel­linen kehit­tä­minen vihdoin vauhtiin

Julkaistu: 01.03.2007 Ohjelmatyö

Maamme kilpai­lu­kyvyn säilyt­tä­misen ja paran­ta­misen kannalta on tärkeää, että pääkau­pun­ki­seu­dulle saadaan kansain­vä­liset mitat ja resurssit täyttävä luovan alan huippu­yli­opisto. Yhdis­ty­mis­mal­liksi ehdotetaan säätiötä, jonka perus­pääoma tulisi sekä julki­selta että yksityi­seltä sekto­rilta. Perus­pääoman määrä (700 miljoonaa euroa) on varsin kunnian­hi­moinen ja vaatii myös elinkei­noe­lä­mältä vahvaa sitou­tu­mista hankkeeseen. Toteu­tuessaan hankkeella on todel­linen mahdol­lisuus nousta maailman huippu­ta­solle, mutta tämä vaatii pitkä­jän­teistä kehit­tä­mis­työtä koko yhtei­söltä.

Vanhasen halli­tuksen demari­ve­toinen korkea­kou­lu­po­li­tiikka on ollut sivurai­teella koko kuluvan vaali­kauden eikä tarvit­tavia muutoksia ole saatu vauhdi­tettua. Oli syy halli­tuksen äkillisen ryhdis­täy­ty­misen takana mikä tahansa, nyt tehdyt esitykset ovat terve­tullut avaus yliopis­tojen laajem­malle kehitys­työlle. Korkea­kou­lujen raken­teel­linen kehit­tä­minen ei saakaan pysähtyä tähän, vaan voima­va­rojen kokoa­mista on jatkettava. Yliopis­tojen tulee pyrkiä liittou­tumaan strate­gi­sesti keskenään. Tämä ei välttä­mättä tarkoita vain kansal­lista ja alueel­lista liittou­tu­mista. Yhteis­työ­kump­pa­neita etsit­täessä katseet tulee suunnata entistä aktii­vi­semmin myös maamme rajojen ulkopuo­lelle.

Raken­teel­lisen kehit­tä­misen ohella Kokoo­muksen seuraavan vaali­kauden yliopis­to­po­liit­tisia tavoit­teita ovat mm. perus­ra­hoi­tuksen lisää­minen 50 miljoo­nalla eurolla joka vuosi koko vaali­kauden ajan ja kaikkien yliopis­tojen talou­del­lisen autonomian laajen­ta­minen. Yliopis­tojen talou­del­lisen aseman perus­on­gelma on nykyinen “tilivi­ras­toasema”. Yliopis­tojen talou­del­lista asemaa koskevien mallien tulee olla jousta­vampia ja monimuo­toi­sempia, jotta ne ottai­sivat paremmin huomioon myös kansain­vä­lis­ty­misen tarpeet. Rahas­to­ta­louden kautta yliopis­tojen varain­han­kintaa voitaisiin laajentaa, sillä se antaisi yliopis­toille mahdol­li­suuden solmia strate­gisia sopimuksia ja omistaa omaisuutta.

Yliopis­tojen raken­teita on kehitettävä paitsi hallinnon ja koulu­tusa­lojen, myös rahoi­tuksen näkökul­masta. Nykyinen tutkin­to­määriin pohjautuva rahoi­tus­jär­jes­telmä on johtanut maiste­ri­teh­tailuun, joka pahim­millaan laskee tutkin­tojen tasoa.

Tällä hetkellä yliopis­tojen ongelmana ovat opettajien alhainen määrä suhteessa opiske­li­joihin sekä pätkätyöt. Yliopis­tojen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­malla raken­teella sekä talou­del­lisen liikku­ma­tilan lisää­mi­sellä voidaan näihinkin asioihin vaikuttaa.

Yliopisto-opetuksen on jatkos­sakin oltava kaikille suoma­lai­sille maksu­tonta. Sen sijaan EU- ja ETA-maiden ulkopuo­li­sille kansa­lai­sille tulisi harkita lukukausi­maksuja. Samalla pitää kuitenkin helpottaa näiden ihmisten mahdol­li­suuksia jäädä Suomeen ja saada töitä myös valmis­tu­misen jälkeen. Vähäva­raisia ulkomaisia opiske­li­joita varten on luotava stipen­di­jär­jes­telmä, jota voitaisiin rahoittaa esimer­kiksi kehity­syh­teis­työ­mää­rä­ra­hoista.

Seuraavan neljän vuoden aikana mitataan yliopis­to­jemme ja suoma­laisen korkea­kou­lu­jär­jes­telmän uudis­tu­miskyky. Osaaminen on vahvin valttimme globaa­leilla markki­noilla. Haasteita asettavat niin vanheneva ikära­kenne kuin Kiina-ilmiökin. Ilman uudis­tuksia Suomi ei voi säilyttää nykyi­sen­kal­taista kilpai­lu­kykyä ja vahvaa talouttaan.

Kaarina Dromberg
kansan­edustaja, sivis­tys­va­lio­kunnan puheen­johtaja


Kuvat


Kokoomus.fi