Kokoomus.fi
Uusinta uutta

Uusinta uutta

Julkaistu: 1.6.07 Ohjelmatyö

Myös parhaillaan käynnissä oleva ammatil­listen perus­tut­kin­tojen opetus­suun­ni­telmien uudis­ta­minen luo oman paineensa ja mahdol­li­suu­tensa ammatil­lisen koulu­tuksen kehit­tä­mi­selle. Uudis­tuksia on siis tehtävä. Valitet­ta­vasti kuitenkin näyttää siltä, että ainakin paikal­li­sella tasolla uudis­tusten tarve käsitetään tarpeeksi uudistaa kaikkea. Esimer­kiksi ammatil­lisen koulu­tuksen paikal­liset rakenteet ovat jatku­vassa muutok­sessa. Usein raken­teiden kehit­tä­minen on kuitenkin lyhyt­nä­köistä ja palvelee lähinnä oppilai­toksen markki­noin­nil­lisia tarkoi­tuksia.

Ei mitä tahansa uudis­tusten nimissä

Huono esimerkki tästä on täysin käsistä riistäy­tynyt tutkin­non­suo­rit­ta­mis­mah­dol­li­suuksien muokkaa­minen. Iltauu­tisia katsoessani kuulin uudesta opiske­lu­muo­dosta nimeltä työkoulu. Työkou­lussa opiske­lijat ovat kirjoilla oppilai­tok­sessa mutta suorit­tavat ammatil­liset opinnot koko opiske­luajan kestä­vässä työssä­op­pi­mi­sessa. Teoriao­pinnot suori­tetaan päivän jaksoissa kahtena päivänä viikossa. Rakenne on aivan sama kuin oppiso­pi­mus­kou­lu­tuk­sessa, ainoastaan sillä erolla, että opiskelija ei ole työsuh­teessa ja joutuu näin elämään pelkän opintotuen varassa.

Oppilai­tosten netti­sivuja ja esitteitä selail­lessa törmää myös sellaisiin termeihin kuin kaksois­tut­kinto, kolmois­tut­kinto ja nelos­tut­kinto. Kaksois­tut­kinnon vielä ymmärrän, sillä tarkoi­tetaan yliop­pi­las­tut­kinnon ja jonkun ammatil­lisen perus­tut­kinnon suorit­ta­mista yhtä aikaa. Kolmois­tut­kin­nossa suori­tetaan vielä lukion täysi oppimäärä edellisten lisäksi, mikä toisaalta tekee ?pelkistä? yliop­pi­laista kaksois­tut­kinnon suorit­tajia. Nelos­tut­kin­nossa suori­tetaan esimer­kiksi ravin­to­la­kokin tutkinto, suurta­lous­kokin tutkinto, yliop­pi­las­tut­kinto ja vielä kaupan päälle lukion oppimäärä. Herää kysymys kuinka paljon aikaa jää perus­asioiden perin­poh­jai­selle oppimi­selle, kun nelos­tut­kinto suori­tetaan neljässä vuodessa.

Näiden monitut­kin­tojen olemas­saoloa perus­tellaan ajankäytön tehos­ta­mi­sella ja sillä, että nykyään työelämän osaamis­vaa­ti­mukset muuttuvat nopeasti. Milloin työelämä on lakannut arvos­ta­masta perus­asioiden hyvää osaamista? Koulu­tuksen tehtävänä ei ole valmistaa kaiken nähneitä ammat­ti­laisia, vaan henki­löitä, jotka hyvän perus­osaa­mi­sensa ansiosta pärjäävät työelä­mässä ja kartut­tavat ammat­ti­tai­toaan työko­ke­muk­sensa myötä. Koulu­tuksen jälkei­sessä työelä­mässä tapah­tuvaa ammat­ti­taidon oppimista ei tule näin räikeästi aliar­vioida. Onko näihinkin ainoa ratkaisu perustaa myös ammatil­liseen koulu­tukseen oma tutkin­to­lau­ta­kunta, joka valvoo tutkintoa, tutkin­to­ni­mik­keitä ja loppu­ko­keita? Toivot­ta­vasti ei.

Tarkoi­tuk­sen­mu­kaista yhteis­työtä

Valta­kun­nal­li­sesti muiden, uudis­tusten lisäksi ollaan lisää­mässä lukion ja ammatil­lisen koulu­tuksen yhteis­työtä ja se on kirjattu halli­tus­oh­jel­maankin. Tämä on täysin tarkoi­tuk­sen­mu­kaista siinä tapauk­sessa, jos oppilai­tokset jakavat esimer­kiksi kiinteis­töstä aiheu­tuvia kustan­nuksia tai tekevät yhteisiä ostopal­ve­luso­pi­muksia mutta miksi se näkyy yhä voimak­kaammin opetuk­sessa? Jos monitut­kin­tojen suorit­tajien määrää halutaan edelleen lisätä, tulee niiden tulokset ja vaikut­tavuus tutkia perin­poh­jai­sesti. Tällä hetkellä edes opetus­hal­litus ei erottele tilas­toin­nissaan millään lailla kaksois­tut­kintoja tai kolmois- ja nelos­tut­kintoja. Ei siis tiedetä esimer­kiksi valmis­tu­neiden määrää verrattuna aloit­ta­neiden määrään, oppimis­tu­loksia tai opintojen jälkeistä sijoit­tu­mista työelämään tai jatko­kou­lu­tukseen. Tästäkin huoli­matta yhteistyön lisää­miseen reagoidaan kovaa vauhtia ammatil­li­sissa oppilai­tok­sissa ja koulut mainos­tavat voimak­kaasti monitut­kinn­tojen suorit­ta­mis­mah­dol­li­suutta. Rahoille olisi varmaan ollut muutakin käyttöä esim. laite- tai materi­aa­li­han­kin­noissa. Sitä paitsi kuinka paljon yhteis­työtä vielä tulee ylipäätään lisätä opetuk­sessa, sillä nyt on jo mahdol­lista suorittaa kaksois­tut­kinto, laeissa on velvoite yhteis­työstä ja ammatil­lisen perus­kou­lu­tuksen opetus­suun­ni­telmiin velvoite lukio­yh­teis­työstä kirjataan vielä toiseen kertaan.

Raken­teiden ja tutkin­to­ni­mik­keiden uudis­ta­mista on pakko tehdä aina tietyin väliajoin mutta nyt vauhti on liian kova. Väillä pitäisi pysähtyä nauttimaan, tai edes arvioimaan uudis­tusten vaiku­tuksia ennen uusien tekemistä, jos uudis­tukset ovat mitenkään perus­teltuja. Ammatil­linen koulutus on nyt jatku­vassa käymis­ti­lassa, ja se heijastuu epätie­toi­suutena työelämään, opiske­li­joille ja ammatin­va­lin­ta­ti­lan­teessa oleville perus­kou­lu­lai­sille, vanhem­mista ja perus­koulun opinno­noh­jaa­jista nyt puhumat­takaan. Jatkuvien uusien opiske­lu­muo­tojen kehit­tä­misen sijasta olisi tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sempaa keskittyä vahvis­tamaan ammatil­lisen koulu­tuksen perus­asioita, jotta Suomessa olisi työvoi­ma­pulan pahimmin iskiessä tarpeel­linen määrä huippuo­saavia ammat­ti­laisia. Hyviä esimerkkejä olisi sen sijaan pohtia keskeisiä osaami­sa­lueita uudis­tet­taviin ammatil­lisiin perus­tut­kin­toihin ja sitä kuinka saataisiin nopeammin reagoitua työvoiman tarpeeseen kohden­ta­malla aloitus­paikkoja oikeille aloille ja alueille.

Hanna­miina Tanninen
Kirjoittaja työsken­telee viestin­tä­as­sis­tenttina Talou­del­li­sessa Tiedo­tus­toi­mis­tossa ja on suorit­tanut kaksois­tut­kinnon syksyllä 2005.


Kuvat


Kokoomus.fi