Uusinta uutta

Julkaistu: 01.06.2007

Myös parhail­laan käyn­nissä oleva amma­til­lis­ten perus­tut­kin­to­jen opetus­suun­ni­tel­mien uudis­ta­mi­nen luo oman paineensa ja mahdol­li­suu­tensa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­selle. Uudis­tuk­sia on siis tehtävä. Vali­tet­ta­vasti kuiten­kin näyt­tää siltä, että aina­kin paikal­li­sella tasolla uudis­tus­ten tarve käsi­te­tään tarpeeksi uudis­taa kaik­kea. Esimer­kiksi amma­til­li­sen koulu­tuk­sen paikal­li­set raken­teet ovat jatku­vassa muutok­sessa. Usein raken­tei­den kehit­tä­mi­nen on kuiten­kin lyhyt­nä­köistä ja palve­lee lähinnä oppi­lai­tok­sen mark­ki­noin­nil­li­sia tarkoi­tuk­sia.

Ei mitä tahansa uudis­tus­ten nimissä

Huono esimerkki tästä on täysin käsistä riis­täy­ty­nyt tutkin­non­suo­rit­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sien muok­kaa­mi­nen. Ilta­uu­ti­sia katsoes­sani kuulin uudesta opis­ke­lu­muo­dosta nimeltä työkoulu. Työkou­lussa opis­ke­li­jat ovat kirjoilla oppi­lai­tok­sessa mutta suorit­ta­vat amma­til­li­set opin­not koko opis­ke­lua­jan kestä­vässä työs­sä­op­pi­mi­sessa. Teoriao­pin­not suori­te­taan päivän jaksoissa kahtena päivänä viikossa. Rakenne on aivan sama kuin oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sessa, ainoas­taan sillä erolla, että opis­ke­lija ei ole työsuh­teessa ja joutuu näin elämään pelkän opin­to­tuen varassa.

Oppi­lai­tos­ten netti­si­vuja ja esit­teitä selail­lessa törmää myös sellai­siin termei­hin kuin kaksois­tut­kinto, kolmois­tut­kinto ja nelos­tut­kinto. Kaksois­tut­kin­non vielä ymmär­rän, sillä tarkoi­te­taan yliop­pi­las­tut­kin­non ja jonkun amma­til­li­sen perus­tut­kin­non suorit­ta­mista yhtä aikaa. Kolmois­tut­kin­nossa suori­te­taan vielä lukion täysi oppi­määrä edel­lis­ten lisäksi, mikä toisaalta tekee ?pelkistä? yliop­pi­laista kaksois­tut­kin­non suorit­ta­jia. Nelos­tut­kin­nossa suori­te­taan esimer­kiksi ravin­to­la­ko­kin tutkinto, suur­ta­lous­ko­kin tutkinto, yliop­pi­las­tut­kinto ja vielä kaupan päälle lukion oppi­määrä. Herää kysy­mys kuinka paljon aikaa jää perus­asioi­den perin­poh­jai­selle oppi­mi­selle, kun nelos­tut­kinto suori­te­taan neljässä vuodessa.

Näiden moni­tut­kin­to­jen olemas­sao­loa perus­tel­laan ajan­käy­tön tehos­ta­mi­sella ja sillä, että nyky­ään työelä­män osaa­mis­vaa­ti­muk­set muut­tu­vat nopeasti. Milloin työelämä on lakan­nut arvos­ta­masta perus­asioi­den hyvää osaa­mista? Koulu­tuk­sen tehtä­vänä ei ole valmis­taa kaiken nähneitä ammat­ti­lai­sia, vaan henki­löitä, jotka hyvän perus­osaa­mi­sensa ansiosta pärjää­vät työelä­mässä ja kartut­ta­vat ammat­ti­tai­to­aan työko­ke­muk­sensa myötä. Koulu­tuk­sen jälkei­sessä työelä­mässä tapah­tu­vaa ammat­ti­tai­don oppi­mista ei tule näin räikeästi aliar­vioida. Onko näihin­kin ainoa ratkaisu perus­taa myös amma­til­li­seen koulu­tuk­seen oma tutkin­to­lau­ta­kunta, joka valvoo tutkin­toa, tutkin­to­ni­mik­keitä ja loppu­ko­keita? Toivot­ta­vasti ei.

Tarkoi­tuk­sen­mu­kaista yhteis­työtä

Valta­kun­nal­li­sesti muiden, uudis­tus­ten lisäksi ollaan lisää­mässä lukion ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen yhteis­työtä ja se on kirjattu halli­tus­oh­jel­maan­kin. Tämä on täysin tarkoi­tuk­sen­mu­kaista siinä tapauk­sessa, jos oppi­lai­tok­set jaka­vat esimer­kiksi kiin­teis­töstä aiheu­tu­via kustan­nuk­sia tai teke­vät yhtei­siä osto­pal­ve­luso­pi­muk­sia mutta miksi se näkyy yhä voimak­kaam­min opetuk­sessa? Jos moni­tut­kin­to­jen suorit­ta­jien määrää halu­taan edel­leen lisätä, tulee niiden tulok­set ja vaikut­ta­vuus tutkia perin­poh­jai­sesti. Tällä hetkellä edes opetus­hal­li­tus ei erot­tele tilas­toin­nis­saan millään lailla kaksois­tut­kin­toja tai kolmois- ja nelos­tut­kin­toja. Ei siis tiedetä esimer­kiksi valmis­tu­nei­den määrää verrat­tuna aloit­ta­nei­den määrään, oppi­mis­tu­lok­sia tai opin­to­jen jälkeistä sijoit­tu­mista työelä­mään tai jatko­kou­lu­tuk­seen. Tästä­kin huoli­matta yhteis­työn lisää­mi­seen reagoi­daan kovaa vauh­tia amma­til­li­sissa oppi­lai­tok­sissa ja koulut mainos­ta­vat voimak­kaasti moni­tut­kinn­to­jen suorit­ta­mis­mah­dol­li­suutta. Rahoille olisi varmaan ollut muuta­kin käyt­töä esim. laite- tai mate­ri­aa­li­han­kin­noissa. Sitä paitsi kuinka paljon yhteis­työtä vielä tulee ylipää­tään lisätä opetuk­sessa, sillä nyt on jo mahdol­lista suorit­taa kaksois­tut­kinto, laeissa on velvoite yhteis­työstä ja amma­til­li­sen perus­kou­lu­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­miin velvoite lukio­yh­teis­työstä kirja­taan vielä toiseen kertaan.

Raken­tei­den ja tutkin­to­ni­mik­kei­den uudis­ta­mista on pakko tehdä aina tietyin välia­join mutta nyt vauhti on liian kova. Väillä pitäisi pysäh­tyä naut­ti­maan, tai edes arvioi­maan uudis­tus­ten vaiku­tuk­sia ennen uusien teke­mistä, jos uudis­tuk­set ovat miten­kään perus­tel­tuja. Amma­til­li­nen koulu­tus on nyt jatku­vassa käymis­ti­lassa, ja se heijas­tuu epätie­toi­suu­tena työelä­mään, opis­ke­li­joille ja amma­tin­va­lin­ta­ti­lan­teessa oleville perus­kou­lu­lai­sille, vanhem­mista ja perus­kou­lun opin­no­noh­jaa­jista nyt puhu­mat­ta­kaan. Jatku­vien uusien opis­ke­lu­muo­to­jen kehit­tä­mi­sen sijasta olisi tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa keskit­tyä vahvis­ta­maan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen perus­asioita, jotta Suomessa olisi työvoi­ma­pu­lan pahim­min iskiessä tarpeel­li­nen määrä huip­puo­saa­via ammat­ti­lai­sia. Hyviä esimerk­kejä olisi sen sijaan pohtia keskei­siä osaa­mi­sa­lueita uudis­tet­ta­viin amma­til­li­siin perus­tut­kin­toi­hin ja sitä kuinka saatai­siin nopeam­min reagoi­tua työvoi­man tarpee­seen kohden­ta­malla aloi­tus­paik­koja oikeille aloille ja alueille.

Hanna­miina Tanni­nen
Kirjoit­taja työs­ken­te­lee vies­tin­tä­as­sis­tent­tina Talou­del­li­sessa Tiedo­tus­toi­mis­tossa ja on suorit­ta­nut kaksois­tut­kin­non syksyllä 2005.


Kuvat