Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus uusista työl­li­syys­toi­mista

Tuoreet työl­li­syys­ti­las­tot kerto­vat, että työl­li­syy­den kasvu on pysäh­ty­nyt. Työl­lis­ten määrä ei vuoden­vaih­teen jälkeen ole käytän­nössä kasva­nut lain­kaan.

Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teek­seen julki­sen talou­den meno­jen ja tulo­jen tasa­pai­non vuonna 2023. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ja suun­ni­tel­tu­jen meno­li­säys­ten toteu­tus edel­lyt­tää työl­li­syy­sas­teen nousua 75 prosent­tiin. Vuonna 2023 työl­li­siä pitäisi olla 60 000 ennus­tet­tua enem­män. Väes­tön ikään­ty­mi­sen jatkuessa tämä­kään ei vielä riitä turvaa­maan hyvin­voin­tiamme. Meidän on tehtävä rohkeita uudis­tuk­sia nyt, jotta työl­li­syys voisi nousta ensi vuosi­kym­me­nen lopussa 80 prosent­tiin. Silloin suoma­lais­ten palve­lui­den rahoi­tus on kestä­vällä pohjalla.

Kokoo­mus tukee halli­tusta tavoit­teessa nostaa työl­li­syyttä. Olemme valmiita kannat­ta­maan ja tuke­maan jokaista halli­tuk­sen esit­tä­mää toden­ne­tusti vaikut­ta­vaa työl­li­syys­kei­noa. Kokoo­muk­sen keinot eivät nojaa vain lisä­ra­han suun­taa­mi­seen työvoi­ma­pal­ve­lui­hin, vaan esitämme myös aitoja raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Halli­tuk­sen työtä helpot­taak­seen kokoo­mus julkai­see keskus­te­lu­na­vauk­sen keinoista, joilla työl­li­syyttä saatai­siin nostet­tua vähin­tään 60 000 hengellä. Olemme olemassa oleviin asian­tun­ti­ja­las­kel­miin pohja­ten kerän­neet mitta­kaa­val­taan 30 000 uuden työl­li­sen edel­lyt­tä­mät toimet, joille voidaan arvioida luotet­ta­vasti työl­li­syys­vai­ku­tuk­set. Toisen vaadit­ta­van 30 000 työl­li­sen osalta olemme listan­neet lukui­sia vaikut­ta­via toimia, joilla ajatel­laan laajasti olevan vahva posi­tii­vi­nen, mutta vaikeasti arvioi­ta­vissa oleva työl­li­syys­vai­ku­tus.

Osa toimen­pi­teistä tuo julki­selle talou­delle sääs­töjä, osa taas kasvat­taa menoja. Olemme arvioi­neet, että saata­vat sääs­töt riit­tä­vät katta­maan lisä­me­noja vaati­vien toimien kulut. Esityk­semme on siis suorien budjet­ti­vai­ku­tus­ten osalta koko­nai­suu­tena julki­sen talou­den kannalta joko neut­raali tai posi­tii­vi­nen.

Kunnian­hi­moista työl­li­syys­ta­voi­tetta ei saavu­teta ilman kunnian­hi­moi­sia keinoja. Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen on oltava nykyistä kannat­ta­vam­paa sekä työn­te­ki­jöille että työnan­ta­jille. Meidän on aktii­vi­sesti kannus­tet­tava ja tuet­tava työvoi­man ulko­puo­lella olevia ihmi­siä hakeu­tu­maan työelä­mään. Kärsimme samaan aikaan työt­tö­myy­destä ja työvoi­ma­pu­lasta – ja tämä ongelma on viime vuosina pahen­tu­nut. Työ ja teki­jät on saatava parem­min kohtaa­maan. Lisäksi työi­käis­ten määrän vähen­tyessä tarvit­semme myös lisää teki­jöitä Suomeen rajo­jemme ulko­puo­lelta.

Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen on oltava nykyistä kannat­ta­vam­paa sekä työn­te­ki­jöille että työnan­ta­jille.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa jokai­sella työi­käi­sellä ja työky­kyi­sellä on velvol­li­suus mahdol­li­suuk­siensa mukaan tehdä työtä ja osal­lis­tua työmark­ki­noille. Tämä on edel­ly­tys yhteis­kun­nan laaduk­kaille palve­luille ja sosi­aa­li­tur­valle. Hyvä työl­li­syys­po­li­tiikka on viime kädessä myös parasta hyvin­vointi-, koulu­tus- ja senio­ri­po­li­tiik­kaa.
Yhteis­kun­nan on aina puolus­tet­tava heikom­massa asemassa olevaa. Meillä on Suomessa hyvä työelämä ja hyvä sosi­aa­li­turva. Muihin Pohjois­mai­hin verrat­tuna me kuiten­kin alisuo­riu­dumme selvästi. Työl­li­syy­sas­teemme on naapu­ri­mai­tamme alhai­sempi. Raken­teel­li­nen työt­tö­myy­temme on Pohjois­mai­den korkein.

Meillä liian moni on työelä­män ulko­puo­lella. Liian moni on syrjäy­ty­nyt pitkäksi aikaa sosi­aa­li­tur­van varaan ilman riit­tä­viä kannus­ti­mia hakeu­tua töihin tai koulu­tuk­seen. Yhteis­kun­tamme hyvää tarkoit­ta­vista raken­teista onkin muodos­tu­nut esteitä työl­lis­tä­mi­selle ja työl­lis­ty­mi­selle. Liian jäyk­kien työelä­mä­sää­dös­ten vuoksi yrit­tä­jiltä jää työtä teet­tä­mättä. Korkea sosi­aa­li­turva luo suojaa, mutta laskee myös kannus­ti­mia hakeu­tua aktii­vi­sesti takai­sin työelä­mään. Kun työl­li­syyttä halu­taan ylös ja työt­tö­myyttä alas, on raken­teita uudis­tet­tava rohkeasti.

Haluamme vaste­des­kin pitää kiinni työelä­män reiluista peli­sään­nöistä sekä hyvästä sosi­aa­li­tur­vasta. Kokoo­mus haluaa ottaa mallia muista Pohjois­maista ja uudis­taa suoma­lai­sen yhteis­kun­nan raken­teita niin, että työn tarjoa­mi­sesta ja teke­mi­sestä tulee nykyistä kannat­ta­vam­paa. Kovia­kin keinoja tarvi­taan, jos ne tuke­vat pehmeää päämää­rää – nykyistä useam­man suoma­lai­sen pääse­mistä kiinni työhön. Tämä on vält­tä­mät­tö­myys, jos haluamme turvata lastemme ja vanhem­piemme laaduk­kaat palve­lut sekä tänään että huomenna. Jos oiko­teitä korke­aan työl­li­syy­teen olisi, olisi ne jo löydetty.

Kokoo­mus jatkaa työl­li­syys­kei­no­jensa yksi­tyis­koh­tien tarken­ta­mista sekä työl­li­syys­vai­ku­tus­ten täsmen­tä­mistä osana vaih­toeh­to­bud­je­tin valmis­te­lua. Julkai­semme työka­lu­pak­kimme ehdo­tuk­set jo nyt keskus­te­lu­na­vauk­sena ennen halli­tuk­sen budjet­ti­riihtä, jotta halli­tuk­sella olisi aikaa tutus­tua ehdo­tuk­siin ja hyödyn­tää niitä omassa työs­sään.

Työl­li­syy­den nosto on meidän yhtei­nen asiamme.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja


Työl­li­syys­toi­met:

1) Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva

Muute­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Tuen keston lyhen­tä­mistä voidaan myös arvioida, jos tuki­summa on alku­vai­heessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtö­koh­tana on tavoi­tella kustan­nus­neut­raa­lia uudis­tusta. Porras­tuk­sen rinnalla työt­tö­myys­tur­vaan liit­tyisi edel­leen myös tiukat velvoit­teet työn­ha­kuun tai muuhun aktii­vi­suu­teen yhdis­tet­tynä työl­lis­ty­mistä tuke­viin palve­lui­hin. Aktii­vi­mal­lin perus­pe­ri­aat­teet voidaan siis sisäl­lyt­tää myös porras­tus­mal­liin sovel­tu­vin osin.

Työl­li­syys­vai­ku­tus: n. 10 000 työl­listä (1)

2) Luovu­taan työt­tö­myys­put­kesta

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van enim­mäi­sa­jan lisäksi työt­tö­mällä on mahdol­li­suus saada työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­viä eläkei­kään asti. Työt­tö­myys­put­kella on haluttu tukea ikään­ty­neitä työt­tö­miä, mutta malli toimii alku­pe­räistä tavoi­tet­taan vastaan nosta­malla työt­tö­myyttä. Työt­tö­myys­put­ken vaiku­tuk­sia tarkas­tel­leet tutki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että työt­tö­myys­putki nostaa ikään­ty­nei­den työt­tö­myyttä ja laskee työl­li­syyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työt­tö­myys­put­kesta luopu­malla noste­taan ikään­ty­nei­den työl­li­syyttä merkit­tä­västi. Nykyis­ten putkessa olevien asema turva­taan.

Työl­li­syys­vai­ku­tus: n. 10 000 työl­listä (2)

3) Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus

Kokoo­muk­sen mielestä perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, paran­taa vanhem­muu­den ja työelä­män tasa-arvoa, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa, sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Kokoo­muk­sen mallissa koti­hoi­don­tuki korva­taan jous­ta­vam­malla hoito­ra­halla. Tuet riit­tä­vät täysi­mää­räi­sinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puoli­tet­tuina kolme­vuo­ti­aaksi asti. Tämä kannus­taa palaa­maan töihin nykyistä aiem­min.

Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen rinnalla on tärkeää jatkaa vanhem­muu­den kustan­nus­ten tasaa­mista siir­tä­mällä vastuuta yksit­täi­seltä työnan­ta­jalta koko yhteis­kun­nalle.

Työl­li­syys­vai­ku­tus: n. 3000 työl­listä (3)

4) Ulos­o­ton suojao­suu­den koro­tus

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 672,30 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. Muutok­sen seurauk­sena kasva­vat kustan­nuk­set voitai­siin kattaa muiden esitet­ty­jen toimien seurauk­sena sääs­ty­neistä rahoista.

Työl­li­syys­vai­ku­tus: n. 2 000 (4) 

5) Toimeen­tu­lo­tuen asumis­kus­tan­nus­ten omavas­tuun (7 %) palaut­ta­mi­nen

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, mikä kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­ti­mia, koska toisin kuin asumis­tuessa pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään kohtuu­hin­tai­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 2500 (5)

6) Jatke­taan varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista

Alen­ne­taan edel­leen työs­sä­käy­vien varhais­kas­va­tus­mak­suja, mikä helpot­taa pien­ten lasten vanhem­pien kannus­tin­louk­kuja. Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi, millä on pitkässä juok­sussa posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia lasten kehi­tyk­seen. Maksu­jen laske­mi­nen rahoi­te­taan muista toimista kerty­neistä suorista tuloista.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 2500 (6)

 


Edel­lä­mai­ni­tuilla työl­li­syys­toi­milla 30 000 uutta työl­listä

Yhteensä tähän mennessä esite­tyillä kuudella ensim­mäi­sellä työl­li­syys­toi­mella voidaan arvioida saata­van 30 000 uutta työl­listä.
Seuraa­villa toimilla arvioi­daan olevan yhdessä tätä­kin suurempi vaiku­tus työl­li­syy­teen, mutta toimien tark­koja työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia on haas­ta­vaa arvioida.


7) Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen

Muute­taan vero­tuk­sen raken­netta siir­tä­mällä pain­opis­tettä työstä ympä­ris­tö­hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tuk­seen. Tavoit­teena tulee olla keven­tää vaali­kau­den aikana työn vero­tusta miljar­dilla. Kokoo­mus on osana vaalioh­jel­maansa julkais­sut tarkan ehdo­tuk­sen keven­nyk­sen rahoi­tuk­sesta (7).

8) Työt­tö­mien henki­lö­koh­tai­sen palve­lun lisää­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen

Halli­tus esit­tää halli­tus­oh­jel­massa pysy­viä lisä­re­surs­seja TE-toimis­to­jen määrä­ai­kais­haas­tat­te­lui­hin ja nuori­so­ta­kuun edis­tä­mi­seen vuosit­tain 9 miljoo­naa euroa. Kokoo­mus esit­tää summaa tuplat­ta­vaksi ja rahoi­tet­ta­vaksi edellä mainit­tu­jen etuuk­sien leik­kauk­silla. Esimer­kiksi Tans­kassa on havaittu, että osana aktii­vista työvoi­ma­po­li­tiik­kaa henki­lö­koh­tai­sen työvoi­ma­neu­vo­jan tapaa­mi­nen on vaikut­tava tapa lyhen­tää työl­li­syys­jak­soja (8). Uutta panos­tusta kohden­ne­taan erityi­sesti työt­tö­mien nuor­ten tukeen.

9) Palk­ka­tuen kehit­tä­mi­nen ja kohden­ta­mi­nen

Kokoo­mus tukee halli­tuk­sen pyrki­myk­siä jatkaa edel­li­sen halli­tuk­sen aloit­ta­maa palk­ka­tuen käytön suju­voit­ta­mista. Palk­ka­tuki on kuiten­kin hyvin kallis akti­voin­ti­toimi työl­li­syy­den kasvat­ta­mi­seksi. Siksi tuki on kohden­net­tava ensi­si­jai­sesti yksi­tyi­selle sekto­rille, jossa tuen vaikut­ta­vuus on suurin unoh­ta­matta kolman­nen sekto­rin merki­tystä erityi­sesti osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeim­min työl­lis­ty­vien tuke­mi­sessa.

10) Edis­te­tään paikal­lista sopi­mista

Kokoo­mus haluaa edis­tää aitoa ja reilua paikal­lista sopi­mista työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikal­li­sesti, jos työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta. Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin ja henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin, jotta neuvot­te­lua­se­telma olisi tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

11) Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­nen

Sosi­aa­li­turva on uudis­tet­tava siten, että työn­teko on nykyistä kannat­ta­vam­paa. Kokoo­mus on esit­tä­nyt ratkai­suksi yleis­tu­kea (9). Yleis­tuki yhdis­tää toimeen­tu­lo­tuen, ylei­sen asumis­tuen sekä Kelan maksa­mat työt­tö­myy­se­tuu­det yhdeksi yksin­ker­tai­seksi tueksi, joka vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa tasoit­taen näin kannus­tin­louk­kuja. Lyhy­tai­kai­sen­kin työn vastaa­not­ta­mi­nen olisi kannat­ta­vaa, kun tuki ei katke­aisi yllät­täen tai maksa­tus ei viiväs­tyisi keik­ka­työn vuoksi. Jokai­nen työllä tienattu euro paran­taisi henki­lön toimeen­tu­loa. Malli olisi vastik­keel­li­nen, yksi­lö­pe­rus­tei­nen ja syype­rus­tei­nen, mutta maksa­tus olisi mahdol­li­sim­man pitkälle auto­ma­ti­soitu tulo­re­kis­te­rin avulla.

12) Jatku­van oppi­mi­sen malli ja osaa­mis­ta­son nosto

Muut­tu­vassa työelä­mässä mukana pysy­mistä tuetaan luomalla kattava jatku­van oppi­mi­sen malli. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin vastaa­vaksi. Hyvät perus­val­miu­det ja vahva perus­kou­lu­tus turvaa­vat mahdol­li­suu­den myös jatku­valle oppi­mi­selle ja osaa­mis­ta­son nousulle. Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen on oltava jous­ta­vam­min mahdol­lista elämän­ti­lan­teesta tai pohja­kou­lu­tuk­sesta riip­pu­matta. Tarvit­semme jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa vastuuta on sekä työn­te­ki­jällä, työnan­ta­jalla että julki­sella vallalla. Halli­tuk­sen tulisi käyn­nis­tää mallista pikai­sesti parla­men­taa­ri­nen valmis­telu.

13) Työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen

Suomi tarvit­see työpe­räistä maahan­muut­toa. Työpe­räi­sen maahan­muu­ton kasvu vahvis­taa talous­kas­vua ja julkista taloutta. Tämän vuoksi työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta on luovut­tava. Vastaa­vasti jälki­kä­teis­val­von­taa tulee tehos­taa. Ulko­mai­sille tutkinto-opis­ke­li­joille tulee valmis­tu­mi­sen jälkeen auto­maat­ti­sesti myön­tää vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lupa. Suomen on myös aktii­vi­sesti houku­tel­tava osaa­jia tänne töihin. Tarvit­semme koulu­te­tun ja osaa­van työvoi­man rekry­toin­tioh­jel­man.

14) Työvoima saatava liik­keelle

Suomessa on samaan aikaan toisella paik­ka­kun­nalla työt­tö­myyttä ja toisella pulaa teki­jöistä. Työvoima on saatava liik­keelle. Asun­to­tuo­tan­toa voidaan edis­tää keven­tä­mällä raken­ta­mi­sen sään­te­lyä ja huoleh­ti­malla kaupun­kien riit­tä­vistä kasvun resurs­seista ja kannus­teista. Kokoo­muk­sen kaupun­kioh­jel­massa esite­tään kaupun­geille jaet­ta­vaksi uutta kasvu­ra­haa asukas­lu­vun kasvun ja valmis­tu­nei­den asun­to­jen mukaan (10). Hankeyh­tiöillä voidaan vauh­dit­taa kaupun­kien välis­ten nopei­den yhteyk­sien toteu­tusta. Halli­tuk­sen on osoi­tet­tava omai­suu­den­myyn­ti­tu­loista kaksi miljar­dia kaupun­kien väli­siin nopei­siin yhteyk­siin, joita voidaan vauh­dit­taa hankeyh­tiö­mal­lin avulla.

15) Osatyö­ky­kyi­sille polkuja työelä­mään

Noin 1,9 miljoo­nalla työi­käi­sellä on jokin pitkä­ai­kais­sai­raus tai vamma. Heistä noin kolman­nes arvioi tämän vaikut­ta­van heidän työhönsä tai työn­saan­ti­mah­dol­li­suuk­siinsa. Osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den autta­mi­seksi työelä­mään on käytet­tävä yhtä­ai­kai­sesti ja yksi­löl­li­sesti räätä­löi­den erilai­sia keinoja, kuten kuntou­tusta, koulu­tusta ja lisä­tu­kea työpai­kalle. Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mi­seksi tarvi­taan enem­män eri taho­jen yhteis­työtä ja koulu­tusta, sähköi­siä palve­luja sekä parem­paa tiedon­kul­kua. Näitä toimia on kehi­tetty edel­lis­ten halli­tus­ten toimesta OSKU- ja OTE -hank­keissa. Niissä kehi­tet­tyjä toimia on järke­vää jatkaa.

16) Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sistä huoleh­dit­tava - koti­ta­lous­vä­hen­nystä ei saa leikata

Jotta yrit­tä­jät ja yrityk­set voivat jatkos­sa­kin tarjota töitä, toimeen­tu­loa ja hyvin­voin­tia suoma­lai­sille, on yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sistä huoleh­dit­tava. Työpaik­koja syntyy vain yrityk­siin, jotka menes­ty­vät ja pärjää­vät. Kokoo­mus keräsi viime syksynä yrit­tä­jiltä ajatuk­sia yrit­tä­mi­sen edis­tä­mi­sestä (11). Yksit­täis­ten temp­pu­jen sijaan yrit­tä­jät toivoi­vat kannus­ta­vaa ja vakaata toimin­taym­pä­ris­töä. Normin­pur­ku­työtä pitää pitkä­jän­tei­sesti jatkaa. Esimer­kiksi tulo­re­kis­te­riä on edel­leen kehi­tet­tävä niin, että pieny­rit­tä­jien hallin­nol­li­nen taakka vähe­nee.

Halli­tuk­sen tulee perua koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­tä­mi­nen iskee juuri niihin työn­te­ki­jöi­hin ja pieny­rit­tä­jiin, joille koti­ta­lous­työt ovat olleet polku työmark­ki­noille.

Lähteet ja linkit:

1) Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu erilai­sille porras­tus­mal­leille lasket­tu­jen työl­li­syys­vai­ku­tus­ten suuruus­luok­kaan. (Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016, EK ja SY)

a. Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016 (VM)

b. EK:n esitys työl­li­syys­toi­mista

c. SY:n esitys työl­li­syys­toi­mista

2) Arvio perus­tuu TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esitys­ten arvioi­hin sekä ETLAn tutki­mus­joh­taja Niku Määt­tä­sen arvioon. TEM:n arvion mukaan työl­li­syys­ra­hasto sääs­täisi noin 250 miljoo­naa euroa, lisäksi vero­tu­lot kasvai­si­vat noin 75 miljoo­naa euroa.

d. Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016

e. ETLAn tutki­mus­joh­taja Niku Määt­tä­sen arvio

3) Työl­li­syys­vai­ku­tusar­vio perus­tuu TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män (e) arvioon koti­hoi­don­tuen lyhen­tä­mi­sestä kuudella kuukau­della, jonka olete­taan vaiku­tuk­sil­taan rinnas­tu­van esitel­tyyn malliin. TEM:n on arvioi­nut, että muutos sääs­täisi 15 milj. Koska tässä yhtey­dessä arvioi­dut tapauk­set eivät ole täysin ident­ti­siä, ei muutok­sen odoteta tuovat sääs­töjä.

Tutustu kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­seen tästä

4) Arvio perus­tuu TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män (e) esityk­sille lasket­tuun arvioon. Myöhem­min OM:n arvioi­nut kustan­nuk­seksi noin 40 milj.

f. OM 38/​2017

5) Arvio perus­tuu EK:n (b) laske­maan arvioon. Arvion mukaan säästö julki­selle talou­della 100 milj. euroa. Myös TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryhmä (e) suosit­te­lee työl­li­syys­kei­noa.

6) Työl­li­syys­vai­ku­tuk­sen mitta­kaava arvioitu Hete­mäen työl­li­syys­ryh­män arvioi­den pohjalta (a). Arvioitu kustan­nus n. 50 milj. VM:n laskel­mien pohjalta.

7) Vaalioh­jel­man talous- ja vero­po­li­tii­kan liite:

Lue talous- ja vero­po­liit­ti­nen liite tästä

8) TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set (e). Vastaa­van toimen­pi­teen työl­li­syys­vai­ku­tuk­seksi on rapor­tissa arvioitu 5000 työl­listä.

9) Kokoo­muk­sen yleis­tuen esit­tely osana Tule­vai­suu­den sosi­aa­li­turva -asia­kir­jaa:

Lue Tule­vai­suu­den sosi­aa­li­turva -asia­kirja tästä

10) Laajem­min ideoita asun­to­tuo­tan­non vauh­dit­ta­mi­seen löytyy kokoo­muk­sen kaupun­ki­po­liit­ti­sesta ohjel­masta:

Lue kaupun­ki­po­liit­ti­nen ohjelma tästä

11) Kokoo­muk­sen yrit­tä­jyys­ta­voit­teet

Lue yrit­tä­jyys­ta­voit­teet tästä

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.1.2023

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta

Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan halli­tus on epäon­nis­tu­nut aset­ta­miensa talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa.

15.1.2023

Matias Mart­ti­nen: Osake­sääs­tö­ti­lin talle­tus­katto painet­tava histo­ri­aan

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vero­vas­taava, kansan­edus­taja Matias Mart­ti­nen vaatii, että osake­sääs­tö­ti­lin talle­tus­ka­ton pois­ta­mi­nen kirja­taan seuraa­vaan halli­tus­oh­jel­maan. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vero­vas­taava, kansan­edus­taja Matias Mart­ti­nen vaatii, että

16.12.2022

Elina Valto­nen: Yksi­kin turval­li­nen aikui­nen voi muut­taa nuoren suun­nan

Hyvin­voin­ti­val­tion tärkein tehtävä on pitää huolta heistä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty täysi­pai­noi­sesti itses­tään huoleh­ti­maan. Hyvin­voin­ti­val­tio täyt­tää tehtä­vänsä parhai­ten silloin,

Skip to content