Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
kuva henkilöstä tietokoneen ääressä
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen tieto- ja tekno­lo­gia­po­liit­ti­nen ohjelma 2023

Nyt on oikea aika tart­tua täysillä uusien tekno­lo­gioi­den ja digi­ta­li­saa­tion tarjoa­maan poten­ti­aa­liin.  Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto. Kun tietoa yhdis­tel­lään ja hyödyn­ne­tään yli orga­ni­saa­tio­ra­jo­jen, voidaan ihmi­sille, yrityk­sille ja yhtei­söille suun­na­tut palve­lut muotoilla parem­min ja tuot­taa fiksum­min.

Tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tiikka käsit­te­lee laaja-alai­sesti digi­ta­li­saa­tioon ja uusiin tekno­lo­gioi­hin liit­ty­viä kysy­myk­siä. Käytän­nössä kyse on esimer­kiksi peli­sään­tö­jen luomi­sesta sille, miten liike­toi­min­taa voidaan raken­taa digi­taa­li­sessa ympä­ris­tössä. Toisaalta poli­tii­kan keinoin voidaan luoda sellaista inno­vaa­tio- ja inves­toin­tiym­pä­ris­töä, jossa uusia ratkai­suja kannat­taa kehit­tää ja tuoda mark­ki­noille juuri Suomessa. Kyse on paitsi inves­toin­ti­kan­nus­teista, myös muun muassa sen turvaa­mi­sesta, että mark­ki­nat toimi­vat suju­vasti, julki­sia hankin­toja tehdään fiksusti, tieto­jär­jes­tel­mät toimi­vat yhteen ja data liik­kuu jouhe­vasti. Kolman­neksi tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kassa on kyse julkis­ten palve­lui­den digi­ta­li­saa­tiosta. Tässä olemme Suomessa jo varsin pitkällä, ja seuraava askel tulee raken­taa niin sano­tun elämän­ta­pah­tuma-ajat­te­lun varaan, jossa samaan elämän­ta­pah­tu­maan kytkey­ty­vät viran­omais­ten ja yritys­ten palve­lut toimi­vat saumat­to­masti yhteen ja tieto liik­kuu suoraan palve­lun­tar­joa­jien välillä.

Kokoo­mus ajat­te­lee, että digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen ovat yksi tärkeim­mistä keinoista paran­taa julkis­ten palve­lui­den laatua, tehok­kuutta ja saata­vuutta. Kun aiem­min palve­luita raken­net­tiin viran­omais­te­hok­kuus edellä, digi­taa­li­sessa maail­massa asioita eri hallin­non ja yhteis­kun­nan sekto­reita voidaan koota saumat­to­miksi palve­lu­ko­ko­nai­suuk­siksi. Tällöin ihmis­ten aikaa ei kulu­teta byro­kra­tian hoita­mi­seen, palve­luita on tarjolla oikea-aikai­sesti ja tarvit­ta­vat viran­omais­rat­kai­sut tehdään aiem­paa nopeam­min ja tehok­kaam­min auto­maat­tista päätök­sen­te­koa ja teko­ä­lyä hyödyn­täen.

Kyse ei ole vain sana­he­li­nästä vaan lopulta hyvin konkreet­ti­sista arjen asioista. Digi­ta­li­saa­tion avulla palve­luita voidaan esimer­kiksi uudis­taa saumat­to­miksi koko­nai­suuk­siksi elämän­ta­pah­tu­mien (mm. lähei­sen kuolema, muutto, työt­tö­myy­den kohtaa­mi­nen tai perheen eroti­lanne) ja orga­ni­saa­tioi­den tapah­tu­mien (mm. yrityk­sen talous­ta­pah­tu­mat, yrityk­sen perus­ta­mi­nen, työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen, toimin­nan laajen­ta­mi­nen ulko­maille) ympä­rille. Oletko esimer­kiksi ikinä tullut ajatel­leeksi, miksi lähei­sen kuolema ajaa ihmi­set edel­leen byro­kra­tian suohon, jossa lippuja ja lappuja joudu­taan kiikut­ta­maan viran­omais­luu­kulta ja pankilta toiselle? Me kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme, että näin ei voi olla, vaan tiedon tulisi liik­kua auto­maat­ti­sesti ja jouhe­vasti viran­omais­ten ja yksi­tyis­ten toimi­joi­den välillä. Tämä ei ole utopiaa vaan realis­mia jo seuraa­valla halli­tus­kau­della, kun tahtoa muutok­seen löytyy.

Kokoo­muk­sen keinoja, joilla paran­namme julki­sia palve­luita digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian avulla:

  • Toteu­te­taan halli­tus­kau­den aikana viisi hanketta, joilla digi­ta­li­soi­daan kussa­kin yhden elämän­ta­pah­tu­man tai yritys­ta­pah­tu­man ympä­rille kiin­nit­ty­vät julki­set ja yksi­tyi­set palve­lut niin, että ne toimi­vat saumat­to­masti yhteen. Otetaan tavoit­teeksi 2030 mennessä toteu­tet­tava 40 elämän­ta­pah­tu­man digi­ta­li­soi­mi­nen. Hyödyn­ne­tään hank­keissa yhteen­toi­mi­via tieto­jär­jes­tel­miä.
  • Vahvis­te­taan ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia päät­tää tiedois­taan ja sallia niiden jaka­mi­nen. Luodaan omadata-peri­aat­teen mukai­sesti yksi­löille ja oikeus­hen­ki­löille yleis­lain­sää­dän­nön tasolla lähtö­koh­tai­nen mahdol­li­suus hyödyn­tää heitä koske­via julki­sissa tieto­jär­jes­tel­missä olevia tietoja ja antaa lupa tieto­jen käyt­töön sekä niiden yhdis­te­lyyn toisiin tietoai­neis­toi­hin muissa palve­luissa.
  • Tehdään digi­taa­li­sista palve­luista ensi­si­jai­nen asioin­ti­ka­nava. Tehdään laaduk­kaista ja helpoista digi­pal­ve­luista oletusar­voi­sesti ensi­si­jai­nen tapa vält­tä­mät­tö­mään asioin­tiin. Huoleh­di­taan, että digi­tu­kea on saata­villa nykyistä laajem­min sitä tarvit­se­ville ja että digi­taa­li­suu­den ensi­si­jai­suus ei muodosta estettä palve­lui­hin pääsylle.
  • Nopeu­te­taan asioi­den käsit­te­lyä ja paran­ne­taan viran­omais­pää­tös­ten laatua auto­maat­ti­sella päätök­sen­teolla. Huoleh­di­taan, että auto­maat­tista päätök­sen­te­koa koskeva lain­sää­däntö on ajan tasalla ja tarjoaa mahdol­li­suu­det jo nykyi­sin laajasti käytössä olevaan auto­maat­ti­seen päätök­sen­te­koon. Päivi­te­tään lain­sää­däntö mahdol­lis­ta­maan myös teko­ä­lyn avulla tehtä­vät auto­maat­ti­set viran­omais­pää­tök­set ja muu uusien tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mi­nen.
  • Edel­ly­te­tään julkis­hal­lin­non tieto­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­sessä raja­pin­tas­tan­dar­dien ja muiden yhteen­toi­mi­vuus­käy­tän­tei­den noudat­ta­mista. Laadi­taan digi­hank­kei­den rahoi­tus­kri­tee­rit, jotka ohjaa­vat yhteen­toi­mi­vuu­teen.
  • Velvoi­te­taan julki­sia orga­ni­saa­tioita hyödyn­tä­mään ”kysy vain kerran” -peri­aa­tetta omassa palve­lu­ke­hi­tyk­sessä. Tarken­ne­taan lain­sää­dän­töä niin, että se estää eril­lis­ten tieto­kan­to­jen perus­ta­mi­sen samo­jen tieto­jen kerää­mistä varten Viron mallin mukai­sesti ja osoi­te­taan lain toimeen­pa­noon riit­tä­vät resurs­sit.
  • Kehi­te­tään digi­taa­li­sia julki­sia palve­luita ihmis­läh­töi­sesti eli lähtö­koh­tai­sesti aina elämän­ta­pah­tu­mien ympä­rille. Ihmis­läh­töi­nen lähes­ty­mis­tapa luo edel­ly­tyk­set toimin­ta­ta­po­jen muutok­selle, jossa ongel­mia ratko­taan elämän­ta­pah­tu­mien, liike­toi­min­ta­ta­pah­tu­mien ja ilmiöi­den kautta usei­den toimi­joi­den ja palve­lun­tar­joa­jien yhteis­työnä, ja jossa ihmi­selle itsel­leen vara­taan lopul­li­nen päätös­valta hänen omien tieto­jensa käytöstä. Otetaan valtion­hal­lin­non lisäksi yrityk­set, kunnat ja hyvin­voin­tia­lu­eet tiivisti mukaan kehi­tys­työ­hön.

Parem­pien julkis­ten palve­lui­den lisäksi digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gi­nen kehi­tys ovat valta­via mahdol­li­suuk­sia uudelle kasvulle. Ne ovat sitä usein täysin nouda­te­tusta poli­tii­kasta riip­pu­matta, mutta poli­tii­kan tehtä­vänä on luoda uudelle kasvulle parhaat mahdol­li­set edel­ly­tyk­set. On esimer­kiksi panos­tet­tava osaa­van työvoi­man saata­vuu­teen, turvat­tava riit­tävä tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus, avat­tava julki­sen datan raja­pin­toja ja varmis­tet­tava mark­ki­noi­den toiminta.

Samoin digi­ta­li­saa­tio on valtava mahdol­li­suus, kun tavoit­te­lemme asemaa puhtaan ener­gian ja ympä­ristö- ja luon­to­vii­sai­den ratkai­su­jen suur­val­tana. Nämä ratkai­sut nojaa­vat poik­keuk­setta uuteen tekno­lo­gi­aan, dataan ja digi­taa­li­seen infra­struk­tuu­riin, joiden avulla voimme muun muassa analy­soida suuria data­mas­soja, nopeut­taa tutki­musta, tehos­taa tuotan­to­pro­ses­seja ja lisätä ener­gia­te­hok­kuutta. Digi­ta­li­saa­tiolla on tärkeä osansa myös kier­to­ta­lou­den moot­to­rina: kehit­teillä oleva digi­taa­li­nen tuote­passi mahdol­lis­taa tiedon­saan­nin esimer­kiksi tuot­tei­den käytöstä, huol­losta ja kier­rä­tyk­sestä. Ilman digi­ta­li­saa­tion täysi­mää­räistä hyödyn­tä­mistä myös­kään ympä­ris­töä ja luon­non moni­muo­toi­suutta koske­vat tavoit­teemme eivät ole saavu­tet­ta­vissa.

Julki­sen vallan tehtävä tässä kaikessa on luoda mahdol­li­suu­det uudelle kasvulle ja huoleh­tia, että Suomeen kannat­taa inves­toida ja muut­taa. Tarvit­semme mm. laaduk­kaita tieto­lii­ken­neyh­teyk­siä, laajaan tieto­tek­nii­kan hyödyn­tä­mistä sekä näiden edel­lyt­tä­mään varmaa sähkön­saan­tia. Stan­dar­doi­tu­jen määrit­te­ly­jen ja sopi­mus­mal­lien kautta taas voimme mahdol­lis­taa datan jaka­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen orga­ni­saa­tio­ra­jo­jen yli sekä turvata yhteen­toi­mi­vuus eri järjes­tel­mien kesken.

Kokoo­muk­sen keinoja, joilla digi­ta­li­saa­tiosta, datasta ja uusista tekno­lo­gioista luodaan kasvua:

  • Huoleh­di­taan digi­taa­li­sesta turval­li­suu­desta, mutta huomioi­daan myös tiedon käytet­tä­vyy­teen ja kilpai­lu­ky­kyyn liit­ty­vät näkö­koh­dat. Muut­tu­nut turval­li­suus­ti­lanne vaatii sitä, että kriit­ti­nen data, kuten esimer­kiksi tietyt paik­ka­tie­dot, tunnis­te­taan ja suoja­taan mutta tiedon hyödyn­net­tä­vyys avoi­missa tieto­kan­noissa kuiten­kin säily­te­tään.
  • Helpo­te­taan työpe­räistä maahan­muut­toa ja ICT-alan osaa­ja­pu­laa. Vauh­di­te­taan työpe­räistä maahan­muut­toa osaa­ja­pu­laan vastaa­mi­seksi. Lisä­tään ICT-alan aloi­tus­paik­koja vuosit­tain vähin­tään 10 prosen­tilla sekä yritys­läh­töi­siä ohjel­misto-osaa­jien muun­to­kou­lu­tuk­sia alan­vaih­ta­jille ja maassa oleville kansain­vä­li­sille osaa­jille. Kannus­te­taan myös naisia ja tyttöjä hakeu­tu­maan alalle ja pure­taan aktii­vi­sesti tätä hidas­ta­via stereo­ty­pioita.
  • Käyn­nis­te­tään kasvuoh­jelma teol­li­sen datan hyödyn­tä­mi­sen lisää­mi­seksi. Vahvis­te­taan yritys­ten valmiuk­sia hyödyn­tää dataa vaikut­ta­vasti ja kestä­västi liike­toi­min­nan proses­sien tehos­ta­mi­seen sekä tuot­tei­den ja palve­lui­den kehit­tä­mi­seen.
  • Tuetaan pk-yritys­ten digi­ta­li­soi­tu­mista. Aute­taan pk-yrityk­siä tart­tu­maan digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin ja noste­taan digi­taa­li­sesti edis­ty­nei­den pk-yritys­ten määrää merkit­tä­västi mm. nykyis­ten rahoi­tus­oh­jel­mien kautta sekä EU-rahoit­tei­silla inno­vaa­tio­hu­beilla.
  • Tehdään parem­pia julki­sia hankin­toja ja pure­taan keino­te­koi­sia sido­syk­sik­kö­ra­ken­teita. Lisä­tään mark­ki­nan dyna­miik­kaa säätä­mällä nimen­omai­nen omis­tuso­suus, joka sido­syk­si­köiltä eli julki­silta inhouse-yhtiöiltä edel­ly­te­tään, jotta hankin­nan voi tehdä kilpai­lut­ta­matta. Lisä­tään merkit­tä­västi kään­teis­ten kilpai­lu­tus­ten, inno­va­tii­vis­ten hankin­to­jen, kump­pa­nuus­mal­lien sekä allians­sien käyt­töä julkis­hal­lin­non ICT-hankin­noissa. Huoleh­di­taan, että julki­sissa hankin­noissa nouda­tet­ta­vat ehdot tuke­vat myös ICT-alan vien­tiä ja kasvua. Tarjo­taan koulu­tusta hankin­toja teke­ville viran­hal­ti­joille.
  • Luodaan Suomeen avoi­miin stan­dar­dei­hin perus­tu­vaa, EU-yhteen­so­pi­vaa datan jaka­mista edis­tä­vää infra­struk­tuu­ria käyn­nis­tä­mällä vähin­tään viisi eri toimia­loilla toimi­vaa data-avaruutta. Edis­te­tään datan liik­ku­vuutta ja jaka­mista tuke­malla yritys­läh­töis­ten datan jaka­mi­sen mallien, sopi­mus­käy­tän­tö­jen ja stan­dar­dien synty­mistä.
  • Tartu­taan etujou­koissa uusiin mahdol­li­suuk­siin ja tekno­lo­gioi­hin. Ollaan hereillä uusista nouse­vista ilmiöistä ja tartu­taan niiden mahdol­li­suuk­sin ensim­mäi­senä.  Koneop­pi­vien järjes­tel­mien ja muun teko­ä­ly­tek­no­lo­gian lisäksi tällai­siksi voidaan lukea mm. kvant­ti­tek­no­lo­gia, ohjel­mis­to­tek­no­lo­giat, auto­no­mi­set järjes­tel­mät, tieto­lii­kenne, 6G ja mikroe­lekt­ro­niikka sekä lohko­ket­ju­tek­no­lo­gian mahdol­lis­tama seuraa­van suku­pol­ven inter­net, eli web3.Valmistellaan uusien tekno­lo­gioi­den edis­ty­mistä tukeva tiekartta.
  • Lisä­tään digi­ta­li­saa­tion hiili­kä­den­jäl­keä ja leika­taan sen hiili­ja­lan­jäl­keä. Luodaan ICT-alan pääs­tö­jen yhtei­seu­roop­pa­lai­nen mitta­risto, joka perus­tuu vertai­lu­kel­poi­seen tietoon ICT-alan hiili­ja­lan­jäl­jestä ja siitä, miten tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian avulla vähen­ne­tään muiden alojen pääs­töjä (hiili­kä­den­jälki). Suun­na­taan julkista rahoi­tusta digi­ta­li­saa­tion hiili­kä­den­jäl­keä kasvat­ta­ville tekno­lo­gioille, tuot­teille ja palve­luille. Varmis­te­taan, että kansal­li­nen TKI-agenda tukee digi­taa­lis­ten ener­gia-, luonto- ja ympä­ris­tö­vii­sai­den tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mistä.
  • Varmis­te­taan julkis­ten tietoai­neis­to­jen laatu ja saata­vuus. Avataan julki­sen sekto­rin hallussa olevaa dataa mark­ki­na­toi­mi­joille ja uusien palve­lui­den kehit­tä­mi­seen mm. avoin­ten raja­pin­to­jen kautta mark­ki­naeh­toi­sesti. Kiin­ni­te­tään muuten­kin huomiota tiedon hyödyn­net­tä­vyy­teen, jotta saamme yhdis­tel­tyä dataa ja luotua esimer­kiksi parem­pia palve­luita.

Tärkeä osa tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tiik­kaa on mark­ki­noi­den sään­tely ja rajo­jen aset­ta­mi­nen.  Datan määrä kasvaa jatku­vasti, kun sitä kerä­tään ja syntyy enem­män kuin koskaan ennen. Saman­ai­kai­sesti kasvaa myös datan arvo, kun kykymme käsi­tellä sitä lisään­tyy.

Kokoo­muk­sen perus­pe­ri­aate data­ta­lou­den sään­te­lyssä on, että ihmi­sellä itsel­lään tulee olla mahdol­li­suus päät­tää siitä, mihin hänestä kerät­tyä dataa käyte­tään. Sama pätee myös yrityk­siin: pääsy omasta liike­toi­min­nasta synty­vään dataan auttaa yrityk­siä inno­voi­maan ja luomaan uutta kasvua. Data­ta­lou­den fiksu sään­tely tukee myös reilua kilpai­lua. Kun datan jaka­mi­sen ja käytön peli­sään­nöt ovat selkeät, yrityk­sillä on pääsy inno­vaa­tioi­den raaka-ainei­siin sekä kannus­ti­met inves­toida. Data­mo­no­po­lien synty­mi­seen ja inno­vaa­tioi­den esty­mi­seen tulee puut­tua tehok­kaasti lain­sää­dän­nön ja viran­omais­val­von­nan keinoin. Samalla tiedon luotet­ta­vuu­teen on kiin­ni­tet­tävä entistä enem­män huomiota, kun koneop­pi­vat järjes­tel­mät kehit­ty­vät ja valheel­li­sen tiedon tunnis­ta­mi­nen vaikeu­tuu. Kokoo­mus ajat­te­lee, että uudet ilmiöt vaati­vat uutta sään­te­lyä, jotta ihmis­ten perus­oi­keu­det voidaan turvata ja kilpailu mark­ki­noilla on reilua.

Digi­ta­li­saa­tion ja tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­sen luonne vaatii, että sään­te­lyä luodaan lähes ainoas­taan EU-tasolla, ei kansal­li­sesti. Tämä on peri­aate, johon kokoo­mus sitou­tuu. Haluamme vaikut­taa aktii­vi­sesti siihen, että alus­ta­ta­loutta, dataa ja digi­ta­li­saa­tiota koskeva EU-sään­tely kulkee ennen kaik­kea mahdol­lis­ta­vaan suun­taan. Emme siis halua sotkea mark­ki­noita ja heiken­tää suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä tarpeet­to­malla kansal­li­sella lisä­sään­te­lyllä. Sen sijaan tuemme EU:n moni­puo­li­sia lain­sää­dän­tö­toi­mia, joiden tavoit­teena on mm. korjata digi­mark­ki­noi­den kilpai­luon­gel­mia, varmis­taa perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen ja tarjoa yrityk­sille nykyistä parem­mat kasvun edel­ly­tyk­set. Tärkeää kuiten­kin on, että säädök­set eivät toteudu liian rajoit­ta­vina ja että ne tarjoa­vat yrityk­selle parhaat mahdol­li­set kasvun eväät. Meillä ei ole varaa sään­nellä itsemme ulos globaa­lista tekno­lo­gia­kil­pai­lusta.

Kokoo­muk­sen keinot, joilla digi­taa­li­sen liike­toi­min­nan sään­tely on oikea­suh­taista ja tukee kasvua:

  • Huomioi­daan täsmen­tyvä EU-sään­tely kaikessa kansal­li­sen lain­sää­dän­nön kehit­tä­mi­sessä. Kehi­te­tään digi­ta­li­saa­tion, datan ja uusien tekno­lo­gioi­den sään­te­lyä aktii­vi­sesti, mutta aina ensi­si­jai­sesti EU-tasolla. Pidät­täy­dy­tään vain kansal­li­sista tarpeista synty­vistä ja yritys­ten velvoit­teita lisää­vistä säädös­hank­keista. Mikäli EU-sään­tely vaati kansal­lista imple­men­toin­tia tai täyden­tä­vää sään­te­lyä, varmis­te­taan että sään­te­lystä ei tehdä yliki­reitä kansal­li­sia tulkin­toja. Seura­taan tark­kaan nykyi­sen EU-komis­sion digia­gen­dan (Europe Fit for Digi­tal Age) vaiku­tuk­sia ja vaadi­taan tarvit­taessa nopeita korjaus­liik­keitä.
  • Käyte­tään ja vaali­taan sisä­mark­ki­noista synty­vää pehmeää valtaa. EU on valtava mark­kina-alue mutta myös globaa­lin vallan­käy­tön väline, jonka kautta uusia tekno­lo­gioita, dataa ja esimer­kiksi tieto­suo­jaa koske­vat sään­te­ly­rat­kai­summe ja stan­dar­dimme leviä­vät globaa­listi (ns. Brys­sel-efekti). Näin käy kuiten­kin vain silloin, kun euroop­pa­lai­nen sään­tely koetaan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­seksi, oikea­suh­tai­seksi ja laaduk­kaaksi.
  • Puutu­taan digi­mark­ki­nan keskit­ty­mi­seen ja muihin kilpai­luon­gel­miin enna­kol­li­sesti EU-tason lain­sää­dän­nöllä, muun muassa uuden digi­mark­ki­na­sää­dök­sen (DMA) ja sen tehok­kaan valvon­nan keinoin. Tuetaan erityi­sesti pk-yrityk­siä niille sään­te­lyn kautta luotu­jen uusien oikeuk­sien käytössä.
  • Toteu­te­taan kansal­li­sen tieto­suo­ja­lain­sää­dän­nön koko­nai­suu­dis­tus, jossa kumo­taan tiedon liik­ku­vuutta, pilvi­pal­ve­lui­den tarkoi­tuk­sen­mu­kaista käyt­töä tai muuten julkis­ten palve­lui­den tarkoi­tuk­sen­mu­kaista järjes­tä­mistä tai yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä hait­taa­vat kansal­li­set säädök­set.
  • Varmis­te­taan, että sote-tiedon­hal­lin­nan lain­sää­däntö mahdol­lis­taa terveys­da­tan suju­van käytön eri toimi­joi­den välillä niin hyvin­voin­tia­lueilla kuin valta­kun­nal­li­sesti. Osal­lis­tu­taan aktii­vi­sesti EU:n terveys­data-avaruu­den (EHDS) puit­teissa tehtä­vään työhön ja sovi­te­taan kansal­li­set ratkai­sut tämän kanssa yhteen­so­pi­viksi. Käyn­nis­te­tään yhteen­toi­mi­viin sote-tieto­jär­jes­tel­miin tähtäävä valmis­telu ja kiel­le­tään massii­vis­ten eril­lis­ten tieto­jär­jes­tel­mien hank­ki­mi­nen hyvin­voin­tia­lueilla ennen tämän toteu­tu­mista.
  • Varmis­te­taan reilu kilpailu ja kulut­ta­jien oikeu­det erityi­sesti suhteessa kolman­sista maista käsin sisä­mark­ki­noilla toimi­viin verk­ko­kaup­poi­hin. Huoleh­di­taan, että sijain­ti­pai­kas­taan riip­pu­matta kaikki Suomen mark­ki­noilla kilpai­le­vat yrityk­set noudat­ta­vat verk­koa­lus­toja, kulut­ta­jan­suo­jaa ja tuote­tur­val­li­suutta koske­via sään­töjä. Turva­taan näin myös suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä ja reilua kilpai­lua.

Jotta tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kassa onnis­tu­taan, sen johta­mi­sen ja rahoi­tuk­sen tulee olla kunnossa. Tämän hetken suuri ongelma on sekto­rin johta­mi­sen hajau­tu­mi­nen minis­te­riöi­den, viras­to­jen, kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den moni­mut­kai­seksi tilk­ku­tä­kiksi, jota kukaan ei hallitse ja jonka niele­mistä miljar­deista ei saada kaik­kea irti. Seuraa­van halli­tus­kau­den aikana suun­nan on muutut­tava.

Kokoo­muk­sen keinoja, joilla tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan johta­mi­seen saadaan ryhti­liike:

  • Vahvis­te­taan tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan johta­mista. Kehi­te­tään digi­mi­nis­te­ri­ryh­mää sekä uutta digi­toi­mis­toa valtio­neu­vos­ton kans­lian yhtey­dessä. Asete­taan digi­mi­nis­te­ri­ryh­män toimesta sekto­rille selkeät halli­tus­kau­den mittai­set prio­ri­tee­tit. Säily­te­tään kulu­neella halli­tus­kau­della luodut digi­joh­ta­mi­sen hallin­to­ra­ken­teen pääpiir­teet, mutta vahvis­te­taan digi­toi­mis­toa merkit­tä­västi. Keski­te­tään toimis­ton johdet­ta­vaksi sekto­rin poik­ki­hal­lin­nol­li­nen yhteis­työ ja anne­taan digi­toi­mis­tolle nykyistä vahvempi mandaatti koor­di­noida eri minis­te­riöi­den toimi­val­lassa olevia tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan osako­ko­nai­suuk­sia, edis­tää digi­mi­nis­te­ri­ryh­män aset­ta­mien stra­te­gis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mista, antaa lausun­toja eri minis­te­riöi­den hank­keista ja varmis­taa toimen­pi­tei­den johdon­mu­kai­suus.
  • Osoi­te­taan tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan alaa koske­vat lain­sää­dän­tö­hank­keet edus­kun­nassa selkeästi yhden valio­kun­nan vastuulle. Se myös tukisi muita valio­kun­tia tarkas­te­le­malla lakia­loit­teita tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan sekto­rin näkö­kul­masta nykyi­sen hallin­non puit­teissa. Mahdol­li­suu­tena on esimer­kiksi laajen­taa tule­vai­suus­va­lio­kun­nan tehtä­vä­kent­tää.
  • Kasa­taan nykyi­sistä sirpa­lei­sista digi­hank­keista noin 100–150 miljoo­nan euron yhtei­nen kehi­tys­bud­jetti, joka sijoi­te­taan uuden, vahvis­te­tun digi­toi­mis­ton ja digi­mi­nis­te­ri­ryh­män johdet­ta­vaksi. Suun­na­taan kehi­tys­bud­je­tin varoja digi­mi­nis­te­ri­ryh­män aset­ta­mien prio­ri­teet­tien mukai­sesti. Vähen­ne­tään samassa suhteessa minis­te­riö­koh­tais­ten ja muiden yksit­täi­siin hallin­non siiloi­hin jäävien digi­ke­hi­tys­hank­kei­den määrä­ra­hoja, jotta uudis­tus on kustan­nus­neut­raali. Luodaan tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan sekto­rille halli­tus­kausien yli ulot­tuva pitkän tähtäi­men rahoi­tus­suun­ni­telma.
  • Paran­ne­taan valvon­ta­vi­ran­omais­ten välistä yhteis­työtä. Digi­taa­li­sen maail­man sään­te­lyä valvo­taan usei­den viran­omais­ten, kuten Trafico­min, tieto­suo­ja­val­tuu­te­tun ja kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­ton toimesta, mutta viran­omais­ten väli­sessä yhteis­työssä on paran­ta­mi­sen varaa. Panos­te­taan tähän, jotta sään­te­lyn valvonta on teho­kasta ja selkeää. Varmis­te­taan, ettei­vät viran­omais­ten anta­mat lain­sää­dän­nön tulkin­nat ole keske­nään risti­rii­dassa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

23.5.2024

Sakari Pääkkö: ”Itä-Suomesta Euroo­pan ytimeen”

Lähes­ty­vissä EU-vaaleissa on puhuttu paljon erityi­sesti talou­desta ja turval­li­suu­desta. EU:lla on erit­täin merkit­tävä alue­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus ja erityi­sesti Itä-Suomelle todella suuri

20.5.2024

Annika Sipola: ”Missä EU, siellä Naton harjoi­tuk­set”

Ajoin hiljat­tain Sallasta Rova­nie­melle ja eteen tuli beige auto, jossa oli sivulla punai­set ristit. Auto oli oudon näköi­nen, selvästi armei­jan

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

Skip to content