Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­man liite:

Talous- ja vero­po­li­tii­kan päälin­jat

Tähän taus­ta­muis­tioon on tiivis­tetty kuvaus Kokoo­muk­sen tule­van vaali­kau­den talous­lin­jasta. Muis­tion tarkoi­tus on täsmen­tää vaalioh­jel­maa.
Tule­van vaali­kau­den talous­haas­teet:

Julki­nen talous on saatu nykyi­sen halli­tuk­sen toimien ja suotui­san suhdan­ne­ti­lan­teen ansiosta tasa­pai­not­tu­maan. Tilanne muut­tuu ensi vuosi­kym­me­nellä huol­to­suh­teen heiken­tyessä.

Väes­tön ikään­tyessä palve­lui­den tarve ja tätä myötä julki­set menot kasva­vat nopeasti, vaikka uusi halli­tus ei tekisi yhtään uutta päätöstä.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö on arvioi­nut, että tule­van vaali­kau­den lopussa vuonna 2023 yli 65-vuotiai­den perus­pal­ve­lui­hin tarvi­taan vuosit­tain 1,26 mrd. euroa enem­män rahaa kuin vuonna 2019. Ilman raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia tämä tarkoit­taa käytän­nössä lisä­vel­kaa.

Valtion­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan ensi vaali­kau­della julki­seen talou­teen tarvi­taan pientä ylijää­mää eli turva­vä­liä (+0,5 % BKT:sta) taan­tu­man ja väes­tön ikään­ty­mi­sen aiheut­ta­mien meno­pai­nei­den varalle. VM:n arvio julki­sen talou­den sopeu­tus­tar­peesta on kaksi miljar­dia vuoteen 2023 mennessä.

Kokoo­muk­sen keskei­set talous­lin­jauk­set ensi vaali­kau­delle:

Mini­mi­ta­voite on julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen

Seuraa­van taan­tu­man varalta julki­seen talou­teen kerä­tään turva­väli

Ensi­si­jai­nen keino on vero­tusta, sosi­aa­li­tur­vaa sekä työelä­mää uudis­ta­malla nostaa työl­li­syy­saste 75 prosent­tiin. Jos toimen­pi­teet ovat riit­tä­mät­tö­miä, eivät meno­so­peu­tuk­set­kaan ole pois­sul­jet­tuja.

Työl­li­syy­sas­teen para­ne­mi­nen prosen­tilla tarkoit­taa julki­sen talou­den vahvis­tu­mista noin miljar­dilla

74% työl­li­syy­saste tarkoit­taa, että meillä on juuri ja juuri pää veden pinnalla eli julki­nen talous tasa­pai­nossa

75% työl­li­syy­saste tarkoit­taa, että saamme talou­teen pientä turva­vä­liä taan­tu­man varalle. Ilman turva­vä­liä riski taan­tu­massa hallit­se­mat­to­maan jarru­tuk­seen ja kohta­lok­kaa­seen törmäyk­seen on suuri. Työl­li­syy­sas­teen 75 prosen­tin taso ei tuo jako­va­raa.

Vuoteen 2027 mennessä kokoo­mus tavoit­te­lee pohjois­maista noin 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta

Talous­kasvu on hidas­tu­massa. Kasvua ei saa enti­ses­tään hyydyt­tää veron­ko­ro­tuk­silla. Siksi koko­nais­ve­roaste ei saa ensi vaali­kau­della nousta. Yritys­toi­min­nan ja omis­ta­mi­sen vero­tus pide­tään kilpai­lu­ky­kyi­senä tärkeim­piin kilpai­li­ja­mai­hin verrat­tuna.

Meno­puoli pide­tään kurissa. Työl­li­syys­toi­met on ajoi­tet­tava vaali­kau­den alkuun. Menoja kasvat­ta­vat toimet puoles­taan vaali­kau­den loppuun suhdanne- ja työl­li­syys­ti­lanne huomioi­den.

Sini­vih­reä vero­uu­dis­tus ja ”työmil­jardi”

Kokoo­mus haluaa toteut­taa sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen, jossa vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sesta hait­ta­ve­roi­hin. Vero­tuk­sen raken­teel­li­sen muutok­sen tavoit­teena on paran­taa työl­li­syyttä.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään vaali­kau­den aikana yhteensä miljar­dilla eurolla. Toteu­tuk­sessa huomioi­daan suhdan­ne­ti­lanne, ja muutos­ten tarkka ajoi­tus pääte­tään asian­tun­ti­ja­val­mis­te­lun pohjalta.

Veron­ke­ven­nys kate­taan vastaa­vasti kiris­tä­mällä hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tusta.

Keven­nys toteu­te­taan kautta linjan kaikille palkan­saa­jille, koska työn vero­tus on haital­lista kaikissa tulo­luo­kissa. Keven­nys kohdis­tuisi myös eläke­läi­sille.

Keven­nyk­sen tätä yksi­tyis­koh­tai­sem­masta kohden­tu­mi­sesta ei ole vielä päätök­siä.

Miljar­din keven­nys työn vero­tuk­seen vaali­kau­den aikana voitai­siin kattaa esimer­kiksi seuraa­villa toimen­pi­teillä:

Lämmi­tys­polt­toai­nei­den ja turpeen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen 150 milj.

Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sen asteit­tai­nen poisto 70 milj. **

Kaivok­sille louhin­ta­vero 20 milj.

Tupak­ka­ve­ron kiris­tys 200 milj. (tupak­ka­työ­ryh­män suosi­tuk­sen mukaan)

Alko­ho­li­ve­ron kiris­tys 100 milj. (edel­ly­tyk­senä viinien myyn­nin vapaut­ta­mi­nen ruoka­kaup­paan)

Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron laajen­nus 50 milj. (neut­raa­li­suus myytä­vien juomien välillä)

Online-kassa­ko­ne­jär­jes­telmä pakol­li­seksi 140 milj. (vero­hal­lin­non selvi­tyk­sen perus­teella)

Sähkö­ve­ro­luokka I maltil­li­nen kiris­tys 100 milj. (n. 0,2 sentillä/​kwh)

EU:n ulko­puo­lelta tule­vien alle 22 euron tuot­tei­den alv-vapau­den poisto 40 milj.

Arpa­jais­ve­ron koro­tus 50 milj.

Asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­ny­soi­keu­den asteit­tai­sen pois­ton jatka­mi­nen 80 milj.

** Huomio, 2.4.2019: Koskee vain teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tusta.

Sosi­aa­li­turva ja työelämä - Tärkeim­mät uudis­tuk­set:

Sosi­aa­li­tur­vaa uudis­te­taan Kokoo­muk­sen yleis­tu­ki­mal­lin mukai­sesti. Tuen velvoit­ta­vuutta kiris­te­tään, mutta toisaalta työn vastaa­not­ta­mi­sesta tehdään myös kannat­ta­vam­paa. Työl­li­syy­den paran­tu­mi­sen myötä työvoi­ma­pal­ve­lui­den resurs­sit riit­tä­vät parem­min vaikeim­min työl­lis­ty­vien palve­lui­den vahvis­ta­mi­seen.

Työvoi­man saata­vuus- ja kohtaanto-ongel­maan vasta­taan paran­ta­malla jatku­van oppi­mi­sen edel­ly­tyk­siä sekä pois­ta­malla työvoi­man tarve­har­kinta EU/ETA-maiden ulko­puo­lelta tule­vilta työn­te­ki­jöiltä heti vaali­kau­den alussa.

Kokoo­mus toteut­taa perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, joka paran­taa työl­li­syyttä ja lisää tasa-arvoa, sekä edis­tää reilua paikal­lista sopi­mista työpai­koilla.

Huomioita vaalioh­jel­man rahoi­tuk­sesta:

Kokoo­muk­sen vaalioh­jelma on mitoi­tettu VM:n virka­mies­ra­por­tin pohjao­le­tus­ten mukai­sesti. Indek­si­jää­dy­tys­ten loppu­mi­nen ja esimer­kiksi parla­men­taa­ri­sesti sovittu rahoi­tus teiden korjaus­ve­lan vähen­tä­mi­seen sisäl­ty­vät jo tule­vien vuosien menoar­vioi­hin.

Nämä panos­tuk­set saadaan rahoi­tet­tua sillä, että työl­li­syy­saste nousee 75 prosen­tin tasolle. Muussa tapauk­sessa rahoi­tusta ei voida varmis­taa, vaan sopeu­tuk­sia joudu­taan arvioi­maan myös ”pohjassa” olevista menoista.

Kokoo­mus korot­taa ensi vaali­kau­della asteit­tain TKI-panos­tuk­sia tavoit­teena yhteensä 300 miljoo­nan euron taso­ko­ro­tus. Rahoi­tus saadaan vähen­tä­mällä samassa suhteessa muita yritys­tu­kia.

Vaalioh­jel­man muut panos­tuk­set toteu­te­taan pitäen kiinni budje­tin tiukasta meno­ku­rista ja rahoit­ta­malla uudet panos­tuk­set budje­tin sisältä.

Panos­tus­ten hinta­la­puksi on arvioitu noin 500 miljoo­naa TKI-panos­tus­ten ja pohjassa jo huomioi­tu­jen meno­jen päälle.

Koko­nai­suus on maltil­li­nen ja vastaa noin prosent­tia valtion budje­tin koko­nais­me­noista.

Panos­tuk­set rahoi­te­taan budje­tin sisältä uudel­leen kohden­ta­malla menoja vaali­kau­den aikana meno­ke­hyk­sen sisällä. Vuosit­tain budje­tin valmis­te­lun yhtey­dessä arvioi­daan panos­tuk­siin käytet­tä­vissä oleva liik­ku­ma­tila.

Panos­tuk­set painot­tu­vat vaali­kau­den loppuun ja ovat riip­pu­vai­sia talou­den sekä työl­li­syy­den toteu­tu­neesta kehi­tyk­sestä.

 

Lue koko vaalioh­jelma tästä

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

3.12.2022

Petteri Orpo: Puoluei­den vaih­toeh­dot esiin – talous on tasa­pai­no­tet­tava

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii puolueilta konkreet­ti­sia esityk­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi. Nyt valtaosa edus­kun­ta­puo­lueista etenee kohti vaaleja

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

23.5.2022

Kokoo­muk­sen kunnia­pu­heen­joh­taja Ilkka Suomi­nen on kuol­lut

Minis­teri, kokoo­muk­sen kunnia­pu­heen­joh­taja Ilkka Suomi­nen on kuol­lut. Suomi­nen kuoli koto­naan 83-vuoti­aana. Suomi­nen toimi Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana vuosina 1979-1991 ja kauppa-

Skip to content