Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Kokomuusmeppien kolme täkyä parlamentin loppukauteen

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Julkaistu:

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Euroo­pan turval­li­suutta ja omava­rai­suutta vahvis­te­taan

Tänä keväänä tuli vuosi täyteen Venä­jän silmi­töntä hyök­käys­so­taa Ukrai­naa kohtaan. Tämän sodan aikana Euroo­pan unioni, yhdessä länsi­liit­tou­man kanssa, on osoit­ta­nut ennen­nä­ke­mä­töntä yhte­näi­syyttä Venä­jään kohdis­tu­nei­den sank­tioi­den aset­ta­mi­sessa ja Ukrai­nan autta­mi­sessa. EU on päät­tä­nyt jo yhteensä kymme­nestä pako­te­pa­ke­tista sekä yhdessä jäsen­mai­den kanssa anta­nut 72 miljar­dia euroa tukea Ukrai­nalle. Näitä toimia on edel­leen jatket­tava ja vahvis­tet­tava, jotta sota saadaan loppu­maan ja jälleen­ra­ken­nus voi alkaa.

Tuoreim­pana tekona EU on luvan­nut toimit­taa miljoona ammusta Ukrai­naan vuoden sisällä. Euroop­pa­laista ammus­tuo­tan­toa vahvis­te­taan, mikä on samalla myös osa stra­te­gi­seen auto­no­mi­aan tähtää­viä toimen­pi­teitä. Euroo­pan unioni pyrkii vähen­tä­mään riip­pu­vuuk­sia muista maail­man maista ja alueista esimer­kiksi ener­gian, tekno­lo­gian ja raaka-ainei­den aloilla, mikä lisää turval­li­suutta. Venä­jän hyök­käys onkin vauh­dit­ta­nut myös Euroo­pan vihreää siir­ty­mää, kun jäsen­maat pyrki­vät nyt nopeasti korvaa­maan fossii­li­sista tuon­tie­ner­giaa omalla vähä­pääs­töi­sellä ener­gialla.

Euroo­pan unio­nin yhtei­nen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka nojaa edel­leen vahvasti siihen, että suurin osa EU-maista, nyt myös Suomi, ovat Nato-maita. EU:n ja Naton väli­sen työn­jaon selven­tä­mi­nen onkin edel­leen työn alla. Histo­rial­li­sesta näkö­kul­masta katsot­tuna EU on rauhan­pro­jekti, mutta maail­man­po­liit­ti­sesta tilan­teesta johtuen se on otta­nut kulu­neella kaudella aske­lia kohti soti­laal­li­sem­paa roolia, esimer­kiksi hank­kies­saan rauhan­ra­has­ton avulla aseita Ukrai­naan. Roolin muut­tu­mi­nen ei käy käden kään­teessä, mutta tie kohti yhte­näi­sem­pää euroop­pa­laista puolus­tus­po­li­tiik­kaa kohti on avattu. Tekoja turval­li­suu­den, vakau­den ja stra­te­gi­sen auto­no­mian eteen tarvi­taan myös ensi kaudella.

Talous­kasvu entistä kestä­väm­mälle pohjalle uusien krii­sien varalle

Alku­vuosi on ollut kylmää kyytiä globaa­lille talou­delle. Ener­gia­kriisi, kiih­tyvä hinto­jen ja korko­jen nousu sekä taan­tu­man uhka ovat olleet jokai­sen euroop­pa­lai­sen arjessa läsnä. Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF arvioi viime vuoden loppu­puo­lella, että talous­nä­ky­mien suhteen pahin on vasta edessä. IMF leik­kasi maail­man­ta­lou­den kasvuen­nus­tet­taan vuodelle 2023 kolmesta prosen­tista 2,7 prosent­tiin. Venä­jän hyök­käys­sota on vaikut­ta­nut merkit­tä­västi ener­gian ja ruoan hintaan globaa­listi, millä Venäjä pyrkii takti­sesti sotke­maan maail­man­mark­ki­noita vielä pitkään.

Komis­sio esitti huhti­kuussa ehdo­tuk­sensa EU:n talous­sään­tö­jen uudis­ta­mi­seksi, joka on aikeil­taan suurin uudis­tus sitten finans­si­krii­sin. Sen tavoit­teena on vahvis­taa julki­sen velan kestä­vyyttä ja kestä­vää talous­kas­vua jäsen­val­tioissa. Uudis­tuk­sessa alijää­mälle asetettu viitearvo (3 % suhteessa BKT:hen) ja velalle asetettu viitearvo (60 % suhteessa BKT:hen) pysy­vät ennal­laan. Komis­sion esityk­sessä jäsen­maat räätä­löi­vät kansal­li­sen suun­ni­tel­man talou­den tavoit­teista vähin­tään neljäksi vuodeksi, jonka komis­sio ja jäsen­maat jälleen arvioi­vat. Euroop­pa­lai­nen ohjaus­jakso säilyy pääasial­li­sena väli­neenä seurata vuosit­tain jäsen­mai­den talous­po­li­tii­kan toteu­tu­mista.

Krii­sia­jasta huoli­matta EU pyrkii nyt kestä­vän kasvun tielle myös ympä­ristö- ja ihmi­soi­keuk­sia koskien. EU-takso­no­mia on ollut kauden yksi isoim­mista kestä­vän rahoi­tuk­sen asetuk­sista, jota täyden­ne­tään edel­leen uusien ympä­ris­tö­kri­tee­rien kautta. Neuvot­te­luissa on parhail­laan myös kaksi uutta esitystä: yritys­vas­tuu­di­rek­tiivi, jolla asete­taan huolel­li­suus­vel­voite yrityk­sille ympä­ristö- ja ihmi­soi­keus­rik­ko­mus­ten ehkäi­se­mi­seksi, sekä pakko­työ­ase­tus, jolla varmis­te­taan, ettei euroop­pa­lai­siin kaup­poi­hin päädy pakko­työllä valmis­tet­tuja tuot­teita.

Muita tärkeitä esityk­siä komis­siolta on vasti­kään julkaistu vähit­täis­si­joit­ta­jia koskeva lain­sää­dän­tö­pa­ketti, jonka avulla halu­taan taata pien­si­joit­ta­jille parem­min tietoa ja suoje­lua sijoi­tus­pää­tök­sissä. Lisäksi odotamme vielä loppu­kau­delta esitystä harmo­ni­soi­dusta yritys­ve­ro­mal­lista (BEFIT) sekä moni­vuo­ti­sen rahoi­tus­ke­hyk­sen (MFF) uudis­ta­mi­sesta kestä­mään parem­min mahdol­li­sia uusia krii­sejä.

Budjet­ti­laki on merkit­tä­vin saavu­tus veron­mak­sa­jien varo­jen suojaa­mi­seksi

Unkari on ollut EU:n seuran­nassa jo vuosia. Maan oikeus­val­tio­ti­lanne on rapis­tu­nut siitä lähtien, kun Viktor Orban on semen­toi­nut valtaansa maan johdossa. Euroo­pan unioni ei ole kuiten­kaan pysty­nyt tähän kehi­tys­kul­kuun konkreet­ti­sesti aikai­sem­min puut­tu­maan. Syynä on ollut erityi­sesti se, että maan sank­tioi­mi­nen on vaati­nut kaikilta EU:n jäsen­mailta yksi­mie­li­sen hyväk­syn­nän.

Tällä istun­to­kau­della tilan­tee­seen tuli kuiten­kin muutos, koska uuden määräe­nem­mis­töllä päätet­tä­vän budjet­ti­lain avulla Euroo­pan unioni pystyi jäädyt­tä­mään maalta yhteensä noin 22 miljar­dia euroa EU-varoja. Näiden varo­jen vapaut­ta­mi­nen on sidottu konkreet­ti­siin oikeus­val­tion tilaa paran­ta­viin toimen­pi­tei­siin. Jos Unkari ei pysty näitä vaati­muk­sia täyt­tä­mään ja toden­ta­maan, että EU-varoja ei valu korrup­tioon ja muihin väärin­käy­tök­siin, niin maan on turha myös­kään odot­taa saavansa EU-miljar­deja käyt­töönsä.

Budjet­ti­laki on ainoa väline, jolla Euroo­pan unioni voi konkreet­ti­sesti puut­tua jäsen­mai­densa oikeus­val­tio­rik­ko­muk­siin. Sen säätä­mi­nen on ollut perus­ar­vo­jen suoje­le­mi­sen, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen paran­ta­mi­sen, korrup­tion ehkäi­se­mi­sen sekä veron­mak­sa­jien varo­jen suoje­lun näkö­kul­masta merkit­tävä voitto demo­kra­tialle sekä EU:lle itsel­leen. Budjet­ti­lailla on myös ennal­taeh­käi­sevä vaiku­tus - muut oikeus­val­tio-ongel­mien kanssa painis­ke­le­vat jäsen­maat varmasti miet­ti­vät, miten voisi­vat paran­taa toimin­taansa ja näin vält­tyä EU-varo­jen jäädyt­tä­mi­seltä.

Ruok­ki­vaa kättä ei kannata purra. Budjet­ti­lain hyödyn­tä­mi­nen entistä laajem­min ja vastaa­vien väli­nei­den kehit­tä­mi­nen tulisi olla myös vaalien jälkeen EU-poli­tii­kan keskiössä. Olisi pystyt­tävä jatka­maan työtä sen suhteen, miten yhteis­ten varo­jen käyt­tä­mi­sestä saatai­siin entistä tehok­kaam­paa sekä korrup­tio­va­paam­paa.  Esimer­kiksi elpy­mis­pa­ket­ti­va­ro­jen käytön tulok­sel­li­suu­den tarkas­ta­mi­sessa riit­tää työtä vielä pitkälle seuraa­vien vaalien jälkeen.

Kokoo­muk­sen mepit aktii­vi­sia

Kaiken kaik­ki­aan kokoo­musta euro­vaa­leissa äänes­tä­neet voivat olla ylpeitä tehdystä työstä. Pienen maan edus­ta­jat voivat saada hyvin­kin paljon aikaan olemalla tarpeeksi aktii­vi­sia. On erin­omaista, että parla­men­taa­rik­ko­jemme nimet ovat näky­neet monen­lais­ten raport­tien etusi­vuilla sekä täysis­tun­to­jen puhu­ja­lis­toilla.

Euroo­pan parla­men­tin suurim­man ja vaiku­tus­val­tai­sim­man puolu­een EPP:n sisällä olemme puoles­taan onnis­tu­neet näyt­tä­mään, että vaikka dele­gaa­tiomme koos­tuu kolmesta edus­ta­jasta, voi tällä luku­mää­rällä saavut­taa ryhmän sisällä suuren painoar­von. Voimme sanoa, että kokoo­musta aidosti kuun­nel­laan euroop­pa­lai­sissa pöydissä, ja näin tulisi olla myös jatkossa.

Sirpa Pieti­käi­nen, Petri Sarva­maa, Henna Virk­ku­nen

Kirjoit­ta­jat ovat Euroo­pan Parla­men­tin jäse­niä

***

Tämä on osa Kokoo­muk­sen Eurooppa-verkos­ton kehit­tä­mää Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­sar­jaa, joka on sään­nöl­li­sesti jäsen­kir­jeessä sekä Kokoo­muk­sen sivuilla ilmes­tyvä blogi, jossa meidän Brys­se­lin väkemme miet­tii Brys­se­lin sekä laajem­min EU:n menoa. Blogi­sar­jassa kirjoit­taja vaih­tuu joka kerta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.9.2023

Joel Elmaci kokoo­muk­sen nuori­so­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimit­tä­nyt varkau­te­lai­sen Joel Elmacin, 23, nuori­so­koor­di­naat­to­riksi puolue­toi­mis­tolle. Hän on toimi­nut aiem­min muun muassa poli­tii­kan ja vies­tin­nän suun­nit­te­li­jana

6.9.2023

Päämi­nis­teri Petteri Orpo: Rasis­mille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tilaa

Päämi­nis­teri Petteri Orpo piti esit­te­ly­pu­heen edus­kun­nalle tiedon­an­to­kes­kus­te­lussa keski­viik­kona 6. syys­kuuta 2023. Puhe muutos­va­rauk­sin. Arvoisa puhe­mies, Valtio­neu­vosto on anta­nut edus­kun­nalle tiedon­an­non

4.9.2023

Janne Jukkola ja Teemu Kinnari: “Osta­malla suoma­laista ruokaa tuet huol­to­var­muutta”

Janne Jukkola Olen koko ikäni ollut teke­mi­sissä koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non parissa. Maito­ti­lalla kasva­neena ja meijeri-yrit­­tä­­jänä Jukko­lan Juus­to­lassa olen oppi­nut arvos­ta­maan työn­te­koa,

Skip to content