Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus: kaupungit ja kaupunkipolitiikka
Kokoomus.fi / Julkaisut / Kannat / Kaupun­ki­seu­dut koko Suomen kehi­tyk­sen moot­to­reina

Kaupun­ki­seu­dut koko Suomen kehi­tyk­sen moot­to­reina

Julkaistu:

Kaupun­ki­seu­dut koko Suomen kehi­tyk­sen moot­to­reina

Kaupun­gis­tu­mi­nen ja kaupun­kien merki­tyk­sen kasvu ovat tosi­asioita. Kaupun­kien merki­tystä koros­taes­saan kokoo­mus ei halua aset­taa vastak­kain erilai­sia alueita.

Puolue tunnis­taa yhtä lailla kehit­ty­vän maaseu­dun, pien­ten kuntien ja seutu­kau­pun­kien kehit­tä­mis­tar­peet. Jokai­nen alue on arvo­kas vahvuuk­si­neen ja ominais­piir­tei­neen. Mutta menes­ty­vää aluetta, suurta tai pientä, ei ole ilman elin­voi­maista keskus­kau­pun­kia.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että kaupun­git menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat kestä­västi. Näiden tavoit­tei­den edis­tä­mi­seksi seuraa­van halli­tuk­sen keskei­nen tehtävä on toteut­taa moni­puo­lista kaupun­ki­po­li­tiik­kaa kaupun­kien ja aluei­den erilai­suus tunnis­taen, kump­pa­nuutta edis­täen ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­tu­mi­seen kannus­taen.

Tähän ohjel­maan on koottu toimia, joilla kokoo­mus haluaa edis­tää kaupun­kien kehi­tystä ja hyvää elämää kaupun­geissa. Nyt on kaupun­kien aika!

Kokoo­muk­sen 10 lupausta tule­vai­suu­den kaupun­geista

Globaali kehi­ty­strendi on, että kaupun­kien rooli muut­tuu kestä­vän kehi­tyk­sen ja kasvun mahdol­lis­ta­jaksi. Kaupun­ki­po­li­tii­kan asemaa vahvis­te­taan kaiken hallin­non läpäi­se­västi valta­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa. Kaupun­kien kasvuun kohdis­tu­vat haas­teet ja ratkai­su­mah­dol­li­suu­det noste­taan keskei­seksi osaksi halli­tus­oh­jel­maa.

Yritys­myön­tei­syys, kansain­vä­li­syys sekä uusim­man tiedon ja hyvien käytän­tö­jen hyväk­si­käyttö ovat kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen johta­via peri­aat­teita. Haluamme vahvis­taa kaupun­kien roolia elin­voi­man ja kilpai­lu­ky­vyn vauh­dit­ta­jina.

Kaupun­kien roolia osaa­mis­kes­kit­ty­minä ja inno­vaa­tio­ym­pä­ris­töinä vahvis­te­taan lisää­mällä korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työn kannus­ti­mia.

Kaupun­kien saavu­tet­ta­vuu­desta huoleh­di­taan raken­ta­malla kaupun­ki­kes­kus­ten väli­siä nopeita junayh­teyk­siä. Kansain­vä­li­set yhtey­det toimi­vat parhai­ten lento­kent­tien ja sata­mien kautta. Lisäksi kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­sen liiken­teen suju­vuutta lisä­tään tuke­malla jouk­ko­lii­ken­nettä.

Asun­to­po­li­tii­kassa on tehtävä suun­nan­muu­tos - tarvit­semme toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Kuntien kaavoi­tusta sekä kasvun kannus­ti­mia on vahvis­tet­tava, jotta saamme riit­tä­västi uusia asun­toja kasvu­kes­kuk­siin. Yhteis­kun­nan tuki asumi­sessa on suun­nat­tava nykyistä tarkem­min sitä eniten tarvit­se­ville.

Kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion välistä suoraa MAL-sopi­mus­käy­tän­töä jatke­taan suurim­milla kaupun­ki­seu­duilla. Sopi­muk­silla on tuet­tava entistä parem­min kasvun vastaa­not­ta­mista ja sen vaati­mia inves­toin­teja. Sopi­mus­käy­täntö kirja­taan lakiin maan­käyttö- ja raken­nus­lain (MRL) uudis­tuk­sen yhtey­dessä. MRL:n uudis­tuk­sessa myös selkey­te­tään, yksin­ker­tais­te­taan ja nopeu­te­taan kaavoi­tus­pro­ses­seja ja maan­käyt­tö­pe­ri­aat­teita. Maakun­ta­kaa­van on oltava yleis­piir­tei­nen ja stra­te­gi­sesti ohjaava.

Kaupun­kien rahoi­tuk­sessa otetaan huomioon väes­tön­kasvu ja sen tuomat palve­lui­den kysyntä ja inves­toin­ti­tar­peet.

Kaupun­kien rooli ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa on ratkai­seva. Tavoit­teeksi asete­taan, että mahdol­li­sim­man moni kaupunki on hiili­neut­raali jo 2030-luvulla. Muutok­set on mahdol­lista saada aikaan vain laajalla kump­pa­nuus­toi­min­nalla ja kaik­kien toimi­joi­den yhteis­työllä, joka tuot­taa ja ottaa käyt­töön uusia yhteis­kun­nal­li­sia inno­vaa­tioita.

Tavoite on selkeä: kaupun­git ovat hyvän elämän ympä­ris­töjä, joissa palve­lut toimi­vat, asui­na­lu­eet ovat viih­tyi­siä ja ihmi­set osal­lis­tu­vat ja vaikut­ta­vat. Kaupun­geissa toteu­tuva kult­tuuri-, liikunta- ja tapah­tu­ma­tar­jonta on vilkasta. Segre­gaa­tiota ehkäis­tään.

Kaupun­kien johta­mista ja demo­kra­tian käytän­töjä vahvis­te­taan pormes­ta­ri­mal­lilla.


Ketterä ja mahdol­lis­tava kaupun­ki­po­li­tiikka

Kaupun­kien uudis­tu­mis­ky­vystä tulee huoleh­tia. Suomi tarvit­see kaupun­kinsa talous­kas­vun vetu­reiksi, osaa­mis­kes­kit­ty­miksi ja kansain­vä­li­sesti aktii­vi­siksi inno­vaa­tio­kiih­dyt­tä­möiksi.

Kaupun­git ovat meille koti, jossa lapsemme leik­ki­vät ja oppi­vat. Kaupun­git ovat myös opis­kelu- ja työmah­dol­li­suuk­sien luojia. Kaupun­git pääse­vät esiin kult­tuu­rien näyt­tä­möinä sekä ihmis­ten ja ideoi­den kohtaa­mis­paik­koina. Kaik­ki­aan kaupun­gissa on helppo toimia, osal­lis­tua ja vaikut­taa.

Tälle on syste­maat­ti­sesti luotava tilaa. Muut­tu­vassa nopea­tem­poi­sessa toimin­taym­pä­ris­tössä kaupun­kien toimin­ta­ta­vat kaipaa­vat uudis­tusta. Kaupun­keja ei tule nähdä perin­tei­sesti vain hallin­tona ja palve­lu­jen tuot­ta­jana, vaan alus­tana, joka mahdol­lis­taa osal­lis­tu­mi­sen, yhteis­ke­hit­tä­mi­sen, inno­voin­nin ja refe­rens­sien synty­mi­sen. Jos aiem­min toiminta on ollut helpointa raken­taa valtio- tai kaupun­ki­toi­mi­jan kautta, nyt meillä on käytössä työka­lut, joilla voimme lähteä ratko­maan ongel­mia ilmiöi­den ja ihmis­ten kautta. Kaupun­kien kehit­tä­mi­sessä on myös kyet­tävä ylit­tä­mään perin­tei­set raja-aidat, sillä kaupun­ki­po­li­tii­kan kysy­myk­set ovat usein monia yhteis­kun­nan aloja läpi­leik­kaa­via.

Kaupun­ki­po­li­tiik­kaa sitou­du­taan teke­mään poik­ki­hal­lin­nol­li­sesti niin, että kaupun­kien näkö­kulma tunnis­te­taan nykyistä parem­min niitä koske­vissa asioissa kaikilla hallin­no­na­loilla. Halli­tus­oh­jel­maan sisäl­ly­te­tään kaupun­ki­po­liit­ti­set tavoit­teet.

Vahvis­te­taan kaupun­ki­po­li­tii­kan asemaa valta­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa. Kootaan kaupun­ki­po­li­tii­kan koko­nais­vas­tuu yhdelle minis­te­rille.

Kaupun­kien roolia edel­lä­kä­vi­jöinä tuetaan. Kaupun­ki­po­li­tii­kan lähtö­koh­tana on kaupun­kien laaja, ylei­nen toimi­valta ja vahva itse­hal­linto. Kaupun­kien inves­toin­tei­hin sekä edel­lä­kä­vi­jä­roo­lin mukai­siin palve­lui­hin ja kehit­tä­mi­seen turva­taan riit­tävä rahoi­tus.

Valtio luo tilaa kaupun­kien keski­näi­selle yhteis­työlle ja hyvien käytän­tö­jen vaih­dolle.

Valtio sitou­tuu siir­tä­mään pain­opis­tettä hierark­ki­sesta ohjauk­sesta kaupun­kien ja valtion väli­seen aitoon kump­pa­nuu­teen ja suoraan sopi­muk­sel­li­seen yhteis­työ­hön. Suurilla kaupun­geilla tulee olla suora neuvot­te­lu­yh­teys valtion ja halli­tuk­sen kanssa ja edus­tus keskei­sissä hank­keissa.

Selvi­te­tään mahdol­li­suutta vahvis­taa valtion ja kaupun­ki­seu­tu­jen kuntien, elin­kei­noe­lä­män sekä yliopis­to­jen yhteis­työtä esimer­kiksi Iso-Britan­nian City Deal -malliin perus­tuen.

Luote­taan kuntiin, kunta­lai­siin ja kunta­de­mo­kra­ti­aan. Normin­pur­kua jatke­taan määrä­tie­toi­sesti eri sekto­reilla. Lisä­vel­voit­tei­den sijaan ratkai­suja haetaan mahdol­lis­ta­mi­sesta. Kaupun­gissa saa tehdä!

Kaupun­kien toimin­nan yleistä dynaa­mi­suutta lisä­tään arvioi­malla vali­tus­käy­tän­töjä, lyhen­tä­mällä käsit­te­ly­ai­koja sekä luomalla kannus­ti­mia.

Kokei­lu­kult­tuu­ria vahvis­te­taan ja hyviksi osoit­tau­tu­neita kokei­luja jatke­taan.

Edis­te­tään aktii­vi­sesti uusia kump­pa­nuuk­sia ja inno­va­tii­vi­suutta hyödyn­tä­viä toimin­ta­mal­leja, kuten allians­si­malli, elin­kaa­ri­malli, public-private -part­ners­hip, vaih­toeh­toi­set rahoi­tus­mal­lit, kehit­tä­mi­sa­lus­tat ja kokei­lut sekä inno­va­tii­vi­set ja kette­rät hankin­nat.

Raken­ne­taan eläviä yhteyk­siä ympä­röi­viin toimi­joi­hin. Ihmi­set, yrityk­set, korkea­kou­lut, ja järjes­töt kutsu­taan mukaan kaupun­ki­ke­hi­tyk­seen ja autta­maan pulmien ratkai­sussa.

Kaupun­ki­po­li­tii­kassa sitou­du­taan läpi­nä­ky­vyy­teen ja avoi­muu­teen.

Luodaan uusia osal­lis­tu­mi­sen ja yhteis­ke­hit­tä­mi­sen muotoja, jotta ihmi­set voivat vaikut­taa itse­ään lähellä oleviin asioi­hin. Kaupun­gin keskei­nen tehtävä on toimia asuk­kai­densa demo­kraat­ti­sena yhtei­sönä.

Tuetaan kaupun­kien johta­mi­sen kehit­ty­mistä. Kannus­te­taan tiedolla johta­mi­seen ja eri yliopis­to­jen sekä Kunta­lii­ton tuot­ta­man kaupun­ki­tut­ki­mus­tie­don hyödyn­tä­mi­seen.

Kaupun­kien johta­mista ja demo­kra­tian käytän­töjä vahvis­te­taan pormes­ta­ri­mal­lilla.

Tunnis­te­taan ja salli­taan kaupun­kien erilai­suus. Siir­ry­tään yhden­mu­kai­sista malleista räätä­löi­tyi­hin ratkai­sui­hin, kuten metro­po­lia­lu­een erityis­ky­sy­myk­set. Huomioi­daan sopi­muk­sissa, normioh­jauk­sessa ja resurs­sioh­jauk­sessa kaupun­kien väli­set erot.


Yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen ja kansain­vä­li­nen kaupunki

Toimi­vat kaupun­ki­seu­dut houkut­te­le­vat yrityk­siä. Yrityk­set hyöty­vät saman alan toimi­joi­den kasau­tu­mi­sesta samalle alueelle sekä kaupun­gin koon ja moni­puo­li­suu­den tarjoa­mista eduista.

Yhdessä nämä selit­tä­vät kaupun­geissa toimi­vien yritys­ten korkeam­paa tuot­ta­vuutta. Suurem­mat kaupun­git ovat talou­del­li­sesti tehok­kaam­pia laajem­pien tavara- ja työmark­ki­noi­den, erikois­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sien, tehok­kaan logis­tii­kan sekä eri ideoi­den törmäys­ten tuot­ta­man inno­vaa­tio­po­ten­ti­aa­lin ansiosta.

Toimi­van kaupun­ki­ra­ken­teen lisäksi kaupun­geissa on huoleh­dit­tava yritys­ten toimin­nan perus­e­del­ly­tyk­sistä: sopi­vien toimi­ti­lo­jen tarjon­nasta, osaa­van työvoi­man saata­vuu­desta sekä hyvästä kansal­li­sesta ja kansain­vä­li­sestä saavu­tet­ta­vuu­desta. Kaupun­git ovat parhaim­mil­laan inno­vaa­tio­alus­toja, joissa yksi­tyi­nen, julki­nen ja kolmas sektori toimi­vat yhdessä edis­täen tois­tensa toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Menes­ty­vät yrityk­set luovat hyvin­voin­tia koko kaupun­ki­seu­dulle. Siksi kaupun­kien kannat­taa edis­tää yritys­ten toimin­taa yhteis­työssä, mitä tehdään­kin useilla kaupun­ki­seu­duilla esimer­kiksi yhteis­ten kasvu­yh­tiöi­den kautta. Varsin­kin kansain­vä­li­sessä mark­ki­noin­nissa yhteis­työ koros­tuu.

Kaupun­git ovat merkit­tävä toimija myös paikal­li­silla mark­ki­noilla. Kaupun­kien on tunnis­tet­tava tämä roolinsa ja toimit­tava sen mukaan vastuul­li­sesti. Kaupun­kien ei ole syytä tehdä itse asioita, jos tarjolla on toimi­vat palve­lu­mark­ki­nat. Tällöin kaupun­kien on turha mennä omilla yrityk­sil­lään itse mark­ki­noille. Pilk­ko­malla hankin­toja nykyistä pienem­miksi koko­nai­suuk­siksi sekä hyödyn­tä­mällä palve­luse­te­leitä mahdol­lis­te­taan myös pk-sekto­rei­den osal­lis­tu­mi­nen kilpai­lu­tuk­siin. Lisää­mällä samalla kette­rien- ja inno­va­tii­vis­ten hankin­ta­ta­po­jen käyt­töä paran­namme hankin­to­jen vaikut­ta­vuutta ja luomme mahdol­li­suuk­sia menes­ty­välle yritys­toi­min­nalle.

Kaupun­gin tukea tarvi­taan erityi­sesti yrit­tä­jyy­den alku­vai­heessa. Yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sella kannus­te­taan yrit­tä­jyy­teen. Laaduk­kailla neuvon­ta­pal­ve­luilla aute­taan puoles­taan yrit­tä­jien ensias­ke­lia. Kaupun­git voivat tarjota myös esimer­kiksi yritys­toi­min­nan alku­vai­heessa subven­toi­tuja tiloja ja erilai­sia kiih­dyt­tä­möjä star­tu­peille.
Osaa­van työvoi­man houkut­te­le­mi­nen on laaduk­kaan elinym­pä­ris­tön menes­tys­te­kijä. Tämä sisäl­tää moni­puo­li­set asun­to­rat­kai­sut, turval­li­sen ja viih­tyi­sän asui­nym­pä­ris­tön, hyvän jouk­ko­lii­ken­teen sekä toimi­vat julki­set ja yksi­tyi­set palve­lut myös englan­niksi.

Suomi kilpai­lee muiden maiden kanssa yritys­ten sijoit­tu­mi­sessa. Keskei­siä teki­jöitä yritys­ten päätök­sen­teossa on vakaa, turval­li­nen ja enna­koi­tava toimin­taym­pä­ristö, vero­tus, osaava työvoima sekä raaka-ainei­den saata­vuus ja logis­tiikka. Avoi­muus kansain­vä­li­sille mark­ki­noille on elinehto kasvu­ha­luk­kaille yrityk­sille. Suurin osa yrityk­sistä sijoit­tuu kaupun­kei­hin ja näiden houkut­te­le­vuus ja ilma­pii­rin avoi­muus ulko­mai­sille inves­toin­neille ja työn­te­ki­jöille on keskeistä.

Kaupun­geilla on merkit­tävä rooli Suomen TKI-panos­ten nosta­mi­sessa 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä. Älyk­kään kaupun­gin hank­keet muun muassa Oulussa, pääkau­pun­ki­seu­dulla, Turussa ja Tampe­reella ovat hyviä esimerk­kejä inno­vaa­tio­eko­sys­tee­meistä, jotka houkut­te­le­vat kansain­vä­li­siä suury­ri­tyk­siä inves­toi­maan alueille luoden kasvu­mah­dol­li­suuk­sia myös paikal­li­sille yrityk­sille.

Datain­fra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­nen tarjoaa yrityk­sille mahdol­li­suuk­sia uusien tekno­lo­gia- ja palve­luin­no­vaa­tioi­den toteut­ta­mi­seen. Suomen kattava tieto­tek­ni­nen infra­struk­tuuri ja ainut­ker­tai­set data-aineis­tot tarjoa­vat tähän ainut­laa­tui­sen mahdol­li­suu­den.

Pilko­taan hankin­toja pienem­miksi ja lisä­tään palve­luse­te­lei­den käyt­töä, jotta myös pk-yrityk­set voivat osal­lis­tua kilpai­lu­tuk­siin.

Kaupun­kien on omassa palve­lu­tuo­tan­nos­saan hyödyn­net­tävä mark­ki­noita. Kaupun­kien omien yhtiöi­den ei pidä vääris­tää toimi­via palve­lu­mark­ki­noita.

Vahvis­te­taan kokei­lu­kult­tuu­ria. Lain­sää­dän­nön ja julkis­ten hankin­to­jen on mahdol­lis­tet­tava pieni­muo­toi­set kokei­lut, joissa voidaan kokeilla jous­ta­vasti uusia tuot­teita ja palve­luita.

Lisä­tään kette­rien ja inno­va­tii­vis­ten hankin­to­jen käyt­töä.

Tiivis­te­tään suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen ja Busi­ness Finlan­din yhteis­työtä muun muassa inves­toin­tien edis­tä­mi­seksi.

Tuetaan inno­vaa­tio­eko­sys­tee­mien syntyä kaupun­ki­seu­duilla.

On panos­tet­tava vieras­kie­li­sen työvoi­man houkut­te­luun, koulut­ta­mi­seen ja työl­lis­tä­mi­seen.

Tarjo­taan yritys­ten ja kansain­vä­lis­ten osaa­jien tarvit­se­mat palve­lut mahdol­li­sim­man laaja­mit­tai­sesti myös englan­nin kielellä.

Tarjo­taan englan­nin­kie­li­siä päivä­koti- ja koulu­paik­koja nykyistä enem­män. Yliop­pi­las­tut­kinto tulee voida suorit­taa myös englan­niksi.

Suomea ja Suomen kaupun­keja on mark­ki­noi­tava voimak­kaam­min lois­ta­vina paik­kana työs­ken­nellä. Etuina on mm toimiva yhteis­kunta, viih­tyisä ympä­ristö, koko ajan kansain­vä­li­sem­miksi kasva­vat kaupun­git, hyvä työn ja vapaa ajan tasa­paino työelä­mässä sekä lähellä asui­nym­pä­ris­töjä oleva puhdas luonto.


Korkean osaa­mi­sen kaupun­git

Maamme menes­tyk­selle keskei­sestä tutki­muk­sesta ja tuote­ke­hi­tyk­sestä noin 80 prosent­tia tapah­tuu kaupun­ki­seu­duilla.

Korkean osaa­mi­sen, tutki­muk­sen ja inno­vaa­tioi­den keskit­ty­mät ja näihin perus­tu­vat korkean lisä­ar­von työpai­kat synty­vät luon­te­vasti kaupun­kei­hin.
Tule­vai­suu­dessa inno­vaa­tiot synty­vät yhä enem­mälti yhteis­työssä ja vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vää kriit­tistä massaa. Kaupun­git ovat alus­toja, joissa korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­ke­hit­tä­mi­nen ja tiedon yhteis­tuot­ta­mi­nen tapah­tuu.

Inno­va­tii­vi­sia yrityk­siä, korkea­kou­luja, tutki­mus­lai­tok­sia sekä julki­sia ja kolman­nen sekto­rin toimi­joita yhdis­tä­vät ekosys­tee­mit ovat tärkeässä roolissa talous­kas­vun vauh­dit­ta­jina sekä elin­kei­no­ra­ken­teen moni­puo­lis­ta­mi­sessa. Kun tiedon tuot­ta­jat ja hyödyn­tä­jät toimi­vat jatku­vassa vuoro­vai­ku­tuk­sessa, tutki­muk­sen laatu ja vaikut­ta­vuus vahvis­tu­vat ja syntyy luon­te­via mahdol­li­suuk­sia kaupal­lis­tet­ta­ville inno­vaa­tioille.

Korkea­kou­lu­jen työn­jaosta sopi­mi­nen, eri toimi­joi­den yhtei­set tutki­mus- ja opis­ke­lu­ym­pä­ris­töt, tekno­lo­gi­nen kehi­tys ja avoi­met toimin­ta­ta­vat ovat suun­tia, jotka johta­vat tutki­muk­sen ja sen infra­struk­tuu­rien laadun nousuun. Näin Suomella ja suoma­lai­silla kaupun­geilla on tarjota kansain­vä­li­sesti kiin­nos­ta­via ja kilpai­lu­ky­kyi­siä tutki­musym­pä­ris­töjä, ja koti­maan ulko­puo­lelta saatava tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus kasvaa merkit­tä­väksi tule­vai­suu­den voima­va­raksi.

Kaupun­kien uudis­tu­mis­kyky, houkut­ta­vuus ja kestävä kasvu edel­lyt­tä­vät korkea­kou­lu­jen huomioi­mista kaupun­ki­po­li­tii­kassa.

Edis­te­tään kaupun­kien, elin­kei­noe­lä­män ja korkea­kou­lu­jen yhteis­työtä. Tämä mahdol­lis­taa vaikut­ta­vam­man tutki­musyh­teis­työn, osaa­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den ekosys­tee­mien raken­ta­mi­sen sekä koulu­tus­tar­jon­nan suun­taa­mi­sen työelä­män vaati­muk­sia vastaa­vasti.

Käyte­tään myös valtion inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen instru­ment­teja osaa­mi­sen, elin­voi­man ja uudis­tu­mis­ky­vyn lisää­mi­seksi juuri kaupun­geissa. Edis­te­tään korkea­kou­lu­jen, yritys­ten, tutki­musor­ga­ni­saa­tioi­den, kaupun­kien ja kolman­nen sekto­rin sitou­tu­mista kehit­tä­mis­työ­hön.

Pide­tään TKI-tehtä­vät kaupun­kien hallussa. Kaupun­geilla tulee olla mahdol­li­suus osal­lis­tua muun muassa korkean osaa­mi­sen, tutki­muk­sen ja inno­vaa­tio­toi­min­nan edis­tä­mi­seen sekä elin­kei­no­jen kehit­tä­mi­seen, invest promo­tion -toimin­toi­hin sekä kasvu­ra­has­to­jen käyt­töön.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen TKI-toiminta ja työelä­mä­läh­töi­nen koulu­tus palve­le­vat erityi­sesti PK-yritys­ten uudis­tu­mista. Tuetaan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen TKI-toimin­nan laadun para­ne­mista valtion rahoi­tuk­sella sekä tuomalla kaupun­git ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut lähei­sem­pään yhteis­työ­hön esimer­kiksi älylii­ken­teen, sijain­ti­poh­jais­ten palve­lu­jen ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mien kehit­tä­mi­sessä.

Kaupun­kien on tuet­tava alue- ja alakoh­tais­ten osaa­mis­kes­kit­ty­mis­ten luomista sekä korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja yritys­ten yhteis­työtä tiivis­tä­vien kampus­ra­ken­tei­den kehit­ty­mistä. Osaa­mis­kes­kit­ty­missä yksi­tyis­ten ja julkis­ten toimi­joi­den osaa­mi­set ja resurs­sit yhdis­tyi­si­vät toisi­aan täyden­tä­väksi koko­nai­suu­deksi. Tämä edel­lyt­tää kaupun­geilta stra­te­gi­sia valin­toja osaa­mi­sen ja tutki­muk­sen pain­opis­teistä.


Saavu­tet­ta­vuus ja hyvät yhtey­det kaupun­kien välillä

Suomen kilpai­lu­ky­vyn kannalta on keskeistä, että yhtey­det kaupun­kien välillä toimi­vat sekä Suomen sisällä että rajo­jen yli.

Suomen saavu­tet­ta­vuus ja kansain­vä­li­set yhtey­det ovat keskei­sessä asemassa hyvin­voin­timme takaa­van kasvun ja työl­li­syy­den takaa­mi­seksi.
Kaupun­ki­ver­kos­tolle ja koko maal­lemme merkit­tä­vän Helsinki-Vantaan lentoa­se­man kehit­tä­mi­nen ajan­mu­kai­sesti on varmis­tet­tava. Suomen eri aluei­den saavu­tet­ta­vuus turva­taan pidem­mällä aika­vä­lillä erityi­sesti nopeita raideyh­teyk­siä kehit­tä­mällä ja siihen muita liiken­ne­muo­toja kytke­mällä. Eri liiken­ne­muo­to­jen kehit­tä­mistä pitää tehdä koko­nai­suu­tena elin­kei­noe­lä­män ja palve­lui­den kehit­tä­mi­sen näkö­kul­masta.

Keskeis­ten raide­hank­kei­den tarkoi­tuk­sena on nopeut­taa kasvu­kes­kus­ten välis­ten yhteyk­sien lisäksi myös muiden­kin aluei­den raide­lii­ken­nettä ja vähen­tää liiken­teen pääs­töjä. Suomen kasvi­huo­ne­pääs­töistä noin 20% tulee koti­maan liiken­teestä (pois lukien maan­käyttö, maan­käy­tön muutos ja metsä­ta­lous). Valtaosa liiken­teen pääs­töistä syntyy tielii­ken­teessä.

Työs­sä­käyn­tia­lueita voidaan laajen­taa toisaalta etätyö­mah­dol­li­suuk­sien ja toisaalta liiken­neyh­teyk­sien para­ne­mi­sen myötä. Molem­missa tapauk­sissa keskeistä on riit­tä­vän nopeat ja ruuh­kat­to­mat yhtey­det virtu­aa­li­sesti tai fyysi­sesti. Toimi­vien yhteyk­sien avulla myös ihmi­set löytä­vät toden­nä­köi­sem­min itsel­leen miele­kästä työtä.

Keskei­sintä tieverk­koa ja sata­mien liiken­neyh­teyk­siä kehi­te­tään parla­men­taa­ri­sen 12-vuoti­sen suun­ni­tel­man pohjalta. Elin­kei­noe­lä­mälle tarpeel­lis­ten meriyh­teyk­sien tulee olla riit­tä­vällä tasolla auki aina. Jään­mur­ron, liiken­teen ohjauk­sen ja luot­sauk­sen palve­lu­taso tulee varmis­taa kaikissa olosuh­teissa.

Iso kysy­mys on se, miten isot ja pitkä­ai­kai­set liiken­ne­hank­keet rahoi­te­taan. Myös perus­tien­pi­dossa on edel­leen merkit­tä­västi korjaus­vel­kaa, jota on kurot­tava umpeen liiken­ne­tur­val­li­suu­den ja elin­kei­noe­lä­män tarpeita prio­ri­soi­den. Tarvi­taan pidem­piai­kai­nen 12-vuoden liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­telma. Lisäksi kokoo­mus suhtau­tuu posi­tii­vi­sesti hankeyh­tiö­mal­lien ja uusien liiken­teen rahoi­tus­vaih­toeh­to­jen selvit­tä­mi­seen.

Nopeissa raideyh­teyk­sissä prio­ri­soi­daan suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen väli­set hank­keet. “Tunnin junille” Helsin­gin ja Tampe­reen sekä Helsin­gin ja Turun välille etsi­tään toteu­tus­kei­not. Lisäksi selvi­te­tään itära­dan raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä ja muita keinoja nopeut­taa junayh­teyk­siä Itä-Suomeen. Kaik­kien nopei­den raideyh­teyk­sien tarkoi­tuk­sena on kysei­siä yhteyk­siä laajem­man alueen saavu­tet­ta­vuus ja rata­ver­kon luotet­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen.

Rata­ver­kon kehit­tä­mi­nen kytke­tään EU-tason suun­nit­te­luun ja rahoi­tuk­seen. Päärata tulee saada osaksi Euroo­pan TEN-T ydin­käy­tä­vä­ver­kos­toa. Tällä on merki­tystä myös Pohjois-Suomen saavu­tet­ta­vuu­dessa.

Helsin­gin päärau­ta­tie­a­se­man kapa­si­teetti ja rakenne muodos­ta­vat epävar­muus­te­ki­jän koko rata­ver­kon toimin­ta­var­muu­delle. Pääkau­pun­ki­seu­dun rata­hank­keita tulee tarkas­tella koko­nai­suu­tena, jotta lento­ra­dan, päärau­ta­tie­a­se­man rata­pi­han, Pasi­lan - Ilma­lan aluei­den ja Pisara-radan sekä päärai­deyh­teyk­sien koko­nai­suus toimii.

 Laajo­jen hank­kei­den osalta on otet­tava käyt­töön budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen ulko­puo­li­sia rahoi­tus­ta­poja, kuten hankeyh­tiö­malli.

Pidem­män aika­vä­lin suun­nit­te­lussa on raide­rat­kai­su­jen ohella arvioi­tava myös muita tule­vai­suu­den kustan­nus­te­hok­kaita ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä vaih­toeh­toja. Esimer­kiksi vähä­pääs­töi­nen ja auto­ma­ti­soitu julki­nen liikenne sekä raskas liikenne omilla maan­tie­kais­toilla. Tällaista väylä­ka­pa­si­teet­tia voidaan jous­ta­vam­min avata muulle liiken­teelle kuin rata­verk­koa.

Digi­ta­li­saa­tio ja tule­vai­suu­den palve­lut - vies­tin­tä­ver­kot ovat palve­lui­den perus­in­fra­struk­tuu­ria ja kasvun edel­ly­tys.

Kaavoi­tuk­sessa on otet­tava nykyistä enna­koi­dumpi ote digi­taa­li­sen infran raken­ta­mi­seen. Uuden­lais­ten kevyem­pien raken­ta­mis­me­ne­tel­mien, kuten mikro­sa­haus, käyt­töön­ot­toa ei tule tarpeet­to­masti hidas­taa. Jotta moderni tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuuri laaje­nisi vaadi­tulla nopeu­della, on sen raken­ta­mista koske­vaa lupa- ja sään­te­ly­käy­tän­töjä yhte­näis­tet­tävä ja keven­net­tävä. Tämä koskee erityi­sesti kunta­ta­soa. Esimer­kiksi ilmoi­tus­me­net­te­lyllä tapah­tu­vaa tiea­lu­eella työs­ken­te­lyä on laajen­net­tava.

Vies­tin­nän infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen pitää myös suun­ni­tella ja toteut­taa aina liiken­nein­fran ja muun yhteis­kun­nal­li­sen raken­ta­mi­sen yhtey­dessä. Käytän­nössä aina kun maa on raken­ta­mi­sen johdosta auki, pitäisi myös valo­kui­tu­kaa­pe­lia asen­taa liiken­neyh­teyk­sien ja muun infra­struk­tuu­rin yhtey­teen. Kaupun­ki­suun­nit­te­lussa ja aluei­den kehit­tä­mi­sessä tämä pitää ottaa huomioon nykyistä parem­min.


Sujuva liik­ku­mi­nen kaupun­geissa

Kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­set liiken­neyh­tey­det takaa­vat asuk­kai­den suju­van arjen ja kaupun­gin toimi­vuu­den. Päivit­täis­ten matko­jen suju­vuus lisää sekä asuk­kai­den hyvin­voin­tia että yritys­ten tuot­ta­vuutta.

Käyt­tä­jän kannalta matka­ketju ja matkus­tus­mu­ka­vuus ratkai­se­vat: keskei­seksi peri­aat­teeksi on otet­tava sujuva ja nopea vaih­ta­mi­nen liik­ku­mis­muo­dosta toiseen. Seutu­jen sisäi­set jouk­ko­lii­ken­teen laaduk­kaat ja nopeat yhtey­det luovat edel­ly­tyk­set kaupun­kien kestä­välle kasvulle. Autoi­lun osalta on edis­tet­tävä liiken­teen suju­vuutta sekä ajoneu­vo­jen vähä­pääs­töi­syyttä ja yhteis­käyt­töä. Myös kaksi­pyö­räis­ten pääs­töt­tö­mien kulku­muo­to­jen osuutta tulisi kaupun­geissa tukea ja kasvat­taa.

Seutu­jen sisäi­sillä hank­keilla on keskei­nen merki­tys alueen kilpai­lu­ky­vyn, viih­ty­vyy­den ja ilmas­to­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­sen näkö­kul­masta. Suurilla kaupun­ki­seu­duilla on parhail­laan joko suun­nit­teilla tai toteu­tuk­sessa useita kaupun­kien sisäi­siä raide­lii­ken­teen jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keita. Valtion tulisi osal­lis­tuu aiem­paa voimak­kaam­min kaupun­ki­seu­tu­jen kestä­vän liiken­ne­jär­jes­tel­män inves­toin­tei­hin ja jouk­ko­lii­ken­teen rahoit­ta­mi­seen. Suurim­mat kaupun­git huoleh­ti­vat käytän­nössä täysin yksin jouk­ko­lii­ken­teensä rahoi­tuk­sesta.

Kaupun­git ovat inno­vaa­tioi­den kokei­lu­la­bo­ra­to­rioita myös liiken­teen osalta. Jäykkä sään­tely ei saa luoda esteitä uusien liik­ku­mis­ta­po­jen ja -väli­nei­den synnylle.

Kaupun­kien sisäi­sissä infra­hank­keissa hyödyn­ne­tään hankeyh­tiö­mal­lia, jossa liiken­ne­hanke rahoi­te­taan osit­tain kehit­tä­mällä yhtiön haltuun siir­ret­tyä maaomai­suutta uuden yhtey­den varrelta.

Koro­te­taan kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­tu­kea. Kohden­ne­taan tukea perin­tei­sen jouk­ko­lii­ken­teen lisäksi myös ympä­ri­vuo­tis­ten kaupun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­toon sekä yllä­pi­toon.

Laajen­ne­taan työsuh­de­mat­ka­li­pun ja työmat­ka­vä­hen­nyk­sen sekä autoe­dun käyt­töä moni­puo­li­sem­pien ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pien liik­ku­mis­vaih­toeh­to­jen lisää­mi­seksi.

Vähen­ne­tään tietöistä aiheu­tu­via ruuh­kia velvoit­ta­malla kaikki kaupun­ki­seu­duilla liiken­nettä hait­taa­via kunnos­tus­töitä teke­vät tahot ilmoit­ta­maan etukä­teen avoi­meen järjes­tel­mään urak­ka­suun­ni­tel­mansa. Pyri­tään toteut­ta­maan mahdol­li­sim­man paljon kunnos­tus­töitä yhdellä kadu­na­vauk­sella.


Kestä­vän kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen työka­lut

Kasvun kestävä vastaa­not­ta­mi­nen vaatii kaupun­ki­seu­duilla koko­nais­val­taista maan­käy­tön, asumi­sen ja liiken­teen suun­nit­te­lua. Tiivis yhteis­työ seudun kaupun­kien ja valtion välillä on edel­ly­tys kestä­välle kaupun­ki­ke­hi­tyk­selle. Jotta kasvun haas­tei­siin pysty­tään vastaa­maan, tarvi­taan asun­to­mark­ki­noille toimi­vim­pia mark­ki­noita sekä kaupun­geille vahvat kannus­ti­met kasvun edel­lyt­tä­mään kaavoi­tuk­seen. Lisäksi meillä tulee olla rohkeutta uudis­taa maan­käyttö- ja raken­nus­la­kia ennak­ko­luu­lot­to­masti.

Maan­käy­tön, asumi­sen ja liiken­teen sopi­mus­ten kehit­tä­mi­nen

MAL-sopi­mus­käy­tän­töä on toteu­tettu suurim­milla kaupun­ki­seu­duilla. Sopi­muk­set ovat osoit­tau­tu­neet hyväksi työka­luksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion yhtei­sesti sovit­tu­jen tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen maan­käy­tössä, asumi­sessa ja liiken­teessä. Sopi­muk­sissa määri­te­tään esimer­kiksi tavoit­teet lähi­vuo­sien maan­käy­tön kehit­tä­mi­selle ja asun­to­tuo­tan­nolle sekä liiken­ne­ver­kon keskei­set kehit­tä­mis­hank­keet.

Käytän­nön jatku­vuu­teen liit­tyy kuiten­kin epävar­muutta ja kaupun­git ovat pelän­neet suoran sopi­mus­kump­pa­nuu­den loppu­mista. Kaupun­git ovat myös kanta­neet huolta inves­toin­ti­ky­vys­tään. Suoran sopi­mus­käy­tän­nön jatku­vuus on turvat­tava kirjaa­malla yhteis­työ­vel­voite lakiin maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä. Sopi­muk­set tulisi laatia nykyistä pidem­piai­kai­siksi. Kaupun­keja olisi myös syytä palkita erik­seen asetet­tu­jen tavoit­tei­den ylit­tä­mi­sestä. Vastaa­vasti valtio voisi edel­lyt­tää kaupun­geilta tiukem­min tulok­sel­li­suutta. Valtion tulisi myös tarkas­tella nykyis­ten raken­ta­mi­seen suun­nat­tu­jen meno­jensa ja varo­jensa uudel­leen­koh­den­ta­mista. Lisäksi kaupun­ki­seu­tuja on kannus­tet­tava edel­leen tiiviim­pään yhteis­työ­hön maan­käy­tön, liiken­teen ja asumi­sen suun­nit­te­lussa.

MAL-sopi­mus­käy­tän­töä jatke­taan suurim­milla kaupun­ki­seu­duilla (metro­po­lia­lue, Tampere, Oulu ja Turku). Sopi­mus­käy­täntö kirja­taan lakiin yhteis­työ­vel­voit­teena maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä.

Sopi­muk­set solmi­taan suorassa kump­pa­nuu­dessa valtion ja kaupun­ki­seu­tu­jen välillä. Sopi­muk­set laadi­taan myös pidem­piai­kai­siksi.

Sopi­mus­ten kytken­tää kaupun­ki­seu­tu­jen inves­toin­tei­hin ja niiden rahoi­tuk­seen osal­lis­tu­mi­seen vahvis­te­taan. Valtio voi osal­lis­tua inves­toin­tien rahoi­tuk­seen myös luovut­ta­malla omis­ta­maansa maata hankeyh­tiöille.

Kaupun­keja palki­taan tavoit­tei­den ylit­tä­mi­sestä lisä­ra­hoi­tuk­sella, ja vastaa­vasti sopi­mus­ten velvoit­ta­vuutta ja seuran­taa tiuken­ne­taan.


Asun­to­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tos

Eri puolilla Suomea kohda­taan erilai­sia asumi­seen liit­ty­vistä haas­teita. Samaan aikaan kun kasvu­kes­kuk­sissa asumi­sen hinta on nous­sut, tuskail­laan harvaan asutuilla alueilla asun­to­jen romah­ta­nutta arvoa.

Toisella paik­ka­kun­nalla olisi tarjolla töitä, mutta vanhaa asun­toa ei saa kaupaksi hinnalla, jolla kaupun­gista löytäisi sopi­van uuden. Työvoi­man liik­ku­mi­nen on tahmeaa, kun vuokra-asun­noista on pulaa. Suurin huoli on heistä, joilla ei ole kattoa lain­kaan pään päällä. Pystymme ratkai­se­maan nämä ongel­mat järke­vällä asun­to­po­li­tii­kalla.

Asumi­sen erilai­set ongel­mat vaati­vat erilai­set lääk­keet. Kasvu­kes­kuk­sissa kallis­tuva asumi­nen kertoo kaupun­gin veto­voi­masta. Kaupun­gissa halu­taan asua ja hyvistä sijain­neista ollaan valmiita maksa­maan enem­män. Jos kasva­vaan kysyn­tään ei onnis­tuta vastaa­maan riit­tä­vällä tarjon­nalla, asumi­sen hinta kallis­tuu nopeasti. Riit­tä­vän kaavoi­tuk­sen ja asun­to­jen tarjon­nan merki­tys tunnis­te­taan laajasti. Vali­tet­ta­vasti tarjon­nan lisää­mi­seksi esite­tään usein toimi­mat­to­mia keinoja: lisää sään­te­lyä ja valtion uusia tuki­muo­toja.

Asun­to­mark­ki­noille tarvi­taan toimi­vat mark­ki­nat. Asun­to­pu­lan perim­mäi­nen syy ei löydy sään­te­lystä tai raken­ta­mi­sen kustan­nuk­sista, vaan kuntien kaavoi­tuk­sen kannus­ti­mista. Kun kaupun­geilla on kannus­ti­met ja resurs­sit kasvuun, mark­ki­noilla syntyy kyllä lopulta riit­tä­västi asun­toja. Suun­nit­te­lulla on ehkäis­tävä esimer­kiksi ympä­ris­tölle haital­li­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, mutta muuten ihmi­sille on annet­tava laajempi vapaus itse arvioida sopi­vim­pia asumis­rat­kai­suja. Segre­gaa­tiota ehkäis­tään pitkä­jän­tei­sellä kaupun­ki­suun­nit­te­lulla, ja segre­gaa­tio­ke­hi­tystä voidaan purkaa palve­lui­den ja kaupun­ki­suun­nit­te­lun hyvällä yhteis­työllä.

Julki­sesti tuetut asun­not pitäisi kohdis­taa nykyistä tarkem­min tarvit­si­joille ja tuotanto olisi pyrit­tävä ajoit­ta­maan raken­ta­mi­sen laskusuh­dan­tei­siin. Ylei­sesti on järke­väm­pää tukea asuk­kaita asun­to­jen sijaan. Kokoo­mus on esitel­lyt sosi­aa­li­tur­va­mal­linsa, jossa asumi­sen tuet sisäl­ty­vät yhteen yleis­tu­keen. Näin tuki asumi­seen kohden­tuu tehok­kaasti ja yhden­ver­tai­sesti kaikille tarvit­si­joille. Omakus­tan­nuso­suus kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa.

Asun­to­tuo­tan­toa voidaan edis­tää useilla eri keinoilla. Keskei­sintä on kuiten­kin huoleh­tia siitä, että kaupun­geille on riit­tä­vät resurs­sit ja kannus­ti­met kasvuun.

Laske­taan asteit­tain julki­sen talou­den tilanne huomioi­den oman vaki­tui­sen asun­non varain­siir­to­ve­roa. Lisäksi kokeil­laan mallia, jossa valtio palaut­taa varain­siir­to­ve­ron tilan­teissa, joissa työtön muut­taa työn perässä toiselle paik­ka­kun­nalle.

Palau­te­taan tulo­ra­jat suurim­piin kaupun­kei­hin ja kohden­ne­taan valtion tuke­mat vuokra-asun­not nykyistä tehok­kaam­min pieni­tu­loi­sille ja muille erityis­ryh­mille, joiden on vaikea vuokrata asun­toa vapailta mark­ki­noilta. Asete­taan asunn­ot­to­mat ensi­si­jalle asun­to­jo­noissa. Tutki­mus­ten mukaan nykyi­nen ARA-tuettu asun­to­kanta ei kohdistu yhden­ver­tai­sesti eniten tarvit­se­ville ja syrjäyt­tää vapaa­ra­hoit­teista asun­to­tuo­tan­toa.

Järjes­te­tään kokeilu, jossa ARA-tuotan­non tontit vuokra­taan samoilla kritee­reillä kuin tontit vapaa­ra­hoit­tei­seen asun­to­tuo­tan­toon. Kokei­lu­koh­teissa korkea tont­ti­vuo­kra hyvi­tet­täi­siin pieni­tu­loi­sille maksa­malla heille suoraan lisä­tu­kea. Mikäli asuk­kaan tulo­taso nousee, lisä­tuki vähe­nee tai pois­tuu koko­naan. Kokei­lulla saatai­siin tietoa nykyistä näky­väm­män tarjon­ta­tuen toteut­ta­mis­vaih­toeh­doista.

Tuotan­to­tuen roolia suhdan­ne­po­liit­ti­sena väli­neenä vahvis­te­taan. Raken­ta­mi­sen korkea­suh­dan­teessa korko­tu­ki­val­tuuk­sia on lasket­tava. Mata­la­suh­dan­teessa tuotan­to­tuen käyt­tä­mi­nen on perus­tel­tua, koska näin voimme tukea myös raken­nusa­lan työl­li­syyttä.


Maan­käyttö- ja raken­nus­lain koko­nai­suu­dis­tus ja sään­te­lyn keven­tä­mi­nen

Maan­käyttö- ja raken­nus­lain koko­nai­suu­dis­tus tarjoaa mahdol­li­suu­den sään­te­lyn keven­tä­mi­seen, selkeyt­tä­mi­seen ja vuoro­vai­ku­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen. Kaavoi­tus­pro­ses­seja ja maakäyt­tö­pe­ri­aat­teita on selkey­tet­tävä ja avoi­muutta lisät­tävä. Osana kaavoi­tuk­sen ja raken­ta­mi­sen suju­voit­ta­mista lisä­tään aitoa vuoro­vai­ku­tusta ja vähen­ne­tään vali­tus­ten aiheut­ta­mia viiväs­tyk­siä.

Kokoo­mus katsoo, että tarjoa­malla laajem­min mahdol­li­suuk­sia myös yksi­tyi­sen maaomai­suu­den kehit­tä­mi­selle, on mahdol­li­suus päästä kaik­kien osapuol­ten kannalta nykyistä opti­maa­li­sem­piin ratkai­sui­hin. Maano­mis­ta­jien omaa aloi­teoi­keutta on vahvis­tet­tava tästä syystä.

Kaavoi­tus­pro­ses­seja ja maakäyt­tö­pe­ri­aat­teita selkey­te­tään, yksin­ker­tais­te­taan ja nopeu­te­taan. Vähen­ne­tään kaavoi­tuk­sen portaita.

Maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­tuk­sessa huoleh­di­taan siitä, että maakun­ta­kaa­vasta ei tule oikeus­vai­kut­teista, vaan ainoas­taan yleis­piir­tei­nen ja stra­te­gi­sesti ohjaava. Suurilla kaupun­ki­seu­dulla kannus­te­taan kuntia laati­maan yhtei­set yleis­suun­ni­tel­mat. Yhteis­työtä vauh­di­te­taan sito­malla velvoite yhtei­sestä suun­nit­te­lusta MAL-rahoi­tuk­seen.

Keven­ne­tään ja pure­taan raken­ta­mis­mää­räyk­siä ja sään­te­lyä, jotka syrjäyt­tä­vät asumis­ne­liöitä, rajoit­ta­vat raken­ta­mista tai vaikeut­ta­vat täyden­nys­ra­ken­ta­mista. Rajoi­te­taan kuntien mahdol­li­suuk­sia harjoit­taa asema­kaa­voissa, maan­käyt­tö­so­pi­muk­sissa ja raken­nus­lu­vissa liian yksi­tyis­koh­taista sään­te­lyä. Osana MAL-sopi­muk­sia ja ARA-tukia edel­ly­te­tään park­ki­paik­ka­nor­mien keven­tä­mistä toimi­van jouk­ko­lii­ken­teen alueilla.

Vali­tus­käy­tän­töjä muute­taan siten, että asioita voitai­siin käsi­tellä kerralla, eivätkä eri vali­tuk­set ketjuun­tuisi. Kaava­va­li­tuk­sissa otetaan käyt­töön vali­tus­lupa, jonka vasta­pai­noksi kaavoi­tuk­sen vuoro­vai­kut­tei­suutta lisät­täi­siin.

Otetaan käyt­töön sähköi­nen asiointi raken­nus­pro­ses­seissa kaikissa kunnissa.

Maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä paran­ne­taan yksi­tyis­ten maano­mis­ta­jien mahdol­li­suuk­sia esit­tää näke­myk­si­ään maaomai­suu­den kehit­tä­mi­sestä vahvalla aloi­teoi­keu­della. Maano­mis­taja voisi käyn­nis­tää kaavoi­tus­pro­ses­sin ja esitellä oman suun­ni­tel­mansa alueen kehit­tä­mi­seksi kaavoi­tuk­sesta päät­tä­välle toimie­li­melle. Lopul­li­nen päätös­valta kaavoi­tuk­sesta ja suun­ni­tel­man edis­tä­mi­sestä säilyisi kuiten­kin kunnalla. Lisäksi edel­ly­tyk­senä on, että suun­ni­telma on ylem­män kaava­ta­son yleis­suun­ni­tel­man ehto­jen mukai­nen. Vastaa­vaa aloi­teoi­keutta vahvis­te­taan myös raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutok­sissa.

Siir­ry­tään asun­to­jen mini­mi­ko­ko­sään­te­lystä toimin­nal­lis­ten vaati­mus­ten määrit­te­lyyn. Keven­ne­tään esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sia siten, että uudis­koh­teen kaik­kien asun­to­jen ei tarvitse olla esteet­tö­miä.


Kaupun­kien kasvun rahoi­tus

Kaupun­kien kasvu vaatii inves­toin­teja uusiin liiken­ne­hank­kei­siin sekä palve­lui­hin. Kasvun vaatima rahoi­tus ja muut kaupun­kien erityis­piir­teet on huomioi­tava nykyistä parem­min valtio­no­suus­jär­jes­tel­mässä.

Panos­tuk­set kaupun­kien kasvuun tuot­ta­vat myös valtiolle vero­tu­loja talous­kas­vun vauh­dit­tuessa. Jos kaupun­geille ei anneta kasvun vaati­mia resurs­seja, on kaupun­kien jarru­tel­tava kasvu­aan ja kaavoi­tus­taan. Tästä kärsii koko Suomen kilpai­lu­kyky.

Kokoo­mus esit­tää perin­teis­ten MAL-sopi­mus­ten rinnalle kaupun­geille uutta kasvu­ra­ha­mal­lia. Kaupun­git saisi­vat eril­listä kasvu­ra­haa asukas­lu­vun kasvun ja valmis­tu­nei­den asun­to­jen mukaan. Hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siin varteen raken­ne­tuista ja erityis­ryh­mille suun­na­tuista asun­noista makset­tai­siin koro­tuk­sia. Malli helpot­taisi kasvun vaati­mien inves­toin­tien toteu­tusta ja kannus­taisi kaupun­keja kaavoit­ta­maan riit­tä­västi uusia asun­toja ilmas­ton- ja ympä­ris­tön näkö­kul­masta kestä­ville sijain­neille. Se myös täyden­täisi MAL-sopi­muk­sia kestä­vän kaavoi­tuk­sen kannus­ti­mena ja olisi suun­nattu myös pienem­mille kaupun­ki­seu­duille.

Huomioi­daan parem­min kasva­vien kaupun­kien rahoi­tus­tar­peet ja kaavoi­tuk­sen kannus­ti­met valtio­no­suus­jär­jes­tel­mässä. Anne­taan kaupun­geille uutta kasvu­ra­haa asukas­lu­vun kasvun ja valmis­tu­nei­den asun­to­jen mukaan.

Yhtei­sö­ve­ron jako­suh­detta päivi­te­tään kuntien hyväksi.

Kuntien vero­ti­li­tys­jär­jes­telmä uudis­te­taan enna­koi­ta­vam­maksi.

Kaupun­kien EU-rahoi­tuk­sen hake­mis­osaa­mista vahvis­te­taan


Vähä­pääs­töi­set kaupun­git

Suoma­lais­ten kaupun­kien on otet­tava vahva rooli ilmas­to­tais­te­lun eturin­ta­massa kansal­li­sesti ja osin myös kansain­vä­li­sesti.

Kaupun­kia­lueilla merkit­tävä osuus pääs­töistä syntyy liiken­teestä, asumi­sesta ja ener­gia­tuo­tan­nosta. Pien­hiuk­kas­ten on arvioitu aiheut­ta­van Euroo­passa satoja tuhan­sia ylimää­räi­siä kuole­mia vuodessa.

Suoma­lai­sen hiili­ja­lan­jälki on suuri kansain­vä­li­sessä vertai­lussa. Emme ole vielä malli­maa, vaikka luku selit­tyy­kin osin korkealla elin­ta­solla, kylmillä olosuh­teilla ja pitkillä väli­mat­koilla. Esimer­kiksi Ruot­sin hiili­diok­si­din koko­nais­tuo­tanto on selkeästi alempi kuin Suomella, vaikka maan asukas­määrä on lähes kaksin­ker­tai­nen Suomeen verrat­tuna.

Tiivis mutta samalla hyvän elinym­pä­ris­tön luova kaupun­ki­ra­ken­ta­mi­nen on ilmas­to­teko, sillä se vähen­tää esimer­kiksi omalla autolla liik­ku­mi­sen tarvetta ja lämmi­tys­tar­vetta henki­löä kohden. Tiiviissä kaupun­ki­ra­ken­ta­mi­sessa voidaan ottaa laaja­mit­tai­sesti käyt­töön puhtai­siin tekno­lo­gioi­hin ja käytän­töi­hin perus­tu­via ratkai­suja. Usein tekno­lo­giat ja raken­nus­me­ne­tel­mät ovat jo olemassa ja kustan­nuk­sil­taan mata­lia ja sääs­töjä mahdol­lis­ta­via.

Esimer­kiksi puura­ken­ta­mi­sen edis­tä­mi­seksi on tehty jo paljon. Tämä näkyy esimer­kiksi siinä, että maahamme on synty­nyt suuri joukko yrityk­siä, joilla on osaa­mista suurien­kin puura­ken­nus­ten teke­mi­seen. Yksit­täi­sistä kerros­ta­loista olisi siir­ryt­tävä koko­nais­ten uusien kaupun­gi­no­sien puura­ken­ta­mi­seen. Puura­ken­ta­mi­nen on kustan­nuk­sil­taan jo kilpai­lu­ky­kyistä beto­ni­ra­ken­ta­mi­selle ja raken­ta­mi­nen kestää huomat­ta­vasti lyhyem­män aikaa kuin perin­tei­nen raken­ta­mi­nen.

Tavoit­tee­namme on, että mahdol­li­sim­man moni kaupunki olisi hiili­neut­raali jo 2030-luvulla.

Kauko­läm­pö­ver­kolla tulee olemaan pitkään keskei­nen rooli kaupun­kien lämmit­tä­mi­sessä, mutta kaupun­kien tulisi katsoa tätä täyden­tä­viä vaih­toeh­toja ennak­ko­luu­lot­to­masti jo nyt eten­kin uusien kaupun­gi­no­sien osalta. Nyky­ai­kai­nen lämpö­pump­pu­tek­no­lo­gia tai geoter­mi­set ratkai­sut ovat mullis­ta­massa lämmön varas­toin­nin ja talteen­o­ton mahdol­li­suu­det.

Kaupun­git ovat houkut­te­leva alusta myös uusien ilmas­toin­no­vaa­tioi­den luomi­selle. Esimer­kiksi lämmön kulu­tus­jous­toau­to­ma­tii­kalla voidaan saada jopa muuta­man kymme­nen prosen­tin sääs­töjä ener­gia­las­kussa, kun takai­sin­mak­sua­jat ovat jopa alle viisi vuotta. Näiden ratkai­su­jen edis­tä­mistä on nopeu­tet­tava parem­malla tiedot­ta­mi­sella.
Elin­kaa­ria­jat­telu ja kier­to­ta­lous on otet­tava kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen perus­taksi. Erilai­silla kannus­teilla tai säädök­sillä saadaan varmis­tet­tua, että uusin tieto ja parhaat käytän­nöt tule­vat osaksi kaupun­ki­ra­ken­ta­mista ja kaupun­kien kehit­tä­mistä saman tien eikä vasta vuosi­kym­me­nien päästä.

Nopeu­te­taan toimen­pi­teitä, jotta suoma­lai­set kaupun­git ja kaupun­ki­ve­toi­set alueet muut­tu­vat hiili­neut­raa­leiksi jo 2020- ja 2030-luvuilla.

Kaupun­git lämpi­mäksi puhtaasti vuoteen 2040 mennessä. Lämmi­tys­tek­no­lo­giat kehit­ty­vät huimaa vauh­tia ja ainoa ilmas­to­neut­raali vaih­toehto ei enää ole puun polt­ta­mi­nen. Laaja­mit­tai­set lämpö­pump­pu­rat­kai­sut ovat yleis­ty­neet nopeasti ja geoter­mi­sen lämmit­tä­mi­sen ratkai­sut ovat pilo­toin­ti­vai­heessa Suomessa.

Edis­te­tään sähkön ja lämmön kulu­tus­jous­toau­to­ma­tiikka. Uusien raken­nus­ten osalta on harkit­tava velvoi­tetta kysyn­tä­jous­toau­to­ma­tii­kan raken­ta­mi­seen.

Kokoo­mus kannat­taa tiivistä kaupun­ki­ra­ken­ta­mista. Kaupun­kien tulee ensi­si­jai­sesti kasvaa sisään­päin, jotta julki­nen kulku­vä­line tai pyöräily on vaih­toehto yksi­tyi­sau­toi­lulle. Siir­ry­tään kaupun­kien liiken­ne­rat­kai­suissa kohti puhtaam­pia vaih­toeh­toja.

Edis­te­tään kestä­vää, älykästä ja vähä­hii­listä raken­ta­mista. Jokai­nen kaupunki voisi ottaa esimer­kiksi piirus­tus­pöy­dälle uuden täysin puusta raken­net­ta­van kaupun­gin­osan.

Kannus­te­taan suoma­lai­set kaupun­git raken­ta­maan yhteistä kaupun­kien rinta­maa ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seksi. Esimer­kiksi Global Cove­nant of Mayors for Climate and Energy on merkit­tävä toimija tällä saralla. Kannus­te­taan myös ystä­vyys­kau­pun­keja mukaan kunnian­hi­moi­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin.

Torju­taan kerta­käyt­tö­kult­tuu­ria ja ohja­taan kulu­tus­tot­tu­muk­sia kohti kestä­väm­pää suun­taa, jotta uustuo­tan­non tarve, kuljet­ta­mi­sen tarve ja yhdys­kun­ta­jät­teen synty­mi­nen vähe­ne­vät. Sääde­tään kier­rä­tys­kel­poi­sen jätteen kaato­paik­ka­kielto ja tiuken­ne­taan kier­rä­tys­kel­poi­sen jätteen eril­lis­ke­räys­vaa­ti­muk­sia.

Panos­te­taan yritys- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kassa clean­tech-yritys­ten synnyt­tä­mi­seen ja tuke­mi­seen. Kaupun­ki­nä­kö­kul­masta tämä voi tarkoit­taa esimer­kiksi yritysklus­te­rei­den, inno­vaa­tio­kes­kus­ten, star­tu­pien tai yritys­hau­to­moi­den kannus­ta­mista.


Hyvin­voi­vat asuk­kaat

Vali­tet­ta­vasti kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen varjo­puo­lena myös työt­tö­myy­dellä ja muilla sosi­aa­li­silla ongel­milla on taipu­mus keskit­tyä kaupun­kien sisällä tietyille alueille. Segre­gaa­tio­ke­hi­tyk­sen torjunta vaatii kaupun­kien toimien ohella myös valtion tason poli­tii­kan tukea kaupun­geille sosi­aa­lis­ten ongel­mien torjun­taan ja ennal­taeh­käi­syyn.

Kaupun­kien roolia on vahvis­tet­tava työt­tö­myy­den hoidossa sekä kotou­tu­mi­sessa. Vieras­kie­lis­ten keskit­ty­mi­nen suuriin kaupun­kei­hin lisää palve­lu­tar­vetta. Alueel­li­sesti vahvis­te­tuilla palve­luilla torju­taan sekä aluei­den segre­gaa­tiota että asuk­kai­den syrjäy­ty­mistä. Näiden rinnalla kaupun­ki­ke­hi­tyk­sessä on vahvis­tet­tava niitä teki­jöitä, jotka lisää­vät ihmis­ten hyvin­voin­tia ja viih­tyi­syyttä.

Uudis­te­taan valtio­no­suus­jär­jes­tel­mää suur­ten kaupun­kien erityis­piir­teet, kuten vieras­kie­lis­ten määrä ja palve­lu­tarve huomioi­den.

Kohden­ne­taan lisä­ra­hoi­tusta alueille, joissa työt­tö­myys ja muut sosi­aa­li­sia haas­teita kuvaa­vat tunnus­lu­vut ovat merkit­tä­västi keski­mää­räi­siä korkeam­pia. Esimer­kiksi perus­o­pe­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tusta tulee vahvis­taa.

Varmis­te­taan suurille kaupun­geille vahva rooli ja resurs­sit työl­li­syy­den hoidossa ja kotou­tu­mi­sessa yhteis­työssä muiden toimi­joi­den kanssa.

Lisä­tään erias­teis­ten koulu­tus­paik­ko­jen tarjon­taa kaupun­geissa. Räätä­löi­dään koulu­tus­pol­kuja niin, että amma­til­li­sen koulu­tuk­sen rinnalla tarjo­taan myös koulu­tusta kielestä ja kult­tuu­rista. Työl­li­sen työvoi­man määrä kasvaa kaupun­geissa muun muassa maahan­muu­ton seurauk­sena.

Keski­te­tään maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lut alueille, joissa segre­gaa­tio­riski suurin ja osal­lis­tu­mi­saste alhai­nen.

Kehi­te­tään lähi­po­lii­si­jär­jes­tel­mää, jossa alueen asuk­kaille tutut polii­sit työs­ken­te­le­vät asui­na­lueilla ennal­taeh­käis­ten rikol­li­suutta ja lisä­ten turval­li­suutta. Lähi­po­liisi tekisi tiivistä yhteis­työtä muun muassa opet­ta­jien, lasten­suo­je­lun ja sosi­aa­li­työn kanssa.

Ei myön­netä korko­tu­kea tai avus­tuk­sia valtion tuke­mien vuokra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen alueille, joissa segre­gaa­tion riski on kasva­nut. Hankin­taan olemassa olevasta asun­to­kan­nasta yksit­täi­siä asun­toja tai hyödyn­ne­tään väli­vuo­kraus­mal­lia.

Panos­te­taan ihmis­ten hyvin­voin­tia lisää­viin ja yllä­pi­tä­viin asioi­hin, kuten kult­tuu­riin, liikun­taan, tapah­tu­miin ja luoviin aloi­hin. Kehi­te­tään viih­tyi­siä ja esteet­tö­miä kaupun­kiym­pä­ris­töjä, joissa on virkis­tys­mah­dol­li­suuk­sia ja yhteys luon­toon. Vahvis­te­taan kaupun­geissa avoi­muutta ja osal­lis­tu­mista läpi­leik­kaa­vana toimin­ta­ta­pana.

Kaupunki on ihmis­ten yhteisö!

PDF: Kokoo­muk­sen kaupun­ki­po­liit­ti­nen ohjelma

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.9.2022

Itku pitkästä ilosta - missä ovat Sdp:n esityk­set meno­jen vähen­tä­mi­seksi?

Velalle valettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei voi säilyä kestä­västi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi vahva valtion­ta­lous on pitkässä juok­sussa suoma­lai­sen paras turva. Heikom­massa asemassa olevat

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

Skip to content