• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoomus: kaupungit ja kaupunkipolitiikka
    Kaupun­ki­seu­dut koko Suomen kehi­tyk­sen moot­to­reina
    Twiittaa

    Kaupun­ki­seu­dut koko Suomen kehi­tyk­sen moot­to­reina

    Julkaistu: 29.01.2019 Kannat Kulttuuri Talous Turvallisuus Työ Ympäristö

    Kaupun­ki­seu­dut koko Suomen kehi­tyk­sen moot­to­reina

    Kaupun­gis­tu­mi­nen ja kaupun­kien merki­tyk­sen kasvu ovat tosi­asioita. Kaupun­kien merki­tystä koros­taes­saan kokoo­mus ei halua aset­taa vastak­kain erilai­sia alueita.

    Puolue tunnis­taa yhtä lailla kehit­ty­vän maaseu­dun, pien­ten kuntien ja seutu­kau­pun­kien kehit­tä­mis­tar­peet. Jokai­nen alue on arvo­kas vahvuuk­si­neen ja ominais­piir­tei­neen. Mutta menes­ty­vää aluetta, suurta tai pientä, ei ole ilman elin­voi­maista keskus­kau­pun­kia.

    Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että kaupun­git menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat kestä­västi. Näiden tavoit­tei­den edis­tä­mi­seksi seuraa­van halli­tuk­sen keskei­nen tehtävä on toteut­taa moni­puo­lista kaupun­ki­po­li­tiik­kaa kaupun­kien ja aluei­den erilai­suus tunnis­taen, kump­pa­nuutta edis­täen ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­tu­mi­seen kannus­taen.

    Tähän ohjel­maan on koottu toimia, joilla kokoo­mus haluaa edis­tää kaupun­kien kehi­tystä ja hyvää elämää kaupun­geissa. Nyt on kaupun­kien aika!

    Kokoo­muk­sen 10 lupausta tule­vai­suu­den kaupun­geista

    Globaali kehi­ty­strendi on, että kaupun­kien rooli muut­tuu kestä­vän kehi­tyk­sen ja kasvun mahdol­lis­ta­jaksi. Kaupun­ki­po­li­tii­kan asemaa vahvis­te­taan kaiken hallin­non läpäi­se­västi valta­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa. Kaupun­kien kasvuun kohdis­tu­vat haas­teet ja ratkai­su­mah­dol­li­suu­det noste­taan keskei­seksi osaksi halli­tus­oh­jel­maa.

    Yritys­myön­tei­syys, kansain­vä­li­syys sekä uusim­man tiedon ja hyvien käytän­tö­jen hyväk­si­käyttö ovat kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen johta­via peri­aat­teita. Haluamme vahvis­taa kaupun­kien roolia elin­voi­man ja kilpai­lu­ky­vyn vauh­dit­ta­jina.

    Kaupun­kien roolia osaa­mis­kes­kit­ty­minä ja inno­vaa­tio­ym­pä­ris­töinä vahvis­te­taan lisää­mällä korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työn kannus­ti­mia.

    Kaupun­kien saavu­tet­ta­vuu­desta huoleh­di­taan raken­ta­malla kaupun­ki­kes­kus­ten väli­siä nopeita junayh­teyk­siä. Kansain­vä­li­set yhtey­det toimi­vat parhai­ten lento­kent­tien ja sata­mien kautta. Lisäksi kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­sen liiken­teen suju­vuutta lisä­tään tuke­malla jouk­ko­lii­ken­nettä.

    Asun­to­po­li­tii­kassa on tehtävä suun­nan­muu­tos - tarvit­semme toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Kuntien kaavoi­tusta sekä kasvun kannus­ti­mia on vahvis­tet­tava, jotta saamme riit­tä­västi uusia asun­toja kasvu­kes­kuk­siin. Yhteis­kun­nan tuki asumi­sessa on suun­nat­tava nykyistä tarkem­min sitä eniten tarvit­se­ville.

    Kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion välistä suoraa MAL-sopi­mus­käy­tän­töä jatke­taan suurim­milla kaupun­ki­seu­duilla. Sopi­muk­silla on tuet­tava entistä parem­min kasvun vastaa­not­ta­mista ja sen vaati­mia inves­toin­teja. Sopi­mus­käy­täntö kirja­taan lakiin maan­käyttö- ja raken­nus­lain (MRL) uudis­tuk­sen yhtey­dessä. MRL:n uudis­tuk­sessa myös selkey­te­tään, yksin­ker­tais­te­taan ja nopeu­te­taan kaavoi­tus­pro­ses­seja ja maan­käyt­tö­pe­ri­aat­teita. Maakun­ta­kaa­van on oltava yleis­piir­tei­nen ja stra­te­gi­sesti ohjaava.

    Kaupun­kien rahoi­tuk­sessa otetaan huomioon väes­tön­kasvu ja sen tuomat palve­lui­den kysyntä ja inves­toin­ti­tar­peet.

    Kaupun­kien rooli ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa on ratkai­seva. Tavoit­teeksi asete­taan, että mahdol­li­sim­man moni kaupunki on hiili­neut­raali jo 2030-luvulla. Muutok­set on mahdol­lista saada aikaan vain laajalla kump­pa­nuus­toi­min­nalla ja kaik­kien toimi­joi­den yhteis­työllä, joka tuot­taa ja ottaa käyt­töön uusia yhteis­kun­nal­li­sia inno­vaa­tioita.

    Tavoite on selkeä: kaupun­git ovat hyvän elämän ympä­ris­töjä, joissa palve­lut toimi­vat, asui­na­lu­eet ovat viih­tyi­siä ja ihmi­set osal­lis­tu­vat ja vaikut­ta­vat. Kaupun­geissa toteu­tuva kult­tuuri-, liikunta- ja tapah­tu­ma­tar­jonta on vilkasta. Segre­gaa­tiota ehkäis­tään.

    Kaupun­kien johta­mista ja demo­kra­tian käytän­töjä vahvis­te­taan pormes­ta­ri­mal­lilla.  


    Ketterä ja mahdol­lis­tava kaupun­ki­po­li­tiikka

    Kaupun­kien uudis­tu­mis­ky­vystä tulee huoleh­tia. Suomi tarvit­see kaupun­kinsa talous­kas­vun vetu­reiksi, osaa­mis­kes­kit­ty­miksi ja kansain­vä­li­sesti aktii­vi­siksi inno­vaa­tio­kiih­dyt­tä­möiksi.

    Kaupun­git ovat meille koti, jossa lapsemme leik­ki­vät ja oppi­vat. Kaupun­git ovat myös opis­kelu- ja työmah­dol­li­suuk­sien luojia. Kaupun­git pääse­vät esiin kult­tuu­rien näyt­tä­möinä sekä ihmis­ten ja ideoi­den kohtaa­mis­paik­koina. Kaik­ki­aan kaupun­gissa on helppo toimia, osal­lis­tua ja vaikut­taa.

    Tälle on syste­maat­ti­sesti luotava tilaa. Muut­tu­vassa nopea­tem­poi­sessa toimin­taym­pä­ris­tössä kaupun­kien toimin­ta­ta­vat kaipaa­vat uudis­tusta. Kaupun­keja ei tule nähdä perin­tei­sesti vain hallin­tona ja palve­lu­jen tuot­ta­jana, vaan alus­tana, joka mahdol­lis­taa osal­lis­tu­mi­sen, yhteis­ke­hit­tä­mi­sen, inno­voin­nin ja refe­rens­sien synty­mi­sen. Jos aiem­min toiminta on ollut helpointa raken­taa valtio- tai kaupun­ki­toi­mi­jan kautta, nyt meillä on käytössä työka­lut, joilla voimme lähteä ratko­maan ongel­mia ilmiöi­den ja ihmis­ten kautta. Kaupun­kien kehit­tä­mi­sessä on myös kyet­tävä ylit­tä­mään perin­tei­set raja-aidat, sillä kaupun­ki­po­li­tii­kan kysy­myk­set ovat usein monia yhteis­kun­nan aloja läpi­leik­kaa­via.

    Kaupun­ki­po­li­tiik­kaa sitou­du­taan teke­mään poik­ki­hal­lin­nol­li­sesti niin, että kaupun­kien näkö­kulma tunnis­te­taan nykyistä parem­min niitä koske­vissa asioissa kaikilla hallin­no­na­loilla. Halli­tus­oh­jel­maan sisäl­ly­te­tään kaupun­ki­po­liit­ti­set tavoit­teet.

    Vahvis­te­taan kaupun­ki­po­li­tii­kan asemaa valta­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa. Kootaan kaupun­ki­po­li­tii­kan koko­nais­vas­tuu yhdelle minis­te­rille.

    Kaupun­kien roolia edel­lä­kä­vi­jöinä tuetaan. Kaupun­ki­po­li­tii­kan lähtö­koh­tana on kaupun­kien laaja, ylei­nen toimi­valta ja vahva itse­hal­linto. Kaupun­kien inves­toin­tei­hin sekä edel­lä­kä­vi­jä­roo­lin mukai­siin palve­lui­hin ja kehit­tä­mi­seen turva­taan riit­tävä rahoi­tus.

    Valtio luo tilaa kaupun­kien keski­näi­selle yhteis­työlle ja hyvien käytän­tö­jen vaih­dolle.

    Valtio sitou­tuu siir­tä­mään pain­opis­tettä hierark­ki­sesta ohjauk­sesta kaupun­kien ja valtion väli­seen aitoon kump­pa­nuu­teen ja suoraan sopi­muk­sel­li­seen yhteis­työ­hön. Suurilla kaupun­geilla tulee olla suora neuvot­te­lu­yh­teys valtion ja halli­tuk­sen kanssa ja edus­tus keskei­sissä hank­keissa.

    Selvi­te­tään mahdol­li­suutta vahvis­taa valtion ja kaupun­ki­seu­tu­jen kuntien, elin­kei­noe­lä­män sekä yliopis­to­jen yhteis­työtä esimer­kiksi Iso-Britan­nian City Deal -malliin perus­tuen.

    Luote­taan kuntiin, kunta­lai­siin ja kunta­de­mo­kra­ti­aan. Normin­pur­kua jatke­taan määrä­tie­toi­sesti eri sekto­reilla. Lisä­vel­voit­tei­den sijaan ratkai­suja haetaan mahdol­lis­ta­mi­sesta. Kaupun­gissa saa tehdä!

    Kaupun­kien toimin­nan yleistä dynaa­mi­suutta lisä­tään arvioi­malla vali­tus­käy­tän­töjä, lyhen­tä­mällä käsit­te­ly­ai­koja sekä luomalla kannus­ti­mia.

    Kokei­lu­kult­tuu­ria vahvis­te­taan ja hyviksi osoit­tau­tu­neita kokei­luja jatke­taan.

    Edis­te­tään aktii­vi­sesti uusia kump­pa­nuuk­sia ja inno­va­tii­vi­suutta hyödyn­tä­viä toimin­ta­mal­leja, kuten allians­si­malli, elin­kaa­ri­malli, public-private -part­ners­hip, vaih­toeh­toi­set rahoi­tus­mal­lit, kehit­tä­mi­sa­lus­tat ja kokei­lut sekä inno­va­tii­vi­set ja kette­rät hankin­nat.

    Raken­ne­taan eläviä yhteyk­siä ympä­röi­viin toimi­joi­hin. Ihmi­set, yrityk­set, korkea­kou­lut, ja järjes­töt kutsu­taan mukaan kaupun­ki­ke­hi­tyk­seen ja autta­maan pulmien ratkai­sussa.

    Kaupun­ki­po­li­tii­kassa sitou­du­taan läpi­nä­ky­vyy­teen ja avoi­muu­teen.

    Luodaan uusia osal­lis­tu­mi­sen ja yhteis­ke­hit­tä­mi­sen muotoja, jotta ihmi­set voivat vaikut­taa itse­ään lähellä oleviin asioi­hin. Kaupun­gin keskei­nen tehtävä on toimia asuk­kai­densa demo­kraat­ti­sena yhtei­sönä.

    Tuetaan kaupun­kien johta­mi­sen kehit­ty­mistä. Kannus­te­taan tiedolla johta­mi­seen ja eri yliopis­to­jen sekä Kunta­lii­ton tuot­ta­man kaupun­ki­tut­ki­mus­tie­don hyödyn­tä­mi­seen.

    Kaupun­kien johta­mista ja demo­kra­tian käytän­töjä vahvis­te­taan pormes­ta­ri­mal­lilla.

    Tunnis­te­taan ja salli­taan kaupun­kien erilai­suus. Siir­ry­tään yhden­mu­kai­sista malleista räätä­löi­tyi­hin ratkai­sui­hin, kuten metro­po­lia­lu­een erityis­ky­sy­myk­set. Huomioi­daan sopi­muk­sissa, normioh­jauk­sessa ja resurs­sioh­jauk­sessa kaupun­kien väli­set erot.


    Yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen ja kansain­vä­li­nen kaupunki

    Toimi­vat kaupun­ki­seu­dut houkut­te­le­vat yrityk­siä. Yrityk­set hyöty­vät saman alan toimi­joi­den kasau­tu­mi­sesta samalle alueelle sekä kaupun­gin koon ja moni­puo­li­suu­den tarjoa­mista eduista.

    Yhdessä nämä selit­tä­vät kaupun­geissa toimi­vien yritys­ten korkeam­paa tuot­ta­vuutta. Suurem­mat kaupun­git ovat talou­del­li­sesti tehok­kaam­pia laajem­pien tavara- ja työmark­ki­noi­den, erikois­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sien, tehok­kaan logis­tii­kan sekä eri ideoi­den törmäys­ten tuot­ta­man inno­vaa­tio­po­ten­ti­aa­lin ansiosta.

    Toimi­van kaupun­ki­ra­ken­teen lisäksi kaupun­geissa on huoleh­dit­tava yritys­ten toimin­nan perus­e­del­ly­tyk­sistä: sopi­vien toimi­ti­lo­jen tarjon­nasta, osaa­van työvoi­man saata­vuu­desta sekä hyvästä kansal­li­sesta ja kansain­vä­li­sestä saavu­tet­ta­vuu­desta. Kaupun­git ovat parhaim­mil­laan inno­vaa­tio­alus­toja, joissa yksi­tyi­nen, julki­nen ja kolmas sektori toimi­vat yhdessä edis­täen tois­tensa toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Menes­ty­vät yrityk­set luovat hyvin­voin­tia koko kaupun­ki­seu­dulle. Siksi kaupun­kien kannat­taa edis­tää yritys­ten toimin­taa yhteis­työssä, mitä tehdään­kin useilla kaupun­ki­seu­duilla esimer­kiksi yhteis­ten kasvu­yh­tiöi­den kautta. Varsin­kin kansain­vä­li­sessä mark­ki­noin­nissa yhteis­työ koros­tuu.

    Kaupun­git ovat merkit­tävä toimija myös paikal­li­silla mark­ki­noilla. Kaupun­kien on tunnis­tet­tava tämä roolinsa ja toimit­tava sen mukaan vastuul­li­sesti. Kaupun­kien ei ole syytä tehdä itse asioita, jos tarjolla on toimi­vat palve­lu­mark­ki­nat. Tällöin kaupun­kien on turha mennä omilla yrityk­sil­lään itse mark­ki­noille. Pilk­ko­malla hankin­toja nykyistä pienem­miksi koko­nai­suuk­siksi sekä hyödyn­tä­mällä palve­luse­te­leitä mahdol­lis­te­taan myös pk-sekto­rei­den osal­lis­tu­mi­nen kilpai­lu­tuk­siin. Lisää­mällä samalla kette­rien- ja inno­va­tii­vis­ten hankin­ta­ta­po­jen käyt­töä paran­namme hankin­to­jen vaikut­ta­vuutta ja luomme mahdol­li­suuk­sia menes­ty­välle yritys­toi­min­nalle.

    Kaupun­gin tukea tarvi­taan erityi­sesti yrit­tä­jyy­den alku­vai­heessa. Yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sella kannus­te­taan yrit­tä­jyy­teen. Laaduk­kailla neuvon­ta­pal­ve­luilla aute­taan puoles­taan yrit­tä­jien ensias­ke­lia. Kaupun­git voivat tarjota myös esimer­kiksi yritys­toi­min­nan alku­vai­heessa subven­toi­tuja tiloja ja erilai­sia kiih­dyt­tä­möjä star­tu­peille.
    Osaa­van työvoi­man houkut­te­le­mi­nen on laaduk­kaan elinym­pä­ris­tön menes­tys­te­kijä. Tämä sisäl­tää moni­puo­li­set asun­to­rat­kai­sut, turval­li­sen ja viih­tyi­sän asui­nym­pä­ris­tön, hyvän jouk­ko­lii­ken­teen sekä toimi­vat julki­set ja yksi­tyi­set palve­lut myös englan­niksi.

    Suomi kilpai­lee muiden maiden kanssa yritys­ten sijoit­tu­mi­sessa. Keskei­siä teki­jöitä yritys­ten päätök­sen­teossa on vakaa, turval­li­nen ja enna­koi­tava toimin­taym­pä­ristö, vero­tus, osaava työvoima sekä raaka-ainei­den saata­vuus ja logis­tiikka. Avoi­muus kansain­vä­li­sille mark­ki­noille on elinehto kasvu­ha­luk­kaille yrityk­sille. Suurin osa yrityk­sistä sijoit­tuu kaupun­kei­hin ja näiden houkut­te­le­vuus ja ilma­pii­rin avoi­muus ulko­mai­sille inves­toin­neille ja työn­te­ki­jöille on keskeistä.

    Kaupun­geilla on merkit­tävä rooli Suomen TKI-panos­ten nosta­mi­sessa 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä. Älyk­kään kaupun­gin hank­keet muun muassa Oulussa, pääkau­pun­ki­seu­dulla, Turussa ja Tampe­reella ovat hyviä esimerk­kejä inno­vaa­tio­eko­sys­tee­meistä, jotka houkut­te­le­vat kansain­vä­li­siä suury­ri­tyk­siä inves­toi­maan alueille luoden kasvu­mah­dol­li­suuk­sia myös paikal­li­sille yrityk­sille.

    Datain­fra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­nen tarjoaa yrityk­sille mahdol­li­suuk­sia uusien tekno­lo­gia- ja palve­luin­no­vaa­tioi­den toteut­ta­mi­seen. Suomen kattava tieto­tek­ni­nen infra­struk­tuuri ja ainut­ker­tai­set data-aineis­tot tarjoa­vat tähän ainut­laa­tui­sen mahdol­li­suu­den.

    Pilko­taan hankin­toja pienem­miksi ja lisä­tään palve­luse­te­lei­den käyt­töä, jotta myös pk-yrityk­set voivat osal­lis­tua kilpai­lu­tuk­siin.

    Kaupun­kien on omassa palve­lu­tuo­tan­nos­saan hyödyn­net­tävä mark­ki­noita. Kaupun­kien omien yhtiöi­den ei pidä vääris­tää toimi­via palve­lu­mark­ki­noita.

    Vahvis­te­taan kokei­lu­kult­tuu­ria. Lain­sää­dän­nön ja julkis­ten hankin­to­jen on mahdol­lis­tet­tava pieni­muo­toi­set kokei­lut, joissa voidaan kokeilla jous­ta­vasti uusia tuot­teita ja palve­luita.

    Lisä­tään kette­rien ja inno­va­tii­vis­ten hankin­to­jen käyt­töä.

    Tiivis­te­tään suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen ja Busi­ness Finlan­din yhteis­työtä muun muassa inves­toin­tien edis­tä­mi­seksi.

    Tuetaan inno­vaa­tio­eko­sys­tee­mien syntyä kaupun­ki­seu­duilla.

    On panos­tet­tava vieras­kie­li­sen työvoi­man houkut­te­luun, koulut­ta­mi­seen ja työl­lis­tä­mi­seen.

    Tarjo­taan yritys­ten ja kansain­vä­lis­ten osaa­jien tarvit­se­mat palve­lut mahdol­li­sim­man laaja­mit­tai­sesti myös englan­nin kielellä.

    Tarjo­taan englan­nin­kie­li­siä päivä­koti- ja koulu­paik­koja nykyistä enem­män. Yliop­pi­las­tut­kinto tulee voida suorit­taa myös englan­niksi.

    Suomea ja Suomen kaupun­keja on mark­ki­noi­tava voimak­kaam­min lois­ta­vina paik­kana työs­ken­nellä. Etuina on mm toimiva yhteis­kunta, viih­tyisä ympä­ristö, koko ajan kansain­vä­li­sem­miksi kasva­vat kaupun­git, hyvä työn ja vapaa ajan tasa­paino työelä­mässä sekä lähellä asui­nym­pä­ris­töjä oleva puhdas luonto.


    Korkean osaa­mi­sen kaupun­git

    Maamme menes­tyk­selle keskei­sestä tutki­muk­sesta ja tuote­ke­hi­tyk­sestä noin 80 prosent­tia tapah­tuu kaupun­ki­seu­duilla.

    Korkean osaa­mi­sen, tutki­muk­sen ja inno­vaa­tioi­den keskit­ty­mät ja näihin perus­tu­vat korkean lisä­ar­von työpai­kat synty­vät luon­te­vasti kaupun­kei­hin.
    Tule­vai­suu­dessa inno­vaa­tiot synty­vät yhä enem­mälti yhteis­työssä ja vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vää kriit­tistä massaa. Kaupun­git ovat alus­toja, joissa korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­ke­hit­tä­mi­nen ja tiedon yhteis­tuot­ta­mi­nen tapah­tuu.

    Inno­va­tii­vi­sia yrityk­siä, korkea­kou­luja, tutki­mus­lai­tok­sia sekä julki­sia ja kolman­nen sekto­rin toimi­joita yhdis­tä­vät ekosys­tee­mit ovat tärkeässä roolissa talous­kas­vun vauh­dit­ta­jina sekä elin­kei­no­ra­ken­teen moni­puo­lis­ta­mi­sessa. Kun tiedon tuot­ta­jat ja hyödyn­tä­jät toimi­vat jatku­vassa vuoro­vai­ku­tuk­sessa, tutki­muk­sen laatu ja vaikut­ta­vuus vahvis­tu­vat ja syntyy luon­te­via mahdol­li­suuk­sia kaupal­lis­tet­ta­ville inno­vaa­tioille.

    Korkea­kou­lu­jen työn­jaosta sopi­mi­nen, eri toimi­joi­den yhtei­set tutki­mus- ja opis­ke­lu­ym­pä­ris­töt, tekno­lo­gi­nen kehi­tys ja avoi­met toimin­ta­ta­vat ovat suun­tia, jotka johta­vat tutki­muk­sen ja sen infra­struk­tuu­rien laadun nousuun. Näin Suomella ja suoma­lai­silla kaupun­geilla on tarjota kansain­vä­li­sesti kiin­nos­ta­via ja kilpai­lu­ky­kyi­siä tutki­musym­pä­ris­töjä, ja koti­maan ulko­puo­lelta saatava tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus kasvaa merkit­tä­väksi tule­vai­suu­den voima­va­raksi.

    Kaupun­kien uudis­tu­mis­kyky, houkut­ta­vuus ja kestävä kasvu edel­lyt­tä­vät korkea­kou­lu­jen huomioi­mista kaupun­ki­po­li­tii­kassa.

    Edis­te­tään kaupun­kien, elin­kei­noe­lä­män ja korkea­kou­lu­jen yhteis­työtä. Tämä mahdol­lis­taa vaikut­ta­vam­man tutki­musyh­teis­työn, osaa­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den ekosys­tee­mien raken­ta­mi­sen sekä koulu­tus­tar­jon­nan suun­taa­mi­sen työelä­män vaati­muk­sia vastaa­vasti.

    Käyte­tään myös valtion inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen instru­ment­teja osaa­mi­sen, elin­voi­man ja uudis­tu­mis­ky­vyn lisää­mi­seksi juuri kaupun­geissa. Edis­te­tään korkea­kou­lu­jen, yritys­ten, tutki­musor­ga­ni­saa­tioi­den, kaupun­kien ja kolman­nen sekto­rin sitou­tu­mista kehit­tä­mis­työ­hön.

    Pide­tään TKI-tehtä­vät kaupun­kien hallussa. Kaupun­geilla tulee olla mahdol­li­suus osal­lis­tua muun muassa korkean osaa­mi­sen, tutki­muk­sen ja inno­vaa­tio­toi­min­nan edis­tä­mi­seen sekä elin­kei­no­jen kehit­tä­mi­seen, invest promo­tion -toimin­toi­hin sekä kasvu­ra­has­to­jen käyt­töön.

    Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen TKI-toiminta ja työelä­mä­läh­töi­nen koulu­tus palve­le­vat erityi­sesti PK-yritys­ten uudis­tu­mista. Tuetaan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen TKI-toimin­nan laadun para­ne­mista valtion rahoi­tuk­sella sekä tuomalla kaupun­git ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut lähei­sem­pään yhteis­työ­hön esimer­kiksi älylii­ken­teen, sijain­ti­poh­jais­ten palve­lu­jen ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mien kehit­tä­mi­sessä.

    Kaupun­kien on tuet­tava alue- ja alakoh­tais­ten osaa­mis­kes­kit­ty­mis­ten luomista sekä korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja yritys­ten yhteis­työtä tiivis­tä­vien kampus­ra­ken­tei­den kehit­ty­mistä. Osaa­mis­kes­kit­ty­missä yksi­tyis­ten ja julkis­ten toimi­joi­den osaa­mi­set ja resurs­sit yhdis­tyi­si­vät toisi­aan täyden­tä­väksi koko­nai­suu­deksi. Tämä edel­lyt­tää kaupun­geilta stra­te­gi­sia valin­toja osaa­mi­sen ja tutki­muk­sen pain­opis­teistä. 


    Saavu­tet­ta­vuus ja hyvät yhtey­det kaupun­kien välillä

    Suomen kilpai­lu­ky­vyn kannalta on keskeistä, että yhtey­det kaupun­kien välillä toimi­vat sekä Suomen sisällä että rajo­jen yli.

    Suomen saavu­tet­ta­vuus ja kansain­vä­li­set yhtey­det ovat keskei­sessä asemassa hyvin­voin­timme takaa­van kasvun ja työl­li­syy­den takaa­mi­seksi.
    Kaupun­ki­ver­kos­tolle ja koko maal­lemme merkit­tä­vän Helsinki-Vantaan lentoa­se­man kehit­tä­mi­nen ajan­mu­kai­sesti on varmis­tet­tava. Suomen eri aluei­den saavu­tet­ta­vuus turva­taan pidem­mällä aika­vä­lillä erityi­sesti nopeita raideyh­teyk­siä kehit­tä­mällä ja siihen muita liiken­ne­muo­toja kytke­mällä. Eri liiken­ne­muo­to­jen kehit­tä­mistä pitää tehdä koko­nai­suu­tena elin­kei­noe­lä­män ja palve­lui­den kehit­tä­mi­sen näkö­kul­masta.

    Keskeis­ten raide­hank­kei­den tarkoi­tuk­sena on nopeut­taa kasvu­kes­kus­ten välis­ten yhteyk­sien lisäksi myös muiden­kin aluei­den raide­lii­ken­nettä ja vähen­tää liiken­teen pääs­töjä. Suomen kasvi­huo­ne­pääs­töistä noin 20% tulee koti­maan liiken­teestä (pois lukien maan­käyttö, maan­käy­tön muutos ja metsä­ta­lous). Valtaosa liiken­teen pääs­töistä syntyy tielii­ken­teessä.

    Työs­sä­käyn­tia­lueita voidaan laajen­taa toisaalta etätyö­mah­dol­li­suuk­sien ja toisaalta liiken­neyh­teyk­sien para­ne­mi­sen myötä. Molem­missa tapauk­sissa keskeistä on riit­tä­vän nopeat ja ruuh­kat­to­mat yhtey­det virtu­aa­li­sesti tai fyysi­sesti. Toimi­vien yhteyk­sien avulla myös ihmi­set löytä­vät toden­nä­köi­sem­min itsel­leen miele­kästä työtä.

    Keskei­sintä tieverk­koa ja sata­mien liiken­neyh­teyk­siä kehi­te­tään parla­men­taa­ri­sen 12-vuoti­sen suun­ni­tel­man pohjalta. Elin­kei­noe­lä­mälle tarpeel­lis­ten meriyh­teyk­sien tulee olla riit­tä­vällä tasolla auki aina. Jään­mur­ron, liiken­teen ohjauk­sen ja luot­sauk­sen palve­lu­taso tulee varmis­taa kaikissa olosuh­teissa.

    Iso kysy­mys on se, miten isot ja pitkä­ai­kai­set liiken­ne­hank­keet rahoi­te­taan. Myös perus­tien­pi­dossa on edel­leen merkit­tä­västi korjaus­vel­kaa, jota on kurot­tava umpeen liiken­ne­tur­val­li­suu­den ja elin­kei­noe­lä­män tarpeita prio­ri­soi­den. Tarvi­taan pidem­piai­kai­nen 12-vuoden liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­telma. Lisäksi kokoo­mus suhtau­tuu posi­tii­vi­sesti hankeyh­tiö­mal­lien ja uusien liiken­teen rahoi­tus­vaih­toeh­to­jen selvit­tä­mi­seen.

    Nopeissa raideyh­teyk­sissä prio­ri­soi­daan suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen väli­set hank­keet. “Tunnin junille” Helsin­gin ja Tampe­reen sekä Helsin­gin ja Turun välille etsi­tään toteu­tus­kei­not. Lisäksi selvi­te­tään itära­dan raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä ja muita keinoja nopeut­taa junayh­teyk­siä Itä-Suomeen. Kaik­kien nopei­den raideyh­teyk­sien tarkoi­tuk­sena on kysei­siä yhteyk­siä laajem­man alueen saavu­tet­ta­vuus ja rata­ver­kon luotet­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen.

    Rata­ver­kon kehit­tä­mi­nen kytke­tään EU-tason suun­nit­te­luun ja rahoi­tuk­seen. Päärata tulee saada osaksi Euroo­pan TEN-T ydin­käy­tä­vä­ver­kos­toa. Tällä on merki­tystä myös Pohjois-Suomen saavu­tet­ta­vuu­dessa.

    Helsin­gin päärau­ta­tie­a­se­man kapa­si­teetti ja rakenne muodos­ta­vat epävar­muus­te­ki­jän koko rata­ver­kon toimin­ta­var­muu­delle. Pääkau­pun­ki­seu­dun rata­hank­keita tulee tarkas­tella koko­nai­suu­tena, jotta lento­ra­dan, päärau­ta­tie­a­se­man rata­pi­han, Pasi­lan - Ilma­lan aluei­den ja Pisara-radan sekä päärai­deyh­teyk­sien koko­nai­suus toimii.

     Laajo­jen hank­kei­den osalta on otet­tava käyt­töön budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen ulko­puo­li­sia rahoi­tus­ta­poja, kuten hankeyh­tiö­malli.

    Pidem­män aika­vä­lin suun­nit­te­lussa on raide­rat­kai­su­jen ohella arvioi­tava myös muita tule­vai­suu­den kustan­nus­te­hok­kaita ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä vaih­toeh­toja. Esimer­kiksi vähä­pääs­töi­nen ja auto­ma­ti­soitu julki­nen liikenne sekä raskas liikenne omilla maan­tie­kais­toilla. Tällaista väylä­ka­pa­si­teet­tia voidaan jous­ta­vam­min avata muulle liiken­teelle kuin rata­verk­koa.

    Digi­ta­li­saa­tio ja tule­vai­suu­den palve­lut - vies­tin­tä­ver­kot ovat palve­lui­den perus­in­fra­struk­tuu­ria ja kasvun edel­ly­tys.

    Kaavoi­tuk­sessa on otet­tava nykyistä enna­koi­dumpi ote digi­taa­li­sen infran raken­ta­mi­seen. Uuden­lais­ten kevyem­pien raken­ta­mis­me­ne­tel­mien, kuten mikro­sa­haus, käyt­töön­ot­toa ei tule tarpeet­to­masti hidas­taa. Jotta moderni tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuuri laaje­nisi vaadi­tulla nopeu­della, on sen raken­ta­mista koske­vaa lupa- ja sään­te­ly­käy­tän­töjä yhte­näis­tet­tävä ja keven­net­tävä. Tämä koskee erityi­sesti kunta­ta­soa. Esimer­kiksi ilmoi­tus­me­net­te­lyllä tapah­tu­vaa tiea­lu­eella työs­ken­te­lyä on laajen­net­tava.

    Vies­tin­nän infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen pitää myös suun­ni­tella ja toteut­taa aina liiken­nein­fran ja muun yhteis­kun­nal­li­sen raken­ta­mi­sen yhtey­dessä. Käytän­nössä aina kun maa on raken­ta­mi­sen johdosta auki, pitäisi myös valo­kui­tu­kaa­pe­lia asen­taa liiken­neyh­teyk­sien ja muun infra­struk­tuu­rin yhtey­teen. Kaupun­ki­suun­nit­te­lussa ja aluei­den kehit­tä­mi­sessä tämä pitää ottaa huomioon nykyistä parem­min. 


    Sujuva liik­ku­mi­nen kaupun­geissa

    Kaupun­ki­seu­tu­jen sisäi­set liiken­neyh­tey­det takaa­vat asuk­kai­den suju­van arjen ja kaupun­gin toimi­vuu­den. Päivit­täis­ten matko­jen suju­vuus lisää sekä asuk­kai­den hyvin­voin­tia että yritys­ten tuot­ta­vuutta.

    Käyt­tä­jän kannalta matka­ketju ja matkus­tus­mu­ka­vuus ratkai­se­vat: keskei­seksi peri­aat­teeksi on otet­tava sujuva ja nopea vaih­ta­mi­nen liik­ku­mis­muo­dosta toiseen. Seutu­jen sisäi­set jouk­ko­lii­ken­teen laaduk­kaat ja nopeat yhtey­det luovat edel­ly­tyk­set kaupun­kien kestä­välle kasvulle. Autoi­lun osalta on edis­tet­tävä liiken­teen suju­vuutta sekä ajoneu­vo­jen vähä­pääs­töi­syyttä ja yhteis­käyt­töä. Myös kaksi­pyö­räis­ten pääs­töt­tö­mien kulku­muo­to­jen osuutta tulisi kaupun­geissa tukea ja kasvat­taa.

    Seutu­jen sisäi­sillä hank­keilla on keskei­nen merki­tys alueen kilpai­lu­ky­vyn, viih­ty­vyy­den ja ilmas­to­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­sen näkö­kul­masta. Suurilla kaupun­ki­seu­duilla on parhail­laan joko suun­nit­teilla tai toteu­tuk­sessa useita kaupun­kien sisäi­siä raide­lii­ken­teen jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keita. Valtion tulisi osal­lis­tuu aiem­paa voimak­kaam­min kaupun­ki­seu­tu­jen kestä­vän liiken­ne­jär­jes­tel­män inves­toin­tei­hin ja jouk­ko­lii­ken­teen rahoit­ta­mi­seen. Suurim­mat kaupun­git huoleh­ti­vat käytän­nössä täysin yksin jouk­ko­lii­ken­teensä rahoi­tuk­sesta.

    Kaupun­git ovat inno­vaa­tioi­den kokei­lu­la­bo­ra­to­rioita myös liiken­teen osalta. Jäykkä sään­tely ei saa luoda esteitä uusien liik­ku­mis­ta­po­jen ja -väli­nei­den synnylle.

    Kaupun­kien sisäi­sissä infra­hank­keissa hyödyn­ne­tään hankeyh­tiö­mal­lia, jossa liiken­ne­hanke rahoi­te­taan osit­tain kehit­tä­mällä yhtiön haltuun siir­ret­tyä maaomai­suutta uuden yhtey­den varrelta.

    Koro­te­taan kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­tu­kea. Kohden­ne­taan tukea perin­tei­sen jouk­ko­lii­ken­teen lisäksi myös ympä­ri­vuo­tis­ten kaupun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­toon sekä yllä­pi­toon.

    Laajen­ne­taan työsuh­de­mat­ka­li­pun ja työmat­ka­vä­hen­nyk­sen sekä autoe­dun käyt­töä moni­puo­li­sem­pien ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pien liik­ku­mis­vaih­toeh­to­jen lisää­mi­seksi.

    Vähen­ne­tään tietöistä aiheu­tu­via ruuh­kia velvoit­ta­malla kaikki kaupun­ki­seu­duilla liiken­nettä hait­taa­via kunnos­tus­töitä teke­vät tahot ilmoit­ta­maan etukä­teen avoi­meen järjes­tel­mään urak­ka­suun­ni­tel­mansa. Pyri­tään toteut­ta­maan mahdol­li­sim­man paljon kunnos­tus­töitä yhdellä kadu­na­vauk­sella.


    Kestä­vän kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen työka­lut

    Kasvun kestävä vastaa­not­ta­mi­nen vaatii kaupun­ki­seu­duilla koko­nais­val­taista maan­käy­tön, asumi­sen ja liiken­teen suun­nit­te­lua. Tiivis yhteis­työ seudun kaupun­kien ja valtion välillä on edel­ly­tys kestä­välle kaupun­ki­ke­hi­tyk­selle. Jotta kasvun haas­tei­siin pysty­tään vastaa­maan, tarvi­taan asun­to­mark­ki­noille toimi­vim­pia mark­ki­noita sekä kaupun­geille vahvat kannus­ti­met kasvun edel­lyt­tä­mään kaavoi­tuk­seen. Lisäksi meillä tulee olla rohkeutta uudis­taa maan­käyttö- ja raken­nus­la­kia ennak­ko­luu­lot­to­masti.

    Maan­käy­tön, asumi­sen ja liiken­teen sopi­mus­ten kehit­tä­mi­nen

    MAL-sopi­mus­käy­tän­töä on toteu­tettu suurim­milla kaupun­ki­seu­duilla. Sopi­muk­set ovat osoit­tau­tu­neet hyväksi työka­luksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion yhtei­sesti sovit­tu­jen tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen maan­käy­tössä, asumi­sessa ja liiken­teessä. Sopi­muk­sissa määri­te­tään esimer­kiksi tavoit­teet lähi­vuo­sien maan­käy­tön kehit­tä­mi­selle ja asun­to­tuo­tan­nolle sekä liiken­ne­ver­kon keskei­set kehit­tä­mis­hank­keet.

    Käytän­nön jatku­vuu­teen liit­tyy kuiten­kin epävar­muutta ja kaupun­git ovat pelän­neet suoran sopi­mus­kump­pa­nuu­den loppu­mista. Kaupun­git ovat myös kanta­neet huolta inves­toin­ti­ky­vys­tään. Suoran sopi­mus­käy­tän­nön jatku­vuus on turvat­tava kirjaa­malla yhteis­työ­vel­voite lakiin maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä. Sopi­muk­set tulisi laatia nykyistä pidem­piai­kai­siksi. Kaupun­keja olisi myös syytä palkita erik­seen asetet­tu­jen tavoit­tei­den ylit­tä­mi­sestä. Vastaa­vasti valtio voisi edel­lyt­tää kaupun­geilta tiukem­min tulok­sel­li­suutta. Valtion tulisi myös tarkas­tella nykyis­ten raken­ta­mi­seen suun­nat­tu­jen meno­jensa ja varo­jensa uudel­leen­koh­den­ta­mista. Lisäksi kaupun­ki­seu­tuja on kannus­tet­tava edel­leen tiiviim­pään yhteis­työ­hön maan­käy­tön, liiken­teen ja asumi­sen suun­nit­te­lussa.

    MAL-sopi­mus­käy­tän­töä jatke­taan suurim­milla kaupun­ki­seu­duilla (metro­po­lia­lue, Tampere, Oulu ja Turku). Sopi­mus­käy­täntö kirja­taan lakiin yhteis­työ­vel­voit­teena maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä.

    Sopi­muk­set solmi­taan suorassa kump­pa­nuu­dessa valtion ja kaupun­ki­seu­tu­jen välillä. Sopi­muk­set laadi­taan myös pidem­piai­kai­siksi.

    Sopi­mus­ten kytken­tää kaupun­ki­seu­tu­jen inves­toin­tei­hin ja niiden rahoi­tuk­seen osal­lis­tu­mi­seen vahvis­te­taan. Valtio voi osal­lis­tua inves­toin­tien rahoi­tuk­seen myös luovut­ta­malla omis­ta­maansa maata hankeyh­tiöille.

    Kaupun­keja palki­taan tavoit­tei­den ylit­tä­mi­sestä lisä­ra­hoi­tuk­sella, ja vastaa­vasti sopi­mus­ten velvoit­ta­vuutta ja seuran­taa tiuken­ne­taan.


    Asun­to­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tos

    Eri puolilla Suomea kohda­taan erilai­sia asumi­seen liit­ty­vistä haas­teita. Samaan aikaan kun kasvu­kes­kuk­sissa asumi­sen hinta on nous­sut, tuskail­laan harvaan asutuilla alueilla asun­to­jen romah­ta­nutta arvoa.

    Toisella paik­ka­kun­nalla olisi tarjolla töitä, mutta vanhaa asun­toa ei saa kaupaksi hinnalla, jolla kaupun­gista löytäisi sopi­van uuden. Työvoi­man liik­ku­mi­nen on tahmeaa, kun vuokra-asun­noista on pulaa. Suurin huoli on heistä, joilla ei ole kattoa lain­kaan pään päällä. Pystymme ratkai­se­maan nämä ongel­mat järke­vällä asun­to­po­li­tii­kalla.

    Asumi­sen erilai­set ongel­mat vaati­vat erilai­set lääk­keet. Kasvu­kes­kuk­sissa kallis­tuva asumi­nen kertoo kaupun­gin veto­voi­masta. Kaupun­gissa halu­taan asua ja hyvistä sijain­neista ollaan valmiita maksa­maan enem­män. Jos kasva­vaan kysyn­tään ei onnis­tuta vastaa­maan riit­tä­vällä tarjon­nalla, asumi­sen hinta kallis­tuu nopeasti. Riit­tä­vän kaavoi­tuk­sen ja asun­to­jen tarjon­nan merki­tys tunnis­te­taan laajasti. Vali­tet­ta­vasti tarjon­nan lisää­mi­seksi esite­tään usein toimi­mat­to­mia keinoja: lisää sään­te­lyä ja valtion uusia tuki­muo­toja.

    Asun­to­mark­ki­noille tarvi­taan toimi­vat mark­ki­nat. Asun­to­pu­lan perim­mäi­nen syy ei löydy sään­te­lystä tai raken­ta­mi­sen kustan­nuk­sista, vaan kuntien kaavoi­tuk­sen kannus­ti­mista. Kun kaupun­geilla on kannus­ti­met ja resurs­sit kasvuun, mark­ki­noilla syntyy kyllä lopulta riit­tä­västi asun­toja. Suun­nit­te­lulla on ehkäis­tävä esimer­kiksi ympä­ris­tölle haital­li­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, mutta muuten ihmi­sille on annet­tava laajempi vapaus itse arvioida sopi­vim­pia asumis­rat­kai­suja. Segre­gaa­tiota ehkäis­tään pitkä­jän­tei­sellä kaupun­ki­suun­nit­te­lulla, ja segre­gaa­tio­ke­hi­tystä voidaan purkaa palve­lui­den ja kaupun­ki­suun­nit­te­lun hyvällä yhteis­työllä.

    Julki­sesti tuetut asun­not pitäisi kohdis­taa nykyistä tarkem­min tarvit­si­joille ja tuotanto olisi pyrit­tävä ajoit­ta­maan raken­ta­mi­sen laskusuh­dan­tei­siin. Ylei­sesti on järke­väm­pää tukea asuk­kaita asun­to­jen sijaan. Kokoo­mus on esitel­lyt sosi­aa­li­tur­va­mal­linsa, jossa asumi­sen tuet sisäl­ty­vät yhteen yleis­tu­keen. Näin tuki asumi­seen kohden­tuu tehok­kaasti ja yhden­ver­tai­sesti kaikille tarvit­si­joille. Omakus­tan­nuso­suus kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa.

    Asun­to­tuo­tan­toa voidaan edis­tää useilla eri keinoilla. Keskei­sintä on kuiten­kin huoleh­tia siitä, että kaupun­geille on riit­tä­vät resurs­sit ja kannus­ti­met kasvuun.

    Laske­taan asteit­tain julki­sen talou­den tilanne huomioi­den oman vaki­tui­sen asun­non varain­siir­to­ve­roa. Lisäksi kokeil­laan mallia, jossa valtio palaut­taa varain­siir­to­ve­ron tilan­teissa, joissa työtön muut­taa työn perässä toiselle paik­ka­kun­nalle.

    Palau­te­taan tulo­ra­jat suurim­piin kaupun­kei­hin ja kohden­ne­taan valtion tuke­mat vuokra-asun­not nykyistä tehok­kaam­min pieni­tu­loi­sille ja muille erityis­ryh­mille, joiden on vaikea vuokrata asun­toa vapailta mark­ki­noilta. Asete­taan asunn­ot­to­mat ensi­si­jalle asun­to­jo­noissa. Tutki­mus­ten mukaan nykyi­nen ARA-tuettu asun­to­kanta ei kohdistu yhden­ver­tai­sesti eniten tarvit­se­ville ja syrjäyt­tää vapaa­ra­hoit­teista asun­to­tuo­tan­toa.

    Järjes­te­tään kokeilu, jossa ARA-tuotan­non tontit vuokra­taan samoilla kritee­reillä kuin tontit vapaa­ra­hoit­tei­seen asun­to­tuo­tan­toon. Kokei­lu­koh­teissa korkea tont­ti­vuo­kra hyvi­tet­täi­siin pieni­tu­loi­sille maksa­malla heille suoraan lisä­tu­kea. Mikäli asuk­kaan tulo­taso nousee, lisä­tuki vähe­nee tai pois­tuu koko­naan. Kokei­lulla saatai­siin tietoa nykyistä näky­väm­män tarjon­ta­tuen toteut­ta­mis­vaih­toeh­doista.

    Tuotan­to­tuen roolia suhdan­ne­po­liit­ti­sena väli­neenä vahvis­te­taan. Raken­ta­mi­sen korkea­suh­dan­teessa korko­tu­ki­val­tuuk­sia on lasket­tava. Mata­la­suh­dan­teessa tuotan­to­tuen käyt­tä­mi­nen on perus­tel­tua, koska näin voimme tukea myös raken­nusa­lan työl­li­syyttä. 


    Maan­käyttö- ja raken­nus­lain koko­nai­suu­dis­tus ja sään­te­lyn keven­tä­mi­nen

    Maan­käyttö- ja raken­nus­lain koko­nai­suu­dis­tus tarjoaa mahdol­li­suu­den sään­te­lyn keven­tä­mi­seen, selkeyt­tä­mi­seen ja vuoro­vai­ku­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen. Kaavoi­tus­pro­ses­seja ja maakäyt­tö­pe­ri­aat­teita on selkey­tet­tävä ja avoi­muutta lisät­tävä. Osana kaavoi­tuk­sen ja raken­ta­mi­sen suju­voit­ta­mista lisä­tään aitoa vuoro­vai­ku­tusta ja vähen­ne­tään vali­tus­ten aiheut­ta­mia viiväs­tyk­siä.

    Kokoo­mus katsoo, että tarjoa­malla laajem­min mahdol­li­suuk­sia myös yksi­tyi­sen maaomai­suu­den kehit­tä­mi­selle, on mahdol­li­suus päästä kaik­kien osapuol­ten kannalta nykyistä opti­maa­li­sem­piin ratkai­sui­hin. Maano­mis­ta­jien omaa aloi­teoi­keutta on vahvis­tet­tava tästä syystä.

    Kaavoi­tus­pro­ses­seja ja maakäyt­tö­pe­ri­aat­teita selkey­te­tään, yksin­ker­tais­te­taan ja nopeu­te­taan. Vähen­ne­tään kaavoi­tuk­sen portaita.

    Maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­tuk­sessa huoleh­di­taan siitä, että maakun­ta­kaa­vasta ei tule oikeus­vai­kut­teista, vaan ainoas­taan yleis­piir­tei­nen ja stra­te­gi­sesti ohjaava. Suurilla kaupun­ki­seu­dulla kannus­te­taan kuntia laati­maan yhtei­set yleis­suun­ni­tel­mat. Yhteis­työtä vauh­di­te­taan sito­malla velvoite yhtei­sestä suun­nit­te­lusta MAL-rahoi­tuk­seen.

    Keven­ne­tään ja pure­taan raken­ta­mis­mää­räyk­siä ja sään­te­lyä, jotka syrjäyt­tä­vät asumis­ne­liöitä, rajoit­ta­vat raken­ta­mista tai vaikeut­ta­vat täyden­nys­ra­ken­ta­mista. Rajoi­te­taan kuntien mahdol­li­suuk­sia harjoit­taa asema­kaa­voissa, maan­käyt­tö­so­pi­muk­sissa ja raken­nus­lu­vissa liian yksi­tyis­koh­taista sään­te­lyä. Osana MAL-sopi­muk­sia ja ARA-tukia edel­ly­te­tään park­ki­paik­ka­nor­mien keven­tä­mistä toimi­van jouk­ko­lii­ken­teen alueilla.

    Vali­tus­käy­tän­töjä muute­taan siten, että asioita voitai­siin käsi­tellä kerralla, eivätkä eri vali­tuk­set ketjuun­tuisi. Kaava­va­li­tuk­sissa otetaan käyt­töön vali­tus­lupa, jonka vasta­pai­noksi kaavoi­tuk­sen vuoro­vai­kut­tei­suutta lisät­täi­siin.

    Otetaan käyt­töön sähköi­nen asiointi raken­nus­pro­ses­seissa kaikissa kunnissa.

    Maan­käyttö- ja raken­nus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä paran­ne­taan yksi­tyis­ten maano­mis­ta­jien mahdol­li­suuk­sia esit­tää näke­myk­si­ään maaomai­suu­den kehit­tä­mi­sestä vahvalla aloi­teoi­keu­della. Maano­mis­taja voisi käyn­nis­tää kaavoi­tus­pro­ses­sin ja esitellä oman suun­ni­tel­mansa alueen kehit­tä­mi­seksi kaavoi­tuk­sesta päät­tä­välle toimie­li­melle. Lopul­li­nen päätös­valta kaavoi­tuk­sesta ja suun­ni­tel­man edis­tä­mi­sestä säilyisi kuiten­kin kunnalla. Lisäksi edel­ly­tyk­senä on, että suun­ni­telma on ylem­män kaava­ta­son yleis­suun­ni­tel­man ehto­jen mukai­nen. Vastaa­vaa aloi­teoi­keutta vahvis­te­taan myös raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutok­sissa.

    Siir­ry­tään asun­to­jen mini­mi­ko­ko­sään­te­lystä toimin­nal­lis­ten vaati­mus­ten määrit­te­lyyn. Keven­ne­tään esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sia siten, että uudis­koh­teen kaik­kien asun­to­jen ei tarvitse olla esteet­tö­miä.


    Kaupun­kien kasvun rahoi­tus

    Kaupun­kien kasvu vaatii inves­toin­teja uusiin liiken­ne­hank­kei­siin sekä palve­lui­hin. Kasvun vaatima rahoi­tus ja muut kaupun­kien erityis­piir­teet on huomioi­tava nykyistä parem­min valtio­no­suus­jär­jes­tel­mässä.

    Panos­tuk­set kaupun­kien kasvuun tuot­ta­vat myös valtiolle vero­tu­loja talous­kas­vun vauh­dit­tuessa. Jos kaupun­geille ei anneta kasvun vaati­mia resurs­seja, on kaupun­kien jarru­tel­tava kasvu­aan ja kaavoi­tus­taan. Tästä kärsii koko Suomen kilpai­lu­kyky.

    Kokoo­mus esit­tää perin­teis­ten MAL-sopi­mus­ten rinnalle kaupun­geille uutta kasvu­ra­ha­mal­lia. Kaupun­git saisi­vat eril­listä kasvu­ra­haa asukas­lu­vun kasvun ja valmis­tu­nei­den asun­to­jen mukaan. Hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siin varteen raken­ne­tuista ja erityis­ryh­mille suun­na­tuista asun­noista makset­tai­siin koro­tuk­sia. Malli helpot­taisi kasvun vaati­mien inves­toin­tien toteu­tusta ja kannus­taisi kaupun­keja kaavoit­ta­maan riit­tä­västi uusia asun­toja ilmas­ton- ja ympä­ris­tön näkö­kul­masta kestä­ville sijain­neille. Se myös täyden­täisi MAL-sopi­muk­sia kestä­vän kaavoi­tuk­sen kannus­ti­mena ja olisi suun­nattu myös pienem­mille kaupun­ki­seu­duille.

    Huomioi­daan parem­min kasva­vien kaupun­kien rahoi­tus­tar­peet ja kaavoi­tuk­sen kannus­ti­met valtio­no­suus­jär­jes­tel­mässä. Anne­taan kaupun­geille uutta kasvu­ra­haa asukas­lu­vun kasvun ja valmis­tu­nei­den asun­to­jen mukaan.

    Yhtei­sö­ve­ron jako­suh­detta päivi­te­tään kuntien hyväksi.

    Kuntien vero­ti­li­tys­jär­jes­telmä uudis­te­taan enna­koi­ta­vam­maksi.

    Kaupun­kien EU-rahoi­tuk­sen hake­mis­osaa­mista vahvis­te­taan


    Vähä­pääs­töi­set kaupun­git

    Suoma­lais­ten kaupun­kien on otet­tava vahva rooli ilmas­to­tais­te­lun eturin­ta­massa kansal­li­sesti ja osin myös kansain­vä­li­sesti.

    Kaupun­kia­lueilla merkit­tävä osuus pääs­töistä syntyy liiken­teestä, asumi­sesta ja ener­gia­tuo­tan­nosta. Pien­hiuk­kas­ten on arvioitu aiheut­ta­van Euroo­passa satoja tuhan­sia ylimää­räi­siä kuole­mia vuodessa.

    Suoma­lai­sen hiili­ja­lan­jälki on suuri kansain­vä­li­sessä vertai­lussa. Emme ole vielä malli­maa, vaikka luku selit­tyy­kin osin korkealla elin­ta­solla, kylmillä olosuh­teilla ja pitkillä väli­mat­koilla. Esimer­kiksi Ruot­sin hiili­diok­si­din koko­nais­tuo­tanto on selkeästi alempi kuin Suomella, vaikka maan asukas­määrä on lähes kaksin­ker­tai­nen Suomeen verrat­tuna.

    Tiivis mutta samalla hyvän elinym­pä­ris­tön luova kaupun­ki­ra­ken­ta­mi­nen on ilmas­to­teko, sillä se vähen­tää esimer­kiksi omalla autolla liik­ku­mi­sen tarvetta ja lämmi­tys­tar­vetta henki­löä kohden. Tiiviissä kaupun­ki­ra­ken­ta­mi­sessa voidaan ottaa laaja­mit­tai­sesti käyt­töön puhtai­siin tekno­lo­gioi­hin ja käytän­töi­hin perus­tu­via ratkai­suja. Usein tekno­lo­giat ja raken­nus­me­ne­tel­mät ovat jo olemassa ja kustan­nuk­sil­taan mata­lia ja sääs­töjä mahdol­lis­ta­via.

    Esimer­kiksi puura­ken­ta­mi­sen edis­tä­mi­seksi on tehty jo paljon. Tämä näkyy esimer­kiksi siinä, että maahamme on synty­nyt suuri joukko yrityk­siä, joilla on osaa­mista suurien­kin puura­ken­nus­ten teke­mi­seen. Yksit­täi­sistä kerros­ta­loista olisi siir­ryt­tävä koko­nais­ten uusien kaupun­gi­no­sien puura­ken­ta­mi­seen. Puura­ken­ta­mi­nen on kustan­nuk­sil­taan jo kilpai­lu­ky­kyistä beto­ni­ra­ken­ta­mi­selle ja raken­ta­mi­nen kestää huomat­ta­vasti lyhyem­män aikaa kuin perin­tei­nen raken­ta­mi­nen.

    Tavoit­tee­namme on, että mahdol­li­sim­man moni kaupunki olisi hiili­neut­raali jo 2030-luvulla.

    Kauko­läm­pö­ver­kolla tulee olemaan pitkään keskei­nen rooli kaupun­kien lämmit­tä­mi­sessä, mutta kaupun­kien tulisi katsoa tätä täyden­tä­viä vaih­toeh­toja ennak­ko­luu­lot­to­masti jo nyt eten­kin uusien kaupun­gi­no­sien osalta. Nyky­ai­kai­nen lämpö­pump­pu­tek­no­lo­gia tai geoter­mi­set ratkai­sut ovat mullis­ta­massa lämmön varas­toin­nin ja talteen­o­ton mahdol­li­suu­det.

    Kaupun­git ovat houkut­te­leva alusta myös uusien ilmas­toin­no­vaa­tioi­den luomi­selle. Esimer­kiksi lämmön kulu­tus­jous­toau­to­ma­tii­kalla voidaan saada jopa muuta­man kymme­nen prosen­tin sääs­töjä ener­gia­las­kussa, kun takai­sin­mak­sua­jat ovat jopa alle viisi vuotta. Näiden ratkai­su­jen edis­tä­mistä on nopeu­tet­tava parem­malla tiedot­ta­mi­sella.
    Elin­kaa­ria­jat­telu ja kier­to­ta­lous on otet­tava kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen perus­taksi. Erilai­silla kannus­teilla tai säädök­sillä saadaan varmis­tet­tua, että uusin tieto ja parhaat käytän­nöt tule­vat osaksi kaupun­ki­ra­ken­ta­mista ja kaupun­kien kehit­tä­mistä saman tien eikä vasta vuosi­kym­me­nien päästä.

    Nopeu­te­taan toimen­pi­teitä, jotta suoma­lai­set kaupun­git ja kaupun­ki­ve­toi­set alueet muut­tu­vat hiili­neut­raa­leiksi jo 2020- ja 2030-luvuilla.

    Kaupun­git lämpi­mäksi puhtaasti vuoteen 2040 mennessä. Lämmi­tys­tek­no­lo­giat kehit­ty­vät huimaa vauh­tia ja ainoa ilmas­to­neut­raali vaih­toehto ei enää ole puun polt­ta­mi­nen. Laaja­mit­tai­set lämpö­pump­pu­rat­kai­sut ovat yleis­ty­neet nopeasti ja geoter­mi­sen lämmit­tä­mi­sen ratkai­sut ovat pilo­toin­ti­vai­heessa Suomessa.

    Edis­te­tään sähkön ja lämmön kulu­tus­jous­toau­to­ma­tiikka. Uusien raken­nus­ten osalta on harkit­tava velvoi­tetta kysyn­tä­jous­toau­to­ma­tii­kan raken­ta­mi­seen.

    Kokoo­mus kannat­taa tiivistä kaupun­ki­ra­ken­ta­mista. Kaupun­kien tulee ensi­si­jai­sesti kasvaa sisään­päin, jotta julki­nen kulku­vä­line tai pyöräily on vaih­toehto yksi­tyi­sau­toi­lulle. Siir­ry­tään kaupun­kien liiken­ne­rat­kai­suissa kohti puhtaam­pia vaih­toeh­toja.

    Edis­te­tään kestä­vää, älykästä ja vähä­hii­listä raken­ta­mista. Jokai­nen kaupunki voisi ottaa esimer­kiksi piirus­tus­pöy­dälle uuden täysin puusta raken­net­ta­van kaupun­gin­osan.

    Kannus­te­taan suoma­lai­set kaupun­git raken­ta­maan yhteistä kaupun­kien rinta­maa ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seksi. Esimer­kiksi Global Cove­nant of Mayors for Climate and Energy on merkit­tävä toimija tällä saralla. Kannus­te­taan myös ystä­vyys­kau­pun­keja mukaan kunnian­hi­moi­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin.

    Torju­taan kerta­käyt­tö­kult­tuu­ria ja ohja­taan kulu­tus­tot­tu­muk­sia kohti kestä­väm­pää suun­taa, jotta uustuo­tan­non tarve, kuljet­ta­mi­sen tarve ja yhdys­kun­ta­jät­teen synty­mi­nen vähe­ne­vät. Sääde­tään kier­rä­tys­kel­poi­sen jätteen kaato­paik­ka­kielto ja tiuken­ne­taan kier­rä­tys­kel­poi­sen jätteen eril­lis­ke­räys­vaa­ti­muk­sia.

    Panos­te­taan yritys- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kassa clean­tech-yritys­ten synnyt­tä­mi­seen ja tuke­mi­seen. Kaupun­ki­nä­kö­kul­masta tämä voi tarkoit­taa esimer­kiksi yritysklus­te­rei­den, inno­vaa­tio­kes­kus­ten, star­tu­pien tai yritys­hau­to­moi­den kannus­ta­mista.


    Hyvin­voi­vat asuk­kaat

    Vali­tet­ta­vasti kaupun­ki­ke­hi­tyk­sen varjo­puo­lena myös työt­tö­myy­dellä ja muilla sosi­aa­li­silla ongel­milla on taipu­mus keskit­tyä kaupun­kien sisällä tietyille alueille. Segre­gaa­tio­ke­hi­tyk­sen torjunta vaatii kaupun­kien toimien ohella myös valtion tason poli­tii­kan tukea kaupun­geille sosi­aa­lis­ten ongel­mien torjun­taan ja ennal­taeh­käi­syyn.

    Kaupun­kien roolia on vahvis­tet­tava työt­tö­myy­den hoidossa sekä kotou­tu­mi­sessa. Vieras­kie­lis­ten keskit­ty­mi­nen suuriin kaupun­kei­hin lisää palve­lu­tar­vetta. Alueel­li­sesti vahvis­te­tuilla palve­luilla torju­taan sekä aluei­den segre­gaa­tiota että asuk­kai­den syrjäy­ty­mistä. Näiden rinnalla kaupun­ki­ke­hi­tyk­sessä on vahvis­tet­tava niitä teki­jöitä, jotka lisää­vät ihmis­ten hyvin­voin­tia ja viih­tyi­syyttä.

    Uudis­te­taan valtio­no­suus­jär­jes­tel­mää suur­ten kaupun­kien erityis­piir­teet, kuten vieras­kie­lis­ten määrä ja palve­lu­tarve huomioi­den.

    Kohden­ne­taan lisä­ra­hoi­tusta alueille, joissa työt­tö­myys ja muut sosi­aa­li­sia haas­teita kuvaa­vat tunnus­lu­vut ovat merkit­tä­västi keski­mää­räi­siä korkeam­pia. Esimer­kiksi perus­o­pe­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tusta tulee vahvis­taa.

    Varmis­te­taan suurille kaupun­geille vahva rooli ja resurs­sit työl­li­syy­den hoidossa ja kotou­tu­mi­sessa yhteis­työssä muiden toimi­joi­den kanssa.

    Lisä­tään erias­teis­ten koulu­tus­paik­ko­jen tarjon­taa kaupun­geissa. Räätä­löi­dään koulu­tus­pol­kuja niin, että amma­til­li­sen koulu­tuk­sen rinnalla tarjo­taan myös koulu­tusta kielestä ja kult­tuu­rista. Työl­li­sen työvoi­man määrä kasvaa kaupun­geissa muun muassa maahan­muu­ton seurauk­sena.

    Keski­te­tään maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lut alueille, joissa segre­gaa­tio­riski suurin ja osal­lis­tu­mi­saste alhai­nen.

    Kehi­te­tään lähi­po­lii­si­jär­jes­tel­mää, jossa alueen asuk­kaille tutut polii­sit työs­ken­te­le­vät asui­na­lueilla ennal­taeh­käis­ten rikol­li­suutta ja lisä­ten turval­li­suutta. Lähi­po­liisi tekisi tiivistä yhteis­työtä muun muassa opet­ta­jien, lasten­suo­je­lun ja sosi­aa­li­työn kanssa.

    Ei myön­netä korko­tu­kea tai avus­tuk­sia valtion tuke­mien vuokra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen alueille, joissa segre­gaa­tion riski on kasva­nut. Hankin­taan olemassa olevasta asun­to­kan­nasta yksit­täi­siä asun­toja tai hyödyn­ne­tään väli­vuo­kraus­mal­lia.

    Panos­te­taan ihmis­ten hyvin­voin­tia lisää­viin ja yllä­pi­tä­viin asioi­hin, kuten kult­tuu­riin, liikun­taan, tapah­tu­miin ja luoviin aloi­hin. Kehi­te­tään viih­tyi­siä ja esteet­tö­miä kaupun­kiym­pä­ris­töjä, joissa on virkis­tys­mah­dol­li­suuk­sia ja yhteys luon­toon. Vahvis­te­taan kaupun­geissa avoi­muutta ja osal­lis­tu­mista läpi­leik­kaa­vana toimin­ta­ta­pana.

    Kaupunki on ihmis­ten yhteisö!

    PDF: Kokoo­muk­sen kaupun­ki­po­liit­ti­nen ohjelma