Vuosi: 2008

Jyrki Katai­nen käsit­teli puhees­saan Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton syys­ko­kouk­sessa mm. Kauha­joen trage­diaa sekä puolu­een kunnal­lis­vaa­lioh­jel­maa.

Kokoo­muk­sen ehdo­kas­määrä kasvoi lähes 20 prosent­tia suhteessa vuoden 2004 vaalien ehdo­kas­a­set­te­luun.

Tietoa Kokoo­muk­sen kunnal­lis­vaa­li­työstä löydät Toivo­tal­koot-sivuilta! Uutta vies­tin­tä­tek­no­lo­giaa tulossa Kokoo­mus-sivuille.

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, valtio­va­rain­mi­nis­teri Jyrki Katai­nen korosti puhees­saan, että Edus­kun­nan käsit­te­lyyn annet­tava budjet­tie­si­tys lisää luot­ta­musta ja luo suoma­lai­sille toivoa parem­masta huomi­sesta.

Kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja Henna Virk­ku­nen oudok­suu Sdp:n puheen­joh­taja Jutta Urpi­lai­sen esit­tä­miä omitui­sia syytök­siä Kokoo­musta kohtaan.

Marja Tiura vaatii ilmasto- ja ener­gia­po­liit­ti­seen päätök­sen­te­koon järki­vih­reää ajat­te­lua, joka pääs­tö­jen tehok­kaan vähen­tä­mi­sen ohella ottaa huomioon myös kansa­lais­ten ja yritys­ten tarpeet.

Kokoo­mus on tuoreim­man YLE:n Talous­tut­ki­muk­sella teet­tä­män puolue­gal­lu­pin perus­teella selvästi Suomen suurin puolue 23,4 prosen­tin kanna­tuk­sella. Ero toiseksi suurim­paan on kaksi prosent­tiyk­sik­köä.

Matti Vanha­sen toisen halli­tuk­sen ohjel­maan kirjat­tiin yhtenä keskei­sem­pänä linjauk­sena suoma­lai­sen yliopis­to­jär­jes­tel­män koko­nais­val­tai­nen uudis­tus. Tiede- ja koulu­tus­po­li­tii­kan ohjel­mao­suu­dessa halli­tus sitou­tuu lisää­mään yliopis­to­jen talou­del­lista ja hallin­nol­lista valtaa. Lisäksi yliopis­to­jen asema suhteessa valtioon tulee kehit­ty­mään yhä itse­näi­sem­mäksi. Yliopis­toille mahdol­lis­te­taan joko julki­soi­keu­del­li­nen asema tai yksi­tyi­soi­keu­del­li­sen säätiön asema. Uudis­tuk­sen kirjauk­set ovat hyvin merkit­tä­viä ja jo nyt puhu­taan histo­rial­li­sesti merkit­tä­västä uudis­tuk­sesta. Yliopis­to­lai­tok­semme histo­ria ei tunne näin merkit­tä­vää yhte­näistä muutosta.

Suoma­lai­nen lukio­kou­lu­tus on erit­täin laadu­kasta ja korkea­ta­soista. Korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat opet­ta­vat lukio­lai­sia, jotka ovat saaneet hyvän perus­kou­lu­tuk­sen. Näin on aina­kin hyvä syy olet­taa. Lukion opetus­suun­ni­telma lähtee liik­keelle siitä, että opis­ke­li­joille syntyy opin­nois­saan vahva yleis­si­vis­tys ja riit­tävä valmius jatko-opin­toi­hin, eli korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Pakol­lis­ten ja syven­tä­vien kurs­sien laaja kirjo ja moni­puo­li­nen oppiai­ne­va­li­koima mahdol­lis­ta­vat tämän. Riit­tä­vän laaja valin­nai­suus ja kurs­si­muo­toi­nen luokat­to­muus anta­vat mahdol­li­suu­den raken­taa yksi­löl­li­nen opin­to­polku, jonka sisällä voi keskit­tyä tiet­ty­jen ainei­den tai aine­ryh­mien, kuten luon­non­tie­tei­den tai kielien opis­ke­luun. Erikois­lu­kioissa erikois­tu­mi­sen mahdol­li­suu­det ovat erityi­sen hyvät.