Kokoomus.fi
Kataisen puhe Eduskunnan lähete­kes­kus­te­lussa vuoden 2009 talous­ar­vio­esi­tyk­sestä

Kataisen puhe Eduskunnan lähete­kes­kus­te­lussa vuoden 2009 talous­ar­vio­esi­tyk­sestä

Julkaistu: 16.9.08 Uutiset

Eduskunnan lähete­kes­kustelu vuoden 2009 talous­ar­vio­esi­tyk­sestä

Valtio­va­rain­mi­nisteri Jyrki Katainen

16.9.2008

PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Arvoisa Puhemies,

Katsaus talou­del­liseen tilan­teeseen

Maail­man­ta­louden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa. Käynnissä on yhtä aikaa normaali hitaamman kasvun kausi pitkään jatkuneen nousun jälkeen sekä Yhdys­val­loista alkanut luotto­kriisi, joka on iskenyt myös reaali­ta­louteen ja levinnyt eri puolille maailmaa.

USA:n pankki­sek­torin vaikeudet ovat erittäin suuret ja vaikut­tavat siellä kulut­tajien ja yritysten luotta­mukseen vahvasti. On realis­tista odottaa, että USA:n elpyminen kestää normaalia pidempään. Se vaikuttaa myös kansain­vä­lisen talouden alavi­rei­syyteen. Toisaalta USA:n talous on selvästi Eurooppaa dynaa­mi­sempi, joten elpyminen voi tapahtua myös odotettua nopeammin.

Rahoi­tus­mark­ki­noiden ongel­mista seuraava rahoi­tus­lai­tosten välinen epäluot­tamus tulee vaikut­tamaan rahan saannin vaikeu­tu­miseen. Se tarkoittaa korkeampia riski­mar­gi­naaleja ja kalliimpaa laina­rahaa. Tämä näkyy erityi­sesti yritysten luoton­saan­ti­mah­dol­li­suuksien heikke­ne­misenä ja inves­tointien vaikeu­tu­misena.

Suoma­laiset pankit ovat toimineet mitä ilmei­simmin vastuul­li­semmin kuin ulkomaiset toimijat. Pankkien rapor­tointien mukaan niiden ongel­ma­luot­tojen määrä ei ole merkittävä. Pankit ovat myös hyvin vakava­raisia. Niiden kyky kestää vaikeuksia markki­noilla on testa­tusti hyvä. Olemme kaukana siitä, että vastaavia ongelmia nähtäisiin suoma­lai­sissa pankeissa.

USA:n pankki­kriisin seuraukset tulevat näkymään myös Euroo­passa. Kuinka vakavana, sitä emme vielä osaa arvioida. Riskit kasau­tuvat maihin, joissa jo ennestään on myös kotiku­toisia talou­del­lisia vaikeuksia.

Suomen kannalta talou­del­lisena kysymys­merkkinä, ehkä jopa vakavana haitta­te­kijänä voi olla Venäjän talous­ke­hi­tyksen mahdol­linen hiipu­minen. Georgian sodan vaiku­tukset sekä finans­si­mark­ki­noiden epäva­kau­desta seuranneet paineet Venäjän talouteen voivat vaikuttaa monella tavalla sekä poliit­tiseen että talou­del­liseen kehitykseen. Venäjän talouden analy­soi­minen onkin teema, johon kannat­taisi perehtyä tarkemmin.

Finans­si­mark­ki­noiden epävakaus näkyy selvimmin yritysten ja kulut­tajien epävar­muuden lisään­ty­misenä. Kun näköala on sumuinen, on syytäkin olla varovai­sempi liikkeissään. Miljardi-inves­tointia miettivä yritys­johtaja ja normaali palkan­saaja tai eläke­läinen, ovat kuitenkin täysin eri tilan­teissa epävar­mojen talou­del­listen aikojen suhteen. Jos omassa elämässä ei ole suuria talou­del­lisia riskejä, niin ei ole syytä suureen huoleenkaan.

Maail­man­talous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Taval­li­silla suoma­lai­silla on ollut perus­tel­lusti huoli tulevai­suu­desta. Monella on muistissa 90-luvun alun lama ja pelko saman­laisen toistu­mi­sesta. Tämän päivän tilanne on kuitenkin varsin erilainen kuin silloin.

90-luvun taitteessa asuntojen hinta­ke­hitys teki ennätys­mäisen piikin, josta myös pudottiin rivakasti alas. Nytkin hinnat ovat nousseet vauhdilla, mutta silti huomat­ta­vasti maltil­li­semmin kuin tuona aikana.

Laman alla yritykset olivat velkaan­tu­neita. Nyt yritysten taseet ovat kunnossa ja yrityk­sissä on varau­duttu heikom­piinkin aikoihin.

Silloin tilan­netta heikensi Neuvos­to­liiton romah­ta­minen. Tätä tuskin tapahtuu kahdesti.

Näistä syistä johtuen Suomeen iski massa­työt­tömyys, jollaista nyt ei ole näköpii­rissä. Pikem­minkin puhutaan työvoi­ma­pu­lasta.

80-luvun lopulla ei ollut huolta huomi­sesta. Nyt sen sijaan kotita­lou­detkin osaavat odottaa käännettä ennen kuin sen merkit ovat varsi­nai­sesti Suomen talou­dessa näkyvissä.

90-luvun alussa ongelmat olivat ennen kaikkea kotimaisia. Nyt ongelmat heijas­tuvat ulkomailta.

Silloin olimme yksin valut­tamme kanssa, nyt meillä on vakaampi euro.

Olemme tilan­teessa, jossa on nähtävä suhdan­teiden yli ja ohi, ja tunnis­tettava ne vahvuudet, joita meillä on. Nyt ei ole olemassa mitään erityistä Suomeen liittyvää ongelmaa, vaan itse asiassa talou­temme on kärki­kun­nossa verrattuna muuhun Eurooppaan. Nyt raken­teemme ovat monelta kantilta katsottuna kunnossa.

Voimme toteuttaa ensi vuoden budje­tissa kansain­vä­lisen suhdan­ne­käänteen vaiku­tuksia tasaavat kannus­tavat veron­alen­nukset sekä julkiset inves­toinnit ilman, että julkisen talouden tasapaino vaarantuu.

Silti on todettava, että mutkan takana odottavat tämän hetkistä suhdan­ne­not­kah­dusta isommat ongelmat: ikään­ty­minen ja työvoiman määrän vähen­ty­minen. Vuoden 2010 jälkeen talous­kas­vumme toinen tukijalka, työtuntien lisäys, katoaa. Talous­kas­vumme on siitä lähtien tuotta­vuuden kasvun varassa.

Tähän käänteeseen vastaamme inves­toi­malla voimak­kaasti tulevai­suuteen. Panos­tamme osaamiseen, tutki­mukseen ja kehitykseen, tartumme työmark­ki­noiden kohtaanto-ongelmiin ja työnteon kannus­ta­vuuteen.

 

Harvi­naisen korkea inflaatio on kiusannut koko maailmaa tämän vuoden aikana. Öljyn ruoan ja raaka-aineiden nopea hinta­ke­hitys on ollut globaali ongelma. Monissa maissa on nähty jopa kaksi­nu­me­roisia inflaa­tio­lukuja.

Meillä Suomes­sakin on nähty muun Euroopan mukaisia yli neljän prosentin inflaa­tio­lukuja. Noin puolet tästä tulee maail­man­laa­jui­sista inflaa­tio­te­ki­jöistä. Niille emme voi mitään.

Valtio­vallan toimen­piteet ovat vaikut­taneet tämän vuoden inflaa­tioon puoli prosent­tiyk­sikköä nosta­vasti. Ympäris­tö­veroja ja asiakas­maksuja on kuitenkin tarkis­tettava joskus ja ne on paras tehdä talouden korkea­suh­dan­teessa. Siksi ne toteu­tettiin heti ensim­mäi­sessä budje­tissa. Silloin ei kukaan voinut tietää viime kesälle ajoit­tu­neesta öljyn maail­man­laa­jui­sesta hinta­pii­kistä.

Ensi vuoden inflaa­tiota halli­tuksen toimen­piteet taas laskevat arviolta vajaan puoli prosenttia. Se osaltaan lisää suoma­laisten ostovoimaa juuri oikeaan aikaan.

Ostovoiman kasvua hillit­sevät ja vauhdit­tavat halli­tus­oh­jelman toimen­piteet näyttäi­sivät siten onnis­tuneen ajoituk­seltaan.

Keskeiset ennus­te­lai­tokset arvioi­vatkin inflaation painuvan ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin. Lukuihin sisältyy silti epävar­muutta.

Suurin kotimainen kysymys on kuitenkin järkevä palkka­po­li­tiikka ja palkka­maltti. Liian korkeat ja toistuvat tuotta­vuuden ylittävät nimel­lis­ko­ro­tukset saavat aikaan inflaa­tio­kierteen ja kasvavan työttö­myyden jossa kaikki suoma­laiset, palkan­saajat mukaan lukien häviävät. Siksi inflaa­tio­kierteen kärki on katkaistava. Tässä työmark­ki­na­jär­jes­töjen rooli on keskeinen. Olen erittäin tyyty­väinen, että varsinkin palkan­saa­ja­jär­jes­töjen johtajien puheen­vuo­roissa on kannettu tästä viisaasti huolta.

Ensi vuonna palkan­saajien ostovoima kasvaa verona­laen­nusten ja inflaa­tiota hillit­sevien toimien seurauksena reilusti, noin kolme ja puoli prosenttia. Työmark­ki­na­jär­jes­töjen on syytä ottaa tämä positii­vinen kehitys pohjaksi palkoista neuvo­tel­taessa.

Talouden reali­teetit ovat hyvin halli­tuksen tiedossa ja päätök­senteon pohjana. Kun tilanne on haastava, ei ole suurta arvoa jäädä toiste­lemaan, ettei maail­man­ta­lou­dessa mene hyvin.

Tässä puheen­vuo­rossani haluan kertoa, mitä halli­tuk­sessa teemme, jotta Suomi pärjää nyt ja menestyy jatkos­sakin.

Arvoisa puhemies,

Suomi pärjää parhaimpien joukossa

Maail­man­talous koettelee eri maita hyvin eri tavalla. Nyt Euroo­passa erotellaan jyvät akanoista.

Ne pärjäävät, jotka ovat noudat­taneet menomalttia, maksaneet hyvinä aikoina velkaansa pois ja joiden julkinen talous on kunnossa.

Haluan muistuttaa, että köyhimmät ja heikoimmat ovat ensim­mäisiä kärsi­jöitä, kun valtion­ta­louden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan kaikkein heikoimpien etu.

Ne, jotka ovat viime vuosina moittineet halli­tusta liian tiukoista kehyk­sistä ja vaatineet lisämil­jardeja pysyviin menoihin, ovat kauniista puheistaan huoli­matta lopulta kaikkea muuta kuin pienimmän puolella.

Julkinen talou­temme on kunnossa

Julkisen talouden tasapaino ei ole jakopo­lii­tik­kojen suosik­kiaihe. Se alkaa kiinnostaa monia vasta nyt, kun uutiset ovat huoles­tut­tavia.

Johdon­mu­kaisen talous­po­li­tiikan, menomaltin ja hyvinä aikoina velan lyhen­tä­misen ansiosta Suomen julkinen talous on Luxem­burgin jälkeen koko euroa­lueen toiseksi parhaassa kunnossa.

Se johtuu siitä, että hyvinä aikoina olemme maksaneet velkaa pois.

Se johtuu siitä, ettemme ole luoneet väliai­kai­silla tuloilla pysyviä miljar­di­menoja.

 

Olen kuullut tässä salissa riittämiin puheen­vuoroja, joissa on sanottu muun muassa: ?Kyllä rahaa riittää…?. ?Valtio­va­rain­mi­nisteri ei ilkeyttään anna…?. ?Halli­tuksen liian tiukka menokehys…?.

Onneksi on kuultu toisen­kin­laisia, vastuul­lisia puheen­vuoroja. On myös muistu­tettu, että tämän halli­tuksen menokehys on antelias ja on muistettava menomaltti. Voin yhtyä sellaisiin sanoihin. Nyt kestävä julkinen talous on kulla­nar­voinen.

Talou­temme pohja on oikeiden arvova­lin­tojen seurauksena erinomai­sessa kunnossa kestämään vaikeampia aikoja. Silti emme aio jäädä odottamaan parempia aikoja. Nyt on vielä tehtävä oikeat toimen­piteet tässä ajassa.

Arvoisa puhemies,

Mitä on tehtävä?

On siis tartuttava toimeen. Sinivihreä hallitus on tehnyt ja tekee kaiken, mitä työka­lu­pa­kista avuksi löytyy.

Ensin­näkin: mihinkään äkkinäisiin korjaus­liik­keisiin meillä ei ole tarvetta. Koko halli­tus­kauden finans­si­po­liit­tinen ajoitus veron­rat­kai­sujen ja menoli­säysten suhteen on viritetty sen ennak­koarvion pohjalle, että kasvu tulee hiipumaan tämän halli­tus­kauden aikana.

Nopeassa kasvussa ollut maail­man­talous ja sen vedossa huippusuh­danteen harjalla porskut­taneen Suomenkin talous­kasvu olivat väistä­mättä jossakin vaiheessa halli­tus­kautta tulossa suhdan­ne­kään­teeseen. Vain nähdyn kaltainen finans­si­puolen aiheuttama kriisi ja siitä seurannut maail­man­ta­louden käänteen nopeus oli kaikille yllätys.

Talous­kasvun hiipu­misen toinen väistä­mätön syy loppu­vaa­li­kautta kohden on ollut työikäisten määrän lähte­minen laskuun ja huolto­suhteen nopea heikke­ne­minen vuodesta 2010 lähtien.

Tulove­ro­tusta alennetaan

Tulove­ron­alen­nukset ovat perus­teltuja suhdan­teista riippu­matta. Niillä paran­netaan työlli­syyttä kannus­ta­malla työntekoon. Tulove­rojen alenta­mi­sella tähdätään myös tuotta­vuuden kasvat­ta­miseen, sillä työnteon palkit­sevuus on yksi luovuuden ja tuotta­vuuden lähteistä.

Veron­alen­nukset on kuitenkin syytä toteuttaa suhdan­ne­ti­lanne huomioiden. Reippaat veron­alen­nukset antavat hyvän lisäyksen suoma­laisten perheiden ostovoimaan.

Tämän vuoksi ensi vuosi on juuri oikea aika toteuttaa valtaosa halli­tus­oh­jel­massa pääte­tyistä tuloveron keven­nyk­sistä. Tulove­ro­tusta keven­netään kaikissa tuloluo­kissa aidosti yhteensä 870 miljoo­nalla eurolla. Työtu­lo­vä­hen­nystä muokkaa­malla keven­nystä paino­tettiin pieni- ja keski­tu­loi­sille

Suoma­laisten kotita­louksien sekä palkan­saajien ostovoiman arvioidaan kasvavan ensi vuonna peräti kolme ja puoli prosenttia. Tämä lisään­tynyt kotimainen kysyntä auttaa pitämään kansal­li­sesti hyvää työlli­syyttä ja muuta Eurooppaa parempaa kasvua yllä kun vienti­mark­ki­noista tai maail­man­ta­lou­desta ei ole meille vetoapua.

Haluamme vahvistaa suoma­laisten luotta­musta tulevai­suuteen.

Arvoisa puhemies,

 

Kotita­lous­vä­hen­nystä kehitetään

Sinivihreä hallitus haluaa kotita­lous­vä­hen­nystä kehit­tä­mällä kannustaa ja entisestään tukea kotita­louksien mahdol­li­suuksia käyttää kasvavaa ostovoi­maansa uuteen työhön.

Kotita­lous­vä­hen­nyksen hyöty menee suoraan suoma­laisiin palve­luihin. Se lisää työpaikkoja ja vähentää harmaata taloutta. Rahan laitta­minen palve­luihin ja uuteen työhön sen sijaan että laittaisi sen kulutus­ta­varaan, on myös ympäris­töteko parhaim­masta päästä.

Kotita­lous­vä­hen­nyksen ylärajaa nostetaan ja sen sisäiset rajoi­tukset poistetaan. Tavoit­tee­namme on erityi­sesti kannustaa suoma­laisia, käyttämään huomat­ta­vasti kasvavaa vähen­nystä energia­te­hok­kuutta lisäävien remonttien teettä­miseen. Kotita­lous­vä­hen­nyksen kautta tuki esimer­kiksi ympäris­töys­tä­väl­li­sempien lämmi­tys­jär­jes­telmien vaihta­miseen on paremmin tiedossa ja lasket­ta­vissa jo remontin suunnit­te­lu­vai­heessa. Uutena käyttö­mah­dol­li­suutena ovat digiajan laitteis­tojen asennus ja huoltotyöt.

Jatkossa vähen­nystä voi käyttää entis­täkin enemmän siivous-, hoiva- ja remont­ti­pal­ve­lujen hankki­miseen.

Uudis­tuk­sesta hyötyvät suoma­laiset, jotka voivat aiempaa paremmin hankkia uutta apua kotei­hinsa. Vielä enemmän hyötyvät ne, jotka saavat uudis­tuksen myötä uutta työtä.

Uuden työn luominen aktii­vi­silla ja toimi­vaksi testa­tuilla toimen­pi­teillä on erityisen tärkeää nyt. Emme tule lähiai­koina saamaan sitä vetoapua, jota pirteän maail­man­ta­louden Suomeen tuoma talous­kasvu toi automaat­tisena työlli­syyden kasvuna viime vuosina.

Arvoisa puhemies,

Ruoan arvon­li­sä­veroa alennetaan

Ruoan arvon­li­sä­veron alennus on toinen suuri veron­alennus, joka toteu­tetaan ensi vuonna suhdan­ne­po­liit­ti­sesti oikeaan aikaan.

Olen aiemmin käyttänyt puheen­vuoroja, että ruoan arvon­li­sä­veron alenta­miseen käytettävä liikku­ma­va­rakin olisi järke­vämpi kohdentaa työn verotuksen alenta­miseen.

Tämän­vuo­tinen nopea polttoaineen ja ruoan hintojen nousu on kuitenkin aiheut­tanut tilanteen, jossa halli­tus­oh­jel­massa sovittu ruoan arvon­li­sä­veron alennus tulee juuri oikeaan saumaan.

Ruuan hinnan alennus on varsi­nainen täsmä­huo­jennus pieni­tu­loi­sille opiske­li­joille, eläke­läi­sille ja lapsi­per­heille. Mitä suurempi osuus käytet­tä­vissä olevista tuloista menee jokapäi­väiseen leipään, sitä suurempi suhteel­linen hyöty ruoan arvon­li­sä­veron alenta­mi­sesta koituu.

Olen surul­lisena kuunnellut viime aikoina sellaisia harvi­naisen epä-älyllisiä puheen­vuoroja, joissa on valiteltu tänä vuonna tapah­tuneen ruoan maail­man­mark­ki­na­hin­tojen nopean nousun vieneen hyödyn ensi vuoden lopulla toteu­tet­ta­vasta ruoka­veron alennuk­sesta.

On järjet­tö­myyden huippu väittää, että ruoan hinnan nousu olisi tänä vuonna ollut pienempää, jos emme alentaisi arvon­li­sä­veroa ensi vuoden syksynä.

Sinivihreä halli­tuksen mielestä ruoan maail­man­mark­ki­na­hin­noista johtuneen kulut­ta­ja­hin­tojen nousun seurauksena ruoan ALV:n alennus ole entis­täkin tarpeel­li­sempi ja hyödyl­li­sempi toimenpide.

Eläke­läisten verotusta alennetaan edelleen

Eläke­läisten verotuksen uudis­ta­mista jatketaan. Eläke­tu­lo­vä­hen­nystä paran­netaan siten, että tulove­ron­alen­nusten jälkeenkin eläke­läisten veroaste pysyy korkeintaan palkan­saajan tasolla. Samalla korjataan tämä epäkohta myös kansa­ne­lä­kettä saavien puoli­soiden osalta.

Eläke­läisten ostovoiman reilu paran­ta­minen on sinivihreän halli­tuksen tavoite. Nyt tehtävän veron­alen­nuksen kustan­nus­vai­kutus on 215 miljoonaa euroa. Yhdessä tälle vuodelle toteu­tetun verouu­dis­tuksen ja kansa­ne­läk­keiden korotuksen sekä kalleus­luo­ki­tuksen poiston kanssa eläke­läisten ostovoimaa on lisätty tänä ja ensi vuonna 683 miljoo­nalla eurolla.

Hintojen nousu korvataan automaat­ti­sesti kerran vuodessa eläkkeiden indek­si­ko­ro­tuk­sissa. Nämä tasoko­ro­tukset ja veron­alen­nukset menevät siten puhtaasti eläkkeiden ostovoiman kasvuun. Tästä on esitetty valta­vasti vääriä väitteitä eläke­läi­sille.

Se ei varmasti ole tarpeeksi ja enemmänkin on tehtävä tulevai­suu­dessa pieni­tu­loi­simpien eläke­läisten osalta. Ostovoiman kasvu kuitenkin kohdistuu voimak­kaasti heille.

Vertailun vuoksi myös voisi todeta, että kun tänä ja ensi vuonna on erityi­sesti pieni­tu­loisten eläke­läisten ostovoiman lisää­miseen panos­tettu 683 miljoonaa euroa, niin vastaava luku oli koko viime halli­tus­kauden neljänä vuonna vain 95 miljoonaa euroa. Viittaisin tässäkin yhtey­dessä päämi­nis­terin arvioon kahden halli­tuk­sensa sosiaa­li­suu­desta.

Tämä tarkoittaa, että yksinäisen, toisen kalleus­luokan kunnassa asuvan kansa­neläke nousi tasoko­ro­tuksena indek­si­ko­ro­tuksien päälle noin kahdeksan ja puoli prosenttia.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että 1500 euron työeläk­keestä pitää maksaa ensi vuonna yli viisi prosent­tiyk­sikköä vähemmän veroa kuin viime vuonna. Tämä ostovoiman lisäys tulee työeläkkeen tämän ja varsinkin ensi vuoden reilujen indek­si­ko­ro­tuksien päälle.

Voimakas eläke­läisten ostovoimaan panos­ta­minen sinivihreän halli­tuksen toimesta on tuottanut sellais­takin tulosta, että eläke­läisten ostovoima on kasvanut yhtä nopeasti, jopa nopeammin kuin palkan­saa­jilla. Tämä siis vaikka palkan­ko­ro­tukset ovat olleet erityisen korkeat.

Ensi vuoden budje­tissa toteu­tet­tavat tulove­ron­alennus, Ruoan ALV:n alenta­minen, kotita­lous­vä­hennys ja eläke­tu­lo­vä­hennys tuovat merkit­tävän lisän suoma­laisten ostovoimaan. Sillä voi tehdä hankintoja, työllistää ja rakentaa omaa ja läheis­tensä tulevai­suutta luotta­vai­semmin mielin.

Näillä panos­tuk­silla hallitus pyrkii pitämään kotimark­kinat vauhdissa, kotita­louksien ostovoi­ma­ke­hi­tyksen ja työlli­syyden hyvänä sekä pitämään Suomen kasvu-uran muuta Eurooppaa parem­malla tasolla. Siten pystymme parhaiten turvaamaan suoma­laiset hyvin­voin­ti­pal­velut.

Arvoisa puhemies,

 

Budjetin menoli­säysten laajoina teemoina ovat ympäristö, osaaminen ja välit­tä­minen

Menoli­säyksien paino­tuk­silla tehdään arvova­lintoja. Kohden­ne­tuilla menoli­säyk­sillä pyritään työlli­syyden lisää­miseen sekä varau­tu­miseen teolli­suuden raken­ne­muu­tokseen. Budjetin teemoina ovat ympäristö, osaaminen ja välit­tä­minen. Nostan esille jokaisen teeman alta muutaman esimerkin, jotka toteut­tavat tätä tavoi­tetta.

 

Ympäristö

Hallitus ryhtyy toimeen ilmasto- ja energia­stra­tegian johdosta jo ennen sen hyväk­sy­mistä.

Suomi tarvitsee tulevina vuosina valta­vasti lisää uusiu­tuvaa energiaa. Siksi uusiu­tuvan energian hankkeiden inves­toin­ti­tukiin laitetaan nyt lisää rahaa.

Inves­toin­ti­tukiin lisätään jo tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa myönnet­tä­väksi pikai­sesti hyville hankkeille. Myös ensi vuodelle inves­toin­tia­vus­tukset yli kaksin­ker­tais­tetaan. Kasva­valla summalla saadaan käyntiin esimer­kiksi useita suuria tuuli­voi­main­ves­tointeja.

Hallitus myös aloittaa uuden suurten kaupunkien joukko­lii­ken­netuen. Siihen varattua 5 miljoonaa euroa on moitittu liian vähäi­seksi. Haluan kuitenkin muistuttaa, että se on viisi miljoonaa enemmän kuin edelli­seltä tai miltään muulta aiemmalta halli­tuk­selta joukko­lii­kenteen edistä­mi­seksi siellä, missä joukkoja on. Samalla käynnis­tetään länsi­metron ja kehäradan kaltaisia valtavia joukko­lii­ken­nein­ves­tointeja.

Julkisten inves­tointien lisää­minen on myös suhdan­ne­po­li­tiikkaa. Ensi vuonna käynnis­tetään runsaasti uusia liiken­ne­hank­keita. Uusia väyläin­ves­tointeja esitetään käynnis­tet­tä­väksi yhteensä 549 miljoonan euron edestä. Se on selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeampi summa.

 

Osaaminen

Samalla kun huoleh­ditaan suoma­laisten pärjää­mi­sestä lyhyellä tähtäi­mellä, on myös katsottava, miten Suomi pärjää pidem­mällä tähtäi­mellä. Sivistys ja korkea osaaminen ovat Suomen tulevai­suuden menes­tys­te­ki­jöitä

Kaikki lähtee maailman parhaasta perus­kou­lusta. Meidän on ansaittava parhaat oppimis­tu­lokset aina uudelleen. Siksi haluamme kohdentaa runsaat 20 miljoonaa euroa kunnille perus­o­pe­tuksen laadun kehit­tä­miseen. Painopis­teenä on opetus­ryhmien koon pienen­tä­minen.

Hyvä perus­koulu vasta mahdol­listaa suoma­laisten laajan sivis­tyksen ja korkean osaamisen. Sitä tavoi­tellaan merkit­tä­villä panos­tuk­silla yliopis­toille

Aalto yliopisto on keskeinen uudistus, jossa erilaista luovuutta, huippu­tie­dettä ja tarvit­tavaa rahoi­tusta yhdis­te­le­mällä tavoi­tellaan uusia innovaa­tioita ja kansain­vä­listä menes­tystä. Aalto yliopiston toimin­ta­me­noihin kohden­netaan lisävaroja ensi vuonna 13,9 miljoonaa euroa. Aalto yliopiston perus­pää­omaan sijoi­tetaan ensi vuonna 200 miljoonaa euroa ja valtion osuutta kasva­tetaan jatkossa 500 miljoonaan euroon. Yhdessä elinkei­noe­lämän kanssa tehty pääomitus tulee kokonai­suu­dessaan olemaan 700 miljoonaa euroa.

Myös muiden yliopis­tojen määrä­rahat kasvavat ensi vuonna. Yliopistot ovat siirty­mässä uuteen aikaan. Autono­mi­siksi julki­soi­keu­del­li­siksi laitok­siksi vuoden 2010 alusta muutet­tavien yliopis­tojen maksu­val­miuden ja käyttö­pääoma turvataan riittä­villä panos­tuk­silla.

Tieteen tekeminen ja opiskelu vaativat oikeu­den­mu­kaista toimeen­tuloa. Sinivihreä hallitus järjestää apura­han­saajien sosiaa­li­turvan kuntoon ensi vuodesta alkaen. Myös opiske­li­joiden asumis­li­sästä poistetaan tarve­har­kinta puolison tulojen perus­teella.

 

Välit­tä­minen

Välit­tä­minen ja sinivihreän halli­tuksen sosiaa­lisuus näkyvät lukui­sissa etuus­pa­ran­nusten tasossa ja kohden­nuk­sessa. Haluaisin nostaa tässä esille kaksi esimerkkiä.

Pienimpiä äitiys-, isyys ja vanhem­pain­rahat nostetaan työmark­ki­natuen tasolle. 170 euron korotus on valtavan suuri, mutta korvaus on toisaalta edelleen pieni mittaa­mat­toman arvok­kaasta työstä.

Vaikea­vam­maisten henki­lö­koh­tainen apu mahdol­listaa jatkossa harras­ta­misen, opiskelun ja osallis­tu­misen täysi­val­taisena kansa­laisena. Jo tälle vuodelle vammaisten työllis­tämis- ja koulu­tustuet kaksin­ker­tais­tettiin. Tavoit­tee­namme on, että jokainen voisi edelly­tyk­sistään riippu­matta toteuttaa unelmiaan.

Sinivihreä hallitus haluaa rakentaa yhteis­kuntaa, joka pitää kunnolla ja reilusti huolta heikoim­mistaan. Se ei onnistu, jos rahaa roiskitaan kaikkia koskeviin etuuksiin tai poistetaan palve­lu­maksuja niiltä, joilla on ne varaa maksaa.

Arvoisa puhemies,

Vaihtoehtoja on, mutta millaisia?

Politiikka on arvova­lin­tojen tekemistä. Siksi aidot vaihtoehdot ovat politii­kassa tärkeitä. Vain siten ihmiset voivat punnita tehtyjä valintoja ja vaatia perus­teita tehdyille ratkai­suille. On myös esitetty vaihtoehtoja sinivihreän halli­tuksen linjalle.

Haluai­sinkin kiittää opposi­tio­puolue Vasem­mis­to­liittoa sen selkeästi esite­tystä vaihtoeh­dosta halli­tuksen politii­kalle. Vasem­mis­to­liiton johdon toiminta on rehel­listä ja suora­sel­käistä. Vasem­mis­to­liito kertoo reilusti mitä tekisi toisin - ja mitä se tarkoit­taisi.

Vasem­mis­to­liitto haluaisi etuuksiin, kuntien valtio­na­puihin ja moniin muihin hyviin, tärkeisiin ja sinänsä oikeu­tet­tuihin kohteisiin esitettyä reippaampia panos­tuksia.

Vasem­mis­to­liiton budjet­ti­vaih­toehto johtaisi kuitenkin miljar­di­luokan pysyvien menojen lisää­miseen. Jo ensi vuonna netto­li­säykset olisivat kolme miljardia euroa.

Tämä tarkoit­taisi jo ensi vuonna 2,2 miljardin euron velan­ottoa, ja ajaisi valtion­ta­louden lopulta yhä syvenevään ja hallit­se­mat­tomaan velka­kier­teeseen. Jätti­lasku siirret­täisiin lapsil­lemme.

Haluan vielä muistuttaa, että köyhimmät ja heikoimmat ovat ensim­mäisiä kärsi­jöitä, kun valtion­ta­louden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan yhteis­kunnan heikoimman etu.

Vasem­mis­to­liiton vaihtoehto olisi yhteis­kunnan köyhim­mille ja heikoim­mille, kuin vanhassa sanon­nassa housuun päästä­mi­sestä jääkyl­mässä pakkas­säässä: hetken aikaa tuntuisi hyvältä, kunnes tuntuisi vielä monin verroin pahem­malta.

Luvatut jätti­mäiset etuus­pa­ran­nukset lämmit­täi­sivät ensi vuonna, mutta hallit­se­maton velka­kierre pakot­taisi pian leikkauksiin, joissa saavu­tettu otettaisiin monin­ker­tai­sesti pois. Sen oikai­se­minen vaatisi lopulta 90-luvun leikkaus­lis­tojen kaltaisia toimen­pi­teitä.

Sellainen ei ole sinivihreän halli­tuksen vaihtoehto.

Sinivihreä hallitus ei halua lähteä velanoton tielle ilman vakavaa väliai­kaista perus­tetta. Heikoimpien etuuksia ei saa rahoittaa yhteis­kunnan ottamien kulutus­luot­tojen tai pikavippien varassa. Haluamme olla vastuul­lisia myös siitä ajasta, joka koittaa viiden ja kymmenen vuoden päästä.

Me teemme kyllä etuuksiin suuriakin paran­nuksia. Silti valtion­ta­louden menotason täytyy olla kestävä.

Lupaus­kil­pai­lussa hallitus ei voi koskaan pärjätä. Hallitus on nimittäin myös vastuussa lupauk­sistaan.

Vasem­mis­to­lii­tolla on kuitenkin tarjot­ta­vanaan selkeä ja rehel­linen toinen vaihtoehto. Se on reilua. Siitä kiitos, vaikka olemmekin eri mieltä.

Vasem­mis­to­liiton vaihtoehto ei ole sellainen, jossa yhtä aikaa puheissa vaaditaan, annetaan ja kohdis­tetaan veron­alen­nuksia, mutta toisaalla kerrotaan, että veron­alen­nusten sijaan annet­taisiin nämä veron­mak­sa­jilta kerätyt korkeammat verot kunnille.

Se ei ole sellainen vaihtoehto, jossa mitä hyvänsä hallitus toteuttaa ja esittää, tarjotaan itse vielä sata miljoonaa tai puoli miljardia päälle.

Se ei ole sellainen, jossa lisätään miljar­di­luo­kalla menoja, mutta keksitään hokku­pokkus keinoilla verotuloja tuulesta, lisätään nolla perään tuloar­vioiden perään ja lopuksi väitetään kirkkain silmin, että se on tasapai­nossa eikä veisi meitä velkaan­tu­misen tielle.

Vasem­mis­to­liiton vaihtoehto ei myöskään ole linja­tonta räksyt­tä­mistä ja silmi­töntä halli­tuksen jokaisen ratkaisun moitti­mista.

Vasem­mis­to­lii­tolla on rehel­linen linja. Sellainen on hyvää opposi­tio­po­li­tiikkaa. Se antaa kansa­lai­sille rehel­lisen mahdol­li­suuden punnita eri vaihtoeh­tojen välillä.

Vaihtoehtoja tarvitaan. Hyvistä vaihtoeh­doista ja ehdotuk­sista hallitus ottaa myös opikseen. Meillä on siihen nöyryyttä. Tässä salissa istuu viisautta sen jokai­sessa kolkassa.

Arvoisa Puhemies,

Yhteen­vetona siis

Maail­man­talous matelee ja se vaikuttaa suomeenkin. Mutta me suoma­laiset pärjäämme, koska olemme huoleh­tineet, että julkinen talou­temme on kunnossa. Olemme säilyt­täneet menomaltin ja olemme maksaneet velkaa pois hyvinä aikoina.

Mutta tehtävää riittää. Nyt on huoleh­dittava suoma­laisten ostovoiman kasvusta, uuden talous­kasvun hedel­mistä sekä tulevai­suus­pa­nos­tuk­sista, jotta pärjäämme pitkällä aikavä­lillä.

Arvoisa puhemies, nyt eduskunnan käsit­telyyn annettava budjet­tie­sitys lisää luotta­musta ja luo suoma­lai­sille toivoa parem­masta huomi­sesta.


Kuvat


Kokoomus.fi