Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Edus­kun­nan lähe­te­kes­kus­telu vuoden 2009 talous­ar­vio­esi­tyk­sestä

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Jyrki Katai­nen

16.9.2008

PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Arvoisa Puhe­mies,

Katsaus talou­del­li­seen tilan­tee­seen

Maail­man­ta­lou­den kehi­tys on laskeva ja erit­täin epäva­kaa. Käyn­nissä on yhtä aikaa normaali hitaam­man kasvun kausi pitkään jatku­neen nousun jälkeen sekä Yhdys­val­loista alka­nut luot­to­kriisi, joka on iske­nyt myös reaa­li­ta­lou­teen ja levin­nyt eri puolille maail­maa.

USA:n pank­ki­sek­to­rin vaikeu­det ovat erit­täin suuret ja vaikut­ta­vat siellä kulut­ta­jien ja yritys­ten luot­ta­muk­seen vahvasti. On realis­tista odot­taa, että USA:n elpy­mi­nen kestää normaa­lia pidem­pään. Se vaikut­taa myös kansain­vä­li­sen talou­den alavi­rei­syy­teen. Toisaalta USA:n talous on selvästi Euroop­paa dynaa­mi­sempi, joten elpy­mi­nen voi tapah­tua myös odotet­tua nopeam­min.

Rahoi­tus­mark­ki­noi­den ongel­mista seuraava rahoi­tus­lai­tos­ten väli­nen epäluot­ta­mus tulee vaikut­ta­maan rahan saan­nin vaikeu­tu­mi­seen. Se tarkoit­taa korkeam­pia riski­mar­gi­naa­leja ja kalliim­paa laina­ra­haa. Tämä näkyy erityi­sesti yritys­ten luoton­saan­ti­mah­dol­li­suuk­sien heik­ke­ne­mi­senä ja inves­toin­tien vaikeu­tu­mi­sena.

Suoma­lai­set pankit ovat toimi­neet mitä ilmei­sim­min vastuul­li­sem­min kuin ulko­mai­set toimi­jat. Pank­kien rapor­toin­tien mukaan niiden ongel­ma­luot­to­jen määrä ei ole merkit­tävä. Pankit ovat myös hyvin vaka­va­rai­sia. Niiden kyky kestää vaikeuk­sia mark­ki­noilla on testa­tusti hyvä. Olemme kaukana siitä, että vastaa­via ongel­mia nähtäi­siin suoma­lai­sissa pankeissa.

USA:n pank­ki­krii­sin seurauk­set tule­vat näky­mään myös Euroo­passa. Kuinka vaka­vana, sitä emme vielä osaa arvioida. Riskit kasau­tu­vat maihin, joissa jo ennes­tään on myös koti­ku­toi­sia talou­del­li­sia vaikeuk­sia.

Suomen kannalta talou­del­li­sena kysy­mys­merk­kinä, ehkä jopa vaka­vana hait­ta­te­ki­jänä voi olla Venä­jän talous­ke­hi­tyk­sen mahdol­li­nen hiipu­mi­nen. Geor­gian sodan vaiku­tuk­set sekä finans­si­mark­ki­noi­den epäva­kau­desta seuran­neet paineet Venä­jän talou­teen voivat vaikut­taa monella tavalla sekä poliit­ti­seen että talou­del­li­seen kehi­tyk­seen. Venä­jän talou­den analy­soi­mi­nen onkin teema, johon kannat­taisi pereh­tyä tarkem­min.

Finans­si­mark­ki­noi­den epäva­kaus näkyy selvim­min yritys­ten ja kulut­ta­jien epävar­muu­den lisään­ty­mi­senä. Kun näkö­ala on sumui­nen, on syytä­kin olla varo­vai­sempi liik­keis­sään. Miljardi-inves­toin­tia miet­tivä yritys­joh­taja ja normaali palkan­saaja tai eläke­läi­nen, ovat kuiten­kin täysin eri tilan­teissa epävar­mo­jen talou­del­lis­ten aiko­jen suhteen. Jos omassa elämässä ei ole suuria talou­del­li­sia riskejä, niin ei ole syytä suureen huoleen­kaan.

Maail­man­ta­lous vetää Suomea­kin muka­naan alas­päin ja myös Suomessa tullaan näke­mään ikäviä lukuja. Taval­li­silla suoma­lai­silla on ollut perus­tel­lusti huoli tule­vai­suu­desta. Monella on muis­tissa 90-luvun alun lama ja pelko saman­lai­sen tois­tu­mi­sesta. Tämän päivän tilanne on kuiten­kin varsin erilai­nen kuin silloin.

90-luvun tait­teessa asun­to­jen hinta­ke­hi­tys teki ennä­tys­mäi­sen piikin, josta myös pudot­tiin riva­kasti alas. Nytkin hinnat ovat nous­seet vauh­dilla, mutta silti huomat­ta­vasti maltil­li­sem­min kuin tuona aikana.

Laman alla yrityk­set olivat velkaan­tu­neita. Nyt yritys­ten taseet ovat kunnossa ja yrityk­sissä on varau­duttu heikom­piin­kin aikoi­hin.

Silloin tilan­netta heikensi Neuvos­to­lii­ton romah­ta­mi­nen. Tätä tuskin tapah­tuu kahdesti.

Näistä syistä johtuen Suomeen iski massa­työt­tö­myys, jollaista nyt ei ole näkö­pii­rissä. Pikem­min­kin puhu­taan työvoi­ma­pu­lasta.

80-luvun lopulla ei ollut huolta huomi­sesta. Nyt sen sijaan koti­ta­lou­det­kin osaa­vat odot­taa kään­nettä ennen kuin sen merkit ovat varsi­nai­sesti Suomen talou­dessa näky­vissä.

90-luvun alussa ongel­mat olivat ennen kaik­kea koti­mai­sia. Nyt ongel­mat heijas­tu­vat ulko­mailta.

Silloin olimme yksin valut­tamme kanssa, nyt meillä on vakaampi euro.

Olemme tilan­teessa, jossa on nähtävä suhdan­tei­den yli ja ohi, ja tunnis­tet­tava ne vahvuu­det, joita meillä on. Nyt ei ole olemassa mitään erityistä Suomeen liit­ty­vää ongel­maa, vaan itse asiassa talou­temme on kärki­kun­nossa verrat­tuna muuhun Euroop­paan. Nyt raken­teemme ovat monelta kantilta katsot­tuna kunnossa.

Voimme toteut­taa ensi vuoden budje­tissa kansain­vä­li­sen suhdan­ne­kään­teen vaiku­tuk­sia tasaa­vat kannus­ta­vat veron­alen­nuk­set sekä julki­set inves­toin­nit ilman, että julki­sen talou­den tasa­paino vaaran­tuu.

Silti on todet­tava, että mutkan takana odot­ta­vat tämän hetkistä suhdan­ne­not­kah­dusta isom­mat ongel­mat: ikään­ty­mi­nen ja työvoi­man määrän vähen­ty­mi­nen. Vuoden 2010 jälkeen talous­kas­vumme toinen tuki­jalka, työtun­tien lisäys, katoaa. Talous­kas­vumme on siitä lähtien tuot­ta­vuu­den kasvun varassa.

Tähän kään­tee­seen vastaamme inves­toi­malla voimak­kaasti tule­vai­suu­teen. Panos­tamme osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen, tartumme työmark­ki­noi­den kohtaanto-ongel­miin ja työn­teon kannus­ta­vuu­teen.

 

Harvi­nai­sen korkea inflaa­tio on kiusan­nut koko maail­maa tämän vuoden aikana. Öljyn ruoan ja raaka-ainei­den nopea hinta­ke­hi­tys on ollut globaali ongelma. Monissa maissa on nähty jopa kaksi­nu­me­roi­sia inflaa­tio­lu­kuja.

Meillä Suomes­sa­kin on nähty muun Euroo­pan mukai­sia yli neljän prosen­tin inflaa­tio­lu­kuja. Noin puolet tästä tulee maail­man­laa­jui­sista inflaa­tio­te­ki­jöistä. Niille emme voi mitään.

Valtio­val­lan toimen­pi­teet ovat vaikut­ta­neet tämän vuoden inflaa­tioon puoli prosent­tiyk­sik­köä nosta­vasti. Ympä­ris­tö­ve­roja ja asia­kas­mak­suja on kuiten­kin tarkis­tet­tava joskus ja ne on paras tehdä talou­den korkea­suh­dan­teessa. Siksi ne toteu­tet­tiin heti ensim­mäi­sessä budje­tissa. Silloin ei kukaan voinut tietää viime kesälle ajoit­tu­neesta öljyn maail­man­laa­jui­sesta hinta­pii­kistä.

Ensi vuoden inflaa­tiota halli­tuk­sen toimen­pi­teet taas laske­vat arviolta vajaan puoli prosent­tia. Se osal­taan lisää suoma­lais­ten osto­voi­maa juuri oike­aan aikaan.

Osto­voi­man kasvua hillit­se­vät ja vauh­dit­ta­vat halli­tus­oh­jel­man toimen­pi­teet näyt­täi­si­vät siten onnis­tu­neen ajoi­tuk­sel­taan.

Keskei­set ennus­te­lai­tok­set arvioi­vat­kin inflaa­tion painu­van ensi vuonna alle kolmeen prosent­tiin. Lukui­hin sisäl­tyy silti epävar­muutta.

Suurin koti­mai­nen kysy­mys on kuiten­kin järkevä palk­ka­po­li­tiikka ja palk­ka­maltti. Liian korkeat ja tois­tu­vat tuot­ta­vuu­den ylit­tä­vät nimel­lis­ko­ro­tuk­set saavat aikaan inflaa­tio­kier­teen ja kasva­van työt­tö­myy­den jossa kaikki suoma­lai­set, palkan­saa­jat mukaan lukien häviä­vät. Siksi inflaa­tio­kier­teen kärki on katkais­tava. Tässä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen rooli on keskei­nen. Olen erit­täin tyyty­väi­nen, että varsin­kin palkan­saa­ja­jär­jes­tö­jen johta­jien puheen­vuo­roissa on kannettu tästä viisaasti huolta.

Ensi vuonna palkan­saa­jien osto­voima kasvaa vero­na­laen­nus­ten ja inflaa­tiota hillit­se­vien toimien seurauk­sena reilusti, noin kolme ja puoli prosent­tia. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen on syytä ottaa tämä posi­tii­vi­nen kehi­tys pohjaksi palkoista neuvo­tel­taessa.

Talou­den reali­tee­tit ovat hyvin halli­tuk­sen tiedossa ja päätök­sen­teon pohjana. Kun tilanne on haas­tava, ei ole suurta arvoa jäädä tois­te­le­maan, ettei maail­man­ta­lou­dessa mene hyvin.

Tässä puheen­vuo­ros­sani haluan kertoa, mitä halli­tuk­sessa teemme, jotta Suomi pärjää nyt ja menes­tyy jatkos­sa­kin.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi pärjää parhaim­pien joukossa

Maail­man­ta­lous koet­te­lee eri maita hyvin eri tavalla. Nyt Euroo­passa erotel­laan jyvät akanoista.

Ne pärjää­vät, jotka ovat noudat­ta­neet meno­malt­tia, maksa­neet hyvinä aikoina velkaansa pois ja joiden julki­nen talous on kunnossa.

Haluan muis­tut­taa, että köyhim­mät ja heikoim­mat ovat ensim­mäi­siä kärsi­jöitä, kun valtion­ta­lou­den tasa­paino vaaran­tuu. Kestävä julki­nen talous on nime­no­maan kaik­kein heikoim­pien etu.

Ne, jotka ovat viime vuosina moit­ti­neet halli­tusta liian tiukoista kehyk­sistä ja vaati­neet lisä­mil­jar­deja pysy­viin menoi­hin, ovat kauniista puheis­taan huoli­matta lopulta kaik­kea muuta kuin pienim­män puolella.

Julki­nen talou­temme on kunnossa

Julki­sen talou­den tasa­paino ei ole jako­po­lii­tik­ko­jen suosik­kiaihe. Se alkaa kiin­nos­taa monia vasta nyt, kun uuti­set ovat huoles­tut­ta­via.

Johdon­mu­kai­sen talous­po­li­tii­kan, meno­mal­tin ja hyvinä aikoina velan lyhen­tä­mi­sen ansiosta Suomen julki­nen talous on Luxem­bur­gin jälkeen koko euroa­lu­een toiseksi parhaassa kunnossa.

Se johtuu siitä, että hyvinä aikoina olemme maksa­neet velkaa pois.

Se johtuu siitä, ettemme ole luoneet väliai­kai­silla tuloilla pysy­viä miljar­di­me­noja.

 

Olen kuul­lut tässä salissa riit­tä­miin puheen­vuo­roja, joissa on sanottu muun muassa: ?Kyllä rahaa riit­tää…?. ?Valtio­va­rain­mi­nis­teri ei ilkeyt­tään anna…?. ?Halli­tuk­sen liian tiukka meno­ke­hys…?.

Onneksi on kuultu toisen­kin­lai­sia, vastuul­li­sia puheen­vuo­roja. On myös muis­tu­tettu, että tämän halli­tuk­sen meno­ke­hys on ante­lias ja on muis­tet­tava meno­maltti. Voin yhtyä sellai­siin sanoi­hin. Nyt kestävä julki­nen talous on kulla­nar­voi­nen.

Talou­temme pohja on oikei­den arvo­va­lin­to­jen seurauk­sena erin­omai­sessa kunnossa kestä­mään vaikeam­pia aikoja. Silti emme aio jäädä odot­ta­maan parem­pia aikoja. Nyt on vielä tehtävä oikeat toimen­pi­teet tässä ajassa.

Arvoisa puhe­mies,

Mitä on tehtävä?

On siis tartut­tava toimeen. Sini­vih­reä halli­tus on tehnyt ja tekee kaiken, mitä työka­lu­pa­kista avuksi löytyy.

Ensin­nä­kin: mihin­kään äkki­näi­siin korjaus­liik­kei­siin meillä ei ole tarvetta. Koko halli­tus­kau­den finans­si­po­liit­ti­nen ajoi­tus veron­rat­kai­su­jen ja meno­li­säys­ten suhteen on viri­tetty sen ennak­koar­vion pohjalle, että kasvu tulee hiipu­maan tämän halli­tus­kau­den aikana.

Nopeassa kasvussa ollut maail­man­ta­lous ja sen vedossa huip­pusuh­dan­teen harjalla pors­kut­ta­neen Suomen­kin talous­kasvu olivat väis­tä­mättä jossa­kin vaiheessa halli­tus­kautta tulossa suhdan­ne­kään­tee­seen. Vain nähdyn kaltai­nen finans­si­puo­len aiheut­tama kriisi ja siitä seuran­nut maail­man­ta­lou­den kään­teen nopeus oli kaikille yllä­tys.

Talous­kas­vun hiipu­mi­sen toinen väis­tä­mä­tön syy loppu­vaa­li­kautta kohden on ollut työi­käis­ten määrän lähte­mi­nen laskuun ja huol­to­suh­teen nopea heik­ke­ne­mi­nen vuodesta 2010 lähtien.

Tulo­ve­ro­tusta alen­ne­taan

Tulo­ve­ron­alen­nuk­set ovat perus­tel­tuja suhdan­teista riip­pu­matta. Niillä paran­ne­taan työl­li­syyttä kannus­ta­malla työn­te­koon. Tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­sella tähdä­tään myös tuot­ta­vuu­den kasvat­ta­mi­seen, sillä työn­teon palkit­se­vuus on yksi luovuu­den ja tuot­ta­vuu­den lähteistä.

Veron­alen­nuk­set on kuiten­kin syytä toteut­taa suhdan­ne­ti­lanne huomioi­den. Reip­paat veron­alen­nuk­set anta­vat hyvän lisäyk­sen suoma­lais­ten perhei­den osto­voi­maan.

Tämän vuoksi ensi vuosi on juuri oikea aika toteut­taa valtaosa halli­tus­oh­jel­massa pääte­tyistä tulo­ve­ron keven­nyk­sistä. Tulo­ve­ro­tusta keven­ne­tään kaikissa tulo­luo­kissa aidosti yhteensä 870 miljoo­nalla eurolla. Työtu­lo­vä­hen­nystä muok­kaa­malla keven­nystä paino­tet­tiin pieni- ja keski­tu­loi­sille

Suoma­lais­ten koti­ta­louk­sien sekä palkan­saa­jien osto­voi­man arvioi­daan kasva­van ensi vuonna peräti kolme ja puoli prosent­tia. Tämä lisään­ty­nyt koti­mai­nen kysyntä auttaa pitä­mään kansal­li­sesti hyvää työl­li­syyttä ja muuta Euroop­paa parem­paa kasvua yllä kun vien­ti­mark­ki­noista tai maail­man­ta­lou­desta ei ole meille vetoa­pua.

Haluamme vahvis­taa suoma­lais­ten luot­ta­musta tule­vai­suu­teen.

Arvoisa puhe­mies,

 

Koti­ta­lous­vä­hen­nystä kehi­te­tään

Sini­vih­reä halli­tus haluaa koti­ta­lous­vä­hen­nystä kehit­tä­mällä kannus­taa ja enti­ses­tään tukea koti­ta­louk­sien mahdol­li­suuk­sia käyt­tää kasva­vaa osto­voi­maansa uuteen työhön.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen hyöty menee suoraan suoma­lai­siin palve­lui­hin. Se lisää työpaik­koja ja vähen­tää harmaata taloutta. Rahan lait­ta­mi­nen palve­lui­hin ja uuteen työhön sen sijaan että lait­taisi sen kulu­tus­ta­va­raan, on myös ympä­ris­tö­teko parhaim­masta päästä.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ylära­jaa noste­taan ja sen sisäi­set rajoi­tuk­set pois­te­taan. Tavoit­tee­namme on erityi­sesti kannus­taa suoma­lai­sia, käyt­tä­mään huomat­ta­vasti kasva­vaa vähen­nystä ener­gia­te­hok­kuutta lisää­vien remont­tien teet­tä­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kautta tuki esimer­kiksi ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pien lämmi­tys­jär­jes­tel­mien vaih­ta­mi­seen on parem­min tiedossa ja lasket­ta­vissa jo remon­tin suun­nit­te­lu­vai­heessa. Uutena käyt­tö­mah­dol­li­suu­tena ovat digia­jan lait­teis­to­jen asen­nus ja huol­to­työt.

Jatkossa vähen­nystä voi käyt­tää entis­tä­kin enem­män siivous-, hoiva- ja remont­ti­pal­ve­lu­jen hank­ki­mi­seen.

Uudis­tuk­sesta hyöty­vät suoma­lai­set, jotka voivat aiem­paa parem­min hank­kia uutta apua kotei­hinsa. Vielä enem­män hyöty­vät ne, jotka saavat uudis­tuk­sen myötä uutta työtä.

Uuden työn luomi­nen aktii­vi­silla ja toimi­vaksi testa­tuilla toimen­pi­teillä on erityi­sen tärkeää nyt. Emme tule lähiai­koina saamaan sitä vetoa­pua, jota pirteän maail­man­ta­lou­den Suomeen tuoma talous­kasvu toi auto­maat­ti­sena työl­li­syy­den kasvuna viime vuosina.

Arvoisa puhe­mies,

Ruoan arvon­li­sä­ve­roa alen­ne­taan

Ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­nus on toinen suuri veron­alen­nus, joka toteu­te­taan ensi vuonna suhdan­ne­po­liit­ti­sesti oike­aan aikaan.

Olen aiem­min käyt­tä­nyt puheen­vuo­roja, että ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­seen käytet­tävä liik­ku­ma­va­ra­kin olisi järke­vämpi kohden­taa työn vero­tuk­sen alen­ta­mi­seen.

Tämän­vuo­ti­nen nopea polt­toai­neen ja ruoan hinto­jen nousu on kuiten­kin aiheut­ta­nut tilan­teen, jossa halli­tus­oh­jel­massa sovittu ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­nus tulee juuri oike­aan saumaan.

Ruuan hinnan alen­nus on varsi­nai­nen täsmä­huo­jen­nus pieni­tu­loi­sille opis­ke­li­joille, eläke­läi­sille ja lapsi­per­heille. Mitä suurempi osuus käytet­tä­vissä olevista tuloista menee joka­päi­väi­seen leipään, sitä suurempi suhteel­li­nen hyöty ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­sesta koituu.

Olen surul­li­sena kuun­nel­lut viime aikoina sellai­sia harvi­nai­sen epä-älyl­li­siä puheen­vuo­roja, joissa on vali­teltu tänä vuonna tapah­tu­neen ruoan maail­man­mark­ki­na­hin­to­jen nopean nousun vieneen hyödyn ensi vuoden lopulla toteu­tet­ta­vasta ruoka­ve­ron alen­nuk­sesta.

On järjet­tö­myy­den huippu väit­tää, että ruoan hinnan nousu olisi tänä vuonna ollut pienem­pää, jos emme alen­taisi arvon­li­sä­ve­roa ensi vuoden syksynä.

Sini­vih­reä halli­tuk­sen mielestä ruoan maail­man­mark­ki­na­hin­noista johtu­neen kulut­ta­ja­hin­to­jen nousun seurauk­sena ruoan ALV:n alen­nus ole entis­tä­kin tarpeel­li­sempi ja hyödyl­li­sempi toimen­pide.

Eläke­läis­ten vero­tusta alen­ne­taan edel­leen

Eläke­läis­ten vero­tuk­sen uudis­ta­mista jatke­taan. Eläke­tu­lo­vä­hen­nystä paran­ne­taan siten, että tulo­ve­ron­alen­nus­ten jälkeen­kin eläke­läis­ten veroaste pysyy korkein­taan palkan­saa­jan tasolla. Samalla korja­taan tämä epäkohta myös kansa­ne­lä­kettä saavien puoli­soi­den osalta.

Eläke­läis­ten osto­voi­man reilu paran­ta­mi­nen on sini­vih­reän halli­tuk­sen tavoite. Nyt tehtä­vän veron­alen­nuk­sen kustan­nus­vai­ku­tus on 215 miljoo­naa euroa. Yhdessä tälle vuodelle toteu­te­tun vero­uu­dis­tuk­sen ja kansa­ne­läk­kei­den koro­tuk­sen sekä kalleus­luo­ki­tuk­sen pois­ton kanssa eläke­läis­ten osto­voi­maa on lisätty tänä ja ensi vuonna 683 miljoo­nalla eurolla.

Hinto­jen nousu korva­taan auto­maat­ti­sesti kerran vuodessa eläk­kei­den indek­si­ko­ro­tuk­sissa. Nämä taso­ko­ro­tuk­set ja veron­alen­nuk­set mene­vät siten puhtaasti eläk­kei­den osto­voi­man kasvuun. Tästä on esitetty valta­vasti vääriä väit­teitä eläke­läi­sille.

Se ei varmasti ole tarpeeksi ja enem­män­kin on tehtävä tule­vai­suu­dessa pieni­tu­loi­sim­pien eläke­läis­ten osalta. Osto­voi­man kasvu kuiten­kin kohdis­tuu voimak­kaasti heille.

Vertai­lun vuoksi myös voisi todeta, että kun tänä ja ensi vuonna on erityi­sesti pieni­tu­lois­ten eläke­läis­ten osto­voi­man lisää­mi­seen panos­tettu 683 miljoo­naa euroa, niin vastaava luku oli koko viime halli­tus­kau­den neljänä vuonna vain 95 miljoo­naa euroa. Viit­tai­sin tässä­kin yhtey­dessä päämi­nis­te­rin arvioon kahden halli­tuk­sensa sosi­aa­li­suu­desta.

Tämä tarkoit­taa, että yksi­näi­sen, toisen kalleus­luo­kan kunnassa asuvan kansa­ne­läke nousi taso­ko­ro­tuk­sena indek­si­ko­ro­tuk­sien päälle noin kahdek­san ja puoli prosent­tia.

Tämä tarkoit­taa myös sitä, että 1500 euron työeläk­keestä pitää maksaa ensi vuonna yli viisi prosent­tiyk­sik­köä vähem­män veroa kuin viime vuonna. Tämä osto­voi­man lisäys tulee työeläk­keen tämän ja varsin­kin ensi vuoden reilu­jen indek­si­ko­ro­tuk­sien päälle.

Voima­kas eläke­läis­ten osto­voi­maan panos­ta­mi­nen sini­vih­reän halli­tuk­sen toimesta on tuot­ta­nut sellais­ta­kin tulosta, että eläke­läis­ten osto­voima on kasva­nut yhtä nopeasti, jopa nopeam­min kuin palkan­saa­jilla. Tämä siis vaikka palkan­ko­ro­tuk­set ovat olleet erityi­sen korkeat.

Ensi vuoden budje­tissa toteu­tet­ta­vat tulo­ve­ron­alen­nus, Ruoan ALV:n alen­ta­mi­nen, koti­ta­lous­vä­hen­nys ja eläke­tu­lo­vä­hen­nys tuovat merkit­tä­vän lisän suoma­lais­ten osto­voi­maan. Sillä voi tehdä hankin­toja, työl­lis­tää ja raken­taa omaa ja läheis­tensä tule­vai­suutta luot­ta­vai­sem­min mielin.

Näillä panos­tuk­silla halli­tus pyrkii pitä­mään koti­mark­ki­nat vauh­dissa, koti­ta­louk­sien osto­voi­ma­ke­hi­tyk­sen ja työl­li­syy­den hyvänä sekä pitä­mään Suomen kasvu-uran muuta Euroop­paa parem­malla tasolla. Siten pystymme parhai­ten turvaa­maan suoma­lai­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut.

Arvoisa puhe­mies,

 

Budje­tin meno­li­säys­ten laajoina teemoina ovat ympä­ristö, osaa­mi­nen ja välit­tä­mi­nen

Meno­li­säyk­sien paino­tuk­silla tehdään arvo­va­lin­toja. Kohden­ne­tuilla meno­li­säyk­sillä pyri­tään työl­li­syy­den lisää­mi­seen sekä varau­tu­mi­seen teol­li­suu­den raken­ne­muu­tok­seen. Budje­tin teemoina ovat ympä­ristö, osaa­mi­nen ja välit­tä­mi­nen. Nostan esille jokai­sen teeman alta muuta­man esimer­kin, jotka toteut­ta­vat tätä tavoi­tetta.

 

Ympä­ristö

Halli­tus ryhtyy toimeen ilmasto- ja ener­gia­stra­te­gian johdosta jo ennen sen hyväk­sy­mistä.

Suomi tarvit­see tule­vina vuosina valta­vasti lisää uusiu­tu­vaa ener­giaa. Siksi uusiu­tu­van ener­gian hank­kei­den inves­toin­ti­tu­kiin laite­taan nyt lisää rahaa.

Inves­toin­ti­tu­kiin lisä­tään jo tälle vuodelle 30 miljoo­naa euroa myön­net­tä­väksi pikai­sesti hyville hank­keille. Myös ensi vuodelle inves­toin­tia­vus­tuk­set yli kaksin­ker­tais­te­taan. Kasva­valla summalla saadaan käyn­tiin esimer­kiksi useita suuria tuuli­voi­main­ves­toin­teja.

Halli­tus myös aloit­taa uuden suur­ten kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­tuen. Siihen varat­tua 5 miljoo­naa euroa on moitittu liian vähäi­seksi. Haluan kuiten­kin muis­tut­taa, että se on viisi miljoo­naa enem­män kuin edel­li­seltä tai miltään muulta aiem­malta halli­tuk­selta jouk­ko­lii­ken­teen edis­tä­mi­seksi siellä, missä jouk­koja on. Samalla käyn­nis­te­tään länsi­met­ron ja kehä­ra­dan kaltai­sia valta­via jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­teja.

Julkis­ten inves­toin­tien lisää­mi­nen on myös suhdan­ne­po­li­tiik­kaa. Ensi vuonna käyn­nis­te­tään runsaasti uusia liiken­ne­hank­keita. Uusia väyläin­ves­toin­teja esite­tään käyn­nis­tet­tä­väksi yhteensä 549 miljoo­nan euron edestä. Se on selvästi viime vuosien keskiar­voa korkeampi summa.

 

Osaa­mi­nen

Samalla kun huoleh­di­taan suoma­lais­ten pärjää­mi­sestä lyhyellä tähtäi­mellä, on myös katsot­tava, miten Suomi pärjää pidem­mällä tähtäi­mellä. Sivis­tys ja korkea osaa­mi­nen ovat Suomen tule­vai­suu­den menes­tys­te­ki­jöitä

Kaikki lähtee maail­man parhaasta perus­kou­lusta. Meidän on ansait­tava parhaat oppi­mis­tu­lok­set aina uudel­leen. Siksi haluamme kohden­taa runsaat 20 miljoo­naa euroa kunnille perus­o­pe­tuk­sen laadun kehit­tä­mi­seen. Pain­opis­teenä on opetus­ryh­mien koon pienen­tä­mi­nen.

Hyvä perus­koulu vasta mahdol­lis­taa suoma­lais­ten laajan sivis­tyk­sen ja korkean osaa­mi­sen. Sitä tavoi­tel­laan merkit­tä­villä panos­tuk­silla yliopis­toille

Aalto yliopisto on keskei­nen uudis­tus, jossa erilaista luovuutta, huip­pu­tie­dettä ja tarvit­ta­vaa rahoi­tusta yhdis­te­le­mällä tavoi­tel­laan uusia inno­vaa­tioita ja kansain­vä­listä menes­tystä. Aalto yliopis­ton toimin­ta­me­noi­hin kohden­ne­taan lisä­va­roja ensi vuonna 13,9 miljoo­naa euroa. Aalto yliopis­ton perus­pää­omaan sijoi­te­taan ensi vuonna 200 miljoo­naa euroa ja valtion osuutta kasva­te­taan jatkossa 500 miljoo­naan euroon. Yhdessä elin­kei­noe­lä­män kanssa tehty pääomi­tus tulee koko­nai­suu­des­saan olemaan 700 miljoo­naa euroa.

Myös muiden yliopis­to­jen määrä­ra­hat kasva­vat ensi vuonna. Yliopis­tot ovat siir­ty­mässä uuteen aikaan. Auto­no­mi­siksi julki­soi­keu­del­li­siksi laitok­siksi vuoden 2010 alusta muutet­ta­vien yliopis­to­jen maksu­val­miu­den ja käyt­tö­pää­oma turva­taan riit­tä­villä panos­tuk­silla.

Tieteen teke­mi­nen ja opis­kelu vaati­vat oikeu­den­mu­kaista toimeen­tu­loa. Sini­vih­reä halli­tus järjes­tää apura­han­saa­jien sosi­aa­li­tur­van kuntoon ensi vuodesta alkaen. Myös opis­ke­li­joi­den asumis­li­sästä pois­te­taan tarve­har­kinta puoli­son tulo­jen perus­teella.

 

Välit­tä­mi­nen

Välit­tä­mi­nen ja sini­vih­reän halli­tuk­sen sosi­aa­li­suus näky­vät lukui­sissa etuus­pa­ran­nus­ten tasossa ja kohden­nuk­sessa. Haluai­sin nostaa tässä esille kaksi esimerk­kiä.

Pienim­piä äitiys-, isyys ja vanhem­pain­ra­hat noste­taan työmark­ki­na­tuen tasolle. 170 euron koro­tus on valta­van suuri, mutta korvaus on toisaalta edel­leen pieni mittaa­mat­to­man arvok­kaasta työstä.

Vaikea­vam­mais­ten henki­lö­koh­tai­nen apu mahdol­lis­taa jatkossa harras­ta­mi­sen, opis­ke­lun ja osal­lis­tu­mi­sen täysi­val­tai­sena kansa­lai­sena. Jo tälle vuodelle vammais­ten työl­lis­tä­mis- ja koulu­tus­tuet kaksin­ker­tais­tet­tiin. Tavoit­tee­namme on, että jokai­nen voisi edel­ly­tyk­sis­tään riip­pu­matta toteut­taa unel­mi­aan.

Sini­vih­reä halli­tus haluaa raken­taa yhteis­kun­taa, joka pitää kunnolla ja reilusti huolta heikoim­mis­taan. Se ei onnistu, jos rahaa rois­ki­taan kaik­kia koske­viin etuuk­siin tai pois­te­taan palve­lu­mak­suja niiltä, joilla on ne varaa maksaa.

Arvoisa puhe­mies,

Vaih­toeh­toja on, mutta millai­sia?

Poli­tiikka on arvo­va­lin­to­jen teke­mistä. Siksi aidot vaih­toeh­dot ovat poli­tii­kassa tärkeitä. Vain siten ihmi­set voivat punnita tehtyjä valin­toja ja vaatia perus­teita tehdyille ratkai­suille. On myös esitetty vaih­toeh­toja sini­vih­reän halli­tuk­sen linjalle.

Haluai­sin­kin kiit­tää oppo­si­tio­puo­lue Vasem­mis­to­liit­toa sen selkeästi esite­tystä vaih­toeh­dosta halli­tuk­sen poli­tii­kalle. Vasem­mis­to­lii­ton johdon toiminta on rehel­listä ja suora­sel­käistä. Vasem­mis­to­liito kertoo reilusti mitä tekisi toisin - ja mitä se tarkoit­taisi.

Vasem­mis­to­liitto haluaisi etuuk­siin, kuntien valtio­na­pui­hin ja moniin muihin hyviin, tärkei­siin ja sinänsä oikeu­tet­tui­hin kohtei­siin esitet­tyä reip­paam­pia panos­tuk­sia.

Vasem­mis­to­lii­ton budjet­ti­vaih­toehto johtaisi kuiten­kin miljar­di­luo­kan pysy­vien meno­jen lisää­mi­seen. Jo ensi vuonna netto­li­säyk­set olisi­vat kolme miljar­dia euroa.

Tämä tarkoit­taisi jo ensi vuonna 2,2 miljar­din euron velan­ot­toa, ja ajaisi valtion­ta­lou­den lopulta yhä syve­ne­vään ja hallit­se­mat­to­maan velka­kier­tee­seen. Jätti­lasku siir­ret­täi­siin lapsil­lemme.

Haluan vielä muis­tut­taa, että köyhim­mät ja heikoim­mat ovat ensim­mäi­siä kärsi­jöitä, kun valtion­ta­lou­den tasa­paino vaaran­tuu. Kestävä julki­nen talous on nime­no­maan yhteis­kun­nan heikoim­man etu.

Vasem­mis­to­lii­ton vaih­toehto olisi yhteis­kun­nan köyhim­mille ja heikoim­mille, kuin vanhassa sanon­nassa housuun pääs­tä­mi­sestä jääkyl­mässä pakkas­säässä: hetken aikaa tuntuisi hyvältä, kunnes tuntuisi vielä monin verroin pahem­malta.

Luva­tut jätti­mäi­set etuus­pa­ran­nuk­set lämmit­täi­si­vät ensi vuonna, mutta hallit­se­ma­ton velka­kierre pakot­taisi pian leik­kauk­siin, joissa saavu­tettu otet­tai­siin monin­ker­tai­sesti pois. Sen oikai­se­mi­nen vaatisi lopulta 90-luvun leik­kaus­lis­to­jen kaltai­sia toimen­pi­teitä.

Sellai­nen ei ole sini­vih­reän halli­tuk­sen vaih­toehto.

Sini­vih­reä halli­tus ei halua lähteä velan­o­ton tielle ilman vaka­vaa väliai­kaista perus­tetta. Heikoim­pien etuuk­sia ei saa rahoit­taa yhteis­kun­nan otta­mien kulu­tus­luot­to­jen tai pika­vip­pien varassa. Haluamme olla vastuul­li­sia myös siitä ajasta, joka koit­taa viiden ja kymme­nen vuoden päästä.

Me teemme kyllä etuuk­siin suuria­kin paran­nuk­sia. Silti valtion­ta­lou­den meno­ta­son täytyy olla kestävä.

Lupaus­kil­pai­lussa halli­tus ei voi koskaan pärjätä. Halli­tus on nimit­täin myös vastuussa lupauk­sis­taan.

Vasem­mis­to­lii­tolla on kuiten­kin tarjot­ta­va­naan selkeä ja rehel­li­nen toinen vaih­toehto. Se on reilua. Siitä kiitos, vaikka olem­me­kin eri mieltä.

Vasem­mis­to­lii­ton vaih­toehto ei ole sellai­nen, jossa yhtä aikaa puheissa vaadi­taan, anne­taan ja kohdis­te­taan veron­alen­nuk­sia, mutta toisaalla kerro­taan, että veron­alen­nus­ten sijaan annet­tai­siin nämä veron­mak­sa­jilta kerä­tyt korkeam­mat verot kunnille.

Se ei ole sellai­nen vaih­toehto, jossa mitä hyvänsä halli­tus toteut­taa ja esit­tää, tarjo­taan itse vielä sata miljoo­naa tai puoli miljar­dia päälle.

Se ei ole sellai­nen, jossa lisä­tään miljar­di­luo­kalla menoja, mutta keksi­tään hokku­pok­kus keinoilla vero­tu­loja tuulesta, lisä­tään nolla perään tuloar­vioi­den perään ja lopuksi väite­tään kirk­kain silmin, että se on tasa­pai­nossa eikä veisi meitä velkaan­tu­mi­sen tielle.

Vasem­mis­to­lii­ton vaih­toehto ei myös­kään ole linja­tonta räksyt­tä­mistä ja silmi­töntä halli­tuk­sen jokai­sen ratkai­sun moit­ti­mista.

Vasem­mis­to­lii­tolla on rehel­li­nen linja. Sellai­nen on hyvää oppo­si­tio­po­li­tiik­kaa. Se antaa kansa­lai­sille rehel­li­sen mahdol­li­suu­den punnita eri vaih­toeh­to­jen välillä.

Vaih­toeh­toja tarvi­taan. Hyvistä vaih­toeh­doista ja ehdo­tuk­sista halli­tus ottaa myös opik­seen. Meillä on siihen nöyryyttä. Tässä salissa istuu viisautta sen jokai­sessa kolkassa.

Arvoisa Puhe­mies,

Yhteen­ve­tona siis

Maail­man­ta­lous mate­lee ja se vaikut­taa suomeen­kin. Mutta me suoma­lai­set pärjäämme, koska olemme huoleh­ti­neet, että julki­nen talou­temme on kunnossa. Olemme säilyt­tä­neet meno­mal­tin ja olemme maksa­neet velkaa pois hyvinä aikoina.

Mutta tehtä­vää riit­tää. Nyt on huoleh­dit­tava suoma­lais­ten osto­voi­man kasvusta, uuden talous­kas­vun hedel­mistä sekä tule­vai­suus­pa­nos­tuk­sista, jotta pärjäämme pitkällä aika­vä­lillä.

Arvoisa puhe­mies, nyt edus­kun­nan käsit­te­lyyn annet­tava budjet­tie­si­tys lisää luot­ta­musta ja luo suoma­lai­sille toivoa parem­masta huomi­sesta.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.3.2024

Jocka Träskbäck: ”Yrit­tä­jien ääni kuulu­viin EU-parla­men­tissa”

Suomessa on 280 000 yrit­tä­jää, joista 200 000 yksi­ny­rit­tä­jiä. Nämä ovat yhteis­kun­tamme selkä­ranka, jota ilman ei olisi työpaik­koja, hyvin­voin­tia ja

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

22.3.2024

Sirpa Pieti­käi­nen: ”Turval­li­suus on tärkeintä EU:n tule­vai­suu­dessa”

Yhtei­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män tärkein tehtävä on taata ihmis­ten turval­li­suus ja varjella sitä sekä paran­taa kansa­lais­ten elino­loja. Euroo­pan unioni on nyt ja

Skip to content