Kokoomus.fi
Suoma­lainen yliopis­to­maailma uudis­tuksen tiellä

Suoma­lainen yliopis­to­maailma uudis­tuksen tiellä

Julkaistu: 2.4.08 Ohjelmatyö

Uudis­tuksen toteutus aloitettiin heti halli­tus­kauden alussa. Tavoit­teena on, että uusi yliopis­tolaki tulee eduskunnan käsit­telyyn keväällä 2009. Minis­teriön tausta­val­mis­telut alkoivat toden teolla jo viime vuoden puolella ja työ jatkuu edelleen tiiviisti. Tämä vuosi on keskeistä aikaa lain valmis­te­lutyön osalta, sillä lakiluon­noksen on tarkoitus lähteä lausun­to­kier­rok­selle syksyn aikana.

Lain keskeinen sisältö tulee yliopis­tojen aseman lisäksi keskit­tymään johta­mis­jär­jes­telmän uudis­tukseen. Joulun alla valtio­neu­vosto loi ensim­mäiset linjat uudelle johta­mis­jär­jes­tel­mälle. Rehtorin toimi­valtaa yliopis­toissa tullaan vahvis­tamaan ja jatkossa hallitus valitsee rehtorin. Tämä tarkoittaa sitä, että rehtorin rooli johtajana tulee olemaan entistä selkeämmin ammat­ti­joh­ta­ja­mainen.

Uudistus tulee muuttamaan myös yliopiston halli­tuksen roolia. Ulkopuo­listen jäsenten lukumäärää tullaan lisäämään kaikkien yliopis­tojen ylimpänä toimie­limenä toimi­vissa halli­tuk­sissa. Lisäksi halli­tuksen vastuu strate­gi­sesta päätök­sen­teosta ja talou­den­hoi­dosta kasvaa yliopis­tojen aseman itsenäis­ty­misen myötä. Yliopis­tojen päätök­senteon autonomia ei kuitenkaan tule kärsimään kohtuut­to­masti, vaikka ulkopuo­listen jäsenten määrä kasvaa. Viimei­simmät kaavailut nimittäin osoit­tavat, että ulkopuo­liset jäsenet voisi valita yliopiston sisäinen toimielin, joka koostuisi kaikkien yliopis­to­ryhmien edusta­jista. Tämä onkin yksi keskei­simpiä periaat­teita, jota opiske­lijat perään­kuu­lut­tavat uudis­tuk­sessa.

Yksi keskei­sim­mistä kysymyk­sistä yliopis­tojen uusia halli­tuksia valit­taessa tulee olemaan se, millainen on ulkopuo­listen jäsenten profiili. Ulkopuo­liset edustajat voisivat olla esimer­kiksi kansain­vä­li­sesti ansioi­tu­neita yliopis­to­maa­ilmaa tuntevia henki­löitä, yliopiston alueel­lista roolia hyvin tuntevia elinkei­noe­lämän vaikut­tajia tai jopa halli­tusam­mat­ti­laisia. Keskeistä valin­noissa tulee olemaan henki­löiden halukkuus sitoutua yliopis­tol­liseen päätök­sen­tekoon sekä kyky nähdä halli­tuksen rooli strate­gisena päätök­sen­te­kijänä.

Akatee­minen päätök­senteko nimittäin tulee edelleen selkeästi keskit­tymään yliopiston sisäisiin toimie­limiin ja tiede­kuntiin. Tämä on luonnol­lista ? ja korostaa edelleen yliopiston vapaata tieteel­listä ja taiteel­lista asemaa. Päätök­sen­te­ko­jär­jes­telmän muuttuessa yliopis­tojen tuleekin ymmärtää entistä selkeämmin akatee­misen ja strate­gisen päätök­senteon eroavai­suudet. Yliopis­tojen olisi hyvä keskus­tella ja pohtia päätök­senteon kokonai­suuksia valmiiksi jo ennen niiden voimaan­tuloa. Selkeä tietoisuus uudis­tuksen vaiku­tuk­sista auttaa varmasti jokaista yksikköä raken­tamaan vahvaa tulevai­suutta itsenäisenä akatee­misena toimijana.

Tuomas Telkkä
Kirjoittaja on Suomen yliop­pi­las­kuntien liiton (SYL) puheen­johtaja.


Kuvat


Kokoomus.fi