Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ympäristö / Keskus­te­lu­na­vaus ympä­ris­töstä: Vastuu ilmas­tosta

Keskus­te­lu­na­vaus ympä­ris­töstä: Vastuu ilmas­tosta

Julkaistu:

Haluamme tehdä yhdessä kestä­vää ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa. Osal­listu, kommen­toi tässä ja tutustu muihin teemoi­hin!

Ilmas­ton­muu­tos on ihmis­kun­nan suurin riski tällä vuosi­sa­dalla. Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen mukai­set sitou­muk­set eivät viimei­sim­män tieteel­li­sen tiedon mukaan ole riit­tä­viä vaaral­li­sen ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi. Suomen on kannet­tava vastuunsa ja näytet­tävä esimerk­kiä.

Suomen omat pääs­töt eivät tieten­kään ilmas­ton lämpö­ti­laa ratkaise, mutta vaati­malla edel­lä­kä­vi­jyyttä Suomessa on saatu synty­mään ja voidaan saada jatkos­sa­kin synty­mään pääs­töjä vähen­tä­viä ratkai­suja. Näiden myymi­nen Kiinan ja Intian tapai­sille mark­ki­noille vähen­tää pääs­töjä monin­ker­tai­sesti Suomen omiin pääs­töi­hin verrat­tuna. Edel­lä­kä­vi­jyys tuo Suomelle myös valta­van mahdol­li­suu­den puhtai­den huip­pu­tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sessä ja näiden kaupal­lis­ta­mi­sessa ja vien­nissä.

Uskomme mark­ki­noi­den luovuu­teen ja tehok­kuu­teen pääs­tö­on­gel­mien ratkai­se­mi­sessa, kunhan saas­tut­ta­mi­selle asete­taan yhteis­kun­nan toimesta riit­tävä hinta.  Päätök­sissä täytyy katsoa pitkälle tule­vai­suu­teen. Fossii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den käytön pitää tulla kalliim­miksi, jotta tuote­ke­hi­ty­sin­ves­toin­nit ohjau­tu­vat puhtai­siin ratkai­sui­hin. Tehok­kaim­min pääs­tö­tal­koot onnis­tui­si­vat maail­man­laa­jui­sesti yhte­näi­sen pääs­tö­hin­noit­te­lun avulla.

Suomi ajaa pääs­tö­tal­koi­den nopeut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa. Pääs­tö­hin­noit­telu tulee saada tasolle, jolla se on pääasial­li­nen ohjaus­keino puhtaa­seen ener­gi­aan siir­ty­mi­sessä eril­lis­ten tukien sijaan.

Toden­nä­köi­sesti EU:ssa ei lähi­vuo­sina pystytä teke­mään riit­tä­viä päätök­siä, jotta pääs­tö­oi­keus­jär­jes­telmä yksin johtaisi tarpeeksi nope­aan muutok­seen. Tästä syystä kokoo­mus on Suomen nykyi­sessä halli­tuk­sessa ajanut esimer­kiksi kivi­hii­len kiel­tä­mistä, biopolt­toai­nei­den sekoi­te­vel­voi­tetta liiken­tee­seen sekä pääs­tö­hin­noit­te­lua lämmi­tys­polt­toai­nei­den ja auto­jen vero­tuk­sessa. Suomen on jatket­tava määrä­tie­toista ilmas­to­po­li­tiik­kaansa myös vuoden 2030 jälkeen. Yhteis­kun­tamme tulisi lähes pääs­tö­tön vuoteen 2050 mennessä. Hiili­neut­raa­lius tultaisi siten saavut­ta­maan jo aiem­min nielu­jen vaiku­tus­ten ansiosta. Sitä varten on tehtävä päätök­siä jo lähi­vuo­sina.

2030-luvulla fossii­lista ener­giaa ja turpeen käyt­töä on korvat­tava pääosin vähen­tä­mällä polt­ta­malla tuote­tun ener­gian osuutta koko­nai­suu­des­saan. Sähkön­tuo­tan­nosta pääs­tö­töntä on jo nyt Suomessa noin 80 prosent­tia ja pohjois­maissa koko­nai­suu­des­saan jo 90 prosent­tia. Tule­vai­suu­dessa lämmön­tuo­tanto ja liikenne voivat hyvin nojata enem­män sähköön ja sitä hyödyn­tä­viin lämpö­pump­pui­hin, kunhan samalla kehi­te­tään kysyn­tä­jous­toa ja varas­toin­tia, joilla tasa­taan sähkön tuotanto- ja kulu­tus­huip­pu­jen eroja. Jos noin puoli miljoo­naa sähkö­läm­mit­teistä koti­ta­loutta olisi­vat kaikki hyödyn­tä­mässä sähkön hinta­vaih­te­luita, se riit­täisi kylmänä talvi­vuo­ro­kau­tena jo tasaa­maan sähkön tarpeen heilah­te­luita Lovii­san ydin­voi­ma­loi­den tehon verran. Vaiva­ton tekniikka on nyt olemassa - Suomessa maail­man kärki­päätä - mutta mieli­ku­vat ja sähkö­las­kun jäyk­kyys hidas­ta­vat ratkai­su­jen yleis­ty­mistä.

Suomi jatkaa eteen­päin ilmas­to­tais­te­lun esimerk­ki­maana. Keskei­sim­piä uusia puhtaita tekno­lo­gioita ja ratkai­suja kehi­te­tään Suomessa ja myydään kasvu­mark­ki­noille, joiden kehi­tys ratkai­see ilmas­ton­muu­tok­sen.

Suomi jatkaa eteen­päin ilmas­to­tais­te­lun esimerk­ki­maana.

Suomen ener­gia­po­li­tii­kan lähtö­koh­tana on, että ensin korva­taan tuon­ti­polt­toaine kivi­hii­len käyttö ja puoli­te­taan fossii­li­sen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. On aika katsoa jo pidem­mälle. Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ja turpeen merkit­tävä käyttö sähkön ja lämmön tuotan­nossa tulisi päät­tyä vuoteen 2040 mennessä. Ensi­si­jai­sesti tämän muutok­sen tulisi tapah­tua EU:n pääs­tö­kau­pan hinnan vaiku­tuk­sella tai esimer­kiksi pohjois­mai­sen sähkö­mark­kina-alueen pääs­tö­kau­pan lattia­hin­nalla. Muut mahdol­li­set ohjaus­kei­not on toteu­tet­tava pitkä­jän­tei­sesti ja niin tekno­lo­gia­neut­raa­listi kuin mahdol­lista. Täytyy huoleh­tia, että toimi­jat ehti­vät sopeu­tua ja mark­ki­nat löytä­vät kustan­nus­te­hok­kaim­mat ratkai­sut.

2030-luvun ener­gia­po­li­tii­kan on perus­tut­tava siihen, että fossii­li­set polt­toai­neet ja turve korva­taan muilla keinoin kuin bioener­gian kasvat­ta­mi­sella enti­ses­tään. Jo tule­valla halli­tus­kau­della uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tulee kohden­taa muihin kuin polt­toon perus­tu­viin ratkai­sui­hin

Suomen vero­tuk­sessa tulee siir­tää painoa työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen. Lämmi­tyk­sessä hiili­pääs­tön hinta tulee nousta pitkä­jän­tei­sen ohjel­man myötä asteit­tain ja myös turpeen ener­gia­käy­tön pitää tulla asteit­tain normaa­lin tasoi­sen veron piiriin. Uusien auto­jen vero­tus siir­re­tään koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Tavoit­teena on, että sähköä tai biokaa­sua käyt­tävä ajoneuvo on suoma­lai­selle fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto viimeis­tään 2030-luvulla.

Metsä­hak­kui­den sivu­vir­to­jen teho­kasta hyödyn­tä­mistä tulee kannus­taa sekä puura­ken­ta­mista ja muuta käyt­töä, jossa puuhun sitou­tu­nut hiili säilyy pitkään pois ilma­ke­hästä. Kanto­jen ener­gia­käyttö vapaut­taa ilmaan hiilen, joka muuten pysyisi maahan sidot­tuna erit­täin pitkään. Kanto­jen poltto tulee korvata kestä­väm­millä ratkai­suilla vuoteen 2025 mennessä.

Viih­tyisä kaupunki ei saa kohtuut­to­masti nojau­tua ruuh­kai­seen autoi­luun vaan pitää hakea hyvä tasa­paino autoi­lun, muiden liik­ku­mi­sen muoto­jen ja kaupun­ki­kult­tuu­rin välille. Kaik­kien ei tarvitse jättää autoa kotiin, mutta kun isompi osa jättää, ovat myös ruuh­kat ja park­kion­gel­mat pienem­mät. Auto­lii­ken­ne­teen sähköis­ty­mi­sen tulisi tapah­tua ensi­si­jai­sesti pääs­tö­jen hinnoit­te­lun kautta. Jois­sain tapauk­sissa tietyn tekno­lo­gian määrä­ai­kai­nen ja kohden­nettu tuki olisi kuiten­kin perus­teltu. Esimer­kiksi sähkö­käyt­töis­ten työsuh­deau­to­jen mata­lampi vero­tusarvo tai konver­sio­tuet ovat kiin­nos­ta­via keinoja kannus­taa vähä­pääs­töi­seen autoi­luun.

Kokoo­mus­lai­nen kaupunki tarjoaa mahdol­li­suuk­sia myös jaka­mis­ta­lou­teen sekä autot­to­maan tai taksi- ja jouk­ko­lii­ken­teen yhdis­tel­miin nojau­tu­vaan elämän­ta­paan. Pyöräi­lyyn kannus­te­taan parem­milla pyörä­teillä ja helpot­ta­malla pyöräi­lyn ja muiden liik­ku­mis­muo­to­jen yhdis­tel­miä.

Kokoo­mus­lai­nen kaavoi­tus antaa mahdol­li­suuk­sia yksi­löl­li­syy­teen ja kannus­taa luovuu­teen vähä­pääs­töi­sen asumi­sen ja arjen valin­noissa.

Tule mukaan ja kommen­toi!

Tämä keskus­te­lu­na­vaus raken­tuu kolmen vastuun ympä­rille: vastuu vesis­töistä, vastuu ilmas­tosta ja vastuu luon­non moni­muo­toi­suu­desta. Vastui­den toteut­ta­mi­seksi esitämme tavoit­teita, jotka ensi vaali­kau­della tulisi toteut­taa. Joil­ta­kin osin mennään jo yksi­tyis­koh­tiin, toisaalla ei. Tämä ei ole valmis ohjelma, vaan kutsumme nyt kaikki yhdessä teke­mään vastuul­lista poli­tiik­kaa ympä­ris­tön vuoksi. Kokoo­muk­selle luodaan ympä­ris­tö­oh­jelma ja näiden avaus­ten pohjalta käytävä keskus­te­lu­kin on osana sen valmis­te­lua. Haas­tamme nyt sinut esit­tä­mään omia ideoi­tasi tavoit­teista ja keinoista myös Kokoo­muk­sen netti­si­vuilla.

Osal­listu ja vaikuta tästä

Mitä mieltä olet, pitäi­sikö näin tehdä? Mitä muuta pitää tehdä? Kommen­toi tähän:

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

9.11.2022

Ryhmä­puhe: Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta

Vuosi 1952 on jäänyt monin tavoin suoma­lais­ten mieliin. Helsin­gissä pidet­tiin olym­pia­lai­set, Armi Kuusela valit­tiin Miss Univer­su­miksi ja raskaat sota­kor­vauk­set saatiin makset­tua. Suomi katsoi eteen­päin.

9.11.2022

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Skip to content