MENU
Keskus­te­lu­navaus ympäris­töstä: Vastuu ilmas­tosta

Keskus­te­lu­navaus ympäris­töstä: Vastuu ilmas­tosta

Julkaistu: 30.08.2018 Politiikka Ympäristö

Haluamme tehdä yhdessä kestävää ympäris­tö­po­li­tiikkaa. Osallistu, kommentoi tässä ja tutustu muihin teemoihin!

Ilmas­ton­muutos on ihmis­kunnan suurin riski tällä vuosi­sa­dalla. Pariisin ilmas­to­so­pi­muksen mukaiset sitou­mukset eivät viimei­simmän tieteel­lisen tiedon mukaan ole riittäviä vaaral­lisen ilmas­ton­muu­toksen torju­mi­seksi. Suomen on kannettava vastuunsa ja näytettävä esimerkkiä.

Suomen omat päästöt eivät tietenkään ilmaston lämpö­tilaa ratkaise, mutta vaati­malla edellä­kä­vi­jyyttä Suomessa on saatu syntymään ja voidaan saada jatkos­sakin syntymään päästöjä vähen­täviä ratkaisuja. Näiden myyminen Kiinan ja Intian tapai­sille markki­noille vähentää päästöjä monin­ker­tai­sesti Suomen omiin päästöihin verrattuna. Edellä­kä­vijyys tuo Suomelle myös valtavan mahdol­li­suuden puhtaiden huippu­tek­no­lo­gioiden kehit­tä­mi­sessä ja näiden kaupal­lis­ta­mi­sessa ja viennissä.

Uskomme markki­noiden luovuuteen ja tehok­kuuteen päästö­on­gelmien ratkai­se­mi­sessa, kunhan saastut­ta­mi­selle asetetaan yhteis­kunnan toimesta riittävä hinta.  Päätök­sissä täytyy katsoa pitkälle tulevai­suuteen. Fossii­listen energia­läh­teiden käytön pitää tulla kalliim­miksi, jotta tuote­ke­hi­ty­sin­ves­toinnit ohjau­tuvat puhtaisiin ratkai­suihin. Tehok­kaimmin päästö­talkoot onnis­tui­sivat maail­man­laa­jui­sesti yhtenäisen päästö­hin­noit­telun avulla.

Suomi ajaa päästö­tal­koiden nopeut­ta­mista Euroopan unionissa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa. Päästö­hin­noittelu tulee saada tasolle, jolla se on pääasial­linen ohjaus­keino puhtaaseen energiaan siirty­mi­sessä erillisten tukien sijaan.

Toden­nä­köi­sesti EU:ssa ei lähivuosina pystytä tekemään riittäviä päätöksiä, jotta päästö­oi­keus­jär­jes­telmä yksin johtaisi tarpeeksi nopeaan muutokseen. Tästä syystä kokoomus on Suomen nykyi­sessä halli­tuk­sessa ajanut esimer­kiksi kivihiilen kieltä­mistä, biopolt­toai­neiden sekoi­te­vel­voi­tetta liiken­teeseen sekä päästö­hin­noit­telua lämmi­tys­polt­toai­neiden ja autojen verotuk­sessa. Suomen on jatkettava määrä­tie­toista ilmas­to­po­li­tiik­kaansa myös vuoden 2030 jälkeen. Yhteis­kun­tamme tulisi olla lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten on tehtävä päätöksiä jo lähivuosina.

2030-luvulla fossii­lista energiaa ja turpeen käyttöä on korvattava pääosin vähen­tä­mällä poltta­malla tuotetun energian osuutta kokonai­suu­dessaan. Sähkön­tuo­tan­nosta päästö­töntä on jo nyt Suomessa noin 80 prosenttia ja pohjois­maissa kokonai­suu­dessaan jo 90 prosenttia. Tulevai­suu­dessa lämmön­tuo­tanto ja liikenne voivat hyvin nojata enemmän sähköön ja sitä hyödyn­täviin lämpö­pump­puihin, kunhan samalla kehitetään kysyn­tä­joustoa ja varas­tointia, joilla tasataan sähkön tuotanto- ja kulutus­huip­pujen eroja. Jos noin puoli miljoonaa sähkö­läm­mit­teistä kotita­loutta olisivat kaikki hyödyn­tä­mässä sähkön hinta­vaih­te­luita, se riittäisi kylmänä talvi­vuo­ro­kautena jo tasaamaan sähkön tarpeen heilah­te­luita Loviisan ydinvoi­ma­loiden tehon verran. Vaivaton tekniikka on nyt olemassa - Suomessa maailman kärki­päätä - mutta mieli­kuvat ja sähkö­laskun jäykkyys hidas­tavat ratkai­sujen yleis­ty­mistä.

Suomi jatkaa eteenpäin ilmas­to­tais­telun esimerk­ki­maana. Keskei­simpiä uusia puhtaita tekno­lo­gioita ja ratkaisuja kehitetään Suomessa ja myydään kasvu­mark­ki­noille, joiden kehitys ratkaisee ilmas­ton­muu­toksen.

Suomi jatkaa eteenpäin ilmas­to­tais­telun esimerk­ki­maana.

Suomen energia­po­li­tiikan lähtö­kohtana on, että ensin korvataan tuonti­polt­toaine kivihiilen käyttö ja puoli­tetaan fossii­lisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. On aika katsoa jo pidem­mälle. Fossii­listen polttoai­neiden ja turpeen merkittävä käyttö sähkön ja lämmön tuotan­nossa tulisi päättyä vuoteen 2040 mennessä. Ensisi­jai­sesti tämän muutoksen tulisi tapahtua EU:n päästö­kaupan hinnan vaiku­tuk­sella tai esimer­kiksi pohjois­maisen sähkö­markkina-alueen päästö­kaupan lattia­hin­nalla. Muut mahdol­liset ohjaus­keinot on toteu­tettava pitkä­jän­tei­sesti ja niin tekno­lo­gia­neut­raa­listi kuin mahdol­lista. Täytyy huolehtia, että toimijat ehtivät sopeutua ja markkinat löytävät kustan­nus­te­hok­kaimmat ratkaisut.

2030-luvun energia­po­li­tiikan on perus­tuttava siihen, että fossii­liset polttoaineet ja turve korvataan muilla keinoin kuin bioenergian kasvat­ta­mi­sella entisestään. Jo tulevalla halli­tus­kau­della uudet energia­tu­ki­pää­tökset tulee kohdentaa muihin kuin polttoon perus­tuviin ratkai­suihin

Suomen verotuk­sessa tulee siirtää painoa työn ja yrittä­misen verotuk­sesta haittojen verotukseen. Lämmi­tyk­sessä hiili­päästön hinta tulee nousta pitkä­jän­teisen ohjelman myötä asteittain ja myös turpeen energia­käytön pitää tulla asteittain normaalin tasoisen veron piiriin. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuk­sesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoit­teena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suoma­lai­selle fossii­lista polttoai­netta käyttävää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.

Metsä­hak­kuiden sivuvir­tojen tehokasta hyödyn­tä­mistä tulee kannustaa sekä puura­ken­ta­mista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitou­tunut hiili säilyy pitkään pois ilmake­hästä. Kantojen energia­käyttö vapauttaa ilmaan hiilen, joka muuten pysyisi maahan sidottuna erittäin pitkään. Kantojen poltto tulee korvata kestä­väm­millä ratkai­suilla vuoteen 2025 mennessä.

Viihtyisä kaupunki ei saa kohtuut­to­masti nojautua ruuhkaiseen autoiluun vaan pitää hakea hyvä tasapaino autoilun, muiden liikku­misen muotojen ja kaupun­ki­kult­tuurin välille. Kaikkien ei tarvitse jättää autoa kotiin, mutta kun isompi osa jättää, ovat myös ruuhkat ja parkkion­gelmat pienemmät. Autolii­ken­neteen sähköis­ty­misen tulisi tapahtua ensisi­jai­sesti päästöjen hinnoit­telun kautta. Joissain tapauk­sissa tietyn tekno­logian määrä­ai­kainen ja kohden­nettu tuki olisi kuitenkin perus­teltu. Esimer­kiksi sähkö­käyt­töisten työsuh­deau­tojen matalampi verotusarvo tai konver­siotuet ovat kiinnos­tavia keinoja kannustaa vähäpääs­töiseen autoiluun.

Kokoo­mus­lainen kaupunki tarjoaa mahdol­li­suuksia myös jakamis­ta­louteen sekä autot­tomaan tai taksi- ja joukko­lii­kenteen yhdis­telmiin nojau­tuvaan elämän­tapaan. Pyöräilyyn kannus­tetaan parem­milla pyörä­teillä ja helpot­ta­malla pyöräilyn ja muiden liikku­mis­muo­tojen yhdis­telmiä.

Kokoo­mus­lainen kaavoitus antaa mahdol­li­suuksia yksilöl­li­syyteen ja kannustaa luovuuteen vähäpääs­töisen asumisen ja arjen valin­noissa.

Tule mukaan ja kommentoi!

Tämä keskus­te­lu­navaus rakentuu kolmen vastuun ympärille: vastuu vesis­töistä, vastuu ilmas­tosta ja vastuu luonnon monimuo­toi­suu­desta. Vastuiden toteut­ta­mi­seksi esitämme tavoit­teita, jotka ensi vaali­kau­della tulisi toteuttaa. Joiltakin osin mennään jo yksityis­kohtiin, toisaalla ei. Tämä ei ole valmis ohjelma, vaan kutsumme nyt kaikki yhdessä tekemään vastuul­lista politiikkaa ympäristön vuoksi. Kokoo­muk­selle luodaan ympäris­tö­oh­jelma ja näiden avausten pohjalta käytävä keskus­te­lukin on osana sen valmis­telua. Haastamme nyt sinut esittämään omia ideoitasi tavoit­teista ja keinoista myös Kokoo­muksen netti­si­vuilla.

Osallistu ja vaikuta tästä

Mitä mieltä olet, pitäisikö näin tehdä? Mitä muuta pitää tehdä? Kommentoi tähän:


Kokoomus.fi