Kokoomus.fi / Julkaisut / Keskus­te­lu­na­vaus ympä­ris­töstä: vapaus tarvit­see vastuuta

Keskus­te­lu­na­vaus ympä­ris­töstä: vapaus tarvit­see vastuuta

Julkaistu:

Keskustelunavaus - kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin

Katso hyväksytty ohjelma tästä

Kokoomuksen lähtökohta on ihmisen vapaus toteuttaa itseään ilman holhoavia rajoituksia niin yksityishenkilönä kuin elinkeinonharjoittajana.

Mahdollisimman suuri itsensä toteuttamisen vapaus ei toteudu, jos emme ota vastuuta siitä, miten toimintamme rajoittaa toisten ihmisten mahdollisuuksia nauttia yhteisistä rikkauksistamme: vapautta nauttia puhtaista vesistöistä, vapautta nauttia luonnon monimuotoisuudesta, vapautta elättää ja vaurastuttaa yhteisöään ilman, että ilmastonmuutos pilaa elämän edellytykset kotiseudulla.

Kokoomus on vapauden ja vastuun puolue. Meille on selvää, ettemme voi elää lastemme piikkiin - oli kyse sitten valtion velkaantumisesta, luonnon köyhdyttämisestä tai riskin ottamisesta ilmaston muuttamisen suhteen.

Jos kaikki vesistöt, ilmakehä tai luonnon monimuotoisuus olisi yksityisomistuksessa, omistaja vaatisi maksua omaisuutensa heikentämisestä ja kieltäisi sen korvaamattomien arvojen tuhoamisen. Puhdas ympäristö on kuitenkin julkishyödyke, jota ei yleensä voi eikä pidäkään yksityisen omistaa. Siksi meidän on estettävä ympäristön heikkeneminen yhteisin julkisen vallan päätöksin. Se on kokoomuslaista vastuunottoa. Vastuuta toistemme vapaudesta ja vastuuta seuraavia sukupolvia kohtaan.

Kokoomus on vapauden ja vastuun puolue. Meille on selvää, ettemme voi elää lastemme piikkiin - oli kyse sitten valtion velkaantumisesta, luonnon köyhdyttämisestä tai riskin ottamisesta ilmaston muuttamisen suhteen. Olemme sata vuotta pyrkineet kehittämään Suomea siten, että jätämme maan aina paremmassa ja kestävämmässä kunnossa seuraavalle polvelle. Niin haluamme tehdä myös nyt.

Tämä keskustelunavaus rakentuu kolmen vastuun ympärille: vastuu vesistöistä, vastuu ilmastosta ja vastuu luonnon monimuotoisuudesta. Vastuiden toteuttamiseksi esitämme tavoitetasoja, jotka ensi vaalikaudella tulee tehdä. Joiltakin osin mennään jo yksityiskohtiin, toisaalla ei. Tämä ei ole valmis ohjelma, vaan alustava keskustelunavaus ja kutsu jatkovalmisteluun. Tätä keskustelupaperia käsitellään alueellisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Haastamme Sinut esittämään omia ideoitasi tavoitteista ja keinoista myös Kokoomuksen nettisivuilla. (Tämän avoimen valmistelun pohjalta viimeistelty lopullinen ohjelma on hyväksytty puoluehallituksessa joulukuussa 2018 ja julkaistu tammikuussa 2019).

1. Vastuu vesistöistä

Suomen vesistöjen pahin uhka on rehevöityminen ja roskaantuminen.

Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. 2000-luvun Suomessa emme voi hyväksyä kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia usein toistuvina tapauksina, vaan puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin. Vesistöjä rehevöittävien ravinteiden keskiössä on biomassoihin sitoutunut fosfori- ja typpikuorma, josta yli 80 % syntyy maataloudessa. Se ei ole syytös - suomalainen maatalous kestää kansainvälisen vertailun hyvin - vaan lähtökohta yhteiselle työlle, jonka avulla teemme suomalaisesta ruoantuotannosta entistä puhtaampaa.

Maatalouden ja vesistönsuojelun yhteiseksi tavoitteeksi tulee ottaa kiertoravinnemarkkina

Vesistöjen etu on suomalaisen ruoan kotimaisuusasteen nostaminen. Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin jo tänä päivänä lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä noin 20 000 tonnilla fosforiravinnetta. Tästä huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2016 perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita 11 000 tonnia. Maatalouden ja vesistönsuojelun yhteiseksi tavoitteeksi tulee ottaa kiertoravinnemarkkina, joka antaa eläintiloille mahdollisuuden myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille sen sijaan, että osa niistä päätyy lannan paikallisen yliläjityksen kautta vesistöihin. Varmistamalla, että lannan ravinteet liikkuisivat ylijäämäalueilta ravinteiden puutosalueille Suomessa, saataisiin jo huomattava vähennys vesistöihin valuviin ravinteisiin.

Suomessa käyttövedestä ei sinänsä ole pulaa. Jos maatalouden kotimaisuusastetta nostetaan esimerkiksi valkuaistuotannossa, se korvaa veden käyttöä alueilla, joiden vesitase on selvästi Suomea ongelmallisempi.

Kipsin ja kalkituksen käyttöä pelloilla on syytä vauhdittaa ensiapuna hankerahoituksella. Ravinteiden sitomisen lisäksi esimerkiksi rakennekalkituksen etuna on satojen parantuminen. Nämä toimet ovat kuitenkin vain hetkellistä laastarointia, ellei samaan aikaan huolehdita, että maaperään ei jatkuvasti tule enemmän ravinteita kun mitä viljelykasvit tarvitsevat.

Ravinteita nousee myös Itämeren pohjasta varsinkin suurten suolapulssien aikaan. Keinot näiden ravinnekuormien hillitsemiseksi ovat vasta varhaisessa tutkimusvaiheessa. Pitkällä aikavälillä nämä hapettomien syvänteiden ravinneaallotkin ammentavat voimansa meidän ihmisten vesistöihin päästämistä ravinteista. Niitä vähentämällä autamme lapsiamme löytämään ratkaisun myös syvänteiden ongelmaan.

Vähennetään vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen suljetummalla ravinnekierrolla ja hyödyntämällä kestävästi Suomen hyvää käyttöveden saatavuutta.

Varmistetaan, että orgaaniset ravinteet, etenkin lannan sisältämät ravinteet, saadaan liikkumaan sellaisilta alueilta, joissa niitä on liikaa, sellaisille alueille, missä ravinteista on puutetta - esimerkiksi luomalla kierrätysravinteiden sekoitevelvoite tai asettamalla peltolannoittamisen fosforirajat viimeisimmän tutkimuksen mukaiselle kestävälle tasolle.

Edellytetään kaupunkien jäteveden käsittelyssä toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan vuoteen 2025 mennessä ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle.

Panostetaan tutkimukseen miten saadaan hillittyä Itämeren pohjan ravinteiden vapautumista.

Vesistöjen arvoa heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Kemikaalien ja lääkejäämiin jätevesissä tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyä tulee seurata ja erilaisia jätevesienpuhdistusmenetelmiä vertailla riippumattomasti. Pistemäisissä päästöissä erityisesti järvien ja jokien kannalta merkittäviä ovat myös metsien hakkuiden ja ojitusten sekä turvetuotannon toteutustapa.

Veneiden pohjamaalien kuparipitoisuus on rajattava samalle tasolle kuin Ruotsissa.

Metsienkäytön, turvetuotannon ja kaivostoiminnan kehittämisessä ehkäistään paikallisesti merkittävät päästöt vesistöihin.

Osallistu vesistökeskusteluun tästä

2. Vastuu ilmastosta

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin riski tällä vuosisadalla. Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset maiden sitoumukset eivät viimeisimmän selvitysten mukaan ole riittäviä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Suomen on kannettava vastuunsa ja näytettävä esimerkkiä. Suomen omat päästöt eivät tietenkään ilmaston lämpötilaa ratkaise, mutta vaatimalla edelläkävijyyttä Suomessa on saatu syntymään ja voidaan saada jatkossakin syntymään päästöjä vähentäviä ratkaisuja, joiden myyminen Kiinan ja Intian tapaisille markkinoille vähentää päästöjä moninkertaisesti Suomen omiin päästöihin verrattuna. Edelläkävijäratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton kautta Suomen myönteinen kädenjälki voi olla moninkertainen hiilijalanjälkeemme verrattuna. Edelläkävijyys tuo Suomelle myös valtavan mahdollisuuden puhtaiden huipputeknologioiden kehittämisessä ja näiden kaupallistamisessa ja viennissä.

Uskomme markkinoiden luovuuteen ja tehokkuuteen päästöongelmien ratkaisemisessa, kunhan saastuttamiselle asetetaan yhteiskunnan toimesta riittävä hinta.

Uskomme markkinoiden luovuuteen ja tehokkuuteen päästöongelmien ratkaisemisessa, kunhan saastuttamiselle asetetaan yhteiskunnan toimesta riittävä hinta. Päätökset on tehtävä pitkäjänteisesti. Tuotekehityksen ja investointien valintoja tehtäessä on voitava luottaa siihen, että fossiilisiin ratkaisuihin nojautuminen tulee jatkuvasti kalliimmaksi. Tehokkaimmin päästötalkoot onnistuisivat globaalisti yhtenäisen päästöhinnoittelun avulla. Euroopan unionin päästötavoitteiden kiristäminen saisi Euroopan hitaampien maiden vauhdin nousemaan lähemmäs omaamme. Tällä hetkellä Pohjoismaat ja useat läntisen Euroopan maat tekevät energiakäännettä kansallisten tukien ja kieltojen kautta selvästi EU-päästöohjausta tuntuvammin.

Suomi ajaa päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Päästöhinnoittelu tulee saada tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.

Todennäköisesti EU:ssa ei lähivuosina pystytä tekemään riittäviä päätöksiä, jotta päästöoikeusjärjestelmä yksin johtaisi tarpeeksi nopeaan muutokseen. Tästä syystä Kokoomus on Suomen nykyisessä hallituksessa ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltämistä, biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta liikenteeseen sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineiden ja autojen verotuksessa. Suomen on jatkettava määrätietoista ilmastopolitiikkaansa myös vuoden 2030 jälkeen. Yhteiskuntamme tulisi lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius tultaisi siten saavuttamaan jo aiemmin nielujen vaikutusten ansiosta. Sitä varten on tehtävä päätöksiä jo lähivuosina.

Pohjoismaissa on poikkeuksellisen suuret mahdollisuudet metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Samalla on tiedostettava, ettei kaikkea öljyllä, kaasulla, hiilellä ja turpeella tuotettavaa energiaa voida kestävästi korvata bioenergialla.

2030-luvulla fossiilista energiaa ja turpeen käyttöä on korvattava pääosin vähentämällä polttamalla tuotetun energian osuutta kokonaisuudessaan.

2030-luvulla fossiilista energiaa ja turpeen käyttöä on korvattava pääosin vähentämällä polttamalla tuotetun energian osuutta kokonaisuudessaan. Sähköntuotannosta päästötöntä on jo nyt Suomessa noin 80 prosenttia ja pohjoismaissa kokonaisuudessaan jo 90 prosenttia. Tulevaisuudessa lämmöntuotanto ja liikenne voivat hyvin nojata enemmän sähköön ja sitä hyödyntäviin lämpöpumppuihin, kunhan samalla kehitetään kysyntäjoustoa ja varastointia, joilla tasataan sähkön tuotanto- ja kulutushuippujen eroja. Jos noin puoli miljoonaa sähkölämmitteistä kotitaloutta olisivat kaikki hyödyntämässä sähkön hintavaihteluita, se riittäisi kylmänä talvivuorokautena jo tasaamaan sähkön tarpeen heilahteluita Loviisan ydinvoimaloiden tehon verran. Vaivaton tekniikka on nyt olemassa - Suomessa maailman kärkipäätä - mutta mielikuvat ja sähkölaskun jäykkyys hidastavat ratkaisujen yleistymistä.

Suomi jatkaa eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana. Keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja kehitetään Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.

Energiapolitiikan on perustuttava siihen, että 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuu muuhun kuin bioenergian lisäämiseen entisestään. Kaikki uudet energiatukipäätökset kohdennetaan jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin.

Tehdään Suomesta sähkön varastoinnin ja kysyntäjouston edelläkävijä. Sähkön verotus ja verkkomaksujen perusteet muutetaan siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua. Säätömarkkinalla toimiminen täytyy olla niin kätevää ja kannattavaa, että yli puolet Suomen kotitalouksista ja yrityksistä toimii vuoteen 2025 mennessä myös sähkömeklarina - automatiikka ostaa halvalla ja myy kalliina hetkenä varastosta tai säätämällä hetkellisesti kulutustaan.

Suomen energiapolitiikan lähtökohtana on, että ensin korvataan tuontipolttoaine kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. Energiainvestointien pitkän elinkaaren takia on aika katsoa jo pidemmälle. Lähtökohta on, että fossiilisten polttoaineiden ja turpeen merkittävä käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa päättyy vuoteen 2040 mennessä. Ohjauskeinot tähän on linjattava pitkäjänteisesti ja mahdollisimman teknologianeutraalisti, että toimijat ehtivät sopeutua ja markkinat löytää kustannustehokkaimmat ratkaisut.

Ensisijainen ohjauskeino on päästöjen hinnoittelu, jolla tehdään päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi niin yrityksille kuin kotitalouksille. Päästökauppasektorilla haetaan tarvittaessa mahdollisuutta varmistaa päästöjen riittävä hinnoittelu ns. lattiahintamallilla vähintään pohjoismaisen sähkömarkkinan laajuisella alueella.

Suomen verotuksessa siirretään painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Lämmityspolttoaineiden verotukseen tarvitaan pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain ja myös turpeen energiakäyttö tuodaan asteittain veron piiriin. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.

Kannustetaan metsähakkuiden sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä sekäpuurakentamista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä. Kantojen energiakäyttö yleensä nopeuttaa hiilen vapautumista ilmaan. Kantojen käyttö on vähentynyt huomattavasti viime vuosina ja vastaa enää noin 10%:ia koko metsähakkeen volyymistä. Kantojen energiakäyttö korvataan kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

Viihtyisä kaupunki ei nojaudu kohtuuttomasti ruuhkaiseen autoiluun, vaan tasapainottaa autoilun vaatiman tilan kaupunkikulttuurin kannalta olennaisen muun tilan välillä. Kaikkien ei tarvitse jättää autoa kotiin, mutta kun isompi osa jättää, ovat myös ruuhkat ja parkkiongelmat pienemmät. Autojen käyttövoimamuutoksien tulee tapahtua pääosin päästöhinnoittelun kautta mutta joissain tapauksissa on perusteltua harkita myös määräaikaisia täsmätoimia tietyn teknologian markkinan liikkeelle saamiseksi kuten esimerkiksi konversiotukia tai sähkökäyttöisten työsuhdeautojen matalampaa verotusarvoa. Kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä on väistämättä olennainen rooli myös lämmitystapamuutosten ja energiatehokkuuden mahdollistamisessa.

Kokoomuslainen kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistalouteen sekä autottomaan tai taksi- ja joukkoliikenteen yhdistelmiin nojautuvaan elämäntapaan. Pyöräilyä edistetään erityisesti väyläratkaisuilla ja mahdollistamalla eri kulkutapoja ja markkinoiden luovuutta yhdistävien liikkumistapojen kehittyminen..

Kaavoituksessa luodaan väistämättä standardeja ja vauhditetaan tai hidastetaan asumisen ja liikkumisen ratkaisujen kehitystä. Kokoomuslainen kaavoitus antaa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen ja kannustaa luovuuteen vähäpäästöisen asumisen ja arjen valinnoissa.

Osallistu ilmastokeskusteluun tästä

3. Vastuu luonnon monimuotoisuudesta

Ympäristöministeriön teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä ja uskoo sen lisäävän hyvinvointia. Lisäksi noin 80 prosenttia vastanneista kokee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteiskuntamme keskeiseksi tehtäväksi. Luonnon geneettinen monimuotoisuus on osaltaan vakuutus, joka mahdollistaa nopeamman sopeutumisen ilmaston tai muiden olosuhteiden muuttuessa. Geneettisessä monimuotoisuudessa piilee myös korvaamattomia aarteita lääketieteen ja biokemian sovelluksiin. Esimerkiksi suomalaisen biotalouden arvonlisältään korkein potentiaali piilee ksylitolin tapaisissa metsäluonnon biokemiallisten löydösten hyödyntämisessä.

Jotta voimme turvata tuleville sukupolville elämän edellytykset ja hyvän ympäristön, on meidän suojeltava luonnon monimuotoisuutta ja käytettävä luonnonvaroja kestävällä tavalla. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi suurimmista ympäristöuhista. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa ja suojelua tarvitaan, sillä monet elinympäristöt ovat uhanalaistuneet.

Suot

Tehokkain tapa turvata soiden monimuotoisuus on niiden suojeleminen. Yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on kuitenkin jo menettänyt luonnontilansa. Suomalaisen suoluonnon tilaa on laajamittainen ojittaminen metsänkasvatusta varten, turpeen nosto sekä pellonraivaus.

Olemme Suomessa olleet pitkään myös siinä uskossa, että metsäojituksesta ei aiheutuisi pitkäaikaisia muutoksia ravinteiden huuhtoumissa vesistöihin. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on kuitenkin havaittu valumavesien ravinnepitoisuuksien olevan sitä suuremmat mitä enemmän suon ojituksesta on kulunut aikaa. On siis korkea aika ryhtyä aktiivisiin toimiin.

Suoluontoa luonnontilaiseksi ennallistamalla parannamme lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laatua ja sitä kautta voimme vaikuttaa uhanalaiskehitykseen.

Suoluontoa luonnontilaiseksi ennallistamalla parannamme lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laatua ja sitä kautta voimme vaikuttaa uhanalaiskehitykseen. Yksi merkittävä tavoite soiden ennallistamisessa on lisäksi ilmastonmuutoksen hillitseminen. Soilla on merkittävä ja erityinen rooli ihmisille myös niin marjastuksen, virkistyksen, retkeilyn kuin ainutlaatuisten elämystenkin lähteinä.

Soiden suojelualueen verkostoa laajennetaan merkittävästi lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita

Uusia peltoja ja ojitettuja talousmetsiä ei enää synny suoalueille.

Hukkaojikot on ennallistettu luonnontilaisiksi soiksi 2025 mennessä.

Energian lähteinä olleet turvesuot ennallistetaan luonnontilaan kun niiden hyödyntäminen loppuu.

Metsät

Metsien suojeluohjelma Metso on tuottanut hyviä tuloksia Etelä-Suomen arvokkaiden metsäkohteiden vapaaehtoisessa suojelussa. Ohjelman tavoitteena on suojella 96'000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on suojeltava keskimäärin noin 3'900 hehtaaria vuodessa. Vuonna 2017 Metson puitteissa suojeltiin 3'388 hehtaaria metsää. Tuleville vuosille hallitus on turvannut ohjelmalle rahoituksen, jolla pysytään 2025 tavoitteen mukaisella polulla. Pian on aika katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Mitkä pitäisi olla suojelutavoitteet 2025 jälkeen? Pitäisikö Metso-ohjelmaan kuulua muutakin kuin nykyisin ohjelmaan hyväksyttävät metsätyypit?

METSO ohjelman vuoden 2025 jälkeisen laajentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen aloitetaan seuraavalla hallituskaudella.

Valtion metsien käytössä on varmistettava tasapaino virkistys- ja matkailuarvon sekä puunkäytön välillä. Tähän tulee erityisesti kiinnittää huomiota kansallispuistojen sekä valtakunnallisesti merkittävien virkistys-, retkeily- ja matkailualueiden välittömässä läheisyydessä.

Vesistöt

Vaelluskalojen ja muiden virtavesien elävien lajien kulku elin- ja lisääntymisalueille ja vaelluskalakantojen elvyttäminen on mahdollistettava nykyistä paremmin.Kalastus on monelle suomalaiselle rakas harrastus ja aluetaloudelle ja matkailulle suuri mahdollisuus. Harrastuksen turvaamiseksi myös tuleville sukupolville tulisi kalastuksen olla kestävällä pohjalla ja salakalastukseen puuttua määrätietoisesti.

Valtakunnallisen energiatalouden kannalta merkityksensä menettäneet sadat pienet vesivoimapadot aiheuttavat usein kohtuutonta haittaa kalastukselle estäessään vaelluskalojen nousun. Lähtökohtana tulee olla nykyaikaisten kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen myös pienten patojen osalta. Vanhoihin vesilupiin liittyvät oikeussuojakysymykset on pyrittävä ratkaisemaan ja tilanteesta riippuen jaettava muutosten kustannuksia hanketukien kautta.

4. Kiertotalous on elintasoa ilman luonnonvarojen liikakäyttöä

Mikä yhdistää ratkaisuja, joiden avulla ihmiskunta voi vaurastua ilman, että tuhoamme kohtuuttomasti luontoa, otamme liiallisen riskin polttamalla hiiltä ilmaan tai pilaamme vesistömme?

Yhdistävä tekijä on energian ja materiaalien kierrättäminen. Se voi olla helteiden lämmön keräilyä kaukokylmä-putkiston avulla kodeistamme kaupungin alle lämpövesivarastoon. Se voi olla apatiittikaivosten fosforin korvaamista kierrättämällä ravinteita lannasta. Se voi olla metallin ja muovien kierrätystä, jotta maaperää tarvitsee louhia vähemmän ja uusiutumattomia luonnonvaroja riittää lastenlapsillekin. Suljettuun kiertoon emme pääse, mutta sitä kohti on syytä pyrkiä.

Kiertotalous edellyttää ennen kaikkea ajattelutavan ja asenteiden muutosta. Kertakäyttökulutusta ja hukkaa on saatava vähennettyä ja resurssien käyttöä järkevöitettyä. Roskaantumisen ehkäisyssä vaikuttavat (ihmisten omien asenteiden lisäksi) erityisesti jätehuollon toimivuus, muovin käytön vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen sekä esimerkiksi puuttuminen vesistöihin unohtuneisiin haamuverkkoihin sekä lumen kaatoon jäälle.

Toimenpiteitä tarvitaan erityisesti biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen

Toimenpiteitä tarvitaan erityisesti biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen. Kierrätyksen on oltava mahdollisimman vaivatonta, mikä edellyttää esimerkiksi kierrätyspisteiden lisäämistä. Silti keskeisempää on luoda käyttömahdollisuuksia kierrätykseen päätyville materiaaleille. Kierrätysmateriaalien ja -tuotteiden käyttöä tulee edistää esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.
Muovituotteita tulee korvata vähemmän haitallisilla tuotteilla, muovin kierrätettävyyttä parantaa ja kierrätykseen kelpaamattomat muovilaadut (musta muovi) kieltää.

Kotitalouksien biojätteissä, elintarvike- ja metsäteollisuuden jätteissä sekä maatalouden biomassavirroissa on valtavat määrät ravinteita ja energiaa. Maataloutta lukuun ottamatta ravinteiden päätyminen vesistöihin on jo nyt pääosin tehokkaasti estetty, mutta se ei tarkoita, että kaupunkien ja teollisuuden jätteistä otettaisiin vielä läheskään kaikkea hyötyä irti. Sähköisen liikenteen rinnalla on tärkeä edistää kotimaisen biokaasun käyttöä, joka tukee samalla jätebiomassojen ja lannan prosessoinnin kannattavuutta eli nopeuttaa tätä kautta vesistöihin huuhtoutuvan ravinneylijäämän eliminoimista.

Edistetään kotimaisen biokaasun käyttöä erityisesti raskaassa liikenteessä ja varmistetaan, että biokaasun tuotannon lopputuotteet tulevat hyödynnettyä esimerkiksi lannoitteina.

Tarkastellaan autojen kaasukonversiotuen tarpeellisuutta nykyisen tuen päätyttyä kokemusten perusteella. Mahdollistetaan biokaasun tuotantoprosessin lopputuotteiden käyttö metsälannoitteena. Selkeytetään jätteiden määrittelyä siten, etteivät esimerkiksi vaadittavat jätteenkäsittelyluvat estä teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kiertotalouden mukaisesti.

Jätemuovien päätyminen muualle kuin kierrätykseen tulisi päättyä 2020-luvulla ja kierrätykseen kelpaamattomat muovit korvata kierrätyskelpoisilla materiaaleilla.

5. Vastuuseen kasvattaminen

Luonnon ja ympäristön hyvä tila vaatii selkeitä yhteisiä pelisääntöjä säädöksissä. Nämä yksin eivät tietenkään riitä.

Ehkä vielä olennaisempaa on ihmisen asenteet ja käyttäytyminen. Asenteet ja totutut tavat muokkautuvat usein jo varhaisessa vaiheessa, lapsuudessa ja kouluikäisenä.

Aikuisten esimerkki on korvaamaton ja tätä vaikutusta voidaan vahvistaa pitämällä ympäristöasioita esillä esim. kouluissa ja nuorisojärjestöjen toiminnassa. Tarvitaan myös vastuunkantoa ja yhteistä sekä kunnallista ympäristövalvontaa, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus suomalaiseen puhtaaseen luontoon.

Yksikään 1. luokan käynyt ei heitä roskia luontoon, kaduille tai katujen varsille. Roskaaminen on likaista, ei coolia.

Lisää värikkäitä ja houkuttelevia roska-astioita. Yhteiset roskatalkoot kunniaan.

Kunnat, kaupungit palkkaavat nuoria kesätyösetelein ympäristönsiistijiksi.

Kierrätys on jokaiselle suomalaiselle samanlainen itsestäänselvyys kuin hampaiden pesu

Jokainen koululainen tietää mikä on ilmastonmuutos ja vesien rehevöityminen ja miten niitä voidaan ehkäistä.

Kaikissa päiväkodeissa opetetaan kierrätystä ja kestävän kehityksen ajattelua tuomalla ne osaksi päiväkodin arkea.

Ekologisuus otetaan huomioon niin koulu- ja päiväkotirakennusten suunnittelussa kuin pihaleikeissä ja liikunnassa.

Aikuisten esimerkki on korvaamaton ja tätä vaikutusta voidaan vahvistaa pitämällä ympäristöasioita esillä esim. kouluissa ja nuorisojärjestöjen toiminnassa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.8.2019

Jaana Pelko­nen: Kisso­jen tunnis­tus­mer­kintä on lisät­tävä lakiin

Kissa on Suomen toiseksi ylei­sin lemmikki. Tämä ei kuiten­kaan vali­tet­ta­vasti näy kisso­jen arvos­tuk­sessa. Apua tarvit­se­vien kisso­jen määrä on ollut jo

25.7.2019

Saara-Sofia Sirén: Sini­levä muis­tu­tus Itäme­ren huonosta tilasta

Sini­levä muis­tut­taa rehe­vöi­ty­mi­sestä virtaa­malla rannoille ja aiheut­ta­malla siten uima­kiel­toja kauniina kesä­päi­vinä. Sini­levä on muis­tu­tus meille jokai­selle Itäme­ren huonosta tilasta, kirjoit­taa

12.3.2019

Lapsiin kohdis­tu­vista seksu­aa­li­ri­kok­sista kovem­mat rangais­tuk­set – edus­kunta hyväk­syi yksi­mie­li­sesti

Edus­kunta on hyväk­sy­nyt yksi­mie­li­sesti esityk­sen lapsiin kohdis­tu­vien törkeim­pien seksu­aa­li­ri­kos­ten rangais­tus­ten kiris­tä­mi­sestä. Kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja, oikeus­mi­nis­teri Antti Häkkä­nen on tyyty­väi­nen edus­kun­nan anta­masta