Haluamme tehdä yhdessä kestä­vää ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa. Osal­listu, kommen­toi tässä ja tutustu muihin teemoi­hin!

Ilmas­ton­muu­tos on ihmis­kun­nan suurin riski tällä vuosi­sa­dalla. Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen mukai­set sitou­muk­set eivät viimei­sim­män tieteel­li­sen tiedon mukaan ole riit­tä­viä vaaral­li­sen ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi. Suomen on kannet­tava vastuunsa ja näytet­tävä esimerk­kiä.

Suomen omat pääs­töt eivät tieten­kään ilmas­ton lämpö­ti­laa ratkaise, mutta vaati­malla edel­lä­kä­vi­jyyttä Suomessa on saatu synty­mään ja voidaan saada jatkos­sa­kin synty­mään pääs­töjä vähen­tä­viä ratkai­suja. Näiden myymi­nen Kiinan ja Intian tapai­sille mark­ki­noille vähen­tää pääs­töjä monin­ker­tai­sesti Suomen omiin pääs­töi­hin verrat­tuna. Edel­lä­kä­vi­jyys tuo Suomelle myös valta­van mahdol­li­suu­den puhtai­den huip­pu­tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sessä ja näiden kaupal­lis­ta­mi­sessa ja vien­nissä.

Uskomme mark­ki­noi­den luovuu­teen ja tehok­kuu­teen pääs­tö­on­gel­mien ratkai­se­mi­sessa, kunhan saas­tut­ta­mi­selle asete­taan yhteis­kun­nan toimesta riit­tävä hinta.  Päätök­sissä täytyy katsoa pitkälle tule­vai­suu­teen. Fossii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den käytön pitää tulla kalliim­miksi, jotta tuote­ke­hi­ty­sin­ves­toin­nit ohjau­tu­vat puhtai­siin ratkai­sui­hin. Tehok­kaim­min pääs­tö­tal­koot onnis­tui­si­vat maail­man­laa­jui­sesti yhte­näi­sen pääs­tö­hin­noit­te­lun avulla.

Suomi ajaa pääs­tö­tal­koi­den nopeut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa. Pääs­tö­hin­noit­telu tulee saada tasolle, jolla se on pääasial­li­nen ohjaus­keino puhtaa­seen ener­gi­aan siir­ty­mi­sessä eril­lis­ten tukien sijaan.

Toden­nä­köi­sesti EU:ssa ei lähi­vuo­sina pystytä teke­mään riit­tä­viä päätök­siä, jotta pääs­tö­oi­keus­jär­jes­telmä yksin johtaisi tarpeeksi nope­aan muutok­seen. Tästä syystä kokoo­mus on Suomen nykyi­sessä halli­tuk­sessa ajanut esimer­kiksi kivi­hii­len kiel­tä­mistä, biopolt­toai­nei­den sekoi­te­vel­voi­tetta liiken­tee­seen sekä pääs­tö­hin­noit­te­lua lämmi­tys­polt­toai­nei­den ja auto­jen vero­tuk­sessa. Suomen on jatket­tava määrä­tie­toista ilmas­to­po­li­tiik­kaansa myös vuoden 2030 jälkeen. Yhteis­kun­tamme tulisi lähes pääs­tö­tön vuoteen 2050 mennessä. Hiili­neut­raa­lius tultaisi siten saavut­ta­maan jo aiem­min nielu­jen vaiku­tus­ten ansiosta. Sitä varten on tehtävä päätök­siä jo lähi­vuo­sina.

2030-luvulla fossii­lista ener­giaa ja turpeen käyt­töä on korvat­tava pääosin vähen­tä­mällä polt­ta­malla tuote­tun ener­gian osuutta koko­nai­suu­des­saan. Sähkön­tuo­tan­nosta pääs­tö­töntä on jo nyt Suomessa noin 80 prosent­tia ja pohjois­maissa koko­nai­suu­des­saan jo 90 prosent­tia. Tule­vai­suu­dessa lämmön­tuo­tanto ja liikenne voivat hyvin nojata enem­män sähköön ja sitä hyödyn­tä­viin lämpö­pump­pui­hin, kunhan samalla kehi­te­tään kysyn­tä­jous­toa ja varas­toin­tia, joilla tasa­taan sähkön tuotanto- ja kulu­tus­huip­pu­jen eroja. Jos noin puoli miljoo­naa sähkö­läm­mit­teistä koti­ta­loutta olisi­vat kaikki hyödyn­tä­mässä sähkön hinta­vaih­te­luita, se riit­täisi kylmänä talvi­vuo­ro­kau­tena jo tasaa­maan sähkön tarpeen heilah­te­luita Lovii­san ydin­voi­ma­loi­den tehon verran. Vaiva­ton tekniikka on nyt olemassa - Suomessa maail­man kärki­päätä - mutta mieli­ku­vat ja sähkö­las­kun jäyk­kyys hidas­ta­vat ratkai­su­jen yleis­ty­mistä.

Suomi jatkaa eteen­päin ilmas­to­tais­te­lun esimerk­ki­maana. Keskei­sim­piä uusia puhtaita tekno­lo­gioita ja ratkai­suja kehi­te­tään Suomessa ja myydään kasvu­mark­ki­noille, joiden kehi­tys ratkai­see ilmas­ton­muu­tok­sen.

Suomi jatkaa eteen­päin ilmas­to­tais­te­lun esimerk­ki­maana.

Suomen ener­gia­po­li­tii­kan lähtö­koh­tana on, että ensin korva­taan tuon­ti­polt­toaine kivi­hii­len käyttö ja puoli­te­taan fossii­li­sen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. On aika katsoa jo pidem­mälle. Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ja turpeen merkit­tävä käyttö sähkön ja lämmön tuotan­nossa tulisi päät­tyä vuoteen 2040 mennessä. Ensi­si­jai­sesti tämän muutok­sen tulisi tapah­tua EU:n pääs­tö­kau­pan hinnan vaiku­tuk­sella tai esimer­kiksi pohjois­mai­sen sähkö­mark­kina-alueen pääs­tö­kau­pan lattia­hin­nalla. Muut mahdol­li­set ohjaus­kei­not on toteu­tet­tava pitkä­jän­tei­sesti ja niin tekno­lo­gia­neut­raa­listi kuin mahdol­lista. Täytyy huoleh­tia, että toimi­jat ehti­vät sopeu­tua ja mark­ki­nat löytä­vät kustan­nus­te­hok­kaim­mat ratkai­sut.

2030-luvun ener­gia­po­li­tii­kan on perus­tut­tava siihen, että fossii­li­set polt­toai­neet ja turve korva­taan muilla keinoin kuin bioener­gian kasvat­ta­mi­sella enti­ses­tään. Jo tule­valla halli­tus­kau­della uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tulee kohden­taa muihin kuin polt­toon perus­tu­viin ratkai­sui­hin

Suomen vero­tuk­sessa tulee siir­tää painoa työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen. Lämmi­tyk­sessä hiili­pääs­tön hinta tulee nousta pitkä­jän­tei­sen ohjel­man myötä asteit­tain ja myös turpeen ener­gia­käy­tön pitää tulla asteit­tain normaa­lin tasoi­sen veron piiriin. Uusien auto­jen vero­tus siir­re­tään koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Tavoit­teena on, että sähköä tai biokaa­sua käyt­tävä ajoneuvo on suoma­lai­selle fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto viimeis­tään 2030-luvulla.

Metsä­hak­kui­den sivu­vir­to­jen teho­kasta hyödyn­tä­mistä tulee kannus­taa sekä puura­ken­ta­mista ja muuta käyt­töä, jossa puuhun sitou­tu­nut hiili säilyy pitkään pois ilma­ke­hästä. Kanto­jen ener­gia­käyttö vapaut­taa ilmaan hiilen, joka muuten pysyisi maahan sidot­tuna erit­täin pitkään. Kanto­jen poltto tulee korvata kestä­väm­millä ratkai­suilla vuoteen 2025 mennessä.

Viih­tyisä kaupunki ei saa kohtuut­to­masti nojau­tua ruuh­kai­seen autoi­luun vaan pitää hakea hyvä tasa­paino autoi­lun, muiden liik­ku­mi­sen muoto­jen ja kaupun­ki­kult­tuu­rin välille. Kaik­kien ei tarvitse jättää autoa kotiin, mutta kun isompi osa jättää, ovat myös ruuh­kat ja park­kion­gel­mat pienem­mät. Auto­lii­ken­ne­teen sähköis­ty­mi­sen tulisi tapah­tua ensi­si­jai­sesti pääs­tö­jen hinnoit­te­lun kautta. Jois­sain tapauk­sissa tietyn tekno­lo­gian määrä­ai­kai­nen ja kohden­nettu tuki olisi kuiten­kin perus­teltu. Esimer­kiksi sähkö­käyt­töis­ten työsuh­deau­to­jen mata­lampi vero­tusarvo tai konver­sio­tuet ovat kiin­nos­ta­via keinoja kannus­taa vähä­pääs­töi­seen autoi­luun.

Kokoo­mus­lai­nen kaupunki tarjoaa mahdol­li­suuk­sia myös jaka­mis­ta­lou­teen sekä autot­to­maan tai taksi- ja jouk­ko­lii­ken­teen yhdis­tel­miin nojau­tu­vaan elämän­ta­paan. Pyöräi­lyyn kannus­te­taan parem­milla pyörä­teillä ja helpot­ta­malla pyöräi­lyn ja muiden liik­ku­mis­muo­to­jen yhdis­tel­miä.

Kokoo­mus­lai­nen kaavoi­tus antaa mahdol­li­suuk­sia yksi­löl­li­syy­teen ja kannus­taa luovuu­teen vähä­pääs­töi­sen asumi­sen ja arjen valin­noissa.

Tule mukaan ja kommen­toi!

Tämä keskus­te­lu­na­vaus raken­tuu kolmen vastuun ympä­rille: vastuu vesis­töistä, vastuu ilmas­tosta ja vastuu luon­non moni­muo­toi­suu­desta. Vastui­den toteut­ta­mi­seksi esitämme tavoit­teita, jotka ensi vaali­kau­della tulisi toteut­taa. Joil­ta­kin osin mennään jo yksi­tyis­koh­tiin, toisaalla ei. Tämä ei ole valmis ohjelma, vaan kutsumme nyt kaikki yhdessä teke­mään vastuul­lista poli­tiik­kaa ympä­ris­tön vuoksi. Kokoo­muk­selle luodaan ympä­ris­tö­oh­jelma ja näiden avaus­ten pohjalta käytävä keskus­te­lu­kin on osana sen valmis­te­lua. Haas­tamme nyt sinut esit­tä­mään omia ideoi­tasi tavoit­teista ja keinoista myös Kokoo­muk­sen netti­si­vuilla.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa