Kokoo­muk­sen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­kir­joi­tus
/​verkoston pj:t Anna-Kaisa Ikonen & Sari Rautio

Kunnat ympäri Suomen valmis­te­le­vat parhail­laan talous­ar­vioi­taan histo­rial­li­sen vaikeassa talous­ti­lan­teessa ja Koro­nan sumen­ta­mien näky­mien keskellä. Kunta­ta­lou­den on arvioitu heiken­ty­neen kulu­vana vuonna lähes kaksi miljar­dia euroa ja ensi vuonna sen on arvioitu heik­ke­ne­vän 1,7 miljar­dia.

Vaikeassa talous­ti­lan­teessa mennään usein liian helposti mekaa­ni­siin leik­kauk­siin tai veron­ko­ro­tuk­siin. Helpolta tuntuva veron­ko­ro­tus ei ole kestävä tie. Jos menot jatka­vat kasvua yhtä voimak­kaasti, veron­ko­ro­tuk­sia pitäisi tehdä harva se vuosi. Olen­naista on löytää keinoja käyt­tö­ta­lou­den meno­jen kasvun hillit­se­mi­seen. Ihmis­ten vero­ra­si­tus ei saa nousta, jotta työn­teon houkut­te­le­vuus ei enää laske.

Taloutta ei kuiten­kaan pidä tarkas­tella irral­laan toimin­nasta. Varhai­nen puut­tu­mi­nen ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen on keskei­nen pitkän aika­vä­lin keino hallita taloutta ja ennal­taeh­käistä ongel­mia. Siihen tulee jopa panos­taa. Kun hoitoon pääsee oikea-aikai­sesti ja saa avun terveys­a­se­malla, voidaan vält­tää raskaam­man erikois­sai­raan­hoi­don tarvetta. Kun lasten, nuor­ten ja perhei­den ongel­miin tarjo­taan varhai­sem­paa tukea esimer­kiksi perhe­työn muodossa, voidaan vält­tää sekä inhi­mil­li­sesti että talou­del­li­sesti raskaan lasten­suo­je­lun sijais­huol­lon ja huos­taan­ot­to­jen tarvetta. Tai kun vanhus saa oikean­laista apua kotiin, siir­tyy tarve muut­taa hoiva­ko­tiin. Tai kun mielen­ter­veyttä tuetaan jo ennen kuin on liian myöhäistä.

Talous­ar­vion valin­nat ovat arvo­va­lin­toja siitä, mitkä asiat ovat aidosti tärkeitä. Varhai­sen tuen ohella nyt on vält­tä­mä­töntä turvata myös yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä niillä keinoilla, mitä kunnilla on. On kaik­kien etu ja olen­naista myös kuntien rahoi­tus­poh­jalle, että yrityk­set selviä­vät tämän vaikean vaiheen yli ja kyke­ne­vät työl­lis­tä­mään.

Juuri nyt tarvi­taan katsetta pidem­mälle, eikä vain yli akuu­tin talous­krii­sin. Tarvi­taan sekä hyvin­voin­nin edis­tä­mistä että moni­puo­lista elin­voi­man vahvis­ta­mista. Leik­kauk­set ja veron­ko­ro­tuk­set eivät ole ainoa tie talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sessa, vaik­ka­kin rönsy­jen karsi­mista ja luopu­mi­sen kykyä­kin tarvi­taan. Ennen kaik­kea nyt on tarvetta rohkeu­delle uusille teke­mi­sen tavoille, joilla saadaan sekä hillit­tyä meno­jen kasvua että vastat­tua ihmis­ten palve­lu­tar­pei­siin.

Kuntien vaike­aan yhtä­löön tarvi­taan myös halli­tuk­sen vetoa­pua: nyt ei todel­la­kaan ole aika säätää kunnille uusia velvoit­teita vaan keven­tää niitä. Kuntia tarvi­taan jatkos­sa­kin mahdol­lis­ta­maan ihmis­ten hyvin­voin­tia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa