Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Kokoo­muk­sen talous­po­liit­ti­nen ohjelma: Nyt on aika lait­taa talous kuntoon

Kokoo­muk­sen talous­po­liit­ti­nen ohjelma: Nyt on aika lait­taa talous kuntoon

Julkaistu:

1. HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN
RAHOITUS KESTÄVÄLLE POHJALLE

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on turvata hyvin­voin­nin kasvu ja suoma­lai­sille tärkeim­pien palve­lui­den tule­vai­suus. Tämä edel­lyt­tää Suomen julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista seuraa­van kahden vaali­kau­den aikana. Toivomme, että myös muut puolu­eet ovat valmiita sitou­tu­maan tähän.

Julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­nen on johtu­nut nopeasti kasva­neista julki­sista menoista. Rahaa on kulu­neen vaali­kau­den aikana laitettu koro­na­krii­sin hoidon ja turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­sen lisäksi miljar­di­kau­palla myös muihin meno­koh­tei­siin aivan alku­met­reiltä lähtien. Lähes 40 miljar­din euron alijää­miä ei voi perus­tella vain koro­nalla ja Venä­jän hyök­käys­so­dalla Ukrai­naan. 

Halli­tuk­selta on puut­tu­nut kyky lait­taa julki­sen menot tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Kun uusia tärkeitä meno­koh­teita on tullut, halli­tus ei ole pysty­nyt hillit­se­mään menoja missään vähem­män tärkeässä. Tämä on johta­nut alijää­mien paisu­mi­seen ja yhteis­kun­nan krii­sin­sie­to­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen.

Tuleva vaali­kausi on ratkai­seva velkaan­tu­mis­ke­hi­tyk­sen pysäyt­tä­mi­seksi. Suoma­lai­set ansait­se­vat halli­tuk­sen, joka kyke­nee vastuul­li­seen talou­den­pi­toon ja rohke­aan kasvu­po­li­tiik­kaan. Tässä ohjel­massa esite­tään kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set tule­van halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kan tavoit­teiksi sekä keskei­sistä refor­meista niihin pääse­mi­seksi. Kannus­tamme muita puolueita samaan. Kokoo­muk­selle kynnys­ky­sy­mys on, että seuraava halli­tus lait­taa Suomen talou­den kuntoon.

Kokoo­muk­sen mielestä seuraa­van halli­tuk­sen on laadit­tava ja toteu­tet­tava suun­ni­telma, joka tasa­pai­not­taa julki­sen talou­den seuraa­van kahden vaali­kau­den aikana. Seuraa­van vaali­kau­den aikana valtion, hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien taloutta tasa­pai­no­te­taan suoraan kuudella miljar­dilla eurolla. Raken­teel­li­silla työl­li­syyttä vahvis­ta­villa päätök­sillä tavoi­tel­laan 100 000 uutta työl­listä, joka vahvis­taisi julkista taloutta yli kahdella miljar­dilla eurolla.

Tule­van vaali­kau­den aikana käyn­nis­te­tään rohkeita raken­ne­uu­dis­tuk­sia, jotka paran­ta­vat työl­li­syyttä ja tuot­ta­vuutta sekä vauh­dit­ta­vat talous­kas­vua. Raken­ne­uu­dis­tuk­silla tavoi­tel­laan meno­jen kasvun hidas­tu­mista kahden vaali­kau­den aikana. Menoja sopeu­te­taan etupai­not­tei­sesti sääs­tä­mällä vähem­män tärkeistä kohteista sekä jarrut­ta­malla indek­sejä.

Kokoo­mus ei halua tasa­pai­not­taa julkista taloutta koti­ta­louk­sien kustan­nuk­sella kiris­tä­mällä vero­tusta. Vaih­toeh­toina ovat sääs­töt ja työl­li­syys­kei­not. Vain näin velka­kierre voidaan pysäyt­tää.

Tasa­pai­no­tus­toi­mien lopul­li­nen mitta­kaava on määri­tel­tävä halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin arvioi­den mukaan siten, että se riit­tää saavut­ta­maan asete­tut tavoit­teet. Halli­tus­oh­jel­man laati­mi­sessa hyödyn­ne­tään myös valtio­va­rain­mi­nis­te­riön meno- ja raken­ne­kar­toi­tusta. Halli­tus­oh­jel­maa on ryhdyt­tävä raken­ta­maan talous­po­li­tii­kan raamista.

Talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den toteu­tu­mista on seurat­tava vaali­kau­den aikana vuosit­tain kehys- ja budjet­ti­rii­hissä. Jos tavoit­teet eivät näytä toteu­tu­van, tehdään täyden­tä­viä päätök­siä niiden saavut­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus tasa­pai­not­taisi julkista taloutta vauh­dit­ta­malla talous­kas­vua, nosta­malla työl­li­syy­sas­tetta, toteut­ta­malla raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia sekä karsi­malla julki­sen sekto­rin vähi­ten tärkeitä menoja. Myös vero­po­li­tii­kan on tuet­tava talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista.

Talous­po­li­tii­kan koko­nai­suu­det:

  • Talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen ja kilpai­lun edis­tä­mi­nen
  • Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen ja työelä­män uudis­ta­mi­nen
  • Suorat meno­sääs­töt ja raken­teel­li­set uudis­tuk­set
  • Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen

2. TALOUSKASVUN VAUHDITTAMINEN
JA KILPAILUN EDISTÄMINEN

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on vauh­dit­taa talous­kas­vua vähin­tään 0,5 %-yksik­köä vuosit­tain. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi Kokoo­mus paran­taa työmark­ki­noita, kehit­tää mark­ki­noi­den toimin­taa, paran­taa yrit­tä­jyy­den ja omis­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä sekä panos­taa osaa­mi­seen ja inno­vaa­tioi­hin. 

Suomi tarvit­see harkit­tuja lisä­pa­nos­tuk­sia osaa­mi­seen ja inno­vaa­tioi­hin muun muassa nosta­malla TKI-rahoi­tusta kohti 4 prosent­tia BKT:sta ja pääomit­ta­malla valtion omai­suu­della korkea­kou­luja. Kokoo­mus haluaa huoleh­tia myös varhais­kas­va­tuk­sen, perus­o­pe­tuk­sen, toisen asteen koulu­tuk­sen sekä korkea­kou­lu­jen riit­tä­vistä resurs­seista.

Kokoo­mus uudis­taisi sään­te­lyä ja suju­voit­taisi lupa­pro­ses­seja inves­toin­tien houkut­te­le­mi­seksi. Haluamme purkaa tarpee­tonta sään­te­lyä, joka nostaa mark­ki­noille tulon kynnystä sekä heiken­tää mahdol­li­suuk­sia inves­toin­neille, tuot­ta­vuu­delle ja talous­kas­vulle. 

Reilu kilpailu avoi­milla mark­ki­noilla on paras keino kannus­taa yrityk­siä paran­ta­maan palve­luita ja laske­maan hintoja. Paran­ta­malla kilpai­lua voidaan myös vahvis­taa julkista taloutta. Siksi Kokoo­mus avaisi mark­ki­noita ja toteut­taisi kunnian­hi­moi­sen reilun kilpai­lun ohjel­man.

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa koti­mai­sen yrit­tä­jyy­den, omis­ta­mi­sen, sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä sekä suoma­lais­ten yritys­ten vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia. Haluamme varmis­taa yrityk­sille kannus­ta­van, vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön ja vero­tuk­sen. 

Kokoo­mus haluaa laatia koko­nais­val­tai­sen valtion rahoi­tus­toi­min­taa ohjaa­van stra­te­gian ja uudel­leen­koh­den­taisi julkis­ten toimi­joi­den osal­lis­tu­mista rahoi­tus­mark­ki­noilla kasvun kannalta tarpeel­li­seen toimin­taan. Valtion omai­suutta voidaan tarvit­taessa hyödyn­tää kasvun kannalta tarpeel­li­siin inves­toin­tei­hin.

Kokoo­mus haluaa varmis­taa toimi­vat liiken­neyh­tey­det ja tieto­lii­ken­neyh­tey­det koko Suomeen. Vauh­dit­tai­simme myös digi­ta­li­saa­tion ja data­ta­lou­den mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mistä. Kestä­vän kasvun Suomi edel­lyt­tää myös asun­to­po­li­tii­kan uudis­ta­mista, jotta suoma­lai­set voivat suju­vasti muut­taa töiden perässä sinne, minne uudet työpai­kat synty­vät. Haluamme tehdä Suomesta puhtaan, edul­li­sen ja toimi­tus­var­man ener­gian sekä vihreän teol­li­suu­den suur­val­lan.

Toimen­pi­teet: 

  • TKI-rahoi­tus: Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus 4 prosent­tiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Paran­ne­taan yritys­ten TKI-vero­kan­nus­tinta yksi­tyis­ten TKI-inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seksi.
  • Korkea­kou­lu­tus: Vahvis­te­taan tieteen ja tutki­muk­sen rahoi­tusta. Toteu­te­taan vaali­kau­den mittai­nen ohjelma, jossa korkea­kou­luja pääomi­te­taan valtion omai­suu­della yhteensä miljar­dilla eurolla ja vähin­tään puolella miljar­dilla yksi­tyistä rahaa. Kasva­te­taan korkea­kou­lu­tet­tu­jen osuutta väes­töstä. Vuoteen 2030 mennessä 50 % ikäluo­kasta suorit­taa korkea­kou­lu­tut­kin­non.
  • Sään­tely: Uudis­te­taan kaavoi­tus-, lupa- ja vali­tus­pro­ses­seja inves­toin­tien suju­voit­ta­mi­seksi. Ohja­taan lisää resurs­seja kaavoi­tuk­seen, raken­nus­val­von­taan, ympä­ristö- ja vesi­lu­pa­vi­ran­omai­sille sekä hallinto-oikeuk­sille proses­sien nopeut­ta­mi­seksi. Tehdään sään­te­lyyn aina tarvit­taessa yritys­vai­ku­tus­ten arviointi.
  • Kilpailu: Pure­taan mark­ki­noille tulon esteitä, lisä­tään yritys­ten välistä kilpai­lua, keven­ne­tään sään­te­lyä ja pure­taan tarpeet­to­mia normeja. Uudis­te­taan alko­ho­li­po­li­tiik­kaa, raide­lii­ken­teen kilpai­lua, raha­pe­li­jär­jes­tel­mää, julki­sia hankin­toja ja apteek­ki­sään­te­lyä vastuul­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den hengessä. Vahvis­te­taan kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­ton resurs­seja kilpai­lua vahin­goit­ta­van toimin­nan valvo­mi­seen sekä raja­taan julki­so­mis­teis­ten yhtiöi­den kilpai­lua toimi­villa mark­ki­noilla. 
  • Omis­ta­mi­nen: Paran­ne­taan omis­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä, kannus­te­taan omaeh­toi­seen sääs­tä­mi­seen ja vahvis­te­taan yritys­ten rahoi­tuk­sen saata­vuutta käyn­nis­tä­mällä koti­mai­sen omis­ta­juu­den ohjelma. Laajen­ne­taan osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa, pois­te­taan sen maksi­mi­si­joi­tus­raja ja otetaan käyt­töön vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili. Paran­ne­taan talous­osaa­mista.
  • Rahoi­tus­mark­ki­nat: Uudis­te­taan suoma­lai­sia rahoi­tus­mark­ki­noita ja -sään­te­lyä kasvun ja vauras­tu­mi­sen vauh­dit­ta­mi­seksi. Kehi­te­tään yritys­ra­hoi­tuk­sen työka­luja ja varmis­te­taan yritys­ten riit­tävä inves­toin­ti­ra­hoi­tus.
  • Vienti: Jatke­taan EU:n sisä­mark­ki­noi­den syven­tä­mistä ja kansain­vä­li­sen kaupan vapaut­ta­mista Suomen vien­ti­mah­dol­li­suuk­sien edis­tä­mi­seksi. Vähen­ne­tään riip­pu­vuutta dikta­tuu­reista. Turva­taan vähin­tään Suomen kilpai­li­ja­mai­den tasoi­sen vien­ti­ra­hoi­tuk­sen.
  • Liikenne: Lyhen­ne­tään tie- ja raide­ver­kon korjaus­vel­kaa ja huoleh­di­taan meri- ja lento­yh­teyk­sistä. Mahdol­lis­te­taan toimiva lähi­ju­na­lii­kenne uusille kaupun­ki­seu­duille, kehi­te­tään nopeam­pia raideyh­teyk­siä ja edis­tämme raide­lii­ken­teen kilpai­lua.
  • Digi­ta­li­saa­tio: Otetaan kiinni digi­ta­li­saa­tion ja data­ta­lou­den mahdol­li­suuk­sista. Vauh­di­te­taan kasvua edis­tä­mällä erityi­sesti pk-yritys­ten datao­saa­mista ja digi­ta­li­saa­tiota sekä inves­toin­teja nopei­siin yhteyk­siin, tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Huoleh­di­taan maan­laa­jui­sesta tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rista. Paran­ne­taan julki­sia palve­luita digi­ta­li­saa­tion avulla ja avataan julki­sen sekto­rin dataa tuke­maan uusien inno­vaa­tioi­den synty­mistä.
  • Asumi­nen: Pois­te­taan asunn­ot­to­muutta kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat vuokra-asun­not niitä eniten tarvit­se­ville. Hillit­semme asumi­sen hinta­ke­hi­tystä lisää­mällä tontti- ja asun­to­tar­jon­taa. Uudis­te­taan asumis­tu­ki­jär­jes­tel­män sekä maan­käy­tön ja raken­ta­mi­sen sään­te­lyn. Tiivis­te­tään valtion ja kaupun­kien välistä kump­pa­nuutta.
  • Ener­gia: Vauh­di­te­taan puhtaan ener­gian inves­toin­teja ja suju­voi­te­taan luvi­tusta. Laadi­taan Suomeen vety­stra­te­gia tuke­maan siir­ty­mää kohti kestä­viä ener­gia­rat­kai­suja ja tuke­maan inves­toin­teja uudis­ta­malla ydin­e­ner­gia­laki nopealla aika­tau­lulla, aset­ta­malla lähtö­koh­tai­sesti myön­tei­nen kanta uusille ydin­e­ner­gia­hank­keille (mukaan lukien pieny­din­voima) sekä helpot­ta­malla tuuli­voi­man kaavoi­tus- ja luvi­tus­pro­ses­seja.
  • Hiili­kä­den­jälki: Pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­den lisäksi asete­taan tavoite elin­kei­noe­lä­män hiili­kä­den­jäl­jelle puhtaan vien­ti­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­seksi.
  • Kaupun­git:Otetaan suuret kaupun­git kump­pa­neiksi kasvun luomi­seen.

3. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN
JA TYÖELÄMÄN UUDISTAMINEN

Suoma­lais­ten elin­ta­son paran­ta­mi­seksi, kestä­vän kasvun vauh­dit­ta­mi­seksi ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den rahoi­tus­poh­jan turvaa­mi­seksi Kokoo­muk­sen tavoit­teena on 80 prosen­tin työl­li­syy­saste vuoteen 2031 mennessä. Seuraa­valla vaali­kau­della on toteu­tet­tava uudis­tuk­set työli­syy­sas­teen nosta­mi­seksi vähin­tään 100 000 työl­li­sellä. 

Myös tehty­jen työtun­tien määrää pyri­tään kasvat­ta­maan. Työl­li­syy­den kasvulla tavoi­tel­laan julki­sen talou­den vahvis­tu­mista yli 2 miljar­dilla eurolla. Halli­tus­oh­jel­man toimen­pi­tei­den vaiku­tuk­sesta työl­li­syy­teen ja julki­seen talou­teen on perus­tut­tava valtio­va­rain­mi­nis­te­riön puolu­eet­to­maan selvi­tyk­seen.

Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää muun muassa työn­teon kannus­ti­mien paran­ta­mista, kannus­tin­louk­ku­jen purka­mista, työl­lis­tä­mi­sen helpot­ta­mista paikal­lista sopi­mista lisää­mällä ja työvoi­ma­pal­ve­lui­den kehit­tä­mistä. Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin suju­voit­ta­mista sekä siihen voimal­li­sesti kannus­ta­mista. 

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on maail­man paras työelämä. Tämä edel­lyt­tää työelä­män tasa-arvon, työky­vyn ja työhy­vin­voin­nin vahvis­ta­mista. 

Toimen­pi­teet:

Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa: Työvoi­ma­pal­ve­luita uudis­te­taan vastaa­maan parem­min yksi­löi­den tarpeita. Tukea kohden­ne­taan erityi­sesti pitkä­ai­kais­työt­tö­mille. Osatyö­ky­kyis­ten työelä­mään osal­lis­tu­mi­selle muodos­te­taan jous­ta­vat väylät. Työssä jaksa­mista ja jatku­vaa oppi­mista tuetaan. Arvioi­daan aiem­min hanki­tun osaa­mi­sen laajem­paa tunnis­ta­mista päte­vyy­den osoit­ta­mi­seksi, jotta työstä työhön siir­ty­mää voitai­siin vauh­dit­taa. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen toteu­tu­mista seura­taan ja tarvit­taessa toteu­te­taan uusia refor­meja työelä­män tasa-arvon ja vanhem­pain­va­pai­den tasa-arvoi­sem­man jakau­tu­mi­sen edis­tä­mi­seksi. Jatke­taan varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista ja luodaan polku maksut­to­maan varhais­kas­va­tuk­seen. Työl­li­syys­vai­ku­tus 9 000.

Uudis­te­taan työmark­ki­nat: Mahdol­lis­te­taan kaikille työn­te­ki­jöille reilu paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikilla työpai­koilla. Työlain­sää­dän­nöstä tulee pois­taa järjes­täy­ty­mät­tö­miä, yleis­si­to­vaa työeh­to­so­pi­musta noudat­ta­via yrityk­siä koske­vat sopi­mi­sen kiel­lot. Selvi­te­tään vähim­mäi­seh­to­jen kirjaa­mista lakiin, sillä kasva­vissa määrin on aloja, joilla ei ole valta­kun­nal­lista työeh­to­so­pi­musta tai se ei täytä yleis­si­to­vuu­den ehtoja. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta. Työl­li­syys­vai­ku­tus 15 000.

Vahvis­te­taan kansain­vä­listä rekry­toin­tia: Työpe­räi­sen maahan­muu­ton kasvat­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä inves­toin­tien, kasvun ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sen turvaa­mi­seksi. Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­massa (2020) määri­tel­lyt toimen­pi­teet sekä muut kustan­nus­te­hok­kaat toimen­pi­teet osaa­van työvoi­man houkut­te­le­mi­seksi. Pois­te­taan vanha­kan­tai­nen tarve­har­kinta, luodaan reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaatti sekä nopeu­te­taan maahan­muu­ton lupa­pro­ses­seja sekä keskit­tää työ- ja koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton yhteen yksikköön.Työllisyysvaikutuksen tavoite 15 000.

Pure­taan kannus­tin­louk­kuja: Tulon­siir­to­jen on turvat­tava riit­tävä toimeen­tulo työt­tö­myy­den aikana, mutta kannus­tet­tava aktii­vi­seen työn­ha­kuun. Kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen on kohdis­tet­tava tulon­siir­toi­hin ja henki­löi­hin, joiden kohdalla työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on korkeampi. Esimer­kiksi ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva sisäl­tää merkit­tä­viä kannus­tin­louk­kuja (esim. sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean puheen­joh­ta­jisto, 2022 ja ETLA, 2022). Ansio­si­don­nai­nen porras­te­taan työt­tö­myy­den keston mukaan ja lyhen­ne­tään. Lisäksi ansio­si­don­nai­nen laajen­ne­taan kaikille palkan­saa­jille. Käydään tulon­siir­to­jär­jes­telmä muilta osin läpi ja pure­taan esimer­kiksi työmark­ki­na­tu­keen, toimeen­tu­lo­tu­keen ja asumis­tu­keen liit­ty­viä kannus­tin­louk­kuja. Ulos­o­ton suojao­saa koro­te­taan ja sovi­tel­lun työt­tö­myys­päi­vä­ra­han suojao­saa noste­taan pysy­västi. Lope­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen työt­tö­myy­den ajalta. Tule­valla vaali­kau­della tulon­siir­to­jär­jes­tel­mää on uudis­tet­tava vastik­keel­li­sen ja kannus­ta­van Kokoo­muk­sen yleis­tur­va­mal­lin suun­taan (Kokoo­mus, 2018). Työl­li­syys­vai­ku­tus 42 000.

Pienen­ne­tään vero­kii­laa: Työn vero­tusta keven­ne­tään kaikissa tulo­luo­kissa. Veron­ke­ven­nys­ten staat­ti­set vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen kate­taan koko­naan kiris­tä­mällä vähem­män haital­li­sia veroja sekä vähen­tä­mällä julki­sia menoja. Veron­ke­ven­nys­ten dynaa­mi­set vaiku­tuk­set ohja­taan julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nystä paran­ne­taan työn vero­kii­lan madal­ta­mi­seksi. Työn vero­tuk­seen voidaan tehdä muita tarpeel­li­sia muutok­sia esimer­kiksi työpe­räi­sen korkean osaa­mi­sen houkut­te­le­mi­seksi. Toteu­te­taan kaikki budjet­ti­vai­ku­tuk­sel­taan neut­raa­lit työn vero­tuk­seen kohdis­tu­vat uudis­tuk­set, jotka paran­ta­vat työn teke­mi­sen kannus­ti­mia. Työl­li­syys­vai­ku­tus 16 000.

Työurien piden­tä­mien: Työuria piden­ne­tään alku- ja loppu­päästä. Työssä jaksa­mista ja työelä­mässä pysy­mi­sen kannus­ti­mia vahvis­te­taan. Arvioi­daan niin sanot­tua Singa­po­ren mallia työssä pysy­mi­sen kannus­ti­mien vahvis­ta­mi­seksi. Kokoo­mus haluaa piden­tää työuria lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kokeil­laan vero­kan­nus­ti­mia työurien alku- ja loppu­päässä tuke­maan työurien piden­ty­mistä. Työl­li­syys­vai­ku­tus 19 000.

4. SUORAT MENOSÄÄSTÖT
JA RAKENTEELLISET UUDISTUKSET

Hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus­poh­jan vahvis­ta­mi­seksi tule­valla kaudella valtion, hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien taloutta vahvis­te­taan netto­mää­räi­sesti kuudella miljar­dilla eurolla. Halli­tus­oh­jel­man laati­mi­sessa hyödyn­ne­tään valtio­va­rain­mi­nis­te­riön meno- ja raken­ne­kar­toi­tusta. Julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen aloi­te­taan välit­tö­mästi ja toteu­te­taan etupai­noi­sesti.

Kokoo­mus ei sulje mitään kohdetta sääs­tö­toi­men­pi­tei­den ulko­puo­lelle, mutta pitää erityis­suo­je­lussa koulu­tuk­sen, puolus­tuk­sen, oikeus­lai­tok­sen ja turval­li­suu­den määrä­ra­hoja.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut TKI-meno­jen nosta­mi­seen 4 %:n brut­to­kan­san­tuot­teesta, osaa­mis­ta­son nosta­mi­seen sekä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mi­seen esimer­kiksi tera­pia­ta­kuun toteut­ta­malla. Kokoo­mus haluaa pitää huolta sisäi­sen ja ulkoi­sen turval­li­suu­den riit­tä­vistä resurs­seista poik­keuk­sel­li­sina aikoina.

Mikäli meno­sääs­töissä ei onnis­tuta, panos­tuk­sia ei voida toteut­taa. Meno­sääs­töt ja harki­tut kohden­nuk­set mitoi­te­taan siten, että tavoite kuuden miljar­din netto­mää­räi­sistä sääs­töistä saavu­te­taan. Vaali­kau­den aikana muut meno­li­säyk­set rahoi­te­taan uudel­leen­koh­den­nuk­sina.

Toimen­pi­teet:

Indek­si­jar­rut: Noin 60 % kaikista valtion menoista kasvaa auto­maat­ti­sesti hinto­jen nousun mukana. Kokoo­muk­sen mielestä julkis­ten meno­jen indek­si­si­don­nai­suuk­sien tarpeel­li­suutta tulee arvioida ja siir­tyä tarpeel­li­silta osin harkin­nan­va­rai­siin määrä­ra­ha­ko­ro­tuk­siin tai hidas­taa indek­sien kehi­tystä meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi. Kokoo­mus ei muut­taisi indek­si­ko­ro­tuk­sia esimer­kiksi puolus­tuk­sen ja koulu­tuk­sen määrä­ra­ho­jen osalta. Kokoo­muk­sen mielestä esimer­kiksi työt­tö­myys­tur­van taso ei saisi kasvaa palk­ka­ta­soa nopeam­min, jotta työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­met eivät heik­kene.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd. 

Yritys- ja elin­kei­no­tuet: Yritys- ja elin­kei­no­tu­kien vähen­tä­mi­nen on ollut usean halli­tuk­sen tehtä­vänä. Kokoo­mus on sitou­tu­nut tehok­kaam­paan yritys­tu­kien koko­nai­suu­teen ja on esit­tä­nyt konkreet­ti­set suorien tukien ja vero­tu­kien leik­kauk­sia vaih­toeh­to­bud­je­tissa 440 miljoo­nalla eurolla (Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä 2022). Yritys­tu­kia kohden­ne­taan yllä­pi­tä­vistä tuista uudis­ta­viin. Tukien tarkas­te­lussa arvioi­daan niin tukien tasoa kuin kohden­tu­mista. 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Julki­sen hallin­non tehok­kuus­oh­jelma: Kokoo­mus käyn­nis­tää koko julkista taloutta koske­van hallin­non tehok­kuus­oh­jel­man. Valtion budje­tin toimin­ta­me­no­jen ja muiden hallin­non sääs­tö­jen ulko­puo­lelle raja­taan maan­puo­lus­tuk­sen, raja­tur­val­li­suu­den, sisäi­sen turval­li­suu­den, oikeus­lai­tok­sen sekä tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen toimin­ta­me­not. Valtiolta eläköi­tyy ja siir­tyy muihin tehtä­viin vuosit­tain keski­mää­rin noin 6000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2030 mennessä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan valtion, kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den tila­kus­tan­nuk­sissa on lähes miljar­din euron sääs­tö­po­ten­ti­aali (VM 2022). Digi­ta­li­soi­daan julkista hallin­toa ja proses­seja. Esimer­kiksi Tans­kassa on saavu­tettu noin 260 miljoo­nan euron säästö viran­omais­pos­tin kuluissa luomalla lain­sää­dän­nöl­li­set puit­teet digi­taa­li­selle posti­laa­ti­kolle (Digi­ta­li­se­ringss­ty­rel­sen, 2023). 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd.

Muut meno­sääs­töt: Talous­ar­vio­pro­ses­sissa hallin­no­na­lo­jen menot asete­taan tärkeys­jär­jes­tyk­seen ja tingi­tään vähem­män tärkeistä menoista. Kokoo­mus ei kohdis­taisi sääs­töjä esimer­kiksi koulu­tuk­seen, turval­li­suu­teen tai oikeus­lai­tok­seen. Muutoin kaikki menot tulee arvioida. Yritys­tu­kien karsi­mi­sen lisäksi Kokoo­mus esitti vaih­toeh­to­bud­je­tissa suoria kohden­net­tuja sääs­tö­toi­mia noin 450 miljoo­naa euroa.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd.

Julki­set hankin­nat ja kilpai­lu­tus: Julki­silla hankin­noilla on edis­tet­tävä toimi­vien mark­ki­noi­den ja reilun kilpai­lun synty­mistä. Julki­sia hankin­toja tehdään vuosit­tain noin 45 miljar­dilla eurolla (VM 2022). Kilpail­luilta mark­ki­noilta hankin­toja tehdään kuiten­kin vain noin 30 miljar­dilla (Meri­salo ym., 2021). Suurin osuus hankin­noista tehdään sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa (Tukiai­nen & Jääs­ke­läi­nen, 2019). Tutki­mus­ten mukaan keski­mää­rin yksi tarjous enem­män kilpai­lu­tuk­sessa laskisi hintoja 5 % (Jääs­ke­läi­nen & Tukiai­nen, 2019), joka tarkoit­taa noin 1,5 miljar­din sääs­töä. Hankin­toja tulee tehdä enem­män kilpail­lulta mark­ki­na­sek­to­rilta ja hankin­toja inhouse-yhtiöiltä karsia. Hankin­ta­la­kia uudis­te­taan, hankin­to­jen kilpai­lu­tusta paran­ne­taan ja kilpai­lu­vi­ran­omai­sen resurs­seja vahvis­te­taan. 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Asumis­tuen uudis­ta­mi­nen: Asumis­tu­ki­me­not ovat kasva­neet miljar­dilla eurolla kymme­nessä vuodessa. Asumis­tuen saajien määrä on kasva­nut lähes 80 000:lla. Noin 60 % vuokra-asun­to­kun­nista saa asumis­tu­kea. Kokoo­muk­sen mielestä asumis­tu­keen tulee toteut­taa refor­mit, joilla tuki kohden­ne­taan sitä eniten tarvit­se­ville.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Laaduk­kaat ja kustan­nus­te­hok­kaat sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut: Palve­lu­tarve kasvaa merkit­tä­västi tule­vina vuosina, mikä tarkoit­taa kustan­nus­ten nousua joka tapauk­sessa. Kustan­nus­ten kasvua on kyet­tävä hillit­se­mään samalla huoleh­tien palve­lui­den saata­vuu­desta ja laadusta. Rahoi­tus­ma­lilla on ohjat­tava alueita parhai­den käytän­tei­den käyt­töön­ot­toon kaik­kialla Suomessa. Esimer­kiksi Hyvin­voin­tia­lo­jen liitto HALI (2022) on laske­nut, että mikäli kallein kunta­puo­li­kas olisi pääs­syt yksik­kö­kus­tan­nuk­sissa medi­aa­ni­kun­nan tasolle, olisi julki­sessa talou­dessa saavu­tettu miljar­din euron säästö tinki­mättä palve­lu­ta­sosta. Toimiva moni­tuot­ta­ja­malli paran­taa tuot­ta­vuutta ja palve­lui­den laatua.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd.

Työl­li­syys­re­for­mien suorat vaiku­tuk­set: Kokoo­mus on esit­tä­nyt mitta­vat työmark­ki­noita uudis­ta­vat, työvoi­ma­pal­ve­luita vahvis­ta­vat ja kannus­tin­louk­kuja purka­vat uudis­tuk­set vaih­toeh­to­bud­je­tissa. Uudis­tuk­sien yhteen­las­ke­tut suorat vaiku­tuk­set ovat noin 550 miljoo­naa euroa. 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Muut raken­teel­li­set refor­mit: Kokoo­mus toteut­taisi julki­sia menoja vähen­tä­viä tai tuloja lisää­viä refor­meja, kuten raha­pe­li­jär­jes­tel­män ja valtion omis­ta­ja­po­li­tii­kan uudis­ta­mi­sen. Halli­tus­oh­jel­man laati­mi­sessa tulee lisäksi hyödyn­tää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön raken­ne­kar­toi­tusta. 

5. VEROTUKSEN
PAINOPISTEEN SIIRTÄMINEN

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on yksin­ker­tai­nen ja läpi­nä­kyvä vero­jär­jes­telmä sekä laaja vero­pohja ja matala koko­nais­ve­roaste. Haluamme siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta pääs­tö­jen, hait­to­jen ja kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tus, joka vahvis­taa julkista taloutta. Ekono­mis­tien mukaan ansio­tu­lo­ve­ron keven­nyk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Kun ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nys rahoi­te­taan koko­naan kiris­tä­mällä vähem­män haital­li­sia veroja, ohjau­tu­vat dynaa­mi­set vaiku­tuk­set koko­naan julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seen.

Kokoo­muk­sen vero­po­li­tii­kan tavoit­teena on talous­kas­vun ja työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen. Koko­nais­ve­roas­tetta on pyrit­tävä siksi vaali­kau­den aikana laske­maan. Vero­tusta ja sosi­aa­li­tur­vaa on yhteen­so­vi­tet­tava työn­teon kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seksi. Vero­po­li­tii­kan on oltava enna­koi­ta­vaa inves­toin­tiym­pä­ris­tön vakau­den turvaa­mi­seksi. 

Kokoo­mus haluaa keven­tää ansio­tu­lo­ve­ro­tusta. Keven­nys on kohdis­tet­tava kaik­kiin tulo­luok­kiin työn­teon kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi. Lisäksi ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen on tehtävä ansio­ta­son nousua vastaava tarkis­tus vuosit­tain tai inflaa­tiota vastaava tarkis­tus, jos inflaa­tio kasvaa ansio­ta­soa nopeam­min. 

Toimen­pi­teet: 

  • Ansio­tu­lo­vero: Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 1,0 miljar­dilla eurolla. Keven­nys kohdis­te­taan kaik­kiin tulo­luok­kiin työn­teon kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi. Rahoi­te­taan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen vähem­män haital­li­silla veroilla. 
  • Koti­ta­lous­vä­hen­nys: Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi ja toteu­te­taan senio­rei­den koro­tettu koti­ta­lous­vä­hen­nys.
  • Kulu­tus­ve­rot: Otetaan käyt­töön uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero, kiris­te­tään tupak­ka­ve­roa ja koro­te­taan alko­ho­li­ve­roa samalla, kun alko­ho­li­po­li­tiik­kaa libe­ra­li­soi­daan. Selvi­te­tään liiken­teen, ener­gian ja muun kulu­tuk­sen vero­tuk­sen tule­vai­suutta vero­ker­ty­män pienen­tyessä liiken­teen sähköis­ty­mi­sen ja fossii­li­sen ener­gian­tuo­tan­non syrjäy­ty­mi­sen myötä.
  • Vero­poh­jien tiivis­tä­mi­nen ja harmaan talou­den torjunta: Tiivis­te­tään vero­poh­jaa tarkas­te­le­malla kriit­ti­sesti olemassa olevien vero­tu­kien tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suutta.. Pois­te­taan työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus ja jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keus. Tehdään tiivistä kansain­vä­listä yhteis­työtä ja tiedon­vaih­toa tehok­kaan veron­kan­non varmis­ta­mi­seksi.
  • Yritys- ja elin­kei­no­ve­ro­tus: Selvi­te­tään tarpeita ja keinoja yrit­tä­jyy­den ja riskin­o­ton vero­tuk­sen paran­ta­mi­seksi. Yritys­ten vero­tus on pidet­tävä kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sellä tasolla, eikä yritys­ten vero­tusta tule kiris­tää.
  • Yritys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­set: Selvi­te­tään keinoja helpot­taa yritys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­sia, jotta turva­taan yritys­toi­min­nan, inves­toin­tien ja työpaik­ko­jen jatku­vuus.
  • Varain­siir­to­vero: Selvi­te­tään keinoja asun­non varain­siir­to­ve­ron korvaa­mi­seksi fiskaa­li­sesti neut­raa­lilla ja työl­li­syy­delle vähem­män haital­li­sella keinolla.
  • TKI-vähen­nys: Toteu­te­taan laaja yritys­ten tutki­mus-, tuote­ke­hi­tyk­sen ja inno­vaa­tio­toi­min­nan vero­kan­nus­tin. Lisä­tään vähen­nyk­seen meka­nismi, joka mahdol­lis­taa sen välit­tö­män hyödyn­tä­mi­sen myös alku­vai­hees­saan tappiol­li­sille star­tup-yrityk­sille

6. TILANNEKUVA

Tule­van halli­tuk­sen yhteis­työn tärkein lähtö­kohta on jaettu tilan­ne­kuva. Halli­tuk­sella tulee olla yhtei­nen käsi­tys siitä, mikä on julki­sen talou­den tila ja mitä muutok­sen teke­mi­nen edel­lyt­tää. Halli­tus­puo­luei­den tulee nojata päätök­sen­teossa yhtei­seen tieto­poh­jaan.

JULKINEN TALOUS

Julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­nen on ajau­tu­nut hallit­se­mat­to­malle uralle. Velkaan perus­tuva talou­den­pito romut­taa julki­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut, pysäyt­tää talou­den kasvun sekä heiken­tää yhteis­kun­nan kykyä varau­tua ja selviy­tyä tule­vai­suu­den krii­si­ti­lan­teista. Kestä­vyys­vaje johtuu pohjim­mil­taan ikära­ken­teen muutok­sesta. 2010-luvun tait­teesta jokai­nen työmark­ki­noille tullut ikäluokka on ollut pienempi kuin pois­tu­nut. Työtä teke­vien määrä suhteessa vero­va­roin huol­let­ta­viin vähe­nee jatku­vasti.

Meno­jen kasvun on pysy­västi tulo­jen kasvua nopeam­paa. Alijää­mien nopea kasvu ei johdu krii­sei­hin liit­ty­vistä menoista, vaan puut­tu­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista ja halut­to­muu­desta aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Korko­me­no­jen, ikäsi­don­nais­ten meno­jen sekä puolus­tus­me­no­jen kasvu kasvat­ta­vat julki­sen talou­den alijää­mää tule­vai­suu­dessa ilman uusia päätök­siä. Lisäksi puolu­eet ovat sitou­tu­neet nosta­maan osaa­mis­ta­soa ja julki­sia TKI-panok­sia. Ilman muutosta julki­nen sektori ilman eläke­lai­tok­sia on yli 13 miljar­dia euroa alijää­mäi­nen vuonna 2027 (VM, 2022).

Talou­den tilan­ne­kuva ja sopeu­tus­tar­peen mitoi­tus tulee pohjata Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin arvioi­hin. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan tule­valla kaudella julkista taloutta on vahvis­tet­tava kuudella miljar­dilla eurolla (2022). Suomen Pankki arvioi (2022), että julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen kahden vaali­kau­den aikana edel­lyt­tää yhteensä noin 13 miljar­din euron sopeu­tusta. Tilan­ne­kuva tulee päivit­tää halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin ennus­tei­den mukaan.

Korko­me­no­jen nopea kasvu yhdessä raskaaksi kasva­te­tun velka­taa­kan kanssa on suis­ta­nut velkaan­tu­mi­sen kestä­mät­tö­mälle uralle. Syve­ne­vät alijää­mät, kasva­vat korko­me­not ja hidas talou­den kasvu uhkaa­vat johtaa lähi­vaa­li­kausien aikana tilan­tee­seen, jossa velka­suhde ei pienene edes primää­ri­jää­mäl­tään tasa­pai­noi­sella julki­sella talou­della (korko­me­noista puhdis­tettu).

Suomen koko­nais­ve­roaste on länsi­mai­den viiden­neksi kirein (OECD, 2022). Erityi­sesti työn vero­tus on vertai­lu­maita huomat­ta­vasti kireäm­pää. Maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean rapor­tissa puolu­eet ovat määri­tel­leet kireän työn vero­tuk­sen vero­jär­jes­tel­män keskei­sim­mäksi ongel­maksi (Maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tea s. 146, 2020). Välil­lis­ten vero­jen vero­pohja tulee usei­den vaali­kausien päästä supis­tu­maan. Veron­ki­ris­tyk­sille ei ole varaa.

Julkista taloutta voidaan vahvis­taa vähen­tä­mällä menoja ja toteut­ta­malla raken­teel­li­silla uudis­tuk­sia. Vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka ei voi nojata odotuk­sia nopeam­paan talous- tai työl­li­syys­ke­hi­tyk­seen (VATT:n 2022 ja Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö, 2022).

TALOUSKASVU

Finans­si­krii­sin lisäksi 2010-luvulla talou­den kasvua jarrutti tekno­lo­gia- ja metsä­sek­to­rei­den hiipu­mi­nen sekä euro­kriisi. Lisäksi 2010-luvun tait­teessa työi­käi­sen väes­tön määrä on kään­ty­nyt laskuun ja tuot­ta­vuus­ke­hi­tys on hidas­tu­nut.

Suomen harjoit­tama 2010-luvun finans­si­po­li­tiikka ei ole ollut syynä hitaa­seen talous­kas­vuun. Finans­si­po­li­tii­kan viri­tys on ollut koko 2010-luvun Euroo­pan elvyt­tä­vim­piä (VM, 2022). Hallit­se­mat­to­masti kasvava julki­nen velka on uhka talou­den kasvulle.

Inflaa­tio lähti liik­keelle koro­nae­pi­de­mian jälkei­seen kysyn­nän voimak­kaan nousun, tarjon­ta­ka­peik­ko­jen, keveän raha­po­li­tii­kan ja valtioi­den laajan velkael­vy­tyk­sen yhteis­vai­ku­tuk­sesta. Venä­jän hyök­käys­sota kiih­dytti hinto­jen nousua huomat­ta­vasti. Suomessa valtion velkael­vy­tys kiih­dyt­tää hinto­jen nousua edel­leen, joka heiken­tää koti­ta­louk­sien asemaa (esim. IMF, 2022). Mata­lien korko­jen jaksoa ei ole onnis­tuttu hyödyn­tä­mään raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten toteut­ta­mi­seksi.

Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aali on kään­ty­mässä alle 1 % tule­van vaali­kau­den aikana (VM, 2022). Kasvu­po­ten­ti­aa­lin kään­ty­mi­nen julki­sen talou­den korko­me­noja alem­malle tasolle, olisi äärim­mäi­sen vaaral­li­nen tilanne, jos julki­sen talou­den pysy­viä alijää­miä ei saada korjat­tua. Kasvua heiken­tää vaali­kau­den ideo­lo­gi­nen ja enna­koi­ma­ton vero- ja sään­te­ly­po­li­tiikka sekä julki­sen talou­den näky­mää heiken­tävä finans­si­po­li­tiikka. Kasvua hidas­taa työvoi­man määrän supis­tu­mi­nen ja matala tuot­ta­vuus­ke­hi­tys.

Talous­kas­vua voidaan vauh­dit­taa kasvat­ta­malla työn määrää ja työn tuot­ta­vuutta. IMF suosit­te­lee purka­maan kannus­tin­louk­kuja, lisää­mään paikal­lista sopi­mista, nosta­maan osaa­mis­ta­soa ja kasvat­ta­maan TKI-panos­tuk­sia (IMF, 2023). Tutki­mus-, tuote­ke­hi­tys- ja inno­vaa­tioin­ten­si­tee­tin kasvu vaikut­taa talou­den kasvuun kuiten­kin vasta 10-20 vuoden aika­jän­teellä (VM, 2022). Pääoma­kan­nan kään­tä­mi­nen tuntu­vaan kasvuun edel­lyt­tää inves­toin­ti­aal­toa. Inves­toin­tien edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi Suomen on oltava maa, jonka työpa­nos kasvaa, osaa­mi­nen para­nee, vero­tus pysyy kohtuul­li­sena ja inves­toija voi luot­taa suju­vaan sekä enna­koi­ta­vaan luvi­tuk­seen ja sään­tely-ympä­ris­töön.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

6.10.2023

Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuor­ten pahoin­vointi horjut­taa yhteis­kun­tamme turval­li­suutta      

Nuori­so­vä­ki­val­lan lisään­ty­mi­sestä ympäri Suomea on uuti­soitu jo pitkään, samoin nuor­ten keskuu­dessa ilme­ne­vän, toisiin nuoriin kohdis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan lisään­ty­mi­sestä. Nämä

Skip to content