Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2023: Kestävän tulevaisuuden valintoja

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Julkaistu:

Luki­jalle

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta. 

Kulu­nut vuosi krii­sei­neen on osoit­ta­nut kestä­vän talou­den merki­tyk­sen. Talous­po­li­tiikka on yhä useam­min myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Emme voi suojata Suomea tai tukea Ukrai­naa kestä­västi, mikäli emme pysty huoleh­ti­maan omasta talou­des­tamme. Pysy­västi velkai­nen maa ilman parem­paa näky­mää tule­vasta ei voi pysyä pystyssä omilla jaloil­laan.

Suomi on elänyt vuosia velaksi. Samalla talou­temme krii­sin­kes­tä­vyys on heiken­ty­nyt. Me tarvit­semme lujan Suomen, jotta voimme huoleh­tia suoma­lais­ten perus­tar­peista - turval­li­suu­desta, koulu­tuk­sesta ja palve­luista. Luja Suomi pärjää vaikei­na­kin aikoina. Luja Suomi seisoo vahvasti omilla jaloil­laan, vaikka ympä­rillä myrs­kyäisi.

Meidän on palau­tet­tava suoma­lais­ten usko tule­vai­suu­teen. Siihen, että vaikeis­ta­kin ajoista selvi­tään, kunhan teemme oikeita asioita. Kokoo­mus on vaih­toehto vasem­mis­to­hal­li­tuk­selle. Kokoo­mus on vastuul­li­nen asioi­den hoitaja, ratkai­suja etsivä ja niitä löytävä.

Luja ja vahva Suomi suoje­lee yksi­lön­va­pautta, ihmi­soi­keuk­sia, demo­kra­tiaa ja oikeus­val­tiota. Vahva Suomi ei käperry sisään­päin, vaan pärjää kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Mark­ki­na­ta­lous toimii, yrityk­set menes­ty­vät ja talous kasvaa. Vahvassa Suomessa ketään ei jätetä tien varteen.

Esit­te­lemme tässä julkai­sussa vaih­toeh­tomme velka­ta­lou­delle. Meidän mallis­samme tule­vai­suutta raken­ne­taan talou­den kestä­välle kasvulle, uuden luomi­selle ja uudis­tu­mi­selle. Meidän vaih­toeh­dos­samme hyvin­vointi syntyy suoma­lais­ten työstä, ahke­ruu­desta ja yrit­tä­mi­sestä. Kokoo­muk­sen mallissa jokai­nen työi­käi­nen ja työky­kyi­nen on töissä ja osal­lis­tuu yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen. Vain silloin olemme maana oikealla raiteella kohti tule­vaa.

Me emme keskitä tarmoamme järjes­tel­män pönkit­tä­mi­seen. Me teemme töitä ihmi­sille yksi­löinä ja yhtei­sön jäse­ninä. Suoma­lais­ten pitää saada päät­tää enem­män omasta elämäs­tään, rahois­taan ja palve­luis­taan. Valin­nan mahdol­li­suuk­sien lisää­mi­nen luo työtä sekä kasvat­taa vaurautta ja vapautta.

Kokoo­muk­sen kasvun kaavassa muutos ei tapahdu veroja korot­ta­malla ja ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia kaven­ta­malla, vaan osaa­mi­seen, inves­toin­tei­hin, työhön ja yrit­tä­jyy­teen panos­ta­malla. Sääs­tä­mi­sestä täytyy tehdä jälleen suoma­lai­nen hyve.

Tule­van vaali­kau­den keskei­sin kysy­mys on julki­sen talou­den terveh­dyt­tä­mi­nen ja kasvun luomi­nen. Vain siten takaamme maamme turval­li­suu­den ja tule­vai­suu­den. Siksi lupaamme vähen­tää velkaan­tu­mista ja nostaa suoma­lais­ten elin­ta­soa. Poli­tiik­kamme  mahdol­lis­taa arjesta selviä­mi­sen ja sen, että unel­mille jää myös tilaa. Miljar­dien velka­taakka ei saa jäädä lastesi makset­ta­vaksi. On aika kään­tää Suomi oike­aan suun­taan.

Petteri Orpo

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Sisäl­lys­luet­telo

1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle
1.1 Miljar­din vahvempi julki­nen talous vuonna 2023
1.2 Velkaan­tu­mi­nen laskuun seuraa­van vaali­kau­den aikana
1.3 Julki­nen talous pysy­vään tasa­pai­noon kahden vaali­kau­den aikana

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi
2.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta miljar­dilla
2.2 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi
2.3 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa ja siir­re­tään vero­tuk­sen pain­opis­tettä
2.4 Uudis­te­taan osake­sääs­tö­tili            

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi
3.1 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa
3.2 Uudis­te­taan työmark­ki­nat
3.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja              
3.4 Pienen­ne­tään vero­kii­laa
3.5 Piden­ne­tään työuria

4. Kestä­vän kasvun Suomi
4.1 Lisä­tään tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta
4.2 Suju­voi­te­taan inves­toin­tien viran­omais­kä­sit­te­lyä
4.3 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero
4.4 Laite­taan koko Suomi kuntoon infrain­ves­toin­neilla
4.5 Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä
4.6 Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel
4.7 Helpo­tusta suoma­lais­ten sähkö­las­kui­hin
4.8 Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta
4.9 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus
4.10 Uudis­te­taan asun­to­mark­ki­noita 

5. Sivis­tyk­sen Suomi
5.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta
5.2 Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua ja tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja
5.3 Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta
5.4 Pääomi­te­taan korkea­kou­luja miljar­dilla ja noste­taan osaa­mis­ta­soa                 

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi 
6.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille
6.2 Paran­ne­taan hoitoon ja palve­lui­hin pääsyä
6.3 Panos­te­taan tutkit­tuun tietoon ja vaikut­ta­vaan palve­lu­jär­jes­tel­mään
6.4 Panos­te­taan osaa­vaan ja riit­tä­vään henki­lös­töön palve­lui­den laadun ja saata­vuu­den turvaa­mi­seksi
6.5 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys
6.6 Uudis­te­taan raha­pe­li­jär­jes­telmä raha­pe­lion­gel­mien vähen­tä­mi­seksi
6.7 Huoleh­di­taan arjen osto­voi­masta

7. Turval­li­nen Suomi
7.1 Turva­taan polii­sin resurs­sit ja torju­taan jengi­ri­kol­li­suutta
7.2 Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­riä
7.3 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­pro­ses­si­ket­jun resurs­sit
7.4 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille ja este­tään järjes­tel­män väärin­käyttö
7.5 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit
7.6 Vahvis­te­taan ruoka­tur­vaa
7.7 Jatke­taan stra­te­gista, arvo­poh­jaista ja tulok­sel­lista kehi­ty­syh­teis­työtä         

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi
8.1 Käyn­nis­te­tään julki­sen hallin­non tehos­ta­mis­oh­jelma
8.2 Leika­taan yritys­tu­kia
8.3. Prio­ri­soi­daan menoja

9. Taulu­kot
9.1 Menot
9.2 Tulot
9.3 Valtion omai­suu­den käyttö
9.4 Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set

1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle

“Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kan tavoit­teena on kasvat­taa suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ja raken­taa kestä­vää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa. Talou­den pohjan vahvis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä, jotta voimme säilyt­tää hyvin­voin­ti­pal­ve­lut myös tule­ville suku­pol­ville. Tule­via krii­sejä varten on raken­net­tava talou­del­lista liik­ku­ma­va­raa. Talou­den vahvis­ta­mi­nen on edel­ly­tys kyvyl­lemme ratkaista ilmas­ton­muu­tok­sen kaltai­sia globaa­leja ongel­mia.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on hyvin­voin­nin ja talou­den kasvu, joka lisää ihmis­ten valin­nan mahdol­li­suuk­sia, luo työtä sekä kasvat­taa vaurautta ja vapautta. Kokoo­muk­sen kasvun kaava koos­tuu kolmesta osasta:

  1. Uuden luomi­nen ja uudis­tu­mi­nen on kasvun tärkein lähde. Osaa­mis­ta­soa noste­taan ja yksi­tyi­sen sekto­rin tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan kannus­ti­mia paran­ne­taan.
  2. Inves­toin­nit välit­tä­vät tekno­lo­gian kehi­tyk­sen kasvu­vai­ku­tuk­sen talou­teen. Inves­toin­tiym­pä­ris­töä paran­ne­taan esimer­kiksi joudut­ta­malla lupa- ja vali­tus­kä­sit­te­lyä. Suomesta tehdään puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta esimer­kiksi lisää­mällä ydin­voi­maa. Rahoi­tus­mark­ki­noita kehi­te­tään kasvu­ra­hoi­tuk­sen lisää­mi­seksi. Kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tuk­sella paran­ne­taan inves­toin­tien ja ahke­ruu­den kannus­ti­mia.
  3. Kestävä kasvu syntyy vain yrit­tä­mi­selle ja ahke­ruu­delle myön­tei­sessä ympä­ris­tössä. Osaa­van työvoi­man saata­vuutta lisä­tään. Yritys­ten ja yrit­tä­jien mahdol­li­suuk­sia uuteen alkuun vahvis­te­taan. Sään­tely ja vero­tus on enna­koi­ta­vaa. Tarpeet­to­mat normit pure­taan. Julki­sen sekto­rin osal­lis­tu­mista veron­mak­sa­jien rahoilla mark­ki­noille rajoi­te­taan vain niihin tilan­tei­siin, joissa se on aivan vält­tä­mä­töntä.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että neljä viidestä työi­käi­sestä on töissä vuonna 2030. Siksi:

  • Työssä jaksa­mista on tuet­tava.
  •  Elini­käistä oppi­mista on vahvis­tet­tava.
  •  Liik­ku­vuutta työmark­ki­noilla on lisät­tävä.
  • Työpe­räistä maahan­muut­toa on lisät­tävä paran­ta­malla Suomen houkut­te­le­vuutta.
  • Työvoi­ma­pal­ve­luita on vahvis­tet­tava.
  • Sosi­aa­li­tur­van kannus­tin­louk­kuja on puret­tava ja velvoit­ta­vuutta lisät­tävä.
  • Osa- ja vajaa­työ­ky­kyis­ten palve­luja on vahvis­tet­tava, jotta entistä useam­malla on entistä enem­män mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työelä­mään. 

Kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kan vaih­toehto yhdis­tää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut turvaa­van vastuul­li­sen talous­po­li­tii­kan ja rohkeat panos­tuk­set kasvuun. Kokoo­mus raken­taa 2020-luvun talous­po­li­tiik­kansa neljän tavoit­teen ympä­rille: 

  1. Yrit­tä­jyys­ta­voite: Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa yrit­tä­jällä on mahdol­li­suus ottaa riskiä, onnis­tua ja epäon­nis­tua, kasvat­taa yritys­tään ja palkata ihmi­siä töihin. Kokoo­mus tavoit­te­lee työnan­ta­jay­ri­tys­ten määrän kasvat­ta­mista 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritys­ten määrän 20 000:sta 25 000:een.
  2. Vauras­tu­mis­ta­voite: Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa ihmi­sillä on mahdol­li­suus vauras­tua osaa­mi­sella, ahke­ruu­della, työllä ja yrit­tä­mi­sellä. Haluamme, että suoma­lai­set voivat keski­mää­rin kasvat­taa netto­va­ral­li­suut­taan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoin­ves­toin­nit aineel­li­seen ja aineet­to­maan pääomaan saadaan kään­net­tyä reilusti posi­tii­vi­seksi.
  3. Työl­li­syys­ta­voite: Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa jokai­nen työi­käi­nen ja -kykyi­nen tulee toimeen omalla työl­lään. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että neljä viidestä työi­käi­sestä on töissä vuonna 2030, jotta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus on turvat­ta­vissa.
  4. Kestä­vyys­ta­voite: Kokoo­mus haluaa pelas­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ja puhtaan ympä­ris­tön myös tule­ville suku­pol­ville. Talous­po­li­tii­kan tavoit­teeksi on asetet­tava julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen ja talous­kas­vun ekolo­gi­nen kestä­vyys.

Miksi muutos on vält­tä­mä­tön?

Julkis­ten meno­jen ja tulo­jen välillä on pysyvä epäta­sa­paino. Ensi vuonna valtion budjetti on yli kahdek­san miljar­dia euroa alijää­mäi­nen. Joka kymme­nes euro, jonka käytämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin, polii­siin tai luon­non­suo­je­luun, rahoi­te­taan velaksi. Meno­jen kasvu on pysy­västi tulo­jen kasvua nopeam­paa. Suomessa tarvi­taan muutos. On valit­tava ne asiat, joita pidämme kaikista tärkeim­pinä ja panos­tet­tava niihin.

Koro­na­kriisi ja Venä­jän aiheut­tama hyök­käys­sota ovat aiheut­ta­neet poik­keuk­sel­li­sia meno­tar­peita. Velka tulee kasva­maan halli­tus­kau­den aikana 40-50 miljar­dilla eurolla. Krii­sit eivät kuiten­kaan selitä tule­vai­suu­dessa rajuna jatku­vaa velkaan­tu­mista. Ennus­teissa meno­taso on jäämässä pysy­västi krii­sien tasolle ja velkaan­tu­mi­nen kiih­tyy. Korko­ta­son nous­tessa liik­ku­ma­vara tule­vissa krii­seissä vähe­nee.

Pitkän aika­vä­lin pysyvä haaste on kestä­vyys­vaje. Taus­talla on väes­tö­ra­ken­teen muutos; työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun huol­let­ta­vien määrä nousee. Ikäsi­don­nai­set menot kasva­vat karkeasti puoli miljar­dia joka vuosi, vaikka emme päät­täisi enää yhdes­tä­kään uudesta meno­li­säyk­sestä. Ilman muutosta uhkana on ajau­tu­mi­nen hallit­se­mat­to­man velkaan­tu­mi­sen tielle ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den mure­ne­mi­nen.

Talous­kas­vumme on ollut hidasta finans­si­krii­sistä lähtien. 2000-luvulla Nokia-vetoi­sen kasvun aikana talou­den raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia ei saatu riit­tä­västi toteu­tet­tua. Suomeen iski 2008 jälkeen yhden sijaan neljä krii­siä: finans­si­kriisi, Nokia-vetoi­sen tekno­lo­giaklus­te­rin hiipu­mi­nen, metsä­teol­li­suu­den tuot­tei­den maail­man­mark­ki­na­ky­syn­nän hidas­tu­mi­nen ja euro­kriisi. Krii­sien keskellä olemme joutu­neet karulla tavalla huomaa­maan, ettei Suomen uudis­tu­mis­kyky ole muiden Pohjois­mai­den tasolla. Ruot­sin elin­taso on kasva­nut finans­si­krii­sin jälkeen voimak­kaasti, samalla kun Suomi on polke­nut paikal­laan.

1.1 Miljar­din vahvempi julki­nen talous vuonna 2023

Kokoo­muk­sen mielestä julkista taloutta on vahvis­tet­tava työl­lis­ten määrää kasvat­ta­malla, teke­mällä raken­teel­li­sia refor­meja sekä aset­ta­malla menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Työl­li­syyttä vahvis­ta­vien refor­mien tulee vahvis­taa julkista taloutta ja niiden vaiku­tusar­vioi­den tulee olla valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä riip­pu­mat­to­masti ja asian­tun­te­vasti arvioitu. Meno­li­säyk­set on toteu­te­taan uudel­leen­koh­den­nuk­sina siten, että tavoite julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­sesta saavu­te­taan.

Kokoo­muk­sen mielestä julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­nen tulee aloit­taa viivyt­te­le­mättä. Velkaan­tu­mista on vähen­net­tävä vähin­tään miljar­dilla joka vuosi kahden vaali­kau­den ajan. Jos miljar­din vuosit­taista sopeu­tusta olisi toteu­tettu vuodesta 2020 alkaen, olisi julki­nen talous krii­si­me­noista huoli­matta lähes tasa­pai­nossa jo vuonna 2026.

Raken­teel­li­sia menoja vähen­tä­viä refor­meja ovat esimer­kiksi asumi­sen tukien uudis­ta­mi­nen, julkis­ten kilpai­lu­tus­ten lisää­mi­nen lain­sää­dän­tö­teitse sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen.

Menoja tulee aset­taa tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Joka vuosi talous­ar­viota laadit­taessa sääs­töt tulee saada tulou­tet­tua budjet­tiin vali­tun sääs­tö­ta­voit­teen mukai­sesti. Mitä enem­män raken­teel­li­sia refor­meja onnis­tu­taan toteut­ta­maan ja työl­li­syyttä paran­ta­maan, sitä pienempi leik­kaus­tarve on tule­vai­suu­dessa. Julki­sia menoja ei voi aset­taa vielä toteu­tu­mat­to­man kustan­nus- tai työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen mukaan. Meno­so­peu­tuk­sessa tulee hyödyn­tää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön teke­mää meno­kar­toi­tusta.

Vaih­toeh­to­bud­jetti tiivis­tet­tynä

Vaih­toeh­to­bud­je­tissa esite­tään konkreet­ti­set keinot velkaan­tu­mi­sen vähen­tä­mi­seksi miljar­dilla yhden vuoden aikana samalla, kun työn vero­tusta keven­ne­tään ja panos­te­taan uuteen kasvuun. Julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­sesta osa kohden­ne­taan kasvuun ja muihin panos­tuk­siin.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin julkista taloutta vahvis­ta­vat koko­nai­suu­det:

  • Työl­li­syys­re­for­mien suorat vaiku­tuk­set 515 milj.
  • Muut raken­ne­re­for­mit 460 milj.
    • Asumi­sen tukien uudis­ta­mi­nen 410 milj.
    • Raha­pe­laa­mi­sen lisens­si­jär­jes­telmä 50 milj.
  • Meno­jen prio­ri­sointi 1 098 milj.
    • Suorat meno­jen prio­ri­soin­nit 455 milj.
    • Yritys­tu­kien leik­kauk­set 443 milj. (sis. verot)
    • Julki­sen hallin­non tehos­ta­mis­oh­jelma 300 milj.
  • Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen 1 250 milj.
    • Hait­ta­ve­ro­tus 900 milj.
    • Vero­poh­jan laajen­ta­mi­nen 350 milj.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin panos­tuk­set tule­vai­suu­teen:

  • Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 1059 milj.
  • Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä yhteensä 167 milj.
  • Tehdään panos­tuk­sia kasvuun ja kestä­vään tule­vai­suu­teen 355 milj.
  • Lisä­tään koulu­tuk­sen resurs­seja 140 milj.
  • Panos­te­taan hoivaan ja huolen­pi­toon 123 milj.
  • Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille 195 milj.
  • Vahvis­te­taan turval­li­suutta ja krii­sin­kes­tä­vyyttä 107 milj.
  • Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1000 milj.
  • Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä 2000 milj.
  • Toteu­te­taan Koko Suomi kuntoon -paketti 500 milj.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin keskei­set tunnus­lu­vut:

  • Määrä­ra­ha­taso laskee yhteensä 1,32 miljar­dia euroa
    • Menoja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 0,60 miljar­dia euroa 
    • Menoja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1,92 miljar­dia euroa 
  • Tulo­ker­tymä laskee yhteensä 0,22 miljar­dia euroa
    • Tuloja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 1,4 miljar­dia euroa
    • Tuloja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1,62 miljar­dia euroa
  • Velkaan­tu­mi­nen vähe­nee 1,10 miljar­dia euroa

Vaih­toeh­to­bud­je­tin työl­li­syys­vai­ku­tuk­set

  • Tieto­pal­ve­lun arvioi­mana yli 42 000 uutta työl­listä nopeasti
  • Pidem­mällä aika­vä­lillä yli 100 000 uutta työl­listä

1.2 Velkaan­tu­mi­nen laskuun seuraa­van vaali­kau­den aikana

Kokoo­mus tavoit­te­lee julki­sen talou­den vahvis­tu­mista miljar­dilla eurolla vuodessa joka vuosi kahden vaali­kau­den ajan.

Velka­suhde, eli julki­sen talou­den netto­ve­lan suhde talou­den kokoon, on yksi tärkeä velka­kes­tä­vyy­den mittari. Tunnus­lu­kua verra­taan usein muihin EU-maihin. EU:n velka­suhde on kuiten­kin heikko vertai­lu­kohta Suomelle erityi­sesti muuta­mien Etelä-Euroo­pan maiden poik­keuk­sel­li­sen korkei­den velka­ta­so­jen vuoksi. Käytän­nössä riskit­tö­män korko­ta­son euroa­lu­eella muodos­taa Saksa. Kun velka­suh­teemme kasvaa Saksaa korkeam­malle, kasvaa riski korko­me­no­jen noususta.

Saman­kal­tai­sina maina Pohjois­mai­den velka­suh­teet ovat Suomelle kaikista tärkein vertai­lu­kohde. Velka­kes­tä­vyy­dessä Suomen kannat­taa­kin pyrkiä Pohjois­mai­selle tasolle. Esimer­kiksi Ruot­sissa on tavoit­teena painaa julki­nen velka 35 %:iin brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tällä hetkellä Suomi on kaksi kertaa velkaan­tu­neempi suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen  kuin länsi­naa­pu­rimme.

Kokoo­mus on esit­tä­nyt velka-ankku­ria julki­sen talou­den ohjauk­sen lähtö­koh­daksi. Velka-ankkuri tarkoit­taa pidem­män aika­vä­lin tavoi­tetta kestä­välle velka­suh­teelle. Vaali­kau­den ja kunkin vuoden sopeut­ta­mis­tarve mitoi­te­taan siten, että velkaan­tu­mi­nen vähe­nee tasai­sesti ja velka­suh­de­ta­voite saavu­te­taan kohtuul­li­sen ajan kuluessa. 

Velka­suh­teen kehi­tyk­seen vaikut­taa julki­sen talou­den tasa­paino, mutta myös talou­den kasvu. Sitä nopeam­min velka­suhde laskee, mitä parem­min onnis­tumme kiih­dyt­tä­mään kasvua. Mitä nopeam­min talous kasvaa, sitä vähem­män joudu­taan tinki­mään.

Vaali­kau­den ajaksi tulee aset­taa euro­mää­räi­nen sääs­tö­ta­voite. Sääs­tö­ta­voite mitoi­te­taan vaali­kau­delle asetet­ta­van rahoi­tus­a­se­ma­ta­voit­teen perus­teella, joka ilmoi­te­taan prosent­teina suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Rahoi­tus­a­se­ma­ta­voite puoles­taan asete­taan siten, että sen saavut­ta­mi­nen on linjassa velka-ankku­rin tavoit­teen kanssa. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Kahden vaali­kau­den aikana velka­suhde paine­taan 60 prosent­tiin.
  • Asete­taan vaali­kau­den ajaksi julki­sen talou­den tasa­pai­nolle tavoite, joka on yhteen­so­piva velka-ankku­rin tavoit­teen kanssa.
  • Noste­taan työl­li­syy­saste 78 prosent­tiin neljän vuoden aikana teke­mällä päätök­set, jotka kasvat­ta­vat työl­lis­ten määrää noin 100 000:lla.

1.3 Julki­nen talous pysy­vään tasa­pai­noon kahden vaali­kau­den aikana

Tule­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on toteut­taa refor­mit kestä­vyys­va­jeen ratkai­se­mi­seksi. Kestä­vyys­va­jeen hoita­mi­seksi julkista taloutta tulisi sopeut­taa 10 miljar­dilla eurolla tai 4 % bkt:sta vuoden 2026 tasossa (VM, 2022a). Koska ikäsi­don­nai­set menot kasva­vat nopeasti, on julki­sen talou­den oltava ylijää­mäi­nen ollak­seen pitkän aika­vä­lin tasa­pai­nossa. Esimer­kiksi Ruot­sissa tavoi­tel­laan julki­sen talou­den maltil­lista kestä­vyys­va­jeen turvaa­vaa vuosit­taista ylijää­mää (Rege­rings­kans­liet, 2022).

Kestä­vyys­va­jeen ratkai­se­mi­sessa oleel­lista on tunnis­taa mitkä teki­jät aiheut­ta­vat tulo­jen ja meno­jen pysy­vän epäta­sa­pai­non. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi eri teki­jöi­den vaiku­tusta ja poten­ti­aa­lia kestä­vyys­va­jeen ratkai­se­mi­seen. Koska pitkällä aika­vä­lillä hoito- ja hoiva­me­not kasva­vat voimak­kaasti, on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuu­den kasvu ratkai­se­vassa asemassa (VM, 2022b). Tuot­ta­vuu­den kasvu tarkoit­taa sitä, että tinki­mättä palve­lu­lu­pauk­sesta tuotamme samat palve­lut pienem­millä resurs­seilla.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tavoi­tel­laan julki­sessa talou­dessa kestä­vyys­va­jeen hoita­mi­sen turvaa­vaa ylijää­mää.
  • Toteu­te­taan refor­mit sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi 0,5 %-yksi­köllä vuosit­tain.
  • Noste­taan työl­li­syy­saste 80 % vuoteen 2030 mennessä.
  • Tavoi­tel­laan ennus­tetta 0,5 % nopeam­paa talous- ja tuot­ta­vuus­kas­vua.
  • Noste­taan osaa­mis­ta­soa ja noste­taan TKI-panok­set 4 %:iin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä.
  • Luodaan Suomesta hyvä inves­toin­tiym­pä­ristö ja tuetaan koti­maista omis­ta­juutta.
  • Pure­taan byro­kra­tiaa ja lisä­tään reilua kilpai­lua.
  • Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta.
VM, talou­del­li­nen katsaus, syksy 2022

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

“Vero­tusta on kehi­tet­tävä suun­taan, joka suosii työn­te­koa, yritys­toi­min­taa, koti­maista omis­ta­mista ja muuta suoma­lais­ten hyvin­voin­tia lisää­vää toimin­taa sekä edis­tää ympä­ris­tön suoje­lua. Vero­poh­jan on oltava laaja ja vero­kan­to­jen mahdol­li­sim­man mata­lia. Vero­tuk­sen on tuet­tava Suomen houkut­te­le­vuutta maana, jossa halu­taan tehdä työtä, yrit­tää ja johon halu­taan sijoit­taa.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Krii­sien jälkei­selle kasvulle tulee luoda edel­ly­tyk­set. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kestä­vän kasvun vero­malli, joka kannus­taa työn­te­koon, yrit­tä­mi­seen, riskin­ot­toon ja ahke­ruu­teen. Siksi Kokoo­mus haluaa siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­jyy­den vero­tuk­sesta kohti kulu­tus- ja hait­ta­ve­roja. Koko­nais­ve­roas­tetta tulee maltil­li­sesti ja johdon­mu­kai­sesti laskea pidem­mällä aika­vä­lillä.

Kokoo­muk­sen mielestä hyvin­voin­ti­pal­ve­lut säily­te­tään ainoas­taan työllä ja ahke­ruu­della. Vero­tuk­sella on merkit­tävä vaiku­tus ihmis­ten ja yritys­ten päätök­siin: kannat­taako tarjot­tua työtä ottaa vastaan, kannat­taako kehit­tyä ja pyrkiä uralla etene­päin, inves­toinko tule­vai­suu­teen ja rekry­toinko. Siksi on tärkeää, että lope­tamme ahke­ruu­den latis­ta­mi­sen yliki­reällä työn vero­tuk­sella.

Kokoo­muk­selle vero­tuk­sessa on kyse myös oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Haluamme, että ansai­tuista lisäeu­roista jää nykyistä enem­män käteen, ja että pääs­töjä vero­te­taan yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Vero­tuk­sen pain­opiste tulee siir­tää hait­toi­hin ja kulu­tuk­seen.

Lähde: Veron­mak­sa­jat, palk­ka­kuitti 2022

2.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta miljar­dilla

Kallis­tu­vien elin­kus­tan­nus­ten ja hiipu­van kasvun vuoksi työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­selle on erin­omai­set perus­te­lut. Työn vero­tusta keven­tä­mällä helpo­te­taan koti­ta­louk­sien talou­del­lista tilan­netta suoraan ja paran­ne­taan työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mia. Kireä työn vero­tus on vero­jär­jes­tel­män keskei­nen raken­teel­li­nen kasvua jarrut­tava ongelma.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa veron­ke­ven­nyk­set tasai­sesti kaik­kiin tulo­luok­kiin. Keven­nyk­set kohden­net­tai­siin eläke- ja työtu­loja saaville muut­ta­malla työtulo- ja eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­siä sekä veroas­teik­koja. Pieni- ja keski­tu­loi­sille tulee tehdä kuiten­kin maltil­li­nen paino­tus, jotta työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­met para­ne­vat.

Nykyi­sel­lään työn­teon ja yrit­tä­jyy­den kannus­ti­mia latis­taa kireä vero­tus. Jo keski­tu­loi­selle sadan euron lisä­an­sioista jää käteen vain 50 euroa tai jopa alle. STTK:n 2017 teet­tä­män kyse­lyn mukaan noin joka kolmas työi­käi­nen on vähen­tä­nyt työn­te­koa lisä­tu­lo­jen kireäm­män vero­tuk­sen takia.

Kireä vero­tus on raken­teel­li­nen ongelma. Suhteessa keskei­siin kilpai­li­ja­mai­hin Suomi hinnoit­te­lee itsensä ulos mark­ki­noilta. Vaikka Suomella on vakaat yhteis­kun­nal­li­set olot sekä korkea osaa­mis­taso, vaiva­namme ovat vertai­lu­maita selvästi pienem­mät inves­toin­nit ja vähäi­sempi työpe­räi­nen maahan­muutto. Yrit­tä­jyy­sas­teemme on mata­lampi ja koti­ta­louk­sien varal­li­suus on vähäi­sem­pää.

Kaikki puolu­eet kannat­ta­vat työn vero­tuk­sen keven­tä­mistä. Parla­men­taa­ri­sen maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean mietin­nön johto­pää­tök­sissä puolu­eet totea­vat, että kireä työn vero­tus on vero­jär­jes­tel­mämme keskei­sin ongelma (2021). Erityi­sesti työn vero­tuk­sen ongel­mana on nykyi­sel­lään erit­täin jyrkkä progres­sio, joka latis­taa tehok­kaasti ahke­ruu­den kannus­ti­mia.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen ei tarvita uusia vero­tuk­sen tasoja. Maakun­ta­ve­ron valmis­telu kuiten­kin jatkuu edel­leen valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä. Kokoo­muk­sen mielestä maakun­ta­ve­ron valmis­telu tulee lopet­taa välit­tö­mästi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Keven­ne­tään tasai­sesti kaikille tulo­ta­soille työn ja eläk­kei­den vero­tusta yhteensä miljar­dilla eurolla. 200 miljoo­naa euroa tästä koko­nai­suu­desta kohden­ne­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­seen.
  • Senio­ri­kan­sa­lais­ten koro­te­tun työtu­lo­vä­hen­nyk­sen kanssa kokeil­laan nuor­ten ja työl­lis­ty­vien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien vero­kan­nus­ti­mia 59 miljoo­nalla eurolla.
  • Lope­te­taan maakun­ta­ve­ron valmis­telu.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­sen pidem­män aika­vä­lin vaiku­tuk­set

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen vauh­dit­taa työl­li­syyttä ja talous­kas­vua ja synnyt­tää siten uutta vero­tet­ta­vaa tuloa. Ekono­mis­tien arviot niin sano­tusta veron­alen­nuk­sen itse­ra­hoit­ta­vuusas­teesta vaih­te­le­vat voimak­kaasti. 117 suoma­lai­sen ekono­mis­tin vastaus­ten keski­mää­räi­nen arvio oli, että veron­alen­nuk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Spolan­der ja Tarkka (2005) arvioi­vat, että koko­nais­ve­roas­teen alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsensä 49 % osalta. 

Vero­tuot­toar­vioita laadit­taessa itse­ra­hoit­ta­vuutta ei kuiten­kaan varo­vai­suus­syistä oteta huomioon tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa. Myös valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan vero­muu­tos­ten dynaa­mi­sia vaiku­tuk­sia tulisi tule­vai­suu­dessa ottaa parem­min huomioon, kun tehdään muutok­sia vero­tuk­sen perus­tei­siin (VM, 2022d).

2.2 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erin­omai­nen keino madal­taa palve­lui­den vero­kii­laa ja vähen­tää harmaata taloutta. Vero­kii­lan piene­ne­mi­sen ansiosta suoma­lai­set koti­ta­lou­det voivat teet­tää osto­pal­ve­luna koti­ta­lous-, hoito- tai remont­ti­töitä edul­li­sem­min.

Kun koti­ta­lou­den osta­vat useam­min töitä, joita muuten olisi tehty omin voimin, talou­del­li­nen toime­liai­suus ja työl­li­syys kohe­ne­vat. Esimer­kiksi koti­sii­vous luo ammat­ti­lai­selle työtä siivousa­lalla ja samalla tilaa­jalle itsel­leen vapau­tuu lisää aikaa keskit­tyä omaan työhön. Kaikki voit­ta­vat.

Halli­tus heikensi kautensa alussa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Myöhem­min halli­tus kuiten­kin toteutti koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen määrä­ai­kai­sia paran­nuk­sia. Lisäksi halli­tus on otta­nut käyt­töön määrä­ai­kai­sen sähkö­vä­hen­nyk­sen osaksi koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Toimen­pi­teet ovat olleet oikean­suun­tai­sia, mutta määrä­ai­kai­set muutok­set eivät ole hyvää vero­po­li­tiik­kaa. Paran­nus rajau­tuu ainoas­taan koti­ta­lous-, hoito- ja hoiva­työ­hön sekä lämmi­tys­ta­pa­re­mont­tei­hin. Esimer­kiksi vuonna 2019 koti­ta­louk­sissa vähen­nystä käytet­tiin näihin palve­lui­hin vain noin 22 % osalta, kun taas remont­ti­pal­ve­lui­hin käytet­tiin 78 %.

Kokoo­mus haluaa vauh­dit­taa ekolo­gi­sesti kestä­vän ja vireän palve­lu­ta­lou­den kehit­ty­mistä paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi. Kokoo­mus ehdot­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista pysy­västi 3 500 euroon. Hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta on nostet­tava 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin. Pidem­män aika­vä­lin tavoit­teena on nostaa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen määrä Ruot­sin tasolle noin 5 000 euroon.

Lisäksi kokoo­mus paran­taisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä niin, että siitä voisi hyötyä mahdol­li­sim­man moni. Moni­mut­kai­sen byro­kra­tian vuoksi vähen­nystä jää nykyi­sin käyt­tä­mättä. Kokoo­mus ehdot­taa vähen­nyk­sen omavas­tuu­osuu­den pois­ta­mista. Koti­ta­lou­den tulisi saada vähen­nyk­sen hyöty itsel­leen suoraan osto­pal­ve­lun tai työn alhai­sem­pana hintana. Valtion tulee luoda digi­taa­li­set ratkai­sut, joilla yrityk­set voivat vaivat­to­masti ja maksutta tarkis­taa asiak­kaan oikeu­den vähen­nyk­seen. Lisäksi Kokoo­mus selvit­täisi olisiko koti­ta­lous­vä­hen­nystä mahdol­lista laajen­taa myös asunto-osakeyh­tiö­muo­tois­ten asun­to­jen remon­toin­tiin.

Kokoo­mus myös toteut­taa ikäih­mis­ten paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Sen avulla ikäih­mi­set voivat hank­kia kotiin palve­luita, jotka tuke­vat toimin­ta­ky­kyä ja omassa kodissa asumista. Sitra esitti mallia, jossa vero­vä­hen­ny­soi­keutta nostet­tai­siin 70 prosent­tiin ja 100 euron omavas­tuu­osuus pois­tet­tai­siin. Lisäksi palve­lui­den ostoon annet­tai­siin enin­tään 1200 euron tuki vuodessa heille, joilla tulot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Koro­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää pysy­västi 3 500 euroon.
  • Noste­taan työkor­vauk­sen vähen­net­tävä osuus 60 prosent­tiin ja palk­ka­me­no­jen vähen­net­tävä osuus 40 prosent­tiin.
  • Pois­te­taan 100 euron omavas­tuu­osuus.
  • Siir­ry­tään lasku­mal­liin, jossa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa alen­nuk­sena suoraan työn hinnassa. Digi­taa­li­sin ratkai­suin mahdol­lis­te­taan osta­jan oikeus vähen­nyk­seen osto­het­kellä ilman byro­kra­tia­taa­kan kasvua yrityk­sille.
  • Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys. Koro­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nys toimin­ta­ky­kyä paran­ta­viin palve­lui­hin 70 %:n ja luodaan tuki heille, joilla ei ole vähen­net­tä­viä tuloja.

2.3 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa ja siir­re­tään vero­tuk­sen pain­opis­tettä

Kokoo­mus ei kevennä työn vero­tusta velaksi. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sen kate­taan koko­naan vähen­tä­mällä julki­sia menoja ja kiris­tä­mällä vähem­män haital­li­sia veroja. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työstä ja yrit­tä­jyy­destä haitta- ja kulu­tus­ve­ro­tuk­seen harki­tusti. Vero­poh­jaa laajen­ne­taan ja tiivis­te­tään siten, ettei sillä ole kiel­tei­siä vaiku­tuk­sia työl­li­syy­teen ja riskin­ot­toon. Vero­poh­jan laajen­ta­mi­sessa on myös huomioi­tava, että vero­tus kohden­tuu oikeu­den­mu­kai­sesti.

Terveys­pe­rus­tei­nen vero

Kokoo­mus pitää terveys­pe­rus­teista veroa oikeu­den­mu­kai­sena tapana laajen­taa vero­poh­jaa tervey­delle haital­li­siin tuot­tei­siin. Tulli­ni­mik­kei­den perus­teella vero voidaan kohden­taa tehok­kaasti tuot­tei­siin, jotka sisäl­tä­vät merkit­tä­vän määrän epäter­veel­li­siksi määri­tel­tyjä aine­so­sia. Välil­li­nen vero­tus kohdis­tuisi siten oikeu­den­mu­kai­sem­min.

Pysy­vän vero­muu­tok­sen seurauk­sena yrityk­set voivat inves­toida terveel­li­sem­piin raaka-aine­va­lin­toi­hin vält­tääk­seen tämän veron. Terveys­pe­rus­tei­sella verolla tulisi tavoi­tella 300 miljoo­nan euron vero­ker­ty­män kasvua.

Kiris­te­tään tupak­ka­ve­roa

Kaikki puolu­eet ovat sitou­tu­neet tavoit­tee­seen savut­to­masta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Päivit­täin tupa­koivi Tupa­kointi on vähen­ty­nyt 2010-luvulla, mutta viime vuosien kehi­tys on ollut huoles­tut­ta­vaa. THL:n mukaan yläkou­lui­käis­ten tupa­kointi on kään­ty­nyt laajoissa osissa maata nousuun. Kokoo­mus katsoo, että suunta on väärä ja kunnian­hi­mon tason on näyt­tävä teoissa.

THL:n tupak­ka­ti­las­ton mukaan työi­käi­sistä päivit­täin tupa­koi­via oli vuonna 2020 yhteensä 12 prosent­tia. THL:n mukaan samalla, kun tupa­kan hinta on 2000-luvun puoli­vä­lin jälkeen kohon­nut voimak­kaasti, on matkus­ta­ja­tuonti vähen­ty­nyt. Tupa­koin­nin terveys­hait­to­jen aiheut­ta­mat kustan­nuk­set ovat myös mitta­vat. Tervey­den­huol­lon, tulon­siir­to­jen ja muiden suorien kustan­nus­ten vaiku­tuk­set olivat THL:n tupak­ka­ti­las­ton arvion mukaan noin 288,5 miljoo­naa euroa. Jos tupa­koin­tia onnis­tu­taan vähen­tä­mään, on sillä vaiku­tus sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den menoi­hin. (THL, 2021a)

Veron­mak­sa­jien vertai­lun mukaan vuonna 2021 tupakka-askin hinta oli EU-maista korkein Irlan­nissa, kaik­ki­aan noin 12,8 euroa. Suomessa tupakka-askin hinnan arvioi­tiin nouse­van edel­li­sen veron­ko­ro­tuk­sen jälkeen noin 10 euroon. Karkeasti arvioi­den tasai­nen 400 miljoo­nan euron veron­ko­ro­tus nostaisi tupakka-askin hinnan noin 14 euroon. Siksi kokoo­mus ehdot­taa uutta 400 miljoo­nan euron kiris­tystä tupak­ka­ve­roon.

Alko­ho­lin ja sen tuon­nin vero­tus

Kokoo­mus vapaut­taisi viinien myyn­nin ruoka­kaup­poi­hin ja kios­keille. Samalla viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien vero­tusta kiris­tet­täi­siin niin, että valtion vero­tu­lot samalla kasvai­si­vat 200 miljoo­nalla eurolla. Veron­ko­ro­tuk­sella ennal­taeh­käis­tään saata­vuu­den kasvun mahdol­li­sesti aiheut­ta­maa kulu­tuk­sen kasvua.

Alko­ho­li­ve­ron kiris­tyk­sen yhtey­dessä kokoo­mus laskisi ravin­to­lassa annis­kel­lun alko­ho­lin veron ravin­to­la­ruoan tasolle 14 prosent­tiin. THL:n (2022) mukaan annis­ke­lun osuus kulu­tuk­sesta oli 2021 vain kahdek­san prosent­tia. Alko­ho­li­ve­ron koro­tus saat­taisi ohjata voimak­kaam­min vähit­täis­ku­lu­tuk­seen. Siksi ravin­tola-annis­ke­lun vero­ra­si­tuk­sen keven­tä­mi­nen on perus­tel­tua.

Suomi menet­tää vero­hal­lin­non mukaan 80-100 miljoo­naa euroa vero­tu­loja alko­ho­lin tuon­tiin liit­ty­vien ongel­mien vuoksi (2022). Ruot­sin tapaan Suomessa tulee ryhtyä sovel­ta­maan EU:n valmis­te­ve­ro­tus­di­rek­tii­vin 36. artiklaa, jolla alko­ho­lin tuon­nin vero­vält­tely saadaan ratkais­tua ja vero­tu­lo­me­ne­tyk­set kiinni. Direk­tii­viä sovel­ta­malla alko­ho­lia verk­ko­myyn­nistä tilan­nut henkilö velvoi­te­taan maksa­maan alko­ho­li­ve­rot siinä tapauk­sessa jos alko­ho­lin etämyyjä ei ole rekis­te­röi­ty­nyt ja aset­ta­nut vakuutta ennen tilauk­sen lähet­tä­mistä.

Tiivis­te­tään vero­poh­jaa

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­sut ovat vero­tuk­sessa vähen­nys­kel­poi­sia. Tämä on poik­keus luon­nol­li­siin vähen­nyk­siin perus­tu­vaan vähen­nys­kel­pois­ten kulu­jen pääsään­töön. Työmark­ki­na­jär­jes­tön jäsen­mak­suja ei voida katsoa tulon hank­ki­mi­sesta johtu­viksi menoiksi. Kokoo­mus tiivis­täi­si­kin vero­poh­jaa pois­ta­malla työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den. Työt­tö­myys­kas­so­jen maksut tulee jatkos­sa­kin säilyt­tää vähen­nys­kel­poi­sina.

Kokoo­muk­sen mielestä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuo­tot on myös asetet­tava vero­na­lai­siksi. Vero­va­paus perus­tuu tällä hetkellä siihen, että työmark­ki­na­jär­jes­töt katso­taan vero­tuk­sessa yleis­hyö­dyl­li­siksi yhtei­söiksi, jolloin ne ovat vero­vel­vol­li­sia ainoas­taan elin­kei­no­toi­min­nas­taan. Yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä tulee­kin siis muut­taa. Työnan­ta­jien tai työn­te­ki­jöi­den edun­val­vonta ei ole katsot­ta­vissa yleis­hyö­dyl­li­seksi taiteen, tieteen tai liikun­nan tapaan. Siksi laajen­tai­simme vero­poh­jaa kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­toi­hin.

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen verol­le­pano tarkoit­taisi noin 40 miljoo­nan euron lisäystä vero­tu­loi­hin. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keus vähen­tää vero­tu­loja noin 210 miljoo­naa euroa. Työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen perus­teella tehdyistä yritys­ten vero­vä­hen­nyk­sistä ei ole euro­mää­räistä tilas­toa, mutta vaiku­tus on arviolta muuta­mia kymme­niä miljoo­nia euroja.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 300 miljoo­nalla eurolla.
  • Kiris­te­tään tupa­kan vero­tusta. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 400 miljoo­nalla eurolla. 
  • Kiris­te­tään alko­ho­lin vero­tusta, kun saata­vuus para­nee 200 miljoo­nalla eurolla.
  • Otetaan käyt­töön alko­ho­lin tuon­nin vero­vält­te­lyn estävä EU-direk­tiivi. Vahvis­taa vero­tu­loja 80 miljoo­nalla eurolla.
  • Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen pääoma­tu­lo­vero vahvis­taa julkista taloutta 40 miljoo­nalla eurolla, työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen VM:n arvioi­man vero­tuen pois­ta­mi­nen 210 miljoo­nalla eurolla ja maltil­li­sen arvion mukaan työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den päät­ty­mi­nen 20 miljoo­nalla eurolla.
  • Siir­re­tään ravin­to­loissa tapah­tuva annis­kelu alen­net­tuun 14 %:n arvon­li­sä­ve­ro­kan­taan. Uudis­tus vähen­tää vero­tu­loja 122 miljoo­nalla eurolla.

2.4 Uudis­te­taan osake­sääs­tö­tili

Kokoo­muk­sen aloit­teesta Sipi­län halli­tus päätti vahvis­taa kaik­kien suoma­lais­ten mahdol­li­suuk­sia vauras­tua perus­ta­malla uuden osake­sääs­tö­ti­lin. Vuoden 2021 alku­puo­lella osake­sääs­tö­ti­lejä oli avattu jo lähes 200 000 ja tileillä olevien taval­lis­ten suoma­lais­ten sääs­töt olivat arvol­taan yhteensä lähes miljardi euroa.

Kokoo­mus olisi halun­nut osake­sääs­tö­ti­listä laajem­man jo alusta saakka. Tilin talle­tuk­siin asetet­tiin keino­te­koi­nen katto ja tarpeet­to­mat vero­sank­tiot. Rajoi­tuk­set aset­ta­vat pien­si­joit­ta­jan selvästi epäe­dul­li­sem­paan asemaan varak­kaam­piin koti­ta­louk­siin verrat­tuna. Kokoo­mus haluaa pois­taa tarpeet­to­mat rajauk­set taval­lis­ten sääs­tä­jien suosi­masta osake­sääs­tö­ti­listä.

Sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen kannus­ti­mia tulee vahvis­taa jo elämän alku­tai­pa­leelta asti. Suomessa on viime vuosina tapah­tu­nut myön­tei­nen muutos sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen suosion kasvussa. Kokoo­mus haluaa vahvis­taa tätä kult­tuu­rin muutosta. Halli­tuk­sen koti­mai­sen omis­ta­mi­sen ohjelma sisäl­tää tähän hyviä keinoja. Kokoo­mus toteut­taisi ohjel­man mukai­sen vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­ti­lin. Ajatuk­sena on, että äitiys­pak­kauk­sen mukana jokai­selle vasta­syn­ty­neelle avat­tai­siin osake­sääs­tö­tili, jonne valtio tekee 500 euron talle­tuk­sen.

Kokoo­mus esit­tää

  • Laajen­ne­taan osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa moni­puo­li­sem­maksi.
  • Pois­te­taan osake­sääs­tö­ti­lin maksi­mi­si­joi­tus­raja.
  • Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili 25 miljoo­nalla eurolla.

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

“Työmark­ki­noi­den toimi­vuutta on edis­tet­tävä, jotta mahdol­li­sim­man moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä raken­ta­mi­sen keinot omiin käsiinsä.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Työ antaa toimeen­tu­lon, sosi­aa­lista pääomaa ja mahdol­li­suu­den raken­taa omaa elämää. Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on ensi­si­jai­nen keino ihmis­ten hyvin­voin­nin ja tulo­jen kasvat­ta­mi­sessa. Kokoo­muk­sen mielestä jokai­sen työi­käi­sen ja työky­kyi­sen tulee olla töissä. Jokai­sen osal­lis­tu­mi­nen on tärkeää.

Vaih­toeh­to­bud­je­tissa Kokoo­mus esit­tää keinot yli 100 000 työl­li­sen saami­seksi. Halli­tus arvioi, että jokai­nen työl­li­nen vahvis­taisi julkista taloutta keski­mää­rin noin 25 000 eurolla. Työl­li­syy­den kasvu 100 000 työl­li­sellä vahvis­taisi julkista taloutta noin 2,5 miljar­dilla eurolla.

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun analy­soi osan vero- ja etuus­re­for­meista ja niiden vaiku­tuk­sen työl­li­syy­teen. Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun mukaan Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin työl­li­syys­vai­ku­tus on +42 100. Tuloe­roja mittaa­van gini-kertoi­men muutos on Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa nolla verrat­tuna halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­seen.

Pohjois­mai­sen laajan julki­sen sekto­rin olemas­sao­lon edel­ly­tys on korkea työl­li­syy­saste. Työi­käis­ten ikäluok­kien jatkuva pienen­ty­mi­nen tarkoit­taa, että kasva­via menoja on rahoit­ta­massa yhä pienempi joukko. Kokoo­muk­sen mielestä vuonna 2030 viidestä työky­kyi­sestä neljän tulee olla töissä. Vaali­kau­den aikana tulee tavoi­tella 78 % työl­li­syy­sas­tetta.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa mitta­vat refor­mit työmark­ki­noilla. Työmark­ki­na­sään­te­lyä on uudis­tet­tava siten, että työvoi­man liik­ku­vuus kasvaa. Toisaalta muutos­tur­vaa tulee vahvis­taa, jotta työn­te­kijä voi luot­taa, että työt­tö­myy­den hetkellä ei putoa tyhjän päälle. Uudel­leen­työl­lis­ty­mi­seen ja oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen tulee olla riit­tävä yksi­lö­koh­tai­nen tuki.

Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi useim­pien etuus- ja vero­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia staat­ti­sella SISU-mikro­si­mu­laa­tio­mal­lilla. Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun arvio ei siis sisällä koko vaih­toeh­to­bud­je­tin refor­mien vaiku­tuk­sia julki­seen talou­teen tai työl­li­syy­teen.

3.1 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa

Työl­li­syys­vai­ku­tus 800 - 8 800

Työvoi­ma­pal­ve­lui­den reformi ja työky­vyn paran­ta­mi­nen

Työvoi­ma­pal­ve­luita on uudis­tet­tava tuke­maan jokai­sen työn­ha­ki­jan yksi­löl­listä tilan­netta ja kohden­net­tava tuki sellai­siin toimiin, jotka tutki­mus­ten mukaan toden­nä­köi­sim­min vahvis­ta­vat työl­li­syyttä.

Halli­tus toteut­taa Pohjois­mai­seksi työn­haun malliksi nime­tyllä uudis­tuk­sella Sipi­län halli­tuk­sen aikana valmis­tel­lun aktii­vi­malli kakko­sen. Mari­nin halli­tuk­sen mallissa työn­ha­ki­jan työt­tö­myy­se­tuutta leika­taan, jos tämä ei aktii­vi­sesti paranna omaa työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyttä. Mari­nin halli­tus luo ns. uhka­vai­ku­tuk­sen etuu­den leik­kauk­sesta, jonka voi vält­tää kirjoit­ta­malla työha­ke­muk­sia. TE-palve­luilla on velvol­li­suus tavoit­taa työt­tö­mäksi jäänyt ja pitää tiivistä yhteyttä työt­tö­myys­jak­son kestäessä..

Halli­tus varasi 2021 määrä­ai­kaista RRF:n rahoi­tusta 70 miljoo­naa euroa TE-palve­lui­den henki­lö­kun­nan lisää­mi­seksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurs­sien kasvua suurem­maksi ja moni työn­ha­kija miet­tii, mitä yksi­löl­li­selle palve­lulle tulee käymään. Kokoo­mus uskoo, että jokai­sen ihmi­sen tilanne on yksi­löl­li­nen, ja siksi tarjo­tun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoo­mus esit­tää työvoi­ma­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mista edel­leen 10 miljoo­nalla eurolla.

Usei­den tutki­mus­ten mukaan palk­ka­tuki on suurilta osin teho­ton keino työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä. Valtio­neu­vos­ton teet­tä­män perus­teel­li­sen palk­ka­tuen tehoa selvit­tä­neen tutki­muk­sen mukaan julki­sen ja kolman­nen sekto­rin palk­ka­tuet­tu­jen työl­li­syys- ja ansio­taso ei kohen­tu­nut palk­ka­tu­ki­jak­son jälkeen (Asplund ym. 2018). Tutki­muk­sessa koot­tiin vakuut­ta­vasti ulko­maista tutki­mus­tie­toa sekä arvioi­tiin laaduk­kaasti koti­maista kehi­tystä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lui­hin tarkoi­tet­tu­jen resurs­sien kohden­ta­mista aidosti tehok­kai­siin keinoi­hin ja palk­ka­tuen merkit­tä­vää vähen­tä­mistä.

Tuetaan osatyö­ky­kyi­siä

Myös osatyö­ky­kyi­sillä on oltava nykyistä jous­ta­vam­min mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työelä­mään. Erityi­sesti vammais­ten henki­löi­den kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työmark­ki­noille tulee paran­taa. Yhtenä keinona voisi olla esimer­kiksi anonyy­min rekry­toin­nin käytön laajen­ta­mi­nen, mistä esimer­kiksi julki­sella sekto­rilla on jo posi­tii­vi­sia koke­muk­sia. Tämä vaatii myös samalla laajaa asen­ne­muu­tosta työmark­ki­noilla ja sellaista sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää, että osa-aika­työn teke­mi­nen on mahdol­lista ilman pelkoa siitä, että menet­tää tuen koko­naan. Myös työnan­ta­jille on luotava kannus­ti­mia työn tarjoa­mi­seksi vammai­sille henki­löille.

Kokoo­mus on tuke­nut Työka­nava Oy:n edis­tä­mistä myös edus­kun­nassa. Onkin tärkeää katsoa, millä tavalla uuden erityis­teh­tä­väyh­tiön työ käyn­nis­tyy ja mikä sen vaikut­ta­vuus tulee olemaan. Liian aikai­nen voima­kas yhtiön toimin­nan laajen­ta­mi­nen voi syrjäyt­tää yksi­tyistä mark­ki­naeh­toista toimin­taa. Jatko­työssä on arvioi­tava, miten yhtiö on onnis­tu­nut tehtä­väs­sään. 

Työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä on lukuisa määrä ihmi­siä, jotka tosia­siassa olisi­vat vähin­tään osatyö­ky­kyi­siä. Työky­vyt­tö­myy­se­läk­keen line­aa­ri­mal­lia tulee edel­leen selvit­tää osana sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa. Mallin valmis­te­lussa tulee kiin­nit­tää huomiota kannus­tin­vai­ku­tuk­siin ja mallin tulee olla julki­sen talou­den kannalta kustan­nus­neut­raali tai aiheut­taa vain maltil­li­sia kustan­nuk­sia.

Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla

Kokoo­mus esit­tää, että mielen­ter­vey­teen luodaan perus­ta­son palve­lu­ra­kenne tera­pia­ta­kuulla. Masen­nus ja mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat nous­seet suurim­maksi syyksi työky­vyt­tö­myy­delle. Tera­pia­ta­kuulla varmis­te­taan jokai­sen mahdol­li­suus nope­aan lyhyt­te­ra­pi­aan pääsyyn helposti. Vuonna 2019 Suomessa oli kansa­lais­aloit­teen teki­jöi­den mukaan noin 58 000 henki­löä työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi. Tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­sen käyn­nis­tä­mi­seen vara­taan 35 miljoo­naa euroa.

Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa aidosti vahvis­tava Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe-etuuk­sia koske­via uudis­tuk­sia tehdään erityi­sesti tule­via suku­pol­via varten. Kokoo­mus on määrä­tie­toi­sesti ajanut perhe­va­paa­uu­dis­tusta, joka huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Keskei­nen tavoite on tasata hoiva­vas­tuun jakau­tu­mista vanhem­pien välillä nykyistä tasai­sem­min, huomioida perhei­den erilai­set tarpeet sekä kannus­taa työn­te­koon ja yrit­tä­jyy­teen. 

Elokuussa 2022 voimaan tulleen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen osalta on riskinä, ettei­vät tasa-arvo­ta­voit­teet toteudu. Uudis­tuk­sessa paljon on laskettu sen varaan, että pien­ten muutos­ten myötä asen­teet muut­tui­si­vat niin työmark­ki­noilla kuin perheissä. Varsi­nai­set konkreet­ti­set kannus­ti­met ja vaikut­ta­vim­mat raken­teel­li­set muutok­set jäävät edel­leen puut­tu­maan. Perhe­va­paa­jär­jes­tel­mää onkin edel­leen kehi­tet­tävä siten, että tavoit­teet tasa-arvoa ja nais­ten työl­li­syyttä paran­ta­vasta uudis­tuk­sesta aidosti toteu­tu­vat.

Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­mak­sut nousi­si­vat nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taa pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Aikai­sella varhais­kas­va­tuk­sen piiriin pääsyllä on tutki­tusti suurin myön­tei­nen vaiku­tus lapsen kehi­tyk­seen ja koulu­tuk­sen yhden­ver­tai­suu­teen. Yhden­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien tarjoa­mi­sessa varhais­kas­va­tus on yksi tärkeim­piä keinoja. Kokoo­mus ehdot­taa varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista 30 miljoo­nalla eurolla.

Varhais­kas­va­tuk­sen palve­lui­den kysyn­nän kasvu on heiken­tä­nyt varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nan riit­tä­vyyttä. Kokoo­mus ehdot­taa tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mistä varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jille ongel­man ratkai­se­mi­seksi. Jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­li­seen ja riit­tä­vään opetuk­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan yksi­löl­li­siä työvoi­ma­pal­ve­luita 10 miljoo­nalla eurolla.
  • Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu 35 miljoo­nalla eurolla.
  • Selvi­te­tään työky­vyt­tö­myy­se­läk­keen line­aa­ri­mal­lin toteu­tus­ta­poja.
  • Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­malli.
  • Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla.

3.2 Uudis­te­taan työmark­ki­nat

Työl­li­syys­vai­ku­tus 10 000 - 25 000

Laajen­ne­taan paikal­lista sopi­mista

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Paikal­lista sopi­mista tarvi­taan, jotta työeh­doista voidaan sopia yrityk­sissä, joissa työ tehdään. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­te­taan. Henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­ne­taan lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin. Neuvot­te­lua­se­tel­man on oltava tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi tutki­tusti yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia

Työpe­räi­nen maahan­muutto on vähin­tään tuplat­tava. Kokoo­mus on esit­tä­nyt kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­massa (2020) lukui­sia keinoja tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Mikäli tavoit­tee­seen ei näillä keinoilla päästä, on pikai­sesti luotava uusia.

Kokoo­mus haluaa luoda reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaa­tin yrityk­sille, joilla työnan­ta­jan palve­luk­seen ulko­mailta tule­ville työn­te­ki­jöille luva­taan nopea kahden viikon lupa­me­net­tely. Serti­fi­kaa­tin saava yritys sitou­tuu omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin. Työlu­pa­hal­lin­toa on auto­ma­ti­soi­tava ja digi­ta­li­soi­tava.

Kolmelle minis­te­riölle hajau­tu­nut sekava ja byro­kraat­ti­nen työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yhteen tulos­vas­tuul­li­seen yksik­köön. Suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­valle ulko­maan kansa­lai­selle on myön­net­tävä auto­maat­ti­nen oles­ke­lu­lupa sekä EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleille opis­ke­li­joille luku­kausi­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus Suomessa. 

Selvi­te­tään asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­sen vaih­toeh­dot

Ekono­mis­tit ovat jo vuosia suosi­tel­leet asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista yhtenä tehok­kaim­pana keinona paran­taa työvoi­man liik­ku­vuutta. 

Kokoo­mus on esit­tä­nyt, että asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista riit­tä­vällä siir­ty­mä­ajalla selvi­tet­täi­siin. Tämän vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen voitai­siin kompen­soida esimer­kiksi säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tuva, olen­nai­sesti mata­lampi vero tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja.

Kokoo­mus esit­tää

  • Laajen­ne­taan reilua paikal­lista sopi­mista.
  • Vahvis­te­taan työpe­räi­sen maahan­muu­ton resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla.
  • Keski­te­tään työpe­räi­sen maahan­muu­ton tehtä­vät yhteen yksik­köön Kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­man mukai­sesti.
  • Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjelma.

3.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja

Työl­li­syys­vai­ku­tus 42 100 - 42 400

Kannus­tin­lou­kuksi kutsu­taan tilan­netta, jossa yksi­lön ei ole talou­del­li­sesti järke­vää ottaa tarjot­tua työtä vastaan, koska kireät verot ja tulon­siir­to­jen vähe­ne­mi­sen jälkeen käteen jäävä summa ei kasva tai kasvaa vain vähäi­sesti. Tutu­ki­mus­tie­toa kannus­tin­lou­kuista on paljon. On kiis­ta­tonta, että suoma­lai­nen työt­tö­myys­turva sisäl­tää mitta­vasti kannus­tin­louk­kuja. Esimer­kiksi ETLA:n tutki­muk­sessa (2021) havait­tiin, että 2021 tulo­lou­kuissa oli jopa lähes 140 000 suoma­laista. Myös sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean työssä on todettu, että työt­tö­myys­päi­vä­ra­han taso ja sen kesto vaikut­ta­vat työt­tö­myys­jak­so­jen pituu­teen.

Uudis­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva

Kokoo­mus esit­tää ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van uudis­ta­mista siten, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Lisäksi Kokoo­muk­sen mielestä työt­tö­myys­tur­van kestoa tulee rajata 200 päivään.

Tutki­mus­lai­tok­sella teete­tyn kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan 59 % Suoma­lai­sista kannat­taa ansio­si­don­nai­sen porras­ta­mista työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi (Suomen Yrit­tä­jät, 2021). Esimer­kiksi Ruot­sissa ansio­si­don­nai­sen kesto on huomat­ta­vasti Suomea lyhyempi.

Ansio­si­don­nai­sen uudis­ta­mi­nen on tutki­tusti parhaim­pia keinoja purkaa kannus­tin­louk­kuja, lisätä työl­li­syyttä, kasvat­taa käytet­tä­vissä olevien tulo­jen määrää ja vahvis­taa julkista taloutta samaan aikaan. Esimer­kiksi sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean mukaan kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen kannat­taa kohdis­taa sinne, missä toimella on suurin poten­ti­aali.

Uudel­leen­työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on korkeim­mil­laan työt­tö­myys­jak­son alussa, mutta laskee tasai­sesti. Jopa 60 prosent­tia työt­tö­myys­jak­soista päät­tyy ensim­mäis­ten kolmen kuukau­den aikana. Tämän jälkeen työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on matala, mutta nousee erit­täin voimak­kaasti juuri ennen ansio­si­don­nai­sen päät­ty­mistä. Työt­tö­myys­tur­valla on siis merkit­tävä kannus­tin­vai­ku­tus.

Kyyrä, Pesola & Verho, 2017

Tuen paran­ta­mi­nen ensim­mäis­ten tuki­kuu­kausien aikana paran­taa muutos­tur­vaa ja helpot­taa myös tyyty­mät­tö­män työn­te­ki­jän hakeu­tu­mista uusiin haas­tei­siin. Työvoi­man parempi liik­ku­vuus paran­taa yleistä tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä.

Kestol­taan pitkä ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva hidas­taa työl­lis­ty­mistä ja palau­tu­mista työmark­ki­noille. Huoli­matta epävar­masta ajasta, avoi­mia työpaik­koja rapor­toi­daan edel­leen poik­keuk­sel­li­sen paljon. Jos työpai­koille ei löydy teki­jöitä, valmis­teilla olevat toimi­tuk­set ja inves­toin­nit uhkaa­vat jäädä teke­mättä. Tämän seurauk­sen koko kansan­ta­lou­den suori­tus­kyky heik­ke­nee. Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kestoa tulisi porras­tuk­sen lisäksi lyhen­tää kahdella sadalla päivällä. Samalla palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien määrä seit­se­mään.

Muute­taan työt­tö­myys­turva kannus­ta­vaksi

Työt­tö­myys­tur­vaan tehtiin ylimää­räi­nen indek­si­tar­kas­tus 2022. Tule­valle vuodelle tehtä­vän indek­si­tar­kas­tuk­sen seurauk­sena työt­tö­myys­tur­van taso on nouse­massa 7,8 % verrat­tuna alku­vuo­teen 2022. Ansio­taso sen sijaan on Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ennus­teen mukaan nouse­massa ainoas­taan 3,5 %. Kun työt­tö­myy­se­tuu­det nouse­vat huomat­ta­vasti palk­ka­ta­soa nopeam­min, syntyy mitta­via kannus­tin­louk­kuon­gel­mia. Muutos on poik­keuk­sel­li­nen, sillä hinto­jen nousua seuraava indeksi, jonka mukaan työt­tö­myy­se­tuuk­sia kasva­te­taan ei ole nous­sut lähes kymme­neen vuoteen ansio­ta­soa nopeam­min.

Tähän saakka on haluttu pitää kiinni siitä, että työn vastaa­not­ta­mi­nen kannat­taa aina. Välil­li­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen aiheut­taisi lasken­nal­li­sesti indek­sin kautta vaiku­tuk­sen etuus­me­noi­hin. Kokoo­mus jäädyt­täisi indek­sin välil­li­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­sen indek­si­vai­ku­tuk­sen osalta, joten tältä osin vaiku­tus jää neut­raa­liksi.

Kokoo­muk­sen mielestä ei ole perus­teita sille, että työt­tö­myys­tur­vaa koro­te­taan yli kaksin­ker­tai­sesti ansio­ta­soon nähden. Muutok­sella sysä­tään tuhan­sia ihmi­siä kannus­tin­louk­ku­jen piiriin. Siksi Kokoo­mus tekisi ansio­ta­soin­dek­sistä perä­lau­dan työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­selle, jotta työt­tö­myys­tur­van kannus­tin­lou­kut eivät kasvaisi.

Nopeasti kasva­vat lämmi­tys- ja ener­gia­kus­tan­nuk­set on perus­tel­tua huomioida asumis­tuessa halli­tuk­sen esityk­sen mukai­sesti. Kokoo­mus myös kannat­taa halli­tuk­sen esit­tä­mää sähkö­tu­kea ja sähkö­vä­hen­nystä, joilla voidaan ehkäistä etuuk­sien varassa olevien ajau­tu­mista talou­del­li­siin vaikeuk­siin enegian hinto­jen rajun nousun vuoksi.

Asumi­sen tuki­jär­jes­telmä sisäl­tää kannus­tin­louk­kuja. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jossa pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja määri­tel­lään uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan. Lisäksi Kokoo­mus palaut­taisi toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen omavas­tuu­osuu­den. Tarkem­min asumis­tuen uudis­ta­mi­sesta on kerrottu kohdassa 4.10.

Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­saa pysy­västi

Halli­tus korot­taa ulos­o­ton suojao­saa määrä­ai­kai­sesti takuu­eläk­keen tasolle vuodeksi 2023. Kokoo­muk­sen mielestä muutos tulisi tehdä pysy­väksi. Jokai­sella tulee olla mahdol­li­suus uuteen alkuun. Kokoo­mus on aikai­sem­min ehdot­ta­nut suojao­suu­den korot­ta­mista 900 euroon, mutta hinto­jen muutos tulee ottaa päätök­sessä huomioon. Korot­ta­malla suojao­suutta noin 950 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka on toteu­tet­ta­vissa valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva myös kassaan kuulu­mat­to­mille.
  • Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vät seit­se­mään. Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen työs­sä­oloehto 12 kuukau­teen. 
  • Koro­te­taan työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa elin­kus­tan­nus­ten nousun sijaan ansio­ta­son kasvun verran. Vahvis­taa julkista taloutta 45 miljoo­nalla eurolla.
  • Pure­taan asumi­sen tuki­jär­jes­tel­män kannus­tin­louk­kuja (Tarkem­min kohdassa 4.10).
  • Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­saa pysy­västi.

3.4 Pienen­ne­tään vero­kiil­laa

Työl­li­syys­vai­ku­tus 12 800 - 15 800

Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä

Koti­ta­lous­vä­hen­nys pienen­tää työn vero­kii­laa. Siksi Kokoo­mus esit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista 3 500 euroon pysy­västi ja pidem­mällä aika­vä­lillä Ruot­sin tasolle 5 000 euroon. Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä sadan euron omavas­tuu­osuus pois­te­taan ja mahdol­lis­te­taan vähen­nyk­sen hyödyn­tä­mi­nen suoraan kulut­ta­ja­hin­nassa. Palve­lun­tar­joaja hakisi puut­tu­van summan verot­ta­jalta proses­silla, jossa vähen­nys­kel­poi­suu­den kritee­rit tarkis­te­taan.

Kokoo­mus esit­tää myös Sitran mallin mukaista yli 75-vuotiaille kohden­tu­vaa parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keus noste­taan 70 prosent­tiin ja 100 euron omavas­tuu pois­te­taan. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sen työl­li­syys­vai­ku­tuk­set

Kokoo­mus keven­täisi työn ja eläk­kei­den vero­tusta miljar­dilla eurolla tasai­sesti kaikilta tulo­ta­soilta kuiten­kin niin. Työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi vero­tusta paino­tet­tai­siin kuiten­kin pieni- ja keski­tu­loi­siin käyt­tä­mällä miljar­dista noin 200 miljoo­naa työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­seen.

Suomessa on EU-maiden korkeim­piin kuulu­vat veroas­teet ja kireim­piin lukeu­tuva vero­tuk­sen progres­sio, jotka heiken­tä­vät ahke­ruu­den kannus­ti­mia. Tämä myös heiken­tää yritys­temme mahdol­li­suuk­sia rekry­toida Suomeen parhaita kansain­vä­li­siä osaa­jia eri aloilta.

Vero­kii­laan luetaan vero­jen lisäksi vero­luon­tei­set maksut sekä vero­tuk­sen raken­teet, jotka heiken­tä­vät työn teke­mi­sen kannus­teita. Partu­riy­rit­täjä joutuu leik­kaa­maan Suomessa neljän asiak­kaansa hiuk­set ostaak­seen itsel­leen yhden vastaa­van hius­ten­leik­kuun ansait­se­mil­laan lisä­tu­loilla. Korkea vero­kiila ohjaa ihmi­siä työs­ken­te­le­mään vähem­män ja teke­mään sellai­sia töitä kotona itse, jotka ilman vero­kii­laa ostet­tai­siin palve­luna työl­lis­tä­viltä yrityk­siltä.

Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun staat­ti­sen lasken­ta­mal­lin mukaan miljar­din euron veron­ke­ven­nys madal­taa tuntu­vasti vero­kii­laa ja mahdol­lis­taa Suomessa toimi­ville yrityk­sille lähes 12 800 uuden ihmi­sen työl­lis­tä­mi­sen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja veron­ke­ven­nys­ten vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen on esitelty kappa­leessa yksi.

Pitkä­ai­kais­työt­tö­mille työl­lis­ty­mi­sen vero­kan­nus­tin

Pitkä­ai­kais­työt­tö­myys on sitkeä ongelma. Pitkä pois­saolo työmark­ki­noilta alen­taa työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyttä. Siksi kaikki keinot tulee käyt­tää pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seen ja ehkäi­se­mi­seen. Ensi­si­jai­sesti pitkä­ai­kais­työt­tö­mille tulee tarjota kohden­net­tua, räätä­löi­tyä ja yksi­lö­koh­taista palve­lua. Kokoo­muk­sen mielestä pitkä­ai­kais­työt­tö­mien työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­seen tulee kokeilla myös vero­kii­lan pienen­tä­mistä. Kokoo­mus kokei­lisi työl­lis­ty­välle pitkä­ai­kais­työt­tö­mälle kohden­net­tua koro­tet­tua työtu­lo­vä­hen­nystä, jonka avulla vero­kii­laa voitai­siin painaa hetkel­li­sesti alem­mas.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Laske­taan vero­kii­laa paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi.
  • Paran­ne­taan työn tarjoa­mi­sen ja vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mia keven­tä­mällä työn vero­tusta.
  • Nuor­ten ja työl­lis­ty­vien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien vero­kan­nus­ti­men kokei­lut yhdessä ikään­ty­nei­den koro­te­tun työtu­lo­vä­hen­nyk­sen kanssa.

3.5 Piden­ne­tään työuria

Työl­li­syys­vai­ku­tus vähin­tään 18 800

Paran­ne­taan kannus­ti­mia nuor­ten työl­lis­ty­mi­seen

Taan­tu­massa suurim­pia häviä­jiä ovat yleensä nuoret suku­pol­vet. Tutki­muk­sissa 1990-luvun lamasta on havaittu, että nuor­ten sijoit­tu­mi­nen työmark­ki­noille viiväs­tyi merkit­tä­västi. Laman aikana työiän saavut­ta­neita muita heikompi työl­li­syys säilyi pitkään. Viiväs­ty­nyt työuran alku heiken­tää koko elin­kaa­ren aikai­sia tuloja. Nuor­ten tulo­ke­hi­tys pysäh­tyi myös 2008 alka­neen finans­si­krii­sin jälkeen (Mäki-Fränti & Kinnu­nen, 2016).

Talou­den kehi­tys on erit­täin epävar­maa ja on riski, että taan­tu­massa jälleen nuoret kärsi­vät eniten. Nuor­ten nope­aan valmis­tu­mi­seen ja työelä­mään siir­ty­mi­seen tulee kohdis­taa monen­laista tukea. Työelä­mä­val­miuk­siin tulee kiin­nit­tää huomiota koulu­tuk­sen aikana ja sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita kehit­tä­mällä tulee vahvis­taa nuor­ten toimin­ta­ky­kyä. Suomeen tulee luoda mata­lan kynnyk­sen mielen­ter­vey­den hoidon perus­taso, eli toteut­taa tera­pia­ta­kuu.

Palve­lui­den vahvis­ta­mi­sen lisäksi Kokoo­mus kokei­lisi myös vero­kii­lan pienen­tä­mistä yhtenä keinona nuor­ten työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­seen. 

Luodaan kannus­ti­mia pidem­mille työurille

Työelä­mässä pysy­mi­seen vaikut­taa niin työssä jaksa­mi­nen, työelä­män kult­tuuri kuin kannus­ti­met. Kaiken­lai­nen syrjintä työelä­mässä on yksi­se­lit­tei­sesti väärin. Jokai­sella on oltava kannus­ti­met kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan olla osal­li­sena työelä­mää niin pitkään, kun oma jaksa­mi­nen riit­tää. 

Kokoo­mus kannus­taa ikäi­hi­mi­siä pysy­mään työelä­mässä vero­tuk­sen keinoin. Kokoo­mus kannat­taa iäkkäi­den koro­tet­tua työtu­lo­vä­hen­nystä, jos sen avulla voidaan lyhyellä tähtäi­mellä tukea osaa­van työvoi­man saata­vuutta. Liian aikai­nen pois­tu­mi­nen työelä­mästä siir­tää mitta­van määrän osaa­mista ja hiljaista tietoa työvoi­man ulko­puo­lelle. Kokoo­mus huomaut­taa, että toimi on työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­taan huoli­matta julkista taloutta heiken­tävä.

Suomes­sa­kin tulisi selvit­tää niin sanot­tuun Singa­po­ren malliin siir­ty­mistä. Mallissa työn­te­kijä voisi halu­tes­saan esimer­kiksi alim­man eläkeiän saavut­ta­mi­sen jälkeen neuvo­tella itsel­leen uuden määrä­ai­kai­sen työso­pi­muk­sen kevyem­mällä työkuor­malla ja saisi eläk­keen palk­ka­tu­lo­jen lisäksi. Näin jokai­nen voisi omien mahdol­li­suuk­siensa mukaan olla mukana työelä­mässä mahdol­li­sim­man pitkään. Uudis­tuk­sen edel­ly­tys on, että se vahvis­taisi julkista taloutta.

Lope­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen työt­tö­myys­tur­vasta

Kokoo­mus haluaa piden­tää työuria lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvitse siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään.

Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi uudis­tuk­sen vahvis­ta­van julkista taloutta noin 400 miljoo­nalla eurolla. Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaa työl­li­syyttä ja vahvis­taa tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ehdotti työt­tö­myys­tur­van eläke­ker­ty­män lopet­ta­mista 14.8.2020 julkais­tussa virka­työnä valmis­te­le­mas­saan työl­li­syys­pa­ke­tissa ja arvioi, että toimen­pi­teen työl­li­syys­vai­ku­tus on noin 15 000 työl­listä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Kokeil­laan nuor­ten vero­kan­nus­tinta nuori­so­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seksi.
  • Selvi­te­tään Singa­po­ren työssä jaksa­mi­sen mallia.
  • Pois­te­taan ansio­si­don­nai­sen eläke­ker­tymä työt­tö­myy­den ajalta.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

“Talous­po­li­tii­kassa on tavoi­tel­tava kestä­vää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhi­mil­li­set ja ympä­ris­tön kestä­vyy­den aset­ta­mat reunaeh­dot.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kokoo­mus uskoo kasvun kaavaan, jossa näkö­kulma siir­re­tään julki­sen kulu­tuk­sen lisää­mi­sestä talou­den kasvuun. Katse kohdis­te­taan kasvun edel­ly­tyk­siin: niihin teki­jöi­hin, jotka teke­vät Suomesta houkut­te­le­van maan inves­toida ja yrit­tää. Siihen, että työn teke­mi­nen ja yrit­tä­mi­nen ovat tässä maassa aina kannat­ta­via. Siihen, että meillä on ja että meille muut­taa osaa­vaa työvoi­maa. Siihen, että me uskomme itseemme ja uskal­lamme näyt­tää sen myös ulos­päin.

Kokoo­mus haluaa, että Suomi kasvaa kestä­västi. Se on meidän etumme nyt ja jatkossa. Ilman elin­kel­poista maapal­loa ei paljon muul­la­kaan ole väliä. Siksi haluamme turvata luon­non moni­muo­toi­suu­den ja puhtaan ympä­ris­tön. Ja ilman kestä­vää kasvu- ja talous­po­li­tiik­kaa emme pysty teke­mään panos­tuk­sia ekolo­gi­sesti ja sosi­aa­li­sesti kestä­vän yhteis­kun­nan tarpei­siin. Siksi kestä­vyy­den eri ulot­tu­vuuk­sien tasa­paino on kestä­vän kasvun poli­tiik­kamme teon ytimessä.

Ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa tarvit­semme toivoa ja ratkai­su­kes­kei­syyttä repi­vien ääri­päi­den sijaan. Suomi ansait­see halli­tuk­sen, joka kyke­nee luomaan tien, jolla Suomen luon­non tilaa paran­ne­taan vaikut­ta­vin keinoin kustan­nus­te­hok­kaasti, yhteis­työssä maano­mis­ta­jien kanssa, luot­ta­muk­seen perus­tuen, ei vastak­kai­na­set­te­lulla.

Kokoo­muk­sen mielestä kestä­vän kehi­tyk­sen budje­tointi pitää valjas­taa ohjaa­maan raken­ne­muu­tosta. Kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­ti­käy­tän­töjä tulee vahvis­taa ja laajen­taa. Kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­ti­käy­tän­töjä on valjas­tet­tava tuke­maan paitsi hiili­neut­raa­lius­ta­voi­tetta edis­tä­vää raken­ne­muu­tosta ja sen myön­tei­siä talous­vai­ku­tuk­sia myös muita kestä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teita. 

Tule­vai­suu­dessa luon­non moni­muo­toi­suut­ta­kin voidaan turvata syste­maat­ti­sem­min budjet­tien kautta, kunhan tieto­pohja vahvis­tuu. Lisäksi haluamme olla tuke­massa ja vauh­dit­ta­massa elin­kei­noe­lä­mää aloit­ta­maa työtä tunnis­taa liike­toi­min­tansa vaiku­tuk­sia luon­non moni­muo­toi­suu­teen. Tarvit­semme parem­paa tieto­poh­jaa vaiku­tuk­sista luon­non moni­muo­toi­suu­den heik­ke­ne­mi­seen Suomessa ja rajo­jemme ulko­puo­lella, jotta voimme hakea ratkai­suja suun­nan kään­tä­mi­seksi.

Ilmas­ton­muu­tos on ennen kaik­kea globaali haaste, joka ratkais­taan järjes­tel­mä­ta­solla ja tekno­lo­gian edis­tä­mi­sellä. Onneksi pääs­töjä voi vähen­tää hanka­loit­ta­matta ihmis­ten elämää ja rajoit­ta­matta talous­kas­vua tai kilpai­lu­ky­kyä. Päin vastoin, yrityk­semme hake­vat yhä useam­min uutta kasvua liike­toi­min­nalla, jolla torju­taan ilmas­ton­muu­tosta meillä ja globaa­listi.

Ilmas­ton­muu­tos ja luon­non kanto­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen ovat ihmis­kun­nan suurim­mat haas­teet tällä vuosi­sa­dalla. Kokoo­mus kannat­taa EU:n roolin vahvis­ta­mista globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana. Olemme sitou­tu­neita EU:n 55 prosen­tin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tee­seen ja edis­tämme järke­vim­piä ratkai­suja osana EU:n ilmas­to­pa­ket­tia. Suomen tulee kasvaa kestä­västi ja edis­tää sellaista Euroop­paa, joka on talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä.

Olemme määrä­tie­toi­sesti siir­tä­neet vero­tuk­sen pain­opis­tettä pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Tätä tietä tulee jatkaa. Viime vaali­kau­della säädet­tiin myös kivi­hii­len kiel­to­laki kokoo­muk­sen aloit­teesta. Meidän on asetet­tava hinta­lappu pääs­töille ja ympä­ris­tön saas­tut­ta­mi­selle. Esimer­kiksi metsä­ka­toa voidaan Suomessa hillitä hinnoit­te­lun kautta, mikä on eten­kin turve­mai­den kohdalla kustan­nus­te­ho­kas pääs­tö­vä­hen­nys­toimi.

EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nismi toimii ja sitä on järke­vää vahvis­taa ja pitkällä aika­vä­lillä laajen­taa. Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan seurauk­sena ener­gia­mark­ki­nat ovat saaneet kolah­duk­sen, mutta akuut­tien saata­vuu­teen ja hintaan vaikut­ta­vien toimien rinnalla vahvis­te­taan sodan seuraus­ten takia pitkä­jän­teistä vihreää siir­ty­mää.

4.1 Lisä­tään tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta

Pärjä­täk­seen globaa­lissa kilpai­lussa Suomen on pienenä maana panos­tet­tava tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan (TKI). Ilman riit­tä­viä panos­tuk­sia osaa­mi­seen, ei synny kestä­vää talous­kas­vua. Kokoo­mus esit­tää, että TKI-panos­tus­ten tasoa vahvis­te­taan tinki­mättä julki­sen talou­den kestä­vyy­destä.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut toimen­pi­tei­siin, joilla Suomen TKI-panok­set noste­taan neljään prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vuoteen 2030 mennessä. Julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin yhteen­las­ket­tu­jen vuotui­sen TKI-panok­sien tulisi tavoit­teen mukaan kasvaa noin 600 miljoo­naa euroa vuodessa. Julki­sen rahan osuus tästä on 200 miljoo­naa. Kaksi kolmas­osaa tarvit­ta­vista panok­sista on saatava yksi­tyi­seltä sekto­rilta. Yhtei­sen tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ratkais­taan siis ennen kaik­kea yksi­tyi­sellä sekto­rilla.

Myös halli­tus ilmoit­taa sitou­tu­neensa TKI-panos­ten neljän prosen­tin tavoit­tee­seen. Julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan mukaan halli­tuk­sen keskei­nen tavoite julki­sen talou­den velka­suh­teen kasvun vakaut­ta­mi­seksi on nime­no­maan talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen TKI-inten­si­teet­tiä nosta­malla. Talous­ar­vio­esi­tyk­sen mukaan TKI-rahoi­tus on kuiten­kin vähe­ne­mässä 110 miljoo­nalla eurolla.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa pysy­vän TKI-vero­kan­nus­ti­men. Vero­kan­nus­ti­men käyt­töö­no­tosta on parla­men­taa­ri­sen työryh­män suosi­tus, ja halli­tus oli sopi­nut sen käyt­töö­no­tosta kehys­rii­hes­sään keväällä 2022. Halli­tus ei kuiten­kaan anta­nut lakie­si­tystä TKI-vero­kan­nus­ti­men käyt­töö­no­tosta. Kokoo­mus ehdot­taa pysy­vää ja laajaa tutki­mus- ja tuote­ke­hi­tys­toi­min­taan kohdis­tu­vaa lisä­vä­hen­nystä otet­ta­vaksi käyt­töön elin­kei­no­toi­min­nan vero­tuk­sessa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan pysy­västi Busi­ness Finlan­din tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 40 miljoo­nalla eurolla.
  • Vahvis­te­taan yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den VTR-tutki­mus­ra­hoi­tusta 3,8 miljoo­nalla eurolla.
  • Otetaan yritys­ve­ro­tuk­sessa pysy­västi käyt­töön yritys­ten laaja TKI-lisä­vä­hen­ny­soi­keus. Vähen­tää vero­tu­loja 38 miljoo­nalla eurolla.

4.2 Suju­voi­te­taan inves­toin­tien viran­omais­kä­sit­te­lyä

Suomen vastai­selle menes­tyk­selle on ensiar­voi­sen tärkeää varmis­taa, että ne tahot, jotka halua­vat inves­toida Suomeen pysty­vät niin teke­mään. Tällä hetkellä Suomen vaka­vim­mat inves­toin­tien esteet ovat lupa­kä­sit­te­lyn hitaus ja vaikea enna­koi­ta­vuus. 

Kokoo­muk­sen mielestä viran­omais­kä­sit­te­lyn ja luvi­tuk­sen järjes­tel­mien on oltava sellai­sia, että asiat etene­vät nopeasti. On kestä­mä­töntä, jos yksit­täi­nen hanke on vuosien ajan lupa­kä­sit­te­lyn limbossa, jossa jokai­nen hank­keen vaihe käsi­tel­lään viran­omai­sessa vali­tus­kier­rok­si­neen erik­seen.

Teol­li­suus- ja ener­giain­ves­toin­teja voidaan vauh­dit­taa esimer­kiksi anta­malla lupa­vi­ran­omai­sille keinoja, joilla ympä­ris­tö­lu­piin liit­ty­viä epävar­muuk­sia halli­taan parem­min ja mahdol­lis­te­taan koko­nais­te­hok­kuu­den parem­min huomioon otta­vat jous­tot lupa­har­kin­taan.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Muute­taan lain­sää­dän­töä ympä­ris­tö­lu­piin liit­ty­vien epävar­muuk­sien hallin­noi­mi­seksi esimer­kiksi paran­taen dialo­gia viran­omais­ten ja inves­toin­tia suun­nit­te­le­van yhtiön välillä. 
  • Keski­te­tään ympä­ris­tö­lu­pien myön­tä­mi­nen yhdelle kansal­li­selle lupa­vi­ran­omai­selle.
  • Muutok­sen­ha­kua nopeut­taa 10 miljoo­nan euron lisäys muutok­sen­ha­kua hoita­ville tuomiois­tui­mille. Samalla vahvis­te­taan viran­omais­ten väli­sellä dialo­gilla viran­omais­ten tois­tensa päätök­sistä teke­miä vali­tuk­sia.
  • Nopeu­te­taan kansal­li­sesti tärkeitä hank­keita anta­malla korkeim­malle hallinto-oikeu­delle oikeus antaa ennak­ko­pää­tök­siä hallinto-oikeu­den ohi.

4.3 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero

Autoilu on suurelle osalle suoma­lai­sista arjen sane­lema vält­tä­mät­tö­myys. Autolla käydään töissä, harras­tuk­sissa, kaupoilla ja suku­lai­sia tapaa­massa. LVM:n ennus­teen (2021) mukaan autoi­lun liiken­ne­suo­rit­teen merkit­tävä vähe­ne­mi­nen tule­vina vuosi­kym­me­ninä ei ole vaka­vasti otet­tava skenaa­rio Suomessa - edes kunnian­hi­mois­ten pääs­tö­ta­voit­tei­den kanssa. Henki­löt ja tonnit liik­ku­vat kumi­pyö­rillä jatkos­sa­kin.

Kokoo­mus katsoo, ettei kumi­pyö­rä­lii­kenne itses­sään ole ongelma – se on osa suju­vaa liiken­nettä. Ongelma on liiken­teen aiheut­ta­mat pääs­töt. Maan­tie­lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tärkeää ja erit­täin keskei­nen osa Suomen ja EU:n ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että sähköä tai biopolt­toai­netta käyt­tävä ajoneuvo olisi suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto jo tämän vuosi­kym­me­nen kuluessa.

Kokoo­muk­sen mielestä keskei­sin keino pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrki­mi­sessä on kannus­taa suoma­lai­sia päivit­tä­mään ajoneu­vonsa uudem­paan ja vähä­pääs­töi­sem­pään malliin, ei autoi­li­joi­den maksu­taa­kan lisää­mi­nen veron­ko­ro­tuk­sin tai ruuh­ka­mak­suin. Suomen auto­kanta on euroop­pa­lai­sit­tain tarkas­tel­tuna verrat­tain iäkäs. Sen uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi kokoo­mus haluaa asteit­tain alen­taa auto­ve­roa. 

Kokoo­mus kompen­soisi auto­ve­ron pois­ton osit­tain ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa uusille alem­malla verolla hanki­tuille autoille pääs­tö­pai­no­te­tusti sekä myön­tei­sellä vaiku­tuk­sella koko­nais­ve­ro­ker­ty­mään. Ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron progres­siota kiris­te­tään siten, että se suosii vähä­pääs­töi­siä autoja.

Uudet autot ovat sekä turval­li­sem­pia että vähä­pääs­töi­sem­piä kuin vanhat. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa suoma­lai­sia hank­ki­maan vanhoja suuri­pääs­töi­siä tuon­ti­au­toja. Auto­ve­ron pois­ta­mi­sen seurauk­sena kasva­neen koti­mai­sen auto­kau­pan arvon­li­sä­ve­ro­tuotto jäisi Suomeen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa. Esitys keven­tää autoi­li­joi­den vero­taak­kaa staat­ti­sesti lasket­tuna 60,25 miljoo­nalla eurolla.

4.4 Laite­taan koko Suomi kuntoon infrain­ves­toin­neilla

Suur­ten kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­toa on edis­tet­tävä asumi­sen kustan­nus­pai­nei­den helpot­ta­mi­seksi. Kohtuul­li­seen hinta­ta­soon on vain yksi kestävä lääke: kysyn­tää vastaava asun­to­jen tarjonta. Kasva­villa kaupun­ki­seu­duilla riit­tävä asun­to­tuo­tanto edel­lyt­tää myös valtion toimen­pi­teitä, erityi­sesti liiken­nein­fran osalta.

Kokoo­mus vauh­dit­taisi asun­to­tuo­tan­toa Valtion asun­to­ra­has­ton varoilla. Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta suosit­te­lee Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varoja käyt­tä­mällä voitai­siin purkaa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­loja.

Käytet­tä­vissä olevaa varal­li­suutta on arviolta noin 2 miljar­dia euroa, josta käyt­täi­simme miljar­din vauh­dit­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa edis­tä­viä liiken­ne­hank­keita. Tämä ei vaaran­taisi rahas­ton myön­tä­miä avus­tuk­sia tai muuta toimin­taa.

Kokoo­mus haluaa edis­tää asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan rahoi­tusta 500 miljoo­naa euroa Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­deistä omai­suuse­ristä. Idea on, että valtio osal­lis­tuisi sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta suun­na­taan jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Ohja­taan Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­dejä varoja kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen 500 miljoo­nan euron Koko Suomi kuntoon -pake­tilla.
  • Edis­te­tään uutta asun­to­tuo­tan­toa ja kestä­vää liik­ku­mista tuke­via hank­keita. Rahoi­te­taan valtion asun­to­ra­has­ton varoilla avus­tuk­sia liikenne- ja vies­tin­tä­verk­koi­hin.

4.5 Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta siir­ret­täi­siin hankeyh­tiöi­hin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. 

Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pääomi­te­taan raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä kahdella miljar­dilla eurolla. 

4.6 Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel

Logis­tiikka- ja datayh­tey­det ovat Suomen talou­den veren­kierto. Talous kukois­taa kun tieto, palve­lut, ihmi­set ja tavara liik­ku­vat. Kun liike lakkaa, syntyy myös tulppa kasvulle. Vuotta 2022 on leiman­nut laaja-alai­nen ener­gian hinto­jen kohoa­mi­nen maail­man­laa­jui­sesti johtuen erityi­sesti Venä­jän lait­to­masta hyök­käyk­sestä Ukrai­naan.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkisti helmi­kuussa 2022 keino­va­li­koi­mansa arjen kustan­nus­ten kasvun hillit­se­mi­seksi reak­tiona kohon­nei­siin ener­gian hintoi­hin. Yhtenä keinoista kokoo­mus esit­tää ammat­ti­lii­ken­teelle kevyem­min vero­tet­tua diesel­polt­toai­netta, eli ns. ammat­ti­die­se­liä. Ammat­ti­die­se­lin käyt­töön­otto toisi helpo­tusta kulje­tusa­lan yrit­tä­jille ahdin­gossa ja keven­täisi elin­kei­noe­lä­män logis­tiik­ka­kus­tan­nus­ten nousu­pai­neita. Tämä helpot­taa myös paineita siir­tää kohon­neita kustan­nuk­sia kulut­ta­ja­hin­toi­hin.

Järjes­telmä toisi ammat­ti­käy­tössä olevan diese­lin vero­tuen piiriin, jota logis­tiik­kay­ri­tyk­set haki­si­vat valtiolta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tuetaan ammat­ti­lii­ken­nettä otta­malla käyt­töön 57 miljoo­nan euron ammat­ti­die­sel­ve­ro­jär­jes­telmä. 

4.7 Helpo­tusta suoma­lais­ten sähkö­las­kui­hin

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla. Kokoo­mus on esit­tä­nyt katta­vat toimen­pi­teet niin akuu­tin krii­sin ja lähiai­ko­jen kuin pidem­män aika­vä­lin varalle. Lähiai­koina meidän on varmis­tet­tava, että jokai­selle riit­tää lämpöä ja sähköä. Pidem­mällä aika­vä­lillä siir­ty­mi­nen ilmas­ton kannalta kestä­viin tuotan­to­muo­toi­hin on vält­tä­mä­töntä.

Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on toimi­van yhteis­kun­nan perus­e­del­ly­tys. Sähkö ei ole eikä siitä saa tulla ylel­li­syys­tuote. Sähkö on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyke, jota tarvi­taan pitä­mään valot päällä, kodit lämpi­mänä ja yritys­ten rattaat pyöri­mässä. Sähkön merki­tys talous­kas­vun moot­to­rina ja hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­senä tulee vain kasva­maan.

Euroo­pan ja Suomen sähkö­mark­ki­nat ovat ajau­tu­neet syvään krii­siin. Se johtuu Puti­nin hyök­käys­so­dasta Ukrai­naan, Euroo­pan maiden ener­gia­po­li­tii­kan lyhyt­nä­köi­sistä Venäjä-riip­pu­vuuk­sista sekä toimi­tus- ja huol­to­var­muu­den puut­teista. Kokoo­mus haluaa korjata rikkou­tu­neen sähkö­mark­ki­nan. 

Tule­vien ener­gia­krii­si­tal­vien aikana sähkön hinta tulee olemaan korkea ja sähkön hinta määrit­ty­mään fossii­lis­ten polt­toon perus­tu­vien tuotan­to­muo­to­jen perus­teella. Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan­kin muut­tu­vilta kustan­nuk­sil­taan kalleim­mille tuotan­to­muo­doille teho­tuki, jolla laske­taan näillä tuote­tun sähkön yksik­kö­hin­taa ja toisaalta varmis­te­taan näiden tuotan­to­muo­to­jen pysy­vän mark­ki­noi­den käytössä tule­vien vuosien aikana.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Asete­taan sähkölle EU-laajui­nen katto­hinta.
  • Irro­te­taan sähkön ja kaasun hinta EU-laajui­sesti toisis­taan.
  • Pide­tään kaikki olemassa oleva koti­mai­nen sähkön­tuo­tanto käytössä 18 miljoo­nan euron suurui­sella määrä­ai­kai­sella teho­tuella.
  • Mahdol­lis­te­taan käte­vät ja kannat­ta­vat kulu­tus­jous­tot.
  • Keven­ne­tään sähköyh­tiöi­den vakuus­vaa­ti­muk­sia.
  • Edis­te­tään ener­gia­re­mont­teja ja pien­tuo­tan­toa.

4.8 Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta

Määrä­tie­toi­sin toimen­pi­tein Suomi voi saada kilpai­lue­duk­seen puhtaan sähkön riit­tä­vyy­den. Meidän on mahdol­lis­tet­tava puhtaat ener­giain­ves­toin­nit ja tasat­tava sähkön hinta­piik­kejä. Kokoo­muk­sen mielestä kallein sähkön­tuo­tan­to­muoto ei enää jatkossa saa yksin määrit­tää kaiken sähkön hintaa. Suomen tulee myös pysyä pieny­din­voi­ma­loi­den kehi­tyk­sen ja kaupal­li­sen käytön etulin­jassa.

Kokoo­mus vaatii eten­kin ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tus-, lupa- ja vali­tus­pro­ses­sien suju­voit­ta­mista. Proses­seja on vält­tä­mä­töntä yksin­ker­tais­taa ja nopeut­taa, jotta uutta ener­gian­tuo­tan­toa saadaan ripeästi mark­ki­noille. Luvi­tus­lain­sää­dän­tömme vaatii uudis­ta­mista ja suju­voit­ta­mista myös muiden inves­toin­tien osalta. Nykyi­nen halli­tus on kuiten­kin päin­vas­toin lisän­nyt lupa­by­ro­kra­tiaa ja vali­tus­mah­dol­li­suuk­sia.

Kokoo­mus haluaa saada vihreän siir­ty­män inves­toin­teja nopeam­min eteen­päin. Ratkaisu ei ole halli­tuk­sen esit­tämä malli, jossa lisä­tään määrä­ra­hoja käsit­te­li­jöi­den lisä­rek­ry­toin­tei­hin, mutta samaan aikaan lisä­tään uutta byro­kra­tiaa eril­li­sellä etusi­jai­suusar­vioin­ti­me­net­te­lyllä. Uhkana on, että kiih­dy­tys­kais­talle pääsy jopa hidas­taa inves­toin­tia. Tätä lisä­työtä vaati­vaa arvioin­ti­me­net­te­lyä ei ole tarpeel­lista tehdä. Listaus vihreän siir­ty­män mukai­sista hank­keista tulee riit­tää etusi­jai­suus­me­net­te­lyyn pääse­mi­seksi.

Meillä ei riitä osaa­vaa työvoi­maa eri puolilla kasva­viin henki­lös­tö­re­surs­si­tar­pei­siin, jota halli­tus lain­sää­dän­tö­hank­keil­laan on luonut. Voimme sääs­tää aikaa ja rahaa sekä viran­omai­silta että yrityk­siltä. Suunta on kään­net­tävä luvi­tuk­sen aitoon suju­voit­ta­mi­seen nykyistä parem­malla sään­te­lyllä ja yksin­ker­tai­sim­milla lupa­pro­ses­seilla.

Ener­gia­kriisi on osoit­ta­nut, että uuden tuotan­non raken­ta­mi­nen Suomeen on kriit­tistä maamme huol­to­var­muu­delle ja turval­li­suu­delle. Nykyi­sin kaavoi­tus- ja lupa­jär­jes­telmä ei kuiten­kaan ota riit­tä­västi huomioon. Ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tuk­seen sekä raken­nus-, ympä­ristö- ja vesi­lu­piin liit­ty­vät proses­sit ja käytän­nöt on saatava nykyistä suju­vam­miksi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Päivi­te­tään sähkön hinnoit­te­lu­malli reilum­maksi.
  • Edis­te­tään ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mista.
  • Luodaan uutta koti­maista, puhdasta ja toimi­tus­var­maa sähkön­tuo­tan­toa kapa­si­teet­ti­tuella.
  • Nopeu­te­taan luvi­tusta ja toteu­te­taan lupa­ta­kuu kriit­ti­sille inves­toin­neille.
  • Lisä­tään sähkön­siir­to­ky­kyä ja ener­gian varas­toin­tia.
  • Tehos­te­taan ener­gia­mark­ki­noi­den valvon­taa ja kohtuul­lis­te­taan siir­to­hin­toja.

4.9 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus

Moni­muo­toi­nen luonto on edel­ly­tys paitsi eliöi­den myös ihmis­ten elämälle. Ilmas­ton, puhtai­den vesis­tö­jen ja moni­muo­toi­sen luon­non vaali­mi­nen vaatii kaik­kien yhteis­kun­nan sekto­rei­den osal­lis­tu­mista.

Suomen luon­toon kuulu­vien lajien ja luon­to­tyyp­pien suojelu on vastuul­lamme. Emme voi syödä luon­to­pää­omaamme, vaan meidän tulisi jättää ympä­ristö parem­massa kunnossa seuraa­ville suku­pol­ville. Suomen alku­pe­räis­la­jis­toa onnis­tumme suoje­le­maan ei vain alueita suojel­malla vaan myös aktii­vi­sella luon­non­hoi­dolla ja torju­malla haital­lis­ten vieras­la­jien leviä­mistä.

Lajien häviä­mistä ehkäi­semme yllä­pi­tä­mällä ja kehit­tä­mällä niille tärkeitä elinym­pä­ris­töjä myös taajama- ja kaupun­kia­lueilla. Jotta Suomen ainoa koto­pe­räi­nen nisä­käs, saimaan­norppa, onnis­tu­taan säilyt­tä­mään, tulisi verk­ko­ka­las­tuk­sen rajoi­tuk­sia laajen­taa sen pesi­mä­alueilla.

Saaris­to­me­ren valuma-alue on Suomen viimei­nen hots­pot-alue Itäme­ren suoje­lu­ko­mis­sio Helco­min listalla. Eräi­den Puolan ja Tans­kan aluei­den ohella Lounais-Suomi on koko Itäme­ren suurim­pia fosfo­rin ja typen valu­man lähteitä. Suomen­lah­della maata­lou­den hallit­se­man haja­kuor­mi­tuk­sen osuus ei-luon­nol­li­sista lähteistä on kolme neljäs­osaa fosfo­ri­pääs­töissä ja kaksi kolmas­osaa typpi­pääs­töissä. Saaris­to­merta vaivaa­vat ravin­ne­vir­rat eivät ole vähen­ty­neet lain­kaan ja nämä ravin­teet tule­vat valtao­sin Suomesta. Vesis­tö­jen luon­to­tyyp­pien ja lajien tilan para­ne­mi­sen kannalta on vält­tä­mä­töntä saada rehe­vöi­ty­mi­selle stoppi. 

Maata­lou­den ravin­ne­vir­toi­hin liit­ty­viä tukia ja sään­töjä hallit­see EU:n yhtei­nen maata­lous­tu­ki­jär­jes­telmä CAP. Suomen maata­lous­po­li­tii­kan monet kysy­myk­set on linjattu Suomen CAP-suun­ni­tel­massa. Suun­ni­tel­man toimeen­pa­noa tulee seurata ja tarvit­taessa sitä voidaan myös päivit­tää. Meidän tulee hakea entistä voimak­kaam­min ratkai­suja, joilla voidaan paran­taa niin ympä­ris­tön tilaa kuin tuot­ta­jien asemaa ja maata­lou­den kannat­ta­vuutta. 

Vesien­suo­je­lun keinoja pitää edis­tää tehok­kaasti ja alueel­li­set erityis­piir­teet huomioi­den. CAPin kautta voidaan nyt vaikut­taa joihin­kin ratkai­se­viin toimiin. Ravin­ne­kier­ron kannalta teho­kasta olisi saada käsit­te­lyn piiriin sika- ja siipi­kar­ja­ti­lo­jen lanta. Pelloilla keskeistä on sitoa sinne jo kerty­neet ravin­teet pitkä­ai­kai­sesti maahan. Kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­sen toimen­pi­de­va­li­koi­maa pitäisi laajen­taa siten, että lannan­le­vi­tyk­sen tuke­mi­sen rinnalla tulisi edis­tää voimak­kaam­min maan­pa­ran­nus­kui­tu­jen käyt­töä. Toimiin tarvi­taan myös vahvem­paa alueel­lista kohden­ta­mista.

Kokoo­muk­sen mielestä luon­non­suo­je­lussa ja ennal­lis­ta­mis­toi­missa on edet­tävä jatkos­sa­kin vapaa­eh­toi­suu­den kautta mukaan lukien ekolo­gi­sen kompen­saa­tion mene­tel­mien vakiin­nut­ta­mi­nen ja uudet kannus­tin­jär­jes­tel­mät maano­mis­ta­jille. Nykyis­ten kansal­lis­ten ja vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vien luon­non­hoi­to­hank­kei­den määrä­ra­hat ovat kustan­nus­te­ho­kas tapa edis­tää luon­non­suo­je­lua..

Kokoo­mus esit­tää:

  • Kasva­te­taan Etelä-Suomen metsien moni­muo­toi­suu­den toimin­taoh­jel­man (METSO) sekä Helmi-elinym­pä­ris­tö­oh­jel­man rahoi­tusta 20 miljoo­nan eurolla. Huomioi­daan meri­luon­non vapaa­eh­toi­sen suojelu- ja luon­non­hoi­to­mal­lin pilo­tointi.

4.10 Uudis­te­taan asun­to­mark­ki­noita

Suomi tarvit­see toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Toimi­vat asun­to­mark­ki­nat pitä­vät osal­taan talou­den rattaat pyöri­mässä. Kokoo­muk­sen mielestä asun­to­mark­ki­nat kaipaa­vat lisää kilpai­lua ja tarjon­taa varsin­kin kasvu­kes­kuk­siin, joissa kysyntä uusille asun­noille on kaik­kein suurin. Vastaa­vasti asun­to­mark­ki­noi­den tarpee­tonta sään­te­lyä ja byro­kra­tiaa olisi perus­tel­tua vähen­tää. 

Asumista tuetaan Suomessa useilla tuki­muo­doilla. Suoraa tukea on muun muassa ylei­nen asumis­tuki, epäsuo­raa taas erilai­set tont­ti­sub­ven­tiot sekä kuntien ja ARA:n tukema asun­to­tuo­tanto. Tuki­jär­jes­telmä kaipaisi laaja­mit­taista läpi­va­lai­sua ja eri tuki­me­ka­nis­mien vaikut­ta­vuu­den kriit­tistä arvioin­tia. Kasvat­taako yhteis­kun­nan tuki tehok­kaasti asumi­sen laatua? Tai vähen­tääkö se asumi­sen hintaa?

Suomessa on arvioi­tava uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukia tarvi­taan. Kymme­nessä vuodessa ylei­sen asumis­tuen saajien luku­määrä on kasva­nut 150 000 ruoka­kun­nasta yli 230 000:n, vaikka opis­ke­li­joita ei huomioi­taisi. Samassa ajassa suorat asumi­sen tuki­me­not ovat kasva­neet kaksin­ker­tai­siksi. Voiko asumi­sen laadun sanoa kasva­neen vastaa­vasti?

Suora asumis­tuki on kuiten­kin reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Monista hyvistä ominai­suuk­sis­taan huoli­matta ylei­nen asumis­tu­kien koko­nai­suus muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä, nostaa yleistä vuokra­ta­soa mark­ki­noista riip­puen ja kohdis­taa osin yhteis­kun­nan tukea sellai­seen asumi­seen, johon yhteis­kun­nan tukea on vaikea perus­tella.

Suoria asumi­sen tukia makse­taan halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­sen mukaan ensi vuonna yli 2,2 miljar­dia euroa. Ylei­sen asumis­tuen menot ovat kaksin­ker­tais­tu­neet vain hieman yli kymme­nessä vuodessa. Tuki­me­no­jen kasvu on nykyi­sel­lään kestä­mät­tö­missä uomissa - järjes­telmä vaatii remont­tia.

Opis­ke­li­joi­den siirto ylei­seen asumis­tu­keen vaikut­taa jälki­kä­teen tarkas­tel­tuna vaikealta perus­tella. Opis­ke­li­joi­den saamat asumi­sen tuet ovat kasva­neet vuodesta 2016 noin 260 miljoo­nalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

On vaikea perus­tella, miksi neljän­nes­mil­jar­din tuki opis­ke­li­joi­den asumi­seen olisi muita keinoja parem­paa yhteis­kun­nan tukea laaduk­kaa­seen koulu­tuk­seen. Yksiöissä asumi­nen on yleis­ty­nyt voimak­kaasti samalla, kun solua­sun­to­jen asumis­paik­koja on vapaana ympäri Suomen. Tuki­me­no­jen kasvu on kohdis­tu­nut yksiöissä asuville, kun opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­nille tai yhtei­söl­li­sissä asumis­muo­doissa asuvilla se on jopa pienen­ty­nyt. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan opis­ke­li­joi­den työs­sä­käynti ei ole vähen­ty­nyt vuoden 2015 jälkeen – ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den työs­ken­tely on jopa hieman yleis­ty­nyt. Opis­ke­li­jan kannalta tuki­jär­jes­telmä ei ole ennus­tet­tava, kun opin­to­tu­keen ja asumis­li­sään sovel­le­taan eri tulo­ra­joja.

Ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Asumis­tuen taso seuraa elin­kus­tan­nusin­dek­siä seuraa­vaa kansa­ne­lä­kein­dek­siä. Tule­valle vuodelle elin­kus­tan­nusin­deksi on nouse­massa 7,8 % verrat­tuna vuoteen 2023. Vuokra­ta­son ei kuiten­kaan odoteta nouse­van vastaa­vasti. Vuokrain­deksi on nouse­massa ainoas­taan 0,3 %. Asumis­tuki on siis kasva­massa huomat­ta­vasti nopeam­min kuin asumi­sen hinta. Kokoo­muk­sen mielestä vuokrain­dek­sin tulee aset­taa asumis­tuen koro­tuk­selle perä­lauta, jota nopeam­min asumis­tu­kea ei koro­teta.

Kokoo­mus esit­tää toimeen­tu­lo­tuen maltil­li­sen omavas­tuu­osuu­den palaut­ta­mista. Omavas­tuu kannus­taa asumaan edul­li­sem­min ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Ylei­sessä asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa, ja toisaalta pois­taa vuokra­nan­ta­jalta kannus­ti­men siir­tää toimeen­tu­lo­tuen tason täysi­mää­räi­senä vuokraan. Kokoo­mus haluaa turvata vähim­mäi­se­tuuk­sien kohtuul­li­sen tason ja kompen­soisi staat­ti­sesti omavas­tuu­osuu­den vaiku­tuk­sen staat­ti­sesti osit­tain  toimeen­tu­lo­tuen taso­ko­ro­tuk­sella.

Nopeasti kasva­vat lämmi­tys- ja ener­gia­kus­tan­nuk­set on perus­tel­tua huomioida asumis­tuessa halli­tuk­sen esityk­sen mukai­sesti. Kokoo­mus myös kannat­taa halli­tuk­sen esit­tä­mää sähkö­tu­kea ja sähkö­vä­hen­nystä, joilla voidaan ehkäistä etuuk­sien varassa olevien ajau­tu­mista talou­del­li­siin vaikeuk­siin enegian hinto­jen rajun nousun vuoksi. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jossa pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja määri­tel­lään uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Arvioi­daan uudel­leen, millai­seen asumi­seen ja tilan­tee­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan. Toteu­te­taan ylei­sen asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus, jonka vaiku­tus etuus­me­noi­hin vahvis­taa julkista taloutta 350 miljoo­nalla eurolla.
  • Luodaan vuokrain­dek­sistä rajoite asumis­me­no­jen indek­si­ko­ro­tuk­selle.
  • Selvi­te­tään hyväk­syt­ty­jen enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen määrit­tä­mi­nen työs­sä­käyn­tia­luei­den mukaan. Arvioi­daan enim­mäis­vuo­kra­ta­son aset­ta­mi­nen yhdeksi asumis­tuen kritee­riksi. Nykyi­set kaupun­ki­koh­tai­set ylei­sen asumis­tuen hyväk­syt­tä­vät enim­mäi­sa­su­mis­me­not eivät vastaa todel­li­suutta parhaalla tavalla, eivätkä kohdista tukea aidosti tarvit­se­ville.
  • Arvioi­daan, onko tarkoi­tuk­sen­mu­kaista tukea omis­tusa­su­mi­sen rahoi­tus­vas­tik­keita. Arvioi­daan myös, millai­sen henki­lö­koh­tai­sen varal­li­suu­den tulee estää asumis­tuen saami­nen. Nykyi­sin lotto­voit­ta­ja­kin voi saada yleistä asumis­tu­kea. 
  • Tarkis­te­taan ylei­sen asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuun kaavaa. Arvioi­daan vastaako se työtä hake­van koti­ta­lou­den tarpeita. Pure­taan asumis­tuen epätoi­vot­tuja kannus­tin­vai­ku­tuk­sia.
  • Harki­taan opis­ke­li­joi­den rajaa­mista ylei­sen asumis­tuen piiristä takai­sin opin­to­tuen asumis­li­sän piiriin. Asumis­tu­kien kasvat­ta­mi­nen ja opis­ke­li­joi­den yksiössä asumi­sen tuke­mi­nen ei ole tehok­kain tapa nostaa osaa­mis­ta­soa.
  • Pehmen­ne­tään asumis­tu­ki­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat kohtuu­hin­tai­set vuokra-asun­not parem­min erityis­ryh­mille ja kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Yhteis­kun­nan tuen on kohdis­tut­tava nykyistä parem­min sitä eniten tarvit­se­ville. Tämä hillit­sisi myös asumis­tu­ki­me­no­jen nopeaa kasvua.
  • Vahvis­te­taan kasva­vien kaupun­ki­seu­tu­jen kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia lisätä tontti- ja asun­to­tar­jon­taa. Asumi­sen hinta­ke­hi­tystä ei voi hillitä kestä­västi lisää­mättä uusien asun­to­jen määrää siellä, missä kysyntä on suurinta. 
  • Kasva­te­taan valtion osal­lis­tu­mista kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. 
  • Laske­taan asun­to­tuo­tan­non korko­tu­ki­lai­no­jen hyväk­sy­mis­val­tuus vuoden 2019 tasolle.

5. Sivis­tyk­sen Suomi

“Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.“

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomen ja suoma­lais­ten pärjää­mi­sen ja hyvin­voin­nin edel­ly­tys on sivis­tys ja osaa­mi­nen. Osaa­mi­nen on väline muun muassa vastata työelä­män tarpei­siin. Sivis­tystä tarvi­taan, jotta ihmi­nen kyke­nee sovel­ta­maan osaa­mis­taan kulloin­kin tarvit­ta­viin tehtä­viin ja tapah­tu­miin elämässä. 

Sivis­tys on arvo sinänsä ja koulu­tuk­sen päämäärä itses­sään, histo­rial­li­ses­ti­kin tarkas­tel­tuna. Korkea­ta­soi­sella koulu­tuk­sella vahvis­te­taan sekä sivis­tystä että osaa­mista. 

Yksi Suomen tärkeim­mistä tavoit­teista on se, että jokai­nen lapsi saa varhais­kas­va­tuk­sesta ja perus­o­pe­tuk­sesta sellai­set tiedot ja taidot, että ne kanta­vat vähin­tään toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­seen sekä siitä edel­leen työelä­mään tai jatko-opin­toi­hin ja tavoit­te­le­maan unel­mi­aan.

5.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta

Oppi­mi­sen perusta luodaan jo varhais­ten vuosien aikana. Jokai­sella lapsella on oikeus osal­lis­tua varhais­kas­va­tuk­seen. Suomessa varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­saste on kuiten­kin edel­leen muita Pohjois­maita jäljessä, vaikka posi­tii­vista kehi­tystä on viime vuosina tapah­tu­nut. Meidän on edel­leen pyrit­tävä nosta­maan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den piiriin.

Peda­go­gi­sesti laadu­kas varhais­kas­va­tus vaikut­taa tutki­tusti myöhem­pään koulu­pol­kuun. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella voidaan tasata oppi­mi­se­roja jo varhai­sessa vaiheessa sekä tunnis­taa oppi­mis­vai­keuk­sia. Laadu­kas varhais­kas­va­tus edel­lyt­tää riit­tä­viä resurs­seja. Tämän takia varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tus on vakiin­nu­tet­tava. 

Lisäksi on varmis­tet­tava, että meillä on riit­tä­västi korkeasti koulu­tet­tuja varhais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia tarpei­siin nähden sekä muita varhais­kas­va­tus­lain edel­lyt­tä­miä ammat­ti­lai­sia, varhais­kas­va­tuk­sen sosio­no­meja ja lasten­hoi­ta­jia sekä päivä­ko­din­joh­ta­jia. Kokoo­mus nostaa varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien aloi­tus­paik­koja yliopis­toissa, jotta alan opet­ta­ja­pu­laan voidaan vastata. Alan veto- ja pito­voi­masta on pidet­tävä huolta.

Kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus on toteu­tet­tava pysy­västi - ei pelk­känä kokei­luna. Varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja on alen­net­tava enem­män kuin mihin halli­tus tyytyy. Tavoit­tee­namme on laadu­kas varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tus 30 miljoo­naan euroon.
  • Noste­taan yliopis­to­kou­lu­tet­tu­jen varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien aloi­tus­paik­koja 1400:een.
  • Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta alen­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla.
  • Vakiin­nu­te­taan kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen kokeilu pysy­väksi toimin­ta­mal­liksi kokei­lun päätyt­tyä.

5.2 Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua ja tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja

Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen nuori saavut­taa riit­tä­vät tiedot ja taidot toisen asteen opin­toi­hin. Vaikka meillä on maail­man paras perus­koulu, valmis­tuu perus­kou­lusta edel­leen oppi­laita, joilla ei ole riit­tä­viä perus­tie­toja ja -taitoja toisella asteella opis­ke­luun. Ongel­miin on puutut­tava varhai­sem­massa vaiheessa.

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa perus­o­pe­tusta pitkä­jän­tei­sesti. Näin turva­taan myös opet­ta­jien mahdol­li­suus keskit­tyä työhönsä - lasten ja nuor­ten kasvun ja oppi­mi­sen tuke­mi­seen. Perus­koulu on ollut histo­rial­li­nen inno­vaa­tio. 

Olemme tuudit­tau­tu­neet siihen niin, että emme ole osan­neet riit­tä­vän ajoissa puut­tua siellä esiin­ty­viin haas­tei­siin. Tarvit­semme ennak­ko­luu­lo­tonta perus­o­pe­tuk­sen uudis­ta­mista, jotta vahva osaa­mis­pohja varmis­te­taan jokai­selle lapselle ja nuorelle.

Jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä nuorella on oltava riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot toisen asteen opin­toi­hin. Jos perusta ei ole kunnossa, on siihen haas­ta­vam­paa myöhem­mässä vaiheessa puut­tua. Lisää­mällä vuosi­viik­ko­tun­tien määrää saadaan lisää aikaa lapsille ja nuorille. Tämä tarkoit­taa enem­män opetusta ja oppi­lai­den kohtaa­mista arjessa.

Yhtenä keskei­senä kehit­tä­mi­sen kohteena on oppi­mi­sen tuki perus­o­pe­tuk­sessa. Vali­tet­ta­vasti oppi­laat eivät saa tällä hetkellä riit­tä­västi tarvit­se­maansa tukea oppi­mi­seen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että oppi­mi­sen tukea on tarjolla yksi­löl­li­sesti ja oppi­laan tarpeita vastaa­vasti. Tuen keino­va­li­koi­man on oltava laaja siten, että myös tarpeel­li­nen pien­ryh­mä­ope­tus on mahdol­lista.

Kokoo­mus haluaa vakiin­nut­taa perus­o­pe­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen tarkoi­te­tut määrä­ra­hat. Tällä vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua sekä tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja. Erityistä huolta herät­tää lasten ja nuor­ten heiken­ty­nyt luku­taito. Tasa-arvo­ra­hoi­tusta tulee suun­nata myös Luku­liike-toimin­nan vaki­nais­ta­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tus 50 miljoo­naan euroon.
  • Kohden­ne­taan määrä­ra­hoja 35 miljoo­naa euroa perus­tai­to­jen vahvis­ta­mi­seen sekä oppi­mi­sen tuen kehit­tä­mi­seen perus­kou­luissa.
  • Varmis­te­taan moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ oppi­lai­den ja opis­ke­li­joi­den tuen saami­seksi mm. sosi­aali- ja tervey­den­huol­to­hen­ki­lös­tön kanssa. Vain hyvin­voiva oppi­las tai opis­ke­lija jaksaa opis­kella.
  • Ei siir­retä opis­ke­lu­huol­toa hyvin­voin­tia­lueille, vaan pide­tään palve­lut lähellä lasten ja nuor­ten arkea.

5.3 Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta

Lukio­uu­dis­tus toteu­tet­tiin onnis­tu­neesti viime vaali­kau­della. Uudis­tuk­sen myötä opis­ke­li­joille säädet­tiin oikeus erityi­so­pe­tuk­seen. Lisäksi mahdol­lis­tet­tiin yliop­pi­las­ko­kei­den raja­ton uusi­mi­nen. Lukio­kou­lu­tuk­sen uudet opetus­suun­ni­tel­mat on otettu käyt­töön viime vuoden elokuussa.

Tällä hetkellä lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus ei turvaa riit­tä­vällä tavalla laaduk­kaan opetuk­sen järjes­tä­mistä. Rahoi­tus­jär­jes­telmä ei vastaa lukio­kou­lu­tuk­sesta aiheu­tu­neita kustan­nuk­sia. Lukiot tarvit­se­vat puolus­ta­jansa.

Lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta on vahvis­tet­tava. On huoleh­dit­tava, että nuorilla on eri puolilla maata mahdol­li­suus suorit­taa lukio halu­tes­saan oman kunnan alueella lähellä kotia, mikäli kunta järjes­tää lukio­kou­lu­tusta. Saavu­tet­ta­vuu­den edis­tä­mi­sessä on hyödyn­net­tävä korona-ajan muka­naan tuomia oppeja digi­taa­li­sen peda­go­gii­kan käytöstä.

Toisen asteen duaa­li­malli on säily­tet­tävä eikä koulu­tuk­sen raja-aito­jen purka­mi­nen saa johtaa siihen, että koulu­tus­ten erityis­piir­teistä luovut­tai­siin. Koulu­tuk­silla on myös erilai­set tehtä­vät, mikä on ollut keskei­nen osa suoma­laista koulu­tus­jär­jes­tel­mää. Tule­vai­suu­den lukio tarjoaa opis­ke­li­joille mahdol­li­suu­den laaja-alai­seen sivis­tyk­seen. On tärkeä myös huoleh­tia, että erityi­sen koulu­tus­teh­tä­vän lukioita on maas­samme riit­tä­västi.

Lukio­kou­lu­tuk­sessa on tule­vai­suu­dessa oltava mahdol­lista suorit­taa englan­nin­kie­li­nen yliop­pi­las­tut­kinto. Tämä osal­taan lisää Suomen kansain­vä­listä houkut­te­le­vuutta sekä mahdol­lis­taa myös tehok­kaam­min koulu­tus­vien­nin.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Käyn­nis­te­tään lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män uudis­tus, jotta rahoi­tus vastaisi parem­min todel­li­sia kustan­nuk­sia
  • Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta 10 miljoo­nalla eurolla.

5.4 Pääomi­te­taan korkea­kou­luja miljar­dilla ja noste­taan osaa­mis­ta­soa

Talou­del­li­sen yhteis­työn ja kehi­tyk­sen järjestö OECD julkaisi loka­kuun alussa Educa­tion at a Glance -indi­kaat­to­ri­jul­kai­sun. Julkai­sun teemana oli erityi­sesti korkea-asteen koulu­tus.

Julkai­sun tulok­set olivat hätkäh­dyt­tä­viä. Suoma­lais­ten koulu­tus­taso on merkit­tä­västi muita OECD-maita jäljessä.

Kokoo­mus on vahvasti sitou­tu­nut nosta­maan suoma­lais­ten osaa­mis­ta­soa. Haluamme pitää kiinni tavoit­teesta, että vuoteen 2030 mennessä vähin­tään puolella nuorista ikäluo­kista olisi korkea-asteen koulu­tus. Tämä edel­lyt­tää merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia aloi­tus­paik­ko­jen nosta­mi­seksi pysy­vällä määrä­ra­halla. 

Toisin kuin halli­tus Kokoo­mus ei ole valmis tutkin­to­jen halpuut­ta­mi­seen. Korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja nostet­taessa on niihin varat­tava riit­tävä pysyvä lisä­ra­hoi­tus. Aloi­tus­paik­koja on kohden­net­tava yhden­ver­tai­sesti siten, että niitä noste­taan erityi­sesti alueilla, joissa nuor­ten ikäluo­kat ovat suurem­pia.

Laadu­kasta tutki­musta ei tule, ellei varmis­teta korkea­kou­lu­tuk­sen laatua. Siksi tarvi­taan pitkä­jän­teistä pysy­vää perus­ra­hoi­tusta myös koulu­tuk­seen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut nosta­maan TKI-panos­tuk­set 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä parla­men­taa­ri­sen sovun mukai­sesti.

On kuiten­kin huoles­tut­ta­vaa, että ensi vuonna halli­tus ei ole etene­mässä suun­ni­tel­lusti kohti neljän prosen­tin tavoi­tetta. Kokoo­mus haluaa korjata suun­nan. Lähtö­koh­tana tulee olla tutki­muk­sen perus­ra­hoi­tuk­sen riit­tävä taso korkea­kou­lu­jär­jes­tel­mässä. Tiede ja tutki­mus ovat yliopis­to­jen kovinta ydintä ja tieteen integri­teet­tiä suojel­laan varmis­ta­malla riit­tävä perus­ra­hoi­tuk­sen taso ja korkea­kou­lu­jen mahdol­li­suus tutkia ja luoda uutta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja 15 miljoo­nalla eurolla, jotka kohden­ne­taan erityi­sesti kasva­tusa­lalle sekä sosi­aali- ja tervey­sa­lalle.

Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1 000 miljoo­nalla eurolla vahvis­taen niiden auto­no­miaa ja omaa rahoi­tus­a­se­maa.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

“Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen mukaan (THL 2021) erot väes­tö­ryh­mien väli­sessä tervey­dessä ovat vuosien kaven­ta­mis­toi­mien jälkeen pysy­neet ennal­laan, joil­ta­kin osin jopa kasva­neet. Tervey­se­rot ja eriar­voi­suus hoitoon sekä palve­lui­hin pääsyssä ovat suurim­pia haas­tei­tamme. Hoitoon­pää­syssä on ollut ongel­mia jo pitkään ennen koro­naa, mutta koro­nan vaiku­tuk­sesta hoito- ja palve­lu­velka on kasva­nut ennä­tys­mäi­sen suureksi. Myös pula hoito­hen­ki­lös­töstä vaikeut­taa palve­lui­den saata­vuutta.

Perus­pal­ve­lut on laitet­tava kuntoon ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syä sekä tervey­den edis­tä­mistä on vahvis­tet­tava tutkit­tuun tietoon perus­tuen. Suju­vien hoito- ja palve­lu­pol­ku­jen, nopeam­man hoitoon­pää­syn, henki­lös­tön riit­tä­vyy­den, vaikut­ta­vien hoito­muo­to­jen ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syn varmis­ta­mi­seksi on hyödyn­net­tävä tutkit­tua tietoa, ja uudet tekno­lo­giat sekä digi­taa­li­set ratkai­sut on valjas­tet­tava täysi­mää­räi­sesti osaksi sote-palve­luita.

Kansan­ter­veyttä voidaan paran­taa, sekä hyvin­vointi- ja tervey­se­roja kaven­taa turvaa­malla oikea-aikai­set palve­lut ja varhai­nen tuki jokai­selle toimeen­tu­losta riip­pu­matta. Kokoo­muk­sen mielestä ratkai­suja on haet­tava erityi­sesti panos­ta­malla kolmeen keskei­seen koko­nai­suu­teen: 1) nopeampi palve­lui­hin ja hoitoon pääsy sekä hoidon jatkuvuus,2) sairauk­sien ennal­taeh­käi­syn lisää­mi­nen, varhai­sempi puut­tu­mi­nen ja hoidon vaikut­ta­vuu­den lisää­mi­nen tutkit­tuun tietoon noja­ten ja 3) osaava ja riit­tävä henki­löstö palve­lui­den turvaa­mi­seksi.

6.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille

Suomen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­telmä pitää sisäl­lään sekä valtion takaa­man työt­tö­myys­tur­van että lisä­va­kuut­ta­mi­sen mahdol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san kautta. Tällä hetkellä maksussa olevasta ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta rahoi­te­taan kasso­jen jäsen­mak­suilla vain 5 prosent­tia. 57,5 prosent­tia rahoi­te­taan työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suilla ja 37 prosent­tia valtion vero­tu­loilla. Kassoi­hin kuulu­mat­to­mat siis osal­lis­tu­vat ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van meno­jen rahoit­ta­mi­seen jo nyt lähes samassa mitassa kuin kasso­jen jäse­net, mutta heidän työt­tö­myys­tur­vansa jää suhteessa paljon heikom­maksi.

Useam­min kasso­jen ulko­puo­lelle jäävät mata­lam­min koulu­te­tut, heikossa työmark­kina-asemassa olevat. Mata­lam­man tulo­ta­son kasso­jen jäsen­mak­sut ovat usein korkeam­pia. Siten työn­te­ki­jät ovat keske­nään eriar­voi­sessa asemassa.

Nyky­mal­lin heik­kous on se, että turvan ulko­puo­lelle voivat jäädä sellai­set­kin ihmi­set, jotka ovat vuosien ajan maksa­neet laki­sää­teistä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua erilai­sissa työsuh­teissa. He siis ovat maksa­neet vakuu­tus­mak­sua saamatta kuiten­kaan vakuu­tus­tur­vaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tusar­vio perus­tuu Mauri Kota­mäen (2018) malliin, jossa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van järjes­tä­mi­nen on siir­retty Kelan vastuulle. Muutos karsii hallin­toa ja byro­kra­tiaa. Uudis­tuk­sella on edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun mukaan noin 7 400 hengen suurui­nen nega­tii­vi­nen vaiku­tus työl­li­syy­teen. Koko­nai­suu­tena kokoo­mus katsoo, että uudis­tuk­sen hyödyt ovat kustan­nuk­sia suurem­mat. Kokoo­muk­sen mielestä on tärkeää, että laajen­ta­mi­nen toteu­te­taan riip­pu­matta muista muutok­sista työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mään. Kyse on oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille. Ehdo­tus kasvat­taa työt­tö­myys­tur­va­me­noja 195 miljoo­naa euroa.

6.2 Paran­ne­taan hoitoon ja palve­lui­hin pääsyä

Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­nol­li­sen uudis­tuk­sen toimeen­pa­non alle. Halli­tuk­sen hyvin­voin­tia­luei­den sote-rahoi­tus­malli ei kannusta laaduk­kaa­seen ja kustan­nus­jär­ke­vään palve­lu­tuo­tan­toon. Terveys­hyö­tyjä kustan­nus­te­hok­kaasti tuot­ta­vat tervey­den­huol­lon palve­lut sekä vaikut­ta­vat sosi­aa­li­huol­lon palve­lut ovat kestä­vyys­va­jeen kannalta keskei­nen asia. 

Kokoo­mus haluaa, että ihmi­set pääse­vät suju­vasti hoitoon ja kuntou­tuk­seen ja että rajal­li­set resurs­sit suun­na­taan niin, että ikään­ty­vän väes­tön palve­lu­tar­peet voidaan turvata. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den sekä kuntien palve­lui­den on toimit­tava saumat­to­masti yhteen. 

Kokoo­mus tulee esit­tä­mään sote-uudis­tuk­sen korjaus­sar­jan, sisäl­täen uudis­tuk­set, joilla hyvin­voin­tia­lu­eet pysty­vät tehok­kaam­min varau­tu­maan tule­vai­suu­den haas­tei­siin. Kokoo­muk­sen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den korjaus­sar­jassa toteu­te­taan hoidon ja palve­lui­den laatua paran­ta­vat ja kustan­nus­te­hok­kuutta vahvis­ta­vat toimet. 

On vält­tä­mä­töntä vahvis­taa jono­jen kanssa sinnit­te­le­vää perus­ter­vey­den­huol­toa. Yhden­ver­tai­nen ja oikea-aikai­nen pääsy terveys­kes­kuk­sen palve­lui­hin on yksi sote-uudis­tuk­sen pääta­voite. Kokoo­mus esit­tää otet­ta­vaksi käyt­töön terveys­kes­kuk­sen moniam­ma­til­lista omatii­mi­mal­lia, sillä se on toimiva ratkaisu hoitoon­pää­syn paran­ta­mi­seksi ja asia­kas­läh­töi­syy­den lisää­mi­seksi. Tiimissä on muuta­mia hoita­jia, lääkä­reitä sekä muita sote-ammat­ti­lai­sia kuten fysio­te­ra­peutti ja mielen­ter­veys­hoi­taja. Omatii­mi­mal­lissa asiak­kaan ongel­man ratkaisu aloi­te­taan välit­tö­mästi jo ensim­mäi­sen yhtey­den­o­ton aikana.

Pitkä­ai­kais­sai­raille tai paljon palve­luja tarvit­se­ville nime­tään oma vastuu­hoi­taja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatku­vuutta, paran­taa hoidon laatua, vahvis­taa terveys­a­se­mien palve­luita ja vähen­tää kustan­nuk­sia. Poti­laan on puoles­taan helppo asioida tuttu­jen ammat­ti­lais­ten kanssa.

Tiimi­malli lisää myös terveys­kes­kuk­siin veto­voi­maa. Työteh­tä­vät voidaan jakaa osaa­mis­pe­rus­tei­sesti ja työuransa alussa olevat hoita­jat ja lääkä­rit saavat vahvem­min tukea tiimistä. Terveys­kes­kus­työ on houkut­te­le­vam­paa, jos työn kuor­mit­ta­vuutta voidaan vähen­tää, omaan työn­ku­vaan voi vaikut­taa ja johta­mi­nen on kohdal­laan.

On vauh­di­tet­tava terveyttä edis­tä­vää, liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta kaikissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa ja osana sote-ammat­ti­lais­ten työtä. Oikea-aikai­sen kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen lisää hoidon vaikut­ta­vuutta ja edis­tää väes­tön työ ja toimin­ta­ky­kyä. On myös ymmär­ret­tävä, että kuntou­tus keven­tää hoito­työn kuor­maa. Ottai­simme tehos­te­tusti käyt­töön vanhus­ten koti­hoi­dossa Sipi­län halli­tuk­sen kärki­hank­keena kehi­te­tyn koti­hoi­don johta­mis- sekä koti­kun­tou­tus­mal­lit.

Jotta kansa­lais­ten laki­sää­tei­set palve­lut voidaan turvata, tarvi­taan sekä julki­sen, yksi­tyi­sen että järjes­tö­jen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen hyödyn­tä­mistä. Kokoo­muk­sen mielestä palve­lui­den saata­vuu­den paran­ta­mi­seksi ja hoitoon­pää­syn nopeut­ta­mi­seksi on järke­vää hyödyn­tää Kela-korvausta. Perui­simme halli­tuk­sen esit­tä­män Kela-korvauk­sen leik­kauk­sen, joka lisää enti­ses­tään julki­sen sekto­rin jonoja, henki­lös­tön työtaak­kaa ja jättää yhä useam­man ihmi­sen ilman palve­lua ja kuntou­tusta. Lisäksi on otet­tava palve­luse­teli nykyistä laajem­paan ja velvoit­ta­vaan käyt­töön. Mahdol­lis­tai­simme myös henki­lö­koh­tai­sen budje­toin­nin ikäih­mi­sille ja vammai­sille.

Erityi­sesti mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den nopeam­paan saata­vuu­teen on löydet­tävä ratkai­sut. Jono­tusa­jat mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via. Koro­nan myötä mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den tarve on enti­ses­tään kasva­nut niin lapsilla kuin aikui­silla. Mielen­ter­vey­den ongel­miin ei ole saata­villa yhden­ver­tai­sesti ja riit­tä­västi apua sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­ta­son palve­luissa. 

Kokoo­mus kannat­taa Tera­pia­ta­kuu-kansa­lais­aloit­teen mukaista laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Tera­pia­ta­kuu raken­taisi Suomesta tällä hetkellä puut­tu­van tehok­kaan mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­son. Hyödyn­ne­tään myös Tera­piat etulin­jaan -hank­keen hyvät käytän­nöt palve­lui­den kehit­tä­mi­sessä.

Digi­taa­li­set ja liik­ku­vat palve­lut on otet­tava vahvem­min käyt­töön, sillä ne ovat keino paran­taa merkit­tä­västi hoitoon pääsyä. Esimer­kiksi etävas­taan­ot­toja lisää­mällä voidaan paran­taa asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä, suju­voit­taa hoitoon pääsyä ja kohden­taa puoles­taan perin­tei­siä vastaan­ot­to­pal­ve­luita niitä tarvit­se­ville

Perui­simme halli­tuk­sen päätök­set romut­taa hoiva­ko­tien ja saat­to­hoi­don akuut­ti­lää­ke­va­ras­tot. Halli­tuk­sen päätök­sellä vaikeu­te­taan kaik­kein hauraim­pien ihmis­ten hyvää hoitoa. On myös varmis­tet­tava, että ihmi­sen kivut voidaan hoitaa ja varmis­tet­tava, ettei kenen­kään tarvitse kuolla yksin. Erityi­sesti saat­to­hoi­don osalta on lakiin tehtävä tätä tuke­vat säädök­set.

Suomessa on yli 200 000 muis­ti­sai­rasta. Joka vuosi sairas­tuu lähes 15 000 ihmistä. Muisti-ohjel­maa on jatket­tava, jotta sairas­tu­neet ihmi­set voivat jatkaa mahdol­li­sim­man hyvää elämää. Varmis­tai­simme arvo­kasta työtä teke­ville omais­hoi­ta­jille aitoja mahdol­li­suuk­sia pitää vapaa­päi­viä palve­luse­te­lin, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­lun ja kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Hyödyn­ne­tään hoito- ja palve­lu­ve­lan purka­mi­seksi yritys­ten ja järjes­tö­jen tarjoa­mia palve­luita. Kela-korvausta koskeva leik­kaus peru­taan. Muutos lisää menoja 42,6 miljoo­naa euroa.
  • Hyödyn­ne­tään palve­luse­te­liä nykyistä laajem­min kansa­lais­ten hoitoon­pää­syn turvaa­mi­seksi ja hoito­jo­no­jen vähen­tä­mi­seksi.
  • Otetaan käyt­töön moniam­ma­til­li­nen tiimi­malli perus­ter­vey­den­huol­lon hoitoon­pää­syn vauh­dit­ta­mi­seksi sekä hoidon jatku­vuu­den ja työn­jaon paran­ta­mi­seksi
  • Vahvis­te­taan liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta sote-palve­luissa sekä oikea-aikai­sen kuntou­tuk­sen toteu­tu­mista
  • Vahvis­te­taan mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä perus­ter­vey­den­huol­lossa Tera­pia­ta­kuu -aloit­teen mukai­sesti 35 miljoo­nalla eurolla.
  • Otetaan käyt­töön uutta tekno­lo­giaa ja digi­taa­li­sia ratkai­suja lisää­mään asia­kas­läh­töi­siä palve­luja.
  • Varmis­te­taan arvo­kasta työtä teke­ville omais­hoi­ta­jille aitoja mahdol­li­suuk­sia pitää vapaa­päi­viä palve­luse­te­lin, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­lun ja kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla. Jatke­taan valta­kun­nal­lista muis­tioh­jel­maa muis­tiys­tä­väl­li­sen Suomen raken­ta­mi­seksi. Määrä­ra­hoja vara­taan yhteensä 20 miljoo­naa euroa.
  • Toteu­te­taan hoidon ja palve­lui­den laatua paran­tava ja kustan­nus­te­hok­kuutta vahvis­tava Kokoo­muk­sen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den korjaus­sarja.

6.3 Panos­te­taan tutkit­tuun tietoon ja vaikut­ta­vaan palve­lu­jär­jes­tel­mään

Tarvi­taan prio­ri­soin­teja tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen ja siksi parla­men­taa­ri­nen yhtei­sym­mär­rys Suomen TKI-rahoi­tus­ta­son nosta­mi­seksi neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta on tärkeä. Osana tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den rahoi­tusta on varmis­tet­tava panos­tuk­set sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon yliopis­to­ta­soi­seen tutki­muk­seen sekä hoito­työn tutki­muk­seen.

Vaikut­ta­vuu­della tarkoi­te­taan sote-palve­lui­den aikaan­saa­mia hyötyjä poti­lai­den ja asiak­kai­den hyvin­voin­tiin ja tervey­teen, johta­mi­sen laatua orga­ni­saa­tiossa sekä kansan­ter­vey­den edis­ty­mistä että sote-palve­lui­den tasa-arvoista saata­vuutta ja kustan­nus­ten hallin­taa yhteis­kun­nassa. Tiedolla johta­mi­seen tarvi­taan laatu- ja vaikut­ta­vuus­tie­toa. 

Vaikut­ta­vuu­den kehit­tä­mi­sellä on Suomessa sato­jen miljoo­nien euro­jen poten­ti­aali esimer­kiksi kansan­sai­rauk­sien, moni­sai­rai­den sekä paljon sosi­aali- että terveys­pal­ve­luita käyt­tä­vien asiak­kai­den osalta. Laatu­tie­don avulla palve­lu­jär­jes­tel­mää ja palve­lu­jen tuotan­toa voidaan ohjata kohti laadu­kasta ja vaikut­ta­vaa hoitoa, mikä on paitsi inhi­mil­li­sesti tärkeää, myös kustan­nus­te­ho­kasta. Työ- ja toimin­ta­ky­vyn para­ne­mi­sella voidaan saavut­taa merkit­tä­viä talou­del­li­sia sääs­töjä.

Hyvin­voin­tia­lueita on kannus­tet­tava siihen, että parhaat käytän­nöt tule­vat käyt­töön kaik­kialla Suomessa. On varmis­tet­tava, että palve­lui­den yksik­kö­hin­nat tehdään läpi­nä­ky­väksi yhtei­sen kustan­nus­las­ken­ta­mal­lin avulla, jotta palve­lui­den vertail­ta­vuus para­nee ja voidaan aidosti hakea parhaita ratkai­suja palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi. 

Laatu­re­kis­te­rit ovat tärkeässä roolissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen yhden­ver­tai­sen saata­vuu­den, vaikut­ta­vuu­den ja laadun turvaa­mi­sessa. Rekis­te­reistä saadun tiedon avulla voidaan myös paran­taa hoidon valta­kun­nal­lista vertail­ta­vuutta, asia­kas­läh­töi­syyttä, poti­las­tur­val­li­suutta ja paran­taa tiedolla johta­mista.

Valtion tutki­mus­ra­hoi­tus (VTR) on tarkoi­tettu myön­net­tä­väksi yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den tutki­muk­sen hank­keille. Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan.

Hoito­työn tutki­mus­sää­tiön Hotuk­sen rahoi­tuk­sella edis­te­tään vaikut­ta­vien ja hyvien käytän­tei­den käyt­töön­ot­toa hoito­työssä, mikä sääs­tää turhia kustan­nuk­sia ja paran­taa poti­las­tur­val­li­suutta. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen. Myös Käypä hoito -suosi­tus­ten ajan­ta­sai­suus ja suosi­tus­ten riit­tävä määrä on varmis­tet­tava jatku­vasti kehit­ty­vän lääke­tie­teen tarpei­siin.

Lääke­huolto on kiin­teä osa sosi­aali- ja tervey­den­huol­toa. Järkevä lääke­hoito on vaikut­ta­vaa, turval­lista, laadu­kasta, talou­del­lista ja yhden­ver­taista. Tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen lääke­hoito on pystyt­tävä varmis­ta­maan. Vahvis­ta­malla lääke­hoi­don koko­nai­sar­vioin­tia voidaan paran­taa useita eri lääk­keitä tarvit­se­vien arkea, vähen­tää epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista lääk­kei­den käyt­töä ja ylikäyt­töä, sekä sivu­vai­ku­tuk­sia. Farma­seut­tista osaa­mista on hyödyn­net­tävä laajem­min, aptee­kit voidaan ottaa tiiviim­min mukaan osaksi sote-palve­lu­tuo­tan­toa ja lääke­hoi­don koko­nai­sar­viointi mahdol­lis­taa palve­luse­te­lin avulla.

Kelan maksa­mien lääke­kor­vaus­ten määrä on viime vuosina kasva­nut vauh­dilla. Kasvun taus­talla on useita eri syitä, kuten väes­tön ikään­ty­mi­nen ja uusien, kallii­den lääk­kei­den tulo korvat­ta­vuu­den piiriin. Apteek­ki­ta­loutta on aika uudis­taa raken­teel­li­sesti, sekä apteek­ki­ve­roa ja lääke­tak­saa arvioi­tava uudel­leen, sillä ne määrit­tä­vät lääk­kei­den hintaa. Tavoit­teena tulee olla lääk­kei­den järke­vän käytön ohella lääke­kor­vaus­kus­tan­nus­ten kasvun tait­ta­mi­nen, lääk­kei­den hinto­jen laske­mi­nen ja apteek­kien välis­ten erojen kaven­ta­mi­nen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Noja­taan yhä vahvem­min tutkit­tuun tietoon hoidon laadun ja oikea-aikai­suu­den turvaa­mi­seksi.
  • Perus­te­taan kansal­li­nen vaikut­ta­vuus­kes­kus vauh­dit­ta­maan hyvien käytän­tö­jen levit­tä­mistä tervey­del­lis­ten ja talou­del­lis­ten hyöty­jen aikaan­saa­mi­seksi. 
  • Sääde­tään hyvin­voin­tia­lueille velvol­li­suus laskea ja tehdä läpi­nä­ky­väksi julki­sen palve­lu­tuo­tan­non kustan­nuk­set.
  • Vahvis­te­taan ja laajen­ne­taan laatu­re­kis­te­rei­den käyt­töä 3 miljoo­nalla eurolla. Niiden avulla tervey­den­huol­lon laatua voidaan valta­kun­nal­li­sesti ja luotet­ta­vasti verrata, seurata, ja paran­taa poti­lai­den saaman hoidon vaikut­ta­vuutta ja poti­las­tur­val­li­suutta.
  • Varmis­te­taan yliopis­tol­li­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tutki­muk­sen ja hoito­työn tutki­muk­sen edel­ly­tyk­set, sekä Käypä hoito -suosi­tus­ten ajan­ta­sai­suus.
  • Varmis­te­taan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen ja turval­li­nen lääke­hoito.
  • Toteu­te­taan apteek­ki­ta­lou­den uudis­tus.

6.4 Panos­te­taan osaa­vaan ja riit­tä­vään henki­lös­töön palve­lui­den laadun ja saata­vuu­den turvaa­mi­seksi

On epäin­hi­mil­listä, että yhä useampi, usein moni- ja muis­ti­sai­ras henkilö jää vaille palve­luja, joihin hänellä olisi oikeus. Kun ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen edel­lyt­tä­mää määrää hoita­jia ei ole ollut saata­villa, vanhuk­sia ei ole voitu ottaa vastaan hoiva­pai­koille ja hoiva­ko­teja on jouduttu jopa sulke­maan. Kynnys päästä ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoivaan on nous­sut. Myös jonot koti­hoi­toon ovat piden­ty­neet. Vanhus­pal­ve­lui­den vaikea henki­lös­tö­ti­lanne on heijas­tu­nut myös terveys­pal­ve­lui­hin, jopa päivys­tyk­set ovat ruuh­kau­tu­neet.

Osaa­van ja riit­tä­vän henki­lös­tön saata­vuu­den turvaa­mi­nen on koko sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kohta­lon­ky­sy­mys. Ilman henki­lös­töä ei ole palve­luita. Ammat­ti­lais­ten lisää­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin mahdol­li­suu­det.

Aloi­tus­paik­koja on lisät­tävä sote-ammat­ti­lais­ten määrän kasvat­ta­mi­seksi. Toteut­tai­simme myös yhte­näi­sen valta­kun­nal­li­sen kieli­kou­lu­tus­mal­lin kansain­vä­lis­ten osaa­jien työs­ken­te­lye­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus vauh­dit­taisi sote- henki­lös­tön työn­ja­koa, tuki­pal­ve­lui­den ja hoiva-avus­ta­jien käyt­töä varmis­taen sairaan -ja lääke­hoi­dol­li­nen osaa­mi­nen. Sote-alan henki­lös­tö­ra­ken­netta on myös saatava muutet­tua tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­maksi. Kehi­tys­vamma-alan järjes­töt ovat esimer­kiksi ehdot­ta­neet yksi­vuo­ti­sen yhtei­sö­avus­ta­jan tutkin­non perus­ta­mista helpot­ta­maan kehi­tys­vamma-alan henki­lös­tö­pu­laa. Lyhyellä täsmä­kou­lu­tuk­sella saatai­siin uusia työn­te­ki­jöitä alalle ja lähi­hoi­ta­jien työai­kaa vapau­tuisi heille, joilla on myös hoidol­li­sia tarpeita.

Sote-alan veto- ja pito­voi­man varmis­ta­mi­seksi tarvi­taan useita eri toimia. On varmis­tet­tava hyvä johta­mi­nen ja selkeät toimin­ta­mal­lit, joihin työn­te­ki­jöillä on mahdol­li­suus vaikut­taa. Alalle on luotava urapol­ku­mal­leja, jotka mahdol­lis­ta­vat urake­hi­tyk­sen ja asian­tun­ti­juu­den syve­ne­mi­sen. Tämä edel­lyt­tää koulu­tuk­sen kehit­tä­mistä ja erityi­sesti akatee­mi­sen jatko­kou­lu­tuk­sen lisää­mistä.

Tekno­lo­gia ei voi korvata ihmistä, mutta nyky­ai­kana kaikessa palve­lu­toi­min­nassa olisi huomioi­tava tekno­lo­gian ja digi­ta­li­saa­tion kautta saavu­tet­ta­vat hyödyt ja sen tuoma mahdol­li­suus kasvat­taa sote-ammat­ti­lais­ten välit­tö­män asia­kas­työn osuutta. Vanhus­pal­ve­lu­la­kiin on tuotava tekno­lo­gian käyt­töä edis­tä­vät pykä­lät. Moni­puo­li­nen henki­lös­tö­ra­kenne ja tekno­lo­gia on huomioi­tava myös hoita­ja­mi­toi­tuk­sessa. Toimiva tekno­lo­gia vapaut­taa hoita­jia raskaasta työstä ihmis­ten kohtaa­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan perus­ter­vey­den­huol­lon omatii­mi­mal­lia hyödyn­tä­mällä parempi työn­jako ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ, sekä suju­vam­mat ja vaikut­ta­vam­mat palve­lut ja tehdään terveys­kes­kuk­sista nykyistä houkut­te­le­vam­pia työpaik­koja.
  • Varmis­te­taan mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön, mahdol­li­suu­det koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen, sekä hyvä johta­mi­nen.
  • Varmis­te­taan koulu­te­tun henki­lös­tön riit­tä­vyys lisää­mällä aloi­tus­paik­koja, selkeyt­tä­mällä työn­ja­koa, sekä vahvis­ta­malla kansain­vä­listä rekry­toin­tia.
  • Toteu­te­taan valta­kun­nal­li­nen yhte­näi­nen kieli­kou­lu­tus­malli.

6.5 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Malli on Sitran staat­ti­sen arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali. Mikäli koti­ta­lous­pal­ve­lui­den osto­jen seurauk­sena toimin­ta­kyky para­nee ja raskai­den julkis­ten palve­lu­jen piiriin siir­ty­mi­nen myöhen­tyy, voi talou­del­li­nen hyöty julki­selle sekto­rille nousta merkit­tä­västi. Sitran rapor­tin mukaan “Esimer­kiksi jos 14 000 ikäih­mi­sen tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen tarve siir­tyy puolella vuodella, kustan­nus­säästö olisi 330 miljoo­naa euroa”.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan Sitran mallin mukai­nen yli 75-vuotiai­den paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja tuen yhdis­telmä 19 miljoo­nalla eurolla.

6.6 Uudis­te­taan raha­pe­li­jär­jes­telmä raha­pe­lion­gel­mien vähen­tä­mi­seksi

Raha­pe­li­po­li­tiikka on perus­tu­nut tarkoi­tuk­seen suojella suoma­lai­sia raha­pe­laa­mi­seen liit­ty­viltä haitoilta. Parhaan väli­neen on katsottu olevan järjes­tely, jossa raha­pe­li­toi­min­taa on hoidettu alun perin kolmen, sittem­min vuodesta 2016 lähtie­nyh­den raha­pe­leistä vastaa­van mono­po­liyh­tiön kautta. Samalla raha­pe­laa­mi­sen tuotot on ohjattu kansa­lai­syh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­seen ja peli­hait­to­jen ongel­mien ehkäi­syyn sekä hoitoon.

Mono­poli on epäon­nis­tu­nut tarkoi­tuk­ses­saan. Raha­pe­lion­gel­mat rehot­ta­vat Suomessa ja monet pelaa­vat inter­ne­tin yli ulko­mai­silla kasi­noilla. Vuoden 2019 tutki­muk­sen mukaan noin 112 000 suoma­laista kärsi erita­soi­sista raha­pe­lion­gel­mista. Läheis­ten pelion­gel­mista kärsi­vien määrä oli noin 790 000 suoma­laista.

Rajat ylit­tävä pelaa­mi­nen erilais­ten digi­taa­lis­ten väylien kautta on haas­ta­nut perin­teis­ten mono­po­lien uskot­ta­vuutta. Tämä on johta­nut siihen, että yksi­noi­keus­jär­jes­tel­män mark­ki­nao­suus digi­taa­li­ses­sa­ra­ha­pe­laa­mi­sessa on romah­ta­nut lähelle kriit­tistä 50 prosen­tin rajaa. Voimassa oleva mono­po­li­jär­jes­telmä on erit­täin tuot­toisa niille yhtiöille, jotka toimi­vat Suomen mark­ki­noilla ulko­mailta käsin. Peliyh­tiöt saavat tuot­tonsa ilman lisens­si­mak­suja tai veroja. Samaan aikaan tämä raha­virta valuu ulko­maille eikä pelaa­mi­nen ole sään­te­lyn tai valvon­nan piirissä. 

Koti­maista raha­pe­li­jär­jes­tel­mää onkin uudis­tet­tava siten, että se mahdol­lis­taa nykyistä parem­min raha­pe­lion­gel­miin puut­tu­mi­sen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa nykyi­sestä mono­po­li­jär­jes­tel­mästä luopu­mista ja siir­ty­mistä muissa EU-maissa tuttuun lisens­si­jär­jes­tel­mään. Koke­muk­set Tans­kasta ja Ruot­sista tuke­vat tätä tavoi­tetta.

Muutok­sella on kiire digi­taa­li­sen pelaa­mi­sen lisään­ty­mi­sen takia. Siksi ratkai­suja täytyy tehdä mahdol­li­sim­man nopeasti.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Siir­ry­tään uuteen raha­pe­lien lisens­si­jär­jes­tel­mään. Maltil­li­nen arvio lisens­si­jär­jes­tel­män raha­pe­li­toi­min­nan tuotosta valtiolle on nettona 50 miljoo­naa euroa.

6.7 Huoleh­di­taan arjen osto­voi­masta

Hinto­jen nousu haas­taa monia koti­ta­louk­sia. Inflaa­tio kohte­lee eri tavoin myös eri puolella maata. Pitkien etäi­syyk­sien Suomessa kodit lämpiä­vät usein sähköllä, eikä kaup­paan vält­tä­mättä yksin­ker­tai­sesti pääse muuten kuin autolla. Poik­keuk­sel­li­sen rajui­hin, ulkoi­sista syistä johtu­viin ja väliai­kai­siin hinn­an­nousui­hin voidaan reagoida poik­keuk­sel­li­silla, hyvin kohden­tu­villa ja määrä­ai­kai­silla toimilla.

Keskei­sin keino tukea koti­ta­louk­sia on työ- ja eläke­tu­lo­jen vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen. Kokoo­mus kohden­taisi tasai­sesti kaikille tulo­luo­kille veron­ke­ven­nyk­siä miljardi euroa. Lisäksi Kokoo­mus ehdot­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pysy­vää vahvis­ta­mista sekä ikäih­mi­sille paran­net­tua koti­ta­lous­vä­hen­nystä.

Ongelma koros­tuu pitkien etäi­syyk­sien Suomessa. Polt­toai­neen hinnan viime kuukausien nopea vaih­telu voi nopeasti tehdä töihin lähdön kannat­ta­mat­to­maksi. Kokoo­mus ehdotti jake­lu­vel­voit­teen lykkää­mistä helmi­kuussa, kun hinto­jen nousu kiih­tyi ja Kokoo­mus kannat­taa toimen­pi­teen jatkoa.

Kokoo­mus on ehdot­ta­nut lukui­sia toimen­pi­teitä sähkön hinnan hillit­se­mi­seksi. Tuleva talvi voi muodos­tua erityi­sen vaikeaksi, kun tuon­tie­ner­gian puut­tu­mi­sen vuoksi kysyntä voi kylmim­pinä hetkinä ylit­tää tarjon­nan. Kaikki liike­nevä tuotanto ja teol­li­suu­den jousto tullaan tarvit­se­maan. Kokoo­mus on esit­tä­nyt lukui­sia nopeita ja pysy­viä pitkän aika­vä­lin ratkai­suja sähkön hinnan taltut­ta­mi­seksi syys­kuussa 2022 (linkki).

Kokoo­mus kannat­taa tukien kohden­ta­mista heille, jotka sitä eniten tarvit­se­vat. Kokoo­mus tukee halli­tuk­sen sähkö­vä­hen­nystä sekä sähkö­tu­kea heille, joilla vähen­net­tä­viä tuloja ei ole. Sähkö­las­kun perus­teella kohden­tuva tuki osuu siedet­tä­vällä tark­kuu­della. Poik­keuk­sel­li­sessa tilan­teessa osuma­tark­kuu­desta voidaan tinkiä, sillä suurempi kustan­nus yhteis­kun­nalle olisi ihmis­ten ajau­tu­mi­nen tarpee­to­masti talou­del­li­siin vaikeuksiin.Ruoan hinta uhkaa nousta tuot­ta­ja­hin­to­jen nousun seurauk­sena. Kokoo­mus kantaa huolta äkil­li­sestä ja poik­keuk­sel­li­sesta väli­pa­nos­ten kasva­mi­sesta, joka uhkaa ruoka­tur­vaa. Elin­kel­poi­set tilat ovat ajau­tu­neet likvi­di­teet­tion­gel­miin, kun samalla tukien maksa­tuk­sissa ja kohden­tu­mi­sessa on ongel­mia. Kokoo­mus edel­lyt­tää ruoka­tur­vasta huoleh­ti­mista poik­keuk­sel­li­sissa oloissa ja samalla ratkai­suja maata­lou­den pitkä­ai­kai­siin ongel­miin.

7. Turval­li­nen Suomi

“Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Turval­li­suus on perus­e­del­ly­tys hyvälle elämälle. Ilman turval­li­suutta ei meillä ole hyvää yhteis­kun­taa, palve­luja ja hyvin­voin­tia. Kokoo­muk­sen arvo­va­linta on kehit­tää Suomea yhtenä maail­man turval­li­sim­mista maista.

Turval­li­suu­den säily­mi­nen ei tapahdu auto­maat­ti­sesti. Muun muassa Venä­jän sota Ukrai­nassa ja jengi­ri­kol­li­suu­den nousu ovat osoit­ta­neet, että turval­li­suu­teemme vaikut­ta­vissa teki­jöissä voi tapah­tua muutok­sia nopeas­ti­kin. Siksi on tärkeää, että päät­tä­jien tilan­ne­kuva on kirkas ja tarvit­ta­viin toimiin ryhdy­tään enna­koi­vasti ja määrä­tie­toi­sesti.

Ammat­ti­lai­semme turval­li­suus­vi­ran­omai­sissa teke­vät päivit­täin arvo­kasta työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den eteen. Vähintä mitä voimme tehdä kiitok­seksi, on turvata heille työhönsä riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det. Tähän kokoo­mus on sitou­tu­nut.

Sisäi­sestä turval­li­suu­desta puhut­taessa on tärkeää ymmär­tää, ettei se ole irral­li­nen, itse­näi­nen tai eril­li­nen turval­li­suus­sek­tori. Sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan. Vahva maan­puo­lus­tus ja aktii­vi­nen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka ovat turval­li­suu­temme takeita myös Nato-Suomen oloissa.

Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tion yllä­pito edel­lyt­tää jatku­vaa keskus­te­lua, valp­pautta ja puolus­ta­mista. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on oikeus­val­tion toimi­joille ja koko rikos­pro­ses­si­ket­julle turvat­tava riit­tä­vät resurs­sit.

Eten­kin nykyi­sessä maail­man­po­liit­ti­sessa tilan­teessa huol­to­var­muus, omava­rai­suus ja toimi­tus­var­muus ovat nous­seet arvoon arvaa­mat­to­maan. Esimer­kiksi ruoan­tuo­tan­tomme kannat­ta­vuus, vilje­li­jöi­den jaksa­mi­nen ja elin­tar­vi­ke­ket­jun kilpai­lu­kyky ovat osa turval­li­suus­po­li­tiik­kaamme ja huol­to­var­muutta. 

7.1 Turva­taan polii­sin resurs­sit ja torju­taan jengi­ri­kol­li­suutta

Riit­tävä polii­sien määrä kaik­kialla Suomessa takaa turval­li­sen arjen. Asuin­pai­kasta riip­pu­matta on voitava luot­taa siihen, että apu on saata­villa ja rikok­set eivät jää selvit­tä­mättä. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vää polii­sien määrää.

Kokoo­mus on erit­täin huoles­tu­nut nuori­so­ri­kol­li­suu­desta ja katu­jen­gien vahvis­tu­mi­sesta Suomessa. Katu­jen­gi­ri­kol­li­suutta on torjut­tava hyödyn­tä­mällä sekä kovia että pehmeitä keinoja määrä­tie­toi­sesti rinnak­kain. Myös tästä näkö­kul­masta on tärkeää lisätä polii­sien määrää. Tätä ja muita esit­tä­miämme keinoja on esitelty “Ruot­sin tie ei ole meidän: Kokoo­muk­sen 10 toimen­pi­dettä jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi” -ohjel­massa.

Kokoo­muk­sen pitkän aika­vä­lin tavoite on nostaa polii­sien määrä yli 8000 polii­siin. Nyt halli­tuk­sella on kuiten­kin ollut vaikeuk­sia turvata polii­sin rahoi­tusta siten, että polii­sien määrä pysyisi edes nykyi­sellä tasol­laan 7500 polii­sissa. Valio­kun­ta­kuu­le­mi­sissa on käynyt ilmi, että polii­sin resurs­sei­hin on lisät­tävä ensi vuodelle 8 miljoo­naa euroa, jotta toiminta voidaan pitää nyky­ta­solla. Kokoo­mus edel­lyt­tää tämän vajeen korjaa­mista, minkä lisäksi tule­ville vuosille on tehtävä suun­ni­telma, miten polii­sien määrää lähde­tään nosta­maan kohti 8000 polii­sia.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään polii­sin toimin­ta­me­noi­hin 8 miljoo­naa euroa.
  • Luodaan suun­ni­telma siitä, miten polii­sien määrä noste­taan tule­vien vuosien aikana 8000 polii­siin.

7.2 Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­riä

Jokai­sen pitää voida luot­taa siihen, että apua saa, kun sitä tarvit­see. Siksi kokoo­muk­selle on tärkeää, että pelas­tus­pal­ve­luista pide­tään hyvää huolta.

Lähi­vuo­sien suurin haaste pelas­tus­pal­ve­lu­jen saralla on Suomea kohtaava vakava pelas­ta­ja­pula. Tule­vien vuosien eläke­pois­tu­mia, alan­vaih­toja ja urakier­toja koske­vien arvioi­den mukaan myötä Suomessa on vuoteen 2030 mennessä noin 1 500 pelas­ta­jan tarve. Tämän lisäksi toimin­ta­val­miu­den paran­ta­mi­sesta ja varal­lao­lo­jär­jes­tel­mään liit­ty­vistä muutok­sista johtuen pelas­tus­lai­tos­ten henki­lös­tössä on noin 1 000 päätoi­mi­sen henki­lön lisä­tarve. Yhteensä tämän vuosi­kym­me­nen pelas­ta­ja­tarve on siten noin 2 500 pelas­ta­jaa.

Pelas­tus­toi­men alan henki­lös­tön nykyi­set koulu­tus­mää­rät eivät pysty miten­kään vastaa­maan kuvat­tuun tarpee­seen. Pelas­tus­opis­ton normaali koulu­tus­tahti on vuosit­tain 120 henki­löä. Määrä on riit­tä­mä­tön, sillä pelkäs­tään eläk­keelle siir­ty­mi­sen aiheut­tama pois­tuma on vuosit­tain noin 145 henki­löä. 

Tarpee­seen vastaa­mi­nen edel­lyt­tää käytän­nössä pelas­ta­ja­kou­lu­tuk­sen määrän kaksin­ker­tais­ta­mista ja Pelas­tus­opis­ton koulu­tus­jär­jes­tel­män sopeut­ta­mista enna­koi­valla suun­nit­te­lulla ja opetuk­sen järjes­te­lyillä. Tästä huoli­matta halli­tus ei ole esit­tä­nyt Pelas­tus­opis­tolle tarvit­ta­vaa rahoi­tusta edes nykyi­sen opet­ta­ja­mää­rän turvaa­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään pelas­tus­opis­ton rahoi­tuk­seen 3,8 miljoo­naa euroa.

7.3 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­pro­ses­si­ket­jun resurs­sit

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on koko rikos­pro­ses­si­ketju oltava riit­tä­västi resur­soitu aina polii­sista syyt­tä­jä­lai­tok­sen kautta tuomiois­tuin­lai­tok­seen ja rikos­seu­raa­mus­lai­tok­seen.

Tuomiois­tuin­pro­ses­sien pitkä kesto on Suomessa hälyt­tävä ongelma. Vaarana on, ettei­vät ihmi­set pitkien käsit­te­ly­ai­ko­jen takia uskalla hakea asial­leen oikeutta. Oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen johtaa myös hyvi­tys­kor­vaus­ten kasvuun ja oikeu­den­käyn­tien keston pitkit­ty­mi­sen huomioi­mi­seen rangais­tuk­sissa. Halli­tuk­sen on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi toimiin oikeu­den­käyn­tien keston lyhen­tä­mi­seksi. Tähän tarvi­taan sekä lisä­re­surs­seja tuomiois­tui­mille että proses­sien moder­ni­soin­tia.

Syyt­tä­jien tilanne on Suomessa kriit­ti­nen. Syyt­tä­jät ovat huoles­tut­ta­van uupu­neita työtaak­kaansa ja jopa 90 % heistä tekee vapaa-ajal­laan ylitöitä. Syyt­tä­jien määrässä Suomi laahaa reilusti Euroo­pan keskiar­von alapuo­lella. Suomessa on noin 7 syyt­tä­jää 100 000 asukasta kohti, kun muualla on noin 11 syyt­tä­jää 100 000 asukasta kohti. Syyt­tä­jien määrän lisää­mi­nen on kriit­tistä rikos­pro­ses­si­ket­jun suju­vuu­den ja oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen kannalta.

Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen henki­lös­tö­re­surs­sit ovat myös riit­tä­mät­tö­mät toimin­nan laajuus, käytössä oleva laitos­ra­kenne ja täytän­töön­pa­non vaikut­ta­vuus­ta­voit­teet huomioi­den. Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja on lisät­tävä vanki­la­tur­val­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi. Erityi­sen tärkeää on vähen­tää yksin­työs­ken­te­lyä, joka on ongel­mal­lista työtur­val­li­suu­den näkö­kul­masta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään syyt­tä­jien määrää vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla.
  • Lyhen­ne­tään oikeu­den­käyn­tien kestoa ja varmis­te­taan suoma­lais­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­nen lisää­mällä tuomiois­tuin­ten resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla.
  • Paran­ne­taan vanki­la­tur­val­li­suutta lisää­mällä rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja 5 miljoo­nalla eurolla.

7.4 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille ja este­tään järjes­tel­män väärin­käyttö

Kokoo­mus haluaa päivit­tää Suomen turva­paik­ka­po­li­tii­kan 2020-luvulle. Haluamme järjes­tel­män, joka kohden­taa avun aidosti kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille, mutta suhtau­tuu realis­ti­sesti sen ilmei­siin puut­tei­siin.

EU tarvit­see yhtei­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan. Rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi on mini­moi­tava ja siir­ryt­tävä hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. EU:n ulko­ra­joille itse hakeu­tu­vat turva­pai­kan­ha­ki­jat on pidet­tävä hakua­jan ulko­ra­ja­kes­kuk­sissa, jotka on resur­soi­tava riit­tä­vän nopeasti kulloi­sen­kin tilan­teen vaati­malla tavalla.

Lisäksi turva­paik­ka­po­li­tii­kassa tarvi­taan kansal­li­sia toimia. Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja on lyhen­net­tävä ja uusin­ta­ha­ke­mus­ten käyttö viivy­tys­tar­koi­tuk­sessa mini­moi­tava. Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kansa­lai­suu­den saami­sen kritee­rit on uudis­tet­tava perus­tu­maan työhön ja opis­ke­luun Suomessa. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet on palau­tet­tava lähtö­mai­hin nopeasti. Nämä ja muut kokoo­muk­sen “Turva­pai­kat hädä­na­lai­sille, este­tään väärin­käyttö” -ohjel­massa esite­tyt keinot ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Raken­ne­taan Euroo­pan Unio­niin yhtei­nen turva­paik­ka­po­li­tiikka, jossa rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi mini­moi­daan ja siir­ry­tään hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita.
  • Uudis­te­taan pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kansa­lai­suu­den saami­sen kritee­rit perus­tu­maan työhön ja opis­ke­luun Suomessa.
  • Tehos­te­taan kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den palau­tuk­sia lähtö­mai­hinsa.

7.5 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit

Venä­jän hyök­käys­so­dan seurauk­sena Euroo­pan turval­li­suus­ti­lanne on vaaral­li­sin sitten kylmän sodan vuosien. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa soti­laal­lista uhkaa, sodan riskit ovat kasva­neet ja niiden hallinta edel­lyt­tää vahvan kansal­li­sen puolus­tuk­sen yllä­pi­toa ja lisä­pa­nos­tuk­sia tule­vien vuosien aikana. Myös Suomen lähes­tyvä Nato-jäse­nyys luo tarpeen kehit­tää maan­puo­lus­tusta. 

Kokoo­mus pitää tärkeänä, että puolus­tus­me­noi­hin ei kohdis­teta leik­kauk­sia ja että talou­del­li­sesti vaikei­na­kin aikoina toteu­te­taan johdon­mu­kaista puolus­tus­po­li­tiik­kaa. Uskot­ta­vasta maan­puo­lus­tuk­sesta on huoleh­dit­tava kaikissa tilan­teissa. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen määrä­ra­hat Naton tavoit­teen mukai­sesti vähin­tään 2%:n tasolle suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen.
  • Perus­te­taan parla­men­taa­ri­nen ryhmä selvit­tä­mään Suomen maan­puo­lus­tuk­sen kehi­tys­tar­peita. Samassa yhtey­dessä selvi­te­tään mahdol­li­suutta maan­puo­lus­tus­me­no­jen nosta­mi­seksi asteit­tain 2,5-3,0 %:n tasolle pitkällä aika­vä­lillä.

7.6 Vahvis­te­taan ruoka­tur­vaa

Ruoan­tuo­tan­non vaikeuk­sien kärjis­ty­mi­nen käyn­nis­tyi keväällä 2022. Venä­jän aloit­tama hyök­käys­sota on krii­siyt­tä­nyt tilan­netta nopeasti. Venäjä ja Ukraina vastaa­vat yhdessä merkit­tä­västä osasta esimer­kiksi maail­man vilja-, aurin­gon­kuk­ka­öljy- ja lannoi­te­tuo­tan­nosta. 

Kohon­neet ener­gian ja muiden väli­pa­nos­ten, kuten lannoit­tei­den hinnat uhkaa­vat kiris­tää alku­tuo­tan­non toimin­nan koko­naan kannat­ta­mat­to­maksi. Hinto­jen nousun odote­taan jatku­van, mikäli Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa pitkit­tyy. Kokoo­muk­sen mielestä väliai­kai­nen ja poik­keuk­sel­li­nen likvi­di­teet­tion­gelma ei saa uhata ruoka­tur­vaa.

Jos koko ruoan arvo­ket­jua ja tuki­jär­jes­tel­mää olisi kulu­neen vaali­kau­den aikana uudis­tettu kestä­väm­mälle pohjalle, pystyt­täi­siin nykyi­nen kriisi kohtaa­maan vahvem­mista lähtö­koh­dista.  Ensi­si­jai­sesti vilje­li­jän tulisi saada mark­ki­noilta asian­mu­kai­nen hinta. Siksi on petty­mys, miten halli­tus on esimer­kiksi epäon­nis­tu­nut vien­nin kasvat­ta­mi­sessa. 

Kannat­ta­vuutta ei paran­neta pysy­västi tukieu­roilla vaan vahvem­malla kaupan­teolla. Lukui­silla tiloilla on tehty merkit­tä­viä inves­toin­teja toimin­nan kehit­tä­mi­seen, jotka nyt uhkaa­vat vaaran­taa perus­teil­taan kannat­ta­van liike­toi­min­nan jatku­vuu­den väliai­kais­ten likvi­di­teet­tion­gel­mien vuoksi. 

Kokoo­mus esit­tää ensim­mäi­senä toimena suoma­lai­sen maata­lou­den akuu­tin kustan­nus­krii­sin mm. kohon­nei­den sähkö­kus­tan­nus­ten hoita­mi­seen määrä­ai­kai­sesti 70 miljoo­naa euroa olemassa olevaa ener­gia­ve­ro­tu­ki­jär­jes­tel­mää hyödyn­täen. Suoma­lai­sen ruuan­tuo­tanto tarvit­see akuut­tien toimien lisäksi toimia, joilla suoma­lai­nen ruuan­tuo­tanto voidaan varmis­taa myös tule­vai­suu­dessa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Ruoan­tuo­tan­non akuu­tissa krii­sissä huoleh­di­taan ruoka­tur­vasta ensi­vai­heessa osoit­ta­malla määrä­ai­kai­nen ener­gia­tuki tiloille, jotka kärsi­vät nopeasti nous­seista ener­gian hinnoista. Määrä­ai­kai­nen kohden­nettu tuki vähen­tää vero­tu­loja 70 miljoo­naa euroa.
  • Edis­te­tään ruoan­tuo­tan­non vien­tiä.
  • Uudis­te­taan elin­tar­vi­ke­mark­ki­noita.

7.7 Jatke­taan stra­te­gista, arvo­poh­jaista ja tulok­sel­lista kehi­ty­syh­teis­työtä

Uudet ja akuu­tit krii­sit ovat paikoin hidas­ta­neet Suomen kehi­ty­syh­teis­työtä ja jarrut­ta­neet tulos­ten saavut­ta­mista. Tätä koros­taa se, että köyhyys on lisään­ty­nyt krii­sien myötä ja keskit­ty­nyt kasva­vasti haurai­siin ja konflik­ti­mai­hin. Samalla kehit­ty­vien maiden talou­del­li­nen ja poliit­ti­nen painoarvo kasvaa nopeasti. 

Kiinan ja Venä­jän kaltai­set valtiot ovat määrä­tie­toi­sesti raken­ta­neet suhtei­taan Aasian, Afri­kan ja lati­na­lai­sen Ameri­kan maihin turva­tak­seen omat etunsa, olen­nai­sim­pina kriit­tis­ten raaka-ainei­den toimi­tus­ket­jut, stra­te­gi­set soti­las­tu­ki­koh­dat ja poliit­ti­nen tuki kansain­vä­li­sissä järjes­töissä.

Tule­vina vuosina Suomen on puolus­tet­tava ja edis­tet­tävä vahvaa arvoa­jat­te­lua, jonka kärjessä ovat ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio­pe­ri­aate, demo­kra­tia, rauha, vapaus, yhden­ver­tai­suus ja tasa-arvo. Nopeat muutok­set sekä kehit­ty­vien maiden omassa tilan­teessa, että kansain­vä­li­sessä poli­tii­kassa edel­lyt­tä­vät, että Suomi suhteut­taaa pain­opis­tei­tään muut­tu­van tilan­teen mukai­sesti. 

Maan­tie­teel­li­sesti Suomen kannat­taa panos­taa vahvim­min maihin, joiden stra­te­gi­nen merki­tys meille on suurin ja joihin voimme eniten vaikut­taa omilla toimil­lamme. Panos­tuk­siin vaikut­ta­vat maan sijainti, sen kehi­tyk­seen liit­ty­vät mahdol­li­suu­det ja uhat sekä maan johdon halu raken­taa kump­pa­nuutta Suomen kanssa. Jatkossa pain­opis­te­maita olisi syytä olla vähem­män, mutta niihin panos­te­taan enem­män ja pitkä­jän­tei­sem­min. Suomen ei kannata eikä se voi hajot­taa rajal­li­sia voima­va­ro­jaan liian laajalle.

Suomi kannat­taa ajaa tavoit­tei­taan entistä määrä­tie­toi­sem­min Euroo­pan unio­nin kehi­tys­po­li­tii­kassa, kansain­vä­li­sissä kehi­tys­ra­hoi­tus­lai­tok­sissa ja YK-järjes­töissä. Myös kansa­lais­jär­jes­töillä on tärkeä rooli kehit­ty­vien maiden kansa­lai­syh­teis­kun­tien vahvis­ta­mi­sessa. Jotta vaikut­ta­mi­nen on tulok­sel­lista, sen pitää keskit­tyä tark­kaan rajat­tui­hin tavoit­tei­siin ja tavoit­tei­den kannalta keskei­siin toimi­joi­hin. 

Kehi­ty­syh­teis­työn tavoit­teena on oltava kestä­vien tulok­sien saavut­ta­mi­nen, jotta kehi­tys­maat voivat lopulta pärjätä omil­laan, olematta riip­pu­vai­sia länsi­mai­den avusta. Kehi­ty­syh­teis­työ myös luo pohjaa kansain­vä­li­selle yhteis­työlle muissa asioissa.

Vain julki­sella rahalla ei ole mahdol­lista saavut­taa kestä­viä tulok­sia kehit­ty­vissä maissa. Julki­sella rahalla voidaan raken­taa toimin­taym­pä­ris­töä, mutta muutok­sen saavut­ta­mi­seksi on oltava yksi­tyi­siä inves­toin­teja ja yksi­tyistä pääomaa. Kokoo­mus haluaa edis­tää  suoma­lais­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia kehi­tys­maissa sekä tukea paikal­li­sia yrityk­siä. 

Finans­si­si­joi­tuk­silla edis­te­tään pääomien kohdis­tu­mista yritys­toi­min­taan, joka vuoros­taan paran­taa työl­li­syyttä. Kehi­tys­maissa ei ole riit­tä­västi rahoi­tus­läh­teitä, joten yrityk­sen eivät kasva eivätkä työl­listä. Kehi­tys­maissa työ on usein ainut väylä toimeen­tu­loon, joten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sella on kauas­kan­toi­sia vaiku­tuk­sia niin yksit­täis­ten henki­löi­den kuin maiden kehi­tyk­sen kannalta.  

Kokoo­mus esit­tää:

  • Siir­re­tään kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­tettä siir­tä­mällä panos­tuk­sista 100 miljoo­naa sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön.
  • Lisä­tään sijoi­tus­muo­toi­sen kehi­ty­syh­teis­työn panos­tuk­sia valtion omai­suu­della 150 miljoo­nalla eurolla.
  • Pide­tään  kiinni kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen BKT-osuu­den 0,7 prosen­tin tavoit­teesta.

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

“Julki­nen talous on pidet­tävä vahvana myös siksi, että vero­ra­si­tus ei kasvaisi kohtuut­to­maksi ja jotta julki­sen velan määrä pysyisi hallin­nassa. Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

On veron­mak­sa­jien ja julki­sia palve­lui­den käyt­tä­jien sekä tulon­siir­to­jen saajien etu, että julkista hallin­toa hoide­taan tehok­kaasti. Sääs­tä­väi­nen toiminta nyt kasaa yhteis­kun­nalle pusku­reita toimia tule­vissa krii­seissä. Tehok­kuus tarkoit­taa sitä, että niuk­koja resurs­seja ei hukata. Kun julki­nen johta­mi­nen perus­tuu sääs­tä­väi­syy­teen, voidaan ehkäistä epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista toimin­taa ja jokai­nen euro tulee käytet­tyä harki­ten, veron­mak­sa­jien etua ajatel­len.

Yhdessä muiden julkista taloutta vahvis­ta­vien toimen­pi­tei­den kanssa on käyn­nis­tet­tävä uudel­leen työ julkis­ten meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi. Työl­li­syy­den ja talous­kas­vun vahvis­ta­mi­sen tulok­set näky­vät usein vasta pitkällä aika­vä­lillä vero­tu­lo­jen kasvuna ja pienem­pinä menoina. Näiden keino­jen tulok­set sisäl­tä­vät kuiten­kin valta­vasti epävar­muutta. Siksi kulu­valla kaudella puut­tu­maan jäänyt vastuul­li­nen meno­po­li­tiikka tulee palaut­taa keino­va­li­koi­maan.

Meno­maltti ei tarkoita tinki­mistä laaduk­kaista palve­luista, riit­tä­västä muutos­tur­vasta tai laaduk­kaasta julkis­hal­lin­nosta. Koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut loikan uuteen normaa­liin. Työpai­koilla on tapah­tu­nut muutos uusiin toimin­ta­ta­poi­hin, vähen­ty­nee­seen matkus­ta­mi­seen, etätyön yleis­ty­mi­seen ja digi­taa­li­siin työs­ken­te­ly­ta­poi­hin. Muutos avaa mahdol­li­suu­den tuot­ta­vuus­hyö­ty­jen nope­aan reali­soi­mi­seen menoissa.

8.1 Käyn­nis­te­tään julki­sen hallin­non tehos­ta­mis­oh­jelma

Kokoo­mus ehdot­taa uutta koko julkista hallin­toa koske­vaa tehos­ta­mis­oh­jel­maa. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­man velan äkil­li­nen kasvu lisää painetta julki­sen hallin­non tehok­kuu­den lisää­mi­seen, mutta toisaalta uusien toimin­ta­ta­po­jen nopea omak­su­mi­nen tarjoaa tähän mahdol­li­suu­den. Tehos­ta­mis­oh­jel­massa kaikille hallin­no­na­loille asete­taan tehos­ta­mis­ta­voite, eli vuotui­nen maltil­li­nen sääs­tö­vaa­ti­mus kaikista hallin­no­na­lan menoista.

Päämi­nis­teri Sipi­län kaudella käyn­nis­tet­tiin työ hallin­non tehos­ta­mi­seksi ja tuot­ta­vuus­sääs­tö­jen saami­seksi eri keinoin. Niin sano­tun JTS-miljardi-ohjel­man tarkoi­tus oli tehos­taa jokai­sen hallin­no­na­lan toimin­ta­me­noja 0,5 % tai 0,3 % vuosit­tain. Kunnian­hi­mon tasoa on nostet­tava. Kokoo­mus haluaa hillitä julkis­ten meno­jen kasvua, karsia hallin­non kustan­nuk­sia sekä lisätä kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta.

Nopea­vai­kut­tei­nen keino on reali­soida sääs­tö­vai­ku­tuk­sia kaikilta valtion hallin­no­na­loilta siten, että minis­te­riöi­den, viras­to­jen ja laitos­ten toimin­ta­me­not palau­te­taan lähelle vuoden 2022 tasoa siltä osin, kun toimin­ta­me­noja on päätetty korot­taa. Toimen­pi­teet tarkoit­ta­vat valtion toimin­ta­me­no­jen vähe­ne­mistä noin 300 miljoo­nalla eurolla. 

Kokoo­mus rajaisi valtion budje­tin toimin­ta­me­no­jen ja muiden hallin­non meno­jen sääs­tö­jen ulko­puo­lelle maan­puo­lus­tuk­sen, raja­tur­val­li­suu­den, sisäi­sen turval­li­suu­den, oikeus­lai­tok­sen sekä tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen toimin­ta­me­not.

Kukin hallin­no­nala vastaa omalta osal­taan sääs­tö­ta­voit­teen toteu­tu­mi­sesta ja sovel­taa keinoja hallin­no­na­lalle parhaalla tavalla. Keinoja julki­sen hallin­non tehok­kuu­den paran­ta­mi­seksi ja palve­lui­den tuot­ta­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi on selvi­tetty laajasti. Edel­li­sen halli­tuk­sen kuntien tehtä­vien purka­mi­sen sekä JTS-miljar­di­pää­tök­sen yhtey­dessä kehi­tet­tiin useita keinoja hallin­non tehos­ta­mi­seksi, joita voidaan edel­leen hyödyn­tää. Tule­valla kaudella on toteu­tet­tava uusi kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den tehtä­vien karsinta.

Konkreet­ti­nen keino on henki­lös­tön eläke­pois­tu­man hyödyn­tä­mi­nen. Valtiolta eläköi­tyy ja siir­tyy muihin tehtä­viin vuosit­tain keski­mää­rin noin 6000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2030 mennessä. Osit­tain henki­lös­töä on korvat­tava täysi­mää­räi­sesti, jotta toimin­not eivät häiriinny, mutta orga­ni­saa­tion ja työn uudel­leen­jär­jes­te­lyillä voidaan saavut­taa tehok­kuus­hyö­tyjä siten, että pois­tuma korva­taan vain osit­tain.

Julki­syh­tei­söt teke­vät hankin­toja yksi­tyi­siltä yrityk­siltä lähes 50 miljar­din edestä vuosit­tain. Onnis­tu­nut kilpai­lu­tus ja julki­nen hankinta takaa sen, että kansa­lai­set saavat laadu­kasta palve­lua ja veron­mak­sa­jat käyte­tyille rahoille vasti­netta. Tutki­mus­ten mukaan syystä taikka toisesta jopa puoleen julki­sista kilpai­lu­tuk­sista osal­lis­tuu enin­tään kaksi tarjoa­jaa. Ruot­sissa tehdyn tutki­muk­sen mukaan yhden kilpai­li­jan lisää­mi­nen siivousa­lan kilpai­lu­tuk­sessa laskee hankin­nan hintaa jopa 10-20%. Kilpai­lun lisää­mi­nen julki­sissa hankin­noissa omaa siis poten­ti­aa­lia jopa miljar­di­luo­kan sääs­töi­hin.

Hankin­tao­saa­mi­sen lisää­mi­sen ohella Kokoo­mus esit­tää joitain muutok­sia hankin­ta­la­kiin ja hankin­toi­hin kohdis­tu­vien vali­tus­ten käsit­te­lyn suju­voit­ta­mista. Hankin­to­jen on oltava sopi­van kokoi­sia jotta saadaan useita tarjouk­sia ja niihin liit­ty­vien proses­sien on oltava suju­via. Kokoo­mus aset­taisi velvoit­teen kilpai­lu­tuk­sen uusi­mi­seen, jos kilpai­lu­tuk­sessa on vain yksi tarjoaja.

Julki­siin hankin­toi­hin kytkey­tyy myös julki­so­mis­teis­ten “inhouse-yhtiöi­den” asema. Halli­tus on pyrki­nyt pääs­tä­mään inhouse-yhtiöt mark­ki­na­häi­ri­köiksi kilpai­le­maan avoi­mille mark­ki­noille. Julki­sesti omis­tet­tu­jen sido­syk­sik­köyh­tiöi­den mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua kilpai­luun vapailla mark­ki­noilla on rajoi­tet­tava tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti. Julki­sen sekto­rin toimi­joita ei olekaan syytä pääs­tää mark­ki­noille kilpai­le­maan omalla riskil­lään toimi­vien yritys­ten kanssa.

Kokoo­mus esit­tää:

Meno­jen indek­si­ko­ro­tuk­set, toimi­ti­lat ja henki­löstö:

  • Tavoi­tel­laan julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista purka­malla pääl­lek­käi­siä toimin­toja, johta­mi­sen tasoja ja keven­tä­mällä hallin­to­ra­ken­teita.
  • Hyödyn­ne­tään henki­lös­tön vaih­tu­vuutta ja eläke­pois­tu­maa hallin­non henki­lös­tö­mää­rän vähen­tä­mi­sessä.
  • Hyödyn­ne­tään laajasti etätyö­mah­dol­li­suuk­sia ja mini­moi­daan tilan­käy­töstä ja matkus­ta­mi­sesta aiheu­tu­vat kustan­nuk­set.
  • Uudis­te­taan valtion toimi­ti­la­stra­te­gia ja noste­taan julki­sen sekto­rin toimis­to­ti­la­te­hok­kuus vähin­tään yksi­tyi­sen sekto­rin tasolle.
  • Arvioi­daan kaik­kien indek­siin sidot­tu­jen julkis­ten meno­jen indek­si­si­don­nai­suu­den tarpeel­li­suus.
  • Kartoi­te­taan ja pure­taan palve­lui­den sisäl­töä liial­li­sen tarkasti määrit­tä­vää, palve­lui­den laadun kehi­tystä tukah­dut­ta­vaa ja tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä rajaa­vaa sään­te­lyä.

Digi­ta­li­saa­tio ja auto­ma­ti­saa­tio:

  • Hyödyn­ne­tään julki­sessa hallin­nossa ja palve­luissa entistä vahvem­min tietoa, teko­ä­lyä, digi­ta­li­saa­tiota ja auto­ma­ti­saa­tiota sekä reali­soi­daan hyödyt koko julki­seen talou­teen.
  • Siir­ry­tään kaikilla hallin­non tasoilla digi­taa­li­siin proses­sei­hin sekä hake­mus­ten ja lupien sähköi­seen käsit­te­lyyn huomioi­den palve­lui­den saata­vuus kaikille kansa­lai­sille.
  • Suju­voi­te­taan palve­luja ja henki­lös­tön työkuor­maa auto­ma­ti­soi­malla ja digi­ta­li­soi­malla palve­lu­pro­ses­seja.

Julki­sen hankin­nat ja raken­ta­mi­nen:

  • Vahvis­te­taan koko julki­sen sekto­rin hankin­tao­saa­mista. 
  • Asete­taan velvoite kilpai­lu­tuk­sen uusi­mi­seen, jos kilpai­lu­tuk­sessa on vain yksi tarjoaja
  • Pidät­täy­dy­tään tois­si­jais­ten poliit­tis­ten tavoit­tei­den toteut­ta­mi­sesta hankin­to­jen kustan­nuk­sella.
  • Asete­taan tiukat rajat kuntien ja muiden julki­syh­tei­sö­jen mahdol­li­suuk­siin kilpailla yksi­tyis­ten yritys­ten kanssa.
  • Luodaan järjes­telmä nopeu­te­tusta muutok­sen­hausta julki­sissa hankin­noissa.
  • Luodaan inno­va­tii­vi­silla hankin­noilla kokei­lua­lus­toja uusille tuot­teille, palve­luille ja liike­toi­min­ta­mal­leille.
  • Hyödyn­ne­tään julki­sessa raken­ta­mi­sessa vaih­toeh­toi­sia toteu­tus­ta­poja, kuten allians­si­mal­lia. Kaik­kia kiin­teis­töjä ei tarvitse toteut­taa valtion, kuntien, kuntayh­ty­mien tai hyvin­voin­tia­luei­den omaan tasee­seen, vaan vaih­toeh­toina voidaan hyödyn­tää esimer­kiksi vuokra- tai leasing-malleja.

8.2 Leika­taan yritys­tu­kia

Ennen muuta yrityk­set eivät tarvitse tukia, vaan hyvän toimin­taym­pä­ris­tön. Se tarkoit­taa kohtuul­lista, ennus­tet­ta­vaa vero­tusta ja lain­sää­dän­töä. Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä ei tule heiken­tää piste­mäi­sillä, julki­sen talou­den kannalta mität­tö­millä ja ideo­lo­gi­silla veroilla. Toisaalta yliki­reällä byro­kra­tialla luodaan mitta­via kustan­nuk­sia ja hallin­nol­lista taak­kaa.

Kokoo­muk­sen mielestä yritys­tu­kia tulee karsia. Usei­den tutki­mus­ten mukaan merkit­tävä osa yritys­tuista kohden­tuu heikosti, eikä niillä ole kasvun, huol­to­var­muu­den tai työl­li­syy­den kannalta merkit­tä­vää hyötyä. Yritys­tu­kia tulee keskit­tää täysi­mää­räi­sesti uusien ja inno­va­tii­vis­ten tuot­tei­den, palve­lui­den ja proses­sien kehit­te­lyyn, niiden mark­ki­noille vien­tiin ja vien­tiin.

Yritys­tu­kien karsi­mi­nen on käytän­nössä ollut poliit­ti­sesti erit­täin vaikeaa. Uskot­ta­vuus yritys­tu­kien leik­kaa­mi­seen syntyy kyvystä osoit­taa minkä tukien leik­kaa­mi­seen on valmius. Kokoo­mus on esit­tä­nyt konkreet­ti­sia kohden­nuk­sia tuista, jotka voidaan leikata ja tekee konkreet­ti­set esityk­set myös vaih­toeh­to­bud­je­tissa. Kokoo­mus huomaut­taa, että mainit­tu­jen tukien jälkeen työtä on poliit­ti­sista vaikeuk­sis­taan huoli­matta jatket­tava.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Leika­taan yritys­tu­kia 343,4 miljoo­nalla eurolla (luet­telo taulu­koissa).

8.3 Prio­ri­soi­daan menoja

Meno­jen aset­ta­mi­nen tärkeys­jär­jes­tyk­seen tarkoit­taa sitä, että jostain on luovut­tava. Talous­ar­vion laati­mi­sen aikana on aina lukui­sia erit­täin tärkeiät menoja, joihin useim­mat haluai­si­vat kohden­taa veron­mak­sa­jien rahoja. Kun talous on rajusti alijää­mäi­nen, on ymmär­ret­tä­vää, että jostain täytyy karsia. Kun talous on alijää­mäi­nen ennus­tei­den mukaan tästä eteen­päin lähes 10 miljar­dia euroa vuodessa, tulisi prio­ri­soin­tia tehdä entistä enem­män.

Budjet­ti­kirja tulee talous­ar­vion käsit­te­lyn yhtey­dessä käydä kohta kohdalta läpi. Ennen Mari­nin halli­tusta, tämä on ollut normaali osa budjet­ti­pro­ses­sia. Mari­nin halli­tus päätti 2020 luopua koko­nais­me­no­ta­soa rajoit­ta­vasta budjet­ti­ke­hyk­sestä koro­na­krii­sin aikana. Halli­tus päätti myös korot­taa kehys­ta­soa vuodelle 2021 900 miljoo­nalla eurolla ja vuodelle 2022 500 miljoo­nalla eurolla, koska halli­tus ei kyen­nyt prio­ri­soi­maan muita menoja. Halli­tuk­sella ei ole kykyä aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen.

Vuonna 2022 halli­tus päätti tehdä ns. poik­keus­lausek­keen budejt­ti­ke­hyk­siin, jonka mukaan Venä­jän hyök­käys­so­dan takia vält­tä­mät­tö­mät menot siir­ret­tiin kehys­ten ulko­puo­lelle. Halli­tus perus­te­lee sodan takia vält­tä­mät­tö­miksi menoiksi esimer­kiksi sähkö­au­to­jen hankin­ta­tu­kia, ravin­ne­kier­rä­tyk­sen tukia ja karpa­lon sekä osman­kää­min istut­ta­mista, eli kosteik­ko­vil­je­lyä. On selvää, että vaikka nämä­kin menot ovat tärkeitä, ei niitä voi perus­tella sodalla. Halli­tus on sodan varjolla siir­tä­nyt kehys­ten ulko­puo­lelle menoja, joita halli­tus­puo­lu­eet ovat halun­neet toteut­taa ilman, että muualta olisi tarvin­nut karsia mitään.

Julki­sen talou­den pysyvä meno­jen ja tulo­jen epäsuhta on niin suuri, että sen kuro­mi­nen kiinni pelkällä leik­kaa­mi­sella on käytän­nössä mahdo­tonta. Mitta­vin vaiku­tus saadaan aikaan lopulta raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla. Talous­po­li­tii­kan uskot­ta­vuu­den ja julki­sen talou­den johta­mi­sen kannalta on kuiten­kin vält­tä­mä­töntä, että viime kädessä polii­ti­kot karsi­vat vähem­män tärkeitä menoja.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan harki­tut prio­ri­soin­nit vähem­män tärkeistä menoista (luet­telo taulu­koissa). Prio­ri­soi­ta­via menoja on yhteensä 454,5 miljoo­naa euroa.

9. Taulu­kot

9.1 Menot

Menoja kasvat­ta­vat:

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi 

  • Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili +25 milj.

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

  • Vahvis­te­taan yksi­löl­li­siä työvoi­ma­pal­ve­luita +10 milj.
  • Vahvis­te­taan työpe­räi­sen maahan­muu­ton resurs­seja +10 milj.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

  • Vahvis­te­taan pysy­västi TKI-toimin­nan rahoi­tusta +40 milj.
  • Toteu­te­taan määrä­ai­kai­nen sähkön teho­tuki +18 milj.
  • Kasva­te­taan Metso- ja Helmi-ohjel­mien rahoi­tusta +20 milj.

5. Sivis­tyk­sen Suomi

  • Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua +30 milj.
  • Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua +50 milj.
  • Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen oppi­mi­sen tukea +35 milj.
  • Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta +10 milj.
  • Lisä­tään korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja +15 milj.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

  • Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille +195 milj.
  • Peru­taan Kela-korvaus­ten leik­kaus +42,6 milj.
  • Vahvis­te­taan mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä (Tera­pia­ta­kuu) +35 milj. 
  • Vahvis­te­taan yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den VTR-tutki­mus­ra­hoi­tusta +3,8 milj.
  • Lisä­tään omais­hoi­ta­jien resurs­seja ja jatke­taan valta­kun­nal­lista muis­tioh­jel­maa +20 milj.
  • Vahvis­te­taan ja laajen­ne­taan laatu­re­kis­te­rei­den käyt­töä +3 milj.

7. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

  • Vahvis­te­taan polii­sin resurs­seja +8 milj.
  • Vahvis­te­taan syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja +10 milj.
  • Vahvis­te­taan tuomiois­tuin­ten resurs­seja +10 milj.
  • Vahvis­te­taan rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja +5 milj.
  • Vahvis­te­taan pelas­tus­opis­ton resurs­seja +3,8 milj.

Menoja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 599,2  milj. 

Menoja vähen­tä­vät: 

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

  • Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen työs­sä­oloehto 12 kuukau­teen -97 milj.
  • Lyhen­ne­tään ansio­si­don­nai­sen kestoa 200 päivällä -142 milj.
  • Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vät -11 milj.
  • Pois­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta -40 milj.
  • Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva -126 milj.
  • Pure­taan kannus­tin­louk­kuja työt­tö­myys­päi­vä­ra­han indek­si­jar­rulla -45 milj.
  • Toteu­te­taan ansio­si­don­nai­sen eurois­ta­mi­nen -54 milj.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

  • Espoon kaupun­ki­ra­dan, Helsinki—Riihimäki kapa­si­tee­tin lisää­mi­sen 2. vaiheen, Turun rata­pi­han kehit­tä­mi­sen ja Kupittaa—Turku kaksois­rai­teen raken­ta­mi­sen sekä Päära­dan suun­nit­te­lun edis­tä­mi­sen välillä Tampere—Oulu toteut­ta­mi­nen valtion omai­suu­della (Koko Suomi kuntoon -paketti) -76,1 milj.
  • Toteu­te­taan toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen 10 % omavas­tuu­osuus (-160 milj.) ja toimeen­tu­lo­tuen taso­ko­ro­tus (+100 milj.) yhteensä -60 milj.
  • Toteu­te­taan ylei­sen asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus -350 milj.

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton toimin­ta­me­not: 

  • Lupa- ja hallin­to­vi­ran­omais­ten toimin­nan sekä hallin­non tehos­ta­mista matkalla kohti yhden luukun peri­aa­tetta. Otetaan käyt­töön eri alue­hal­lin­to­vi­ran­omais­ten parhaita käytän­teitä proses­sien tehos­ta­mi­seksi. Hoide­taan byro­kra­tian purka­mi­sella -21,5 milj.

Meno­jen prio­ri­sointi: 

  • Leika­taan aluei­den kestä­vän kasvun ja elin­voi­man tuke­mi­sesta -1,5 milj.
  • Luovu­taan avus­tuk­sista kuntien ilmas­to­suun­ni­tel­miin -2,6 milj.
  • YLE:n indek­sin palaut­ta­mi­nen vuoden 2019 tasolle -56,7 milj.
  • Palau­te­taan viras­to­jen ja hallin­non toimin­ta­me­not lähelle vuoden 2022 tasoa (pl. poliisi, raja­var­tio­lai­tos, maan­puo­lus­tus, oikeus­lai­tos, sätei­ly­tur­va­kes­kus) -300 milj.
  • Leika­taan kosteik­ko­vil­je­lyn tuista (varau­tu­mi­sen minis­te­ri­ryh­män tekemä lisäys kehys­ten ohi ei ole perus­tel­ta­vissa sodalla) -30 milj.
  • Leika­taan työnan­ta­jille hyvi­tet­tyjä koulu­tus­kor­vauk­sia. Koulu­tuk­sen korvauk­set liit­ty­vät työmark­ki­noi­den raami­so­pi­muk­sen sekä työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen kesken sovi­tun osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen toimin­ta­mal­lin toteu­tuk­seen -15 milj.
  • Lakkau­te­taan tarpee­ton jatku­van oppi­mi­sen virasto -1,1 milj.
  • Nopeu­te­taan lupa­kä­sit­te­lyä purka­malla byro­kra­tiaa ja peru­taan varau­tu­mi­sen minis­te­ri­ryh­män kehys­ten ohi tekemä lisäys ELY-keskuk­sille. Lisäys ei ole perus­tel­ta­vissa sodalla -7,3 milj.
  • Metsä­hal­li­tuk­sen julkis­ten hallin­to­teh­tä­vien palau­tus vuoden 2019 tasolle -11,5 milj.
  • Puoli­te­taan Ilmas­to­ra­hasto Oy:n pääomi­tus -50 milj.
  • Leika­taan saaristo- ja yhtey­sa­lus­lii­ken­teen ostoista ja kehit­tä­mi­sestä -1 milj.
  • Siir­re­tään sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön valtion omai­suu­della -100 milj.
  • Silto­jen remon­toin­nin raho­jen leik­kaus valtio­na­vusta Suomen metsä­kes­kuk­selle (varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryh­män kehys­ten ohi tekemä lisäys ei ole perus­tel­ta­vissa sodalla)  -2,5 milj.
  • Leika­taan palk­ka­tu­kea painot­taen julki­selle sekto­rille makset­tuja tukia ja leika­taan työl­li­syys­po­liit­tista hankea­vus­tusta -41,2 milj.
  • Pienen­ne­tään Työka­nava Oy:n pääoma­si­joi­tusta. Rahoi­tusta on myön­netty vuonna 2022 20 miljoo­naa. Arvioi­daan työka­nava Oy:n toimin­taa ennen sen laajen­ta­mista -5 milj.
  • Leika­taan Työka­nava Oy:n valtio­na­vus­tusta -7 milj.
  • Keskey­te­tään ulkoa­siain­hal­lin­non talon­ra­ken­nus­hank­keet -8 milj.
  • Luovu­taan valtion osuu­desta meri­mies­pal­ve­lu­toi­min­nan rahoi­tuk­sessa -2,6 milj.
  • Leika­taan LVM:n liikenne- ja vies­tin­tä­verk­ko­jen eräistä avus­tuk­sista (ml. varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryh­män lisäys yksi­tyis­tie­a­vus­tuk­siin)  -14 milj. 

Yritys­tu­ki­leik­kauk­set: 

  • 50 prosen­tin leik­kaus puun­tuo­tan­non kestä­vyy­den tuke­mi­seen -23,7 milj.
  • Leika­taan avus­tuk­sia liiken­teen ja vies­tin­nän palve­lui­hin (sano­ma­leh­tien määrä­ai­kai­nen jake­lu­tuki ja sähkö­käyt­töis­ten ajoneu­vo­jen hankin­ta­tuet) -8,8 milj.
  • Luovu­taan yritys­ten Brexit-tuesta -9 milj.
  • Puoli­te­taan Busi­ness Finland Venture Capi­ta­lin pääomi­tus -10 milj.
  • Leika­taan korko- ja muuta tukea julki­sesti tuetuille vienti- ja alus­luo­toille -21,2 milj.
  • Luovu­taan kylä­kaup­pa­tuesta -2 milj.
  • Leika­taan kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien teho­tonta ener­gia­tu­kea -60 milj.
  • Leika­taan viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tu­kea tehot­to­mana yritys­tu­kena (säily­te­tään rahti­lii­ken­teen huol­to­var­muuso­suus) -77,2 milj.
  • Leika­taan luon­non­va­ro­jen ja biota­lou­den edis­tä­mi­seltä -6,1 milj. 
  • Leika­taan valtion osuutta meri­mie­se­lä­ke­kas­san menoista -10 milj.
  • Jäte­tään toteut­ta­matta lisäys alueel­li­seen ja paikal­li­seen maaseu­dun kehit­tä­mi­seen (varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryhmä) -10 milj.
  • Luovu­taan yritys­ten neuvon­ta­pal­ve­lui­den valtio­na­vusta maaseu­dun elin­kei­no­jen kehit­tä­mi­seen -5,4 milj. 

Menoja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1 922,9 milj. 

Määrä­ra­ha­taso laskee yhteensä 1 323,7 milj.

9.2 Tulot

Tuloja kasvat­ta­vat:

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

  • Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero +300 milj.
  • Kiris­te­tään tupak­ka­ve­roa +400 milj.
  • Kiris­te­tään alko­ho­li­ve­roa +200 milj.
  • Otetaan käyt­töön alko­ho­lin tuon­nin vero­vält­te­lyn estävä EU-direk­tiivi +80 milj.
  • Pois­te­taan työnan­ta­jien ja palkan­saa­jien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus ja jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keus +270 milj.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

  • Otetaan käyt­töön raha­pe­lien lisens­si­jär­jes­telmä +50 milj.

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

  • Pois­te­taan yritys­tuki: Yleis­ra­dio Oy:n tele­vi­sio- ja radio­ra­has­tosta saaman korvauk­sen alen­nettu alv-kanta 10 % +68 milj.
  • Pois­te­taan tehot­to­mana yritys­tu­kena erityi­sau­to­jen vero­tuki (pois­lu­kien pelas­tus-, sairaus-, inva-autot sekä esteet­tö­mät taksit) +32 milj.

Tuloja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 1 400 milj. 

Tuloja vähen­tä­vät:

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

  • Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta -1 000 milj.
  • Kasva­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä -167 milj.

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

  • Otetaan käyt­töön 15-25-vuotiai­den nuor­ten ja työl­lis­ty­vien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien koro­tettu työtu­lo­vä­hen­nys -59 milj.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

  • Otetaan pysy­västi käyt­töön yritys­ten laaja TKI-lisä­vä­hen­ny­soi­keus -38 milj.
  • Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa -60,3 milj.
  • Siir­re­tään ravin­to­loissa tapah­tuva annis­kelu alen­net­tuun 14 %:n ALV-kantaan -122 milj.
  • Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel­ve­ro­jär­jes­telmä -57 milj.

5. Sivis­tyk­sen Suomi

  • Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja -30 milj.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

  • Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys -19 milj.

7. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

  • Ruoan­tuo­tan­non akuu­tissa krii­sissä huoleh­di­taan ruoka­tur­vasta ensi­vai­heessa osoit­ta­malla määrä­ai­kai­nen ener­gia­tuki tiloille, jotka kärsi­vät nopeasti nous­seista ener­gian hinnoista -70 milj.

Tuloja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1 622 milj. 

Tulo­ker­tymä laskee yhteensä 222,3 milj. 

9.3 Valtion omai­suu­den käyttö

Käytet­tävä valtion omai­suus:

  • Valtion asun­to­ra­hasto 1000 milj.
  • Muu valtion omai­suus 2650 milj.
  • Yhteensä 3650 milj. 

Valtion omai­suu­den käyttö:

  • Pääomi­te­taan nopei­den raide yhteyk­sien hankeyh­tiöitä 2000 milj.
  • Toteu­te­taan Koko Suomi kuntoon -paketti 500 milj.
  • Kasva­te­taan sijoi­tus­muo­toista kehi­tys­a­pua 150 milj.
  • Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1000 milj.

Yhteensä 3650 milj.

9.4 Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set

  • Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­malli. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 3000. Lähde: Työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskelma koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016
  • Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021
  • Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu 35 miljoo­nalla eurolla. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 5000. Lähde: Kansa­lais­aloite, Tera­pia­ta­kuu mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn nopeut­ta­mi­seksi 20.2.2019
  • Paikal­li­nen sopi­mi­nen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 15000. Lähde: Suomen yrit­tä­jät, 15.8.2019
  • Kv-rekry­toin­nin koko­nai­suus. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 10000. Tavoi­te­taso.
  • Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myy­den keston mukaan. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 7900. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
  • Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van lyhen­tä­mi­nen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 15500. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
  • Ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien palau­tus. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 300. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
  • Ansio­si­don­nai­sen työs­sä­oloeh­don palaut­ta­mi­nen 12 kuukau­teen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 6500. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 8.11.2021
  • Asumis­tu­kien uudis­ta­mi­nen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 2900. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
  • Työt­tö­myys­päi­vä­ra­han korot­ta­mi­nen kulut­ta­ja­hin­ta­hin­tain­dek­sin sijaan ansio­ta­soin­dek­sin verran. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 5800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
  • Ulos­o­ton suojao­san koro­tus Työl­li­syys­vai­ku­tus: 2000. Lähde: Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016
  • Ansio­si­don­nai­sen eurois­ta­mi­nen Työl­li­syys­vai­ku­tus: 1500. Lähde: Laki­luon­nos VN/​6417/​2022.
  • Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vahvis­ta­mi­nen ja Sitran ehdot­tama ikään­ty­nei­den koro­te­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen sekä suoran tuen yhdis­telmä. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 3000. Lähde: Lähde: Sitra – Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015). Arvio perus­tuu tapaan, jolla Sitran arvioi palve­luos­to­jen lisää­vän työl­li­syyttä, kun koti­ta­lous­vä­hen­nystä vahvis­te­taan.
  • Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta miljar­dilla. 200 miljoo­naa kohden­ne­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­seen (3 500). 800 miljoo­naa tasai­sesti kaik­kiin tulo­luok­kiin (9 300). Työl­li­syys­vai­ku­tus: 12800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
  • Lope­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen työt­tö­myy­den ajalta. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 15000. Lähde: Keskus­kaup­pa­ka­mari, Ratkai­suja Suomelle (2022) /​ VM
  • Vero­kan­nus­tin nuorille ja työl­lis­ty­ville pitkä­ai­kais­työt­tö­mille. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 3800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022

Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille työs­sä­oloeh­don täyt­tä­ville riip­pu­matta jäse­nyy­destä Kelan hallin­noi­mana. Työl­li­syys­vai­ku­tus: -7400. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.1.2023

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta

Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan halli­tus on epäon­nis­tu­nut aset­ta­miensa talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa.

15.1.2023

Matias Mart­ti­nen: Osake­sääs­tö­ti­lin talle­tus­katto painet­tava histo­ri­aan

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vero­vas­taava, kansan­edus­taja Matias Mart­ti­nen vaatii, että osake­sääs­tö­ti­lin talle­tus­ka­ton pois­ta­mi­nen kirja­taan seuraa­vaan halli­tus­oh­jel­maan. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vero­vas­taava, kansan­edus­taja Matias Mart­ti­nen vaatii, että

16.12.2022

Elina Valto­nen: Yksi­kin turval­li­nen aikui­nen voi muut­taa nuoren suun­nan

Hyvin­voin­ti­val­tion tärkein tehtävä on pitää huolta heistä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty täysi­pai­noi­sesti itses­tään huoleh­ti­maan. Hyvin­voin­ti­val­tio täyt­tää tehtä­vänsä parhai­ten silloin,

Skip to content