Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Helpotusta sähkölaskuun – Suomesta puhtaan energian suurvalta

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa uudistaa sähkömarkkinoita, jotta suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä myös paukkupakkasilla. 

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sähkö ei ole eikä siitä saa tulla ylellisyystuote. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota tarvitaan pitämään valot päällä, kodit lämpimänä ja yritysten rattaat pyörimässä. Sähkön merkitys talouskasvun moottorina ja hyvinvoinnin edellytyksenä tulee vain kasvamaan.

Euroopan ja Suomen sähkömarkkinat ovat ajautuneet syvään kriisiin. Se johtuu Putinin hyökkäyssodasta Ukrainaan, Euroopan maiden energiapolitiikan lyhytnäköisistä Venäjä-riippuvuuksista sekä toimitus- ja huoltovarmuuden puutteista. Kokoomus haluaa korjata rikkoutuneen sähkömarkkinan. 

Kokoomus on valmistellut sähkömarkkinoiden uudistamiseksi keinovalikoiman, joista nopeat kriisitoimet antavat helpotusta kotitalouksien ja yritysten sähkölaskuihin jo ensi talveksi. Pidemmän aikavälin ratkaisuilla rakennamme Suomesta puhtaan energian suurvallan. Haluamme, että kohtuuhintaista, puhdasta sähköä riittää varmasti myös paukkupakkasilla. 

Kokoomus uudistaisi sähkömarkkinoita seuraaviin periaatteisiin nojaten:

• Edullisuus – reiluin säännöin kilpailullisuutta hyödyntäen
• Toimitusvarmuus – säästä riippumattomaan kotimaiseen tuotantoon luottaen
• Päästöttömyys – päästövähennysten hinta minimoiden

Sisällys:

Nopeat kriisitoimet: Helpotusta sähkölaskuihin jo ensi talveksi

1. Asetetaan sähkölle kattohinta

2. Irrotetaan sähkön ja kaasun hinta toisistaan

3. Pidetään kaikki kotimainen sähköntuotanto käytössä

4. Mahdollistetaan kätevät ja kannattavat kulutusjoustot

5. Kevennetään sähköyhtiöiden vakuusvaatimuksia

6. Edistetään energiaremontteja ja pientuotantoa

Pidemmän aikavälin ratkaisut: Suomesta puhtaan energian suurvalta

1. Päivitetään sähkön hinnoittelumalli reilummaksi

2. Edistetään ydinvoiman lisärakentamista

3. Luodaan uutta kotimaista, puhdasta ja toimitusvarmaa sähköntuotantoa kapasiteettituella

4. Nopeutetaan luvitusta ja toteutetaan lupatakuu kriittisille investoinneille

5. Lisätään sähkönsiirtokykyä ja energian varastointia

6. Tehostetaan energiamarkkinoiden valvontaa ja kohtuullistetaan siirtohintoja

Nopeat kriisitoimet: Helpotusta sähkölaskuihin jo ensi talveksi

1. Asetetaan sähkölle kattohinta

Kokoomus esittää sähkön tukkumarkkinoille kiinteää hintakattoa. Sähkökriisi ja kohonnut sähköenergian hinta uhkaavat romuttaa suomalaisten ihmisten ja yritysten talouden sekä suistaa Suomen taantumaan. Sähkön hinta nostaa joka tapauksessa yleistä inflaatiota.

Nykyinen EU:n sähkön hintakatto on liian korkea, 4 €/kWh. Matalampi sähkön hintakatto tukkumarkkinoilla laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille, koska se poistaisi markkinoilla riskin siitä, että sähköpulan uhatessa sähkön tukkuhinta nousee tähtitieteelliseksi. Hintakatto rauhoittaisi sähkömarkkinoita.

• Otetaan käyttöön sähkön tukkumarkkinoiden nykyistä matalampi hintakatto. Hintakatto olisi korkeampi kuin kalleimman tuotantomuodon muuttuvat tuotantokustannukset. 
• Asetetaan matalampi hintakatto sähköpörssin vuorokausimarkkinoille. Päivän sisäisillä markkinoilla voitaisiin edelleen myydä sähköä hintakattoa korkeammalla hinnalla, jolloin kaikki tuotanto tulee käyttöön.
• Otetaan hintakatto käyttöön ensisijaisesti EU-tasoisena. Jos koko EU:n laajuista hintakattoa ei saada aikaiseksi, hintakatto pitäisi ottaa käyttöön Pohjoismaissa.

2. Irrotetaan sähkön ja kaasun hinta toisistaan

Kokoomus esittää, että sähkön ja kaasun hinta kytketään irti toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla. Kaasulla on vähäinen merkitys Suomen sähköntuotannossa, mutta sillä on Euroopan laajuudessa painoarvo tuotantopaletissa. Kaasun ollessa tällä hetkellä muuttuvilta kustannuksiltaan kallein tuotantomuoto, kaasun hinta nostaa rajusti sähkön hintaa Euroopan laajuisesti.

• Toteutetaan Espanjan mallin mukainen kaasun ja sähkön irtikytkentä. Mallissa sähkön tuotannossa käytettävälle kaasulle asetetaan enimmäishinta. Valtio subventoi kaasusähkön tuottajille erotuksen sähkön ja kaasun hinnassa. 
• Toteutetaan irtikytkentä koko EU:n alueella, jotta hyöty ei valu markkina-alueen ulkopuolelle. Irtikytkentä laskisi merkittävästi kaasusähkön ja kaiken sähkön markkinahintaa Keski-Euroopassa ja siten myös Suomessa.

3. Pidetään kaikki kotimainen sähköntuotanto käytössä

On selvää, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta lähivuosina Euroopassa ja myös Suomessa palaa enemmän hiiltä ja turvetta kuin oli tarkoitus. On kuitenkin todennäköistä, että samalla kriisi nopeuttaa siirtymistä fossiilivapaaseen energiaan lähivuosien jälkeen. Fossiilisista polttoaineista halutaan irtaantua myös siksi, että niiden hinta on noussut ja saatavuus on osoittautunut epävarmaksi. 

Kokoomus haluaa korvata fossiiliset polttoaineet puhtaalla energialla ja pitää kiinni Euroopan ja Suomen pitkän aikajänteen päästövähennystavoitteista.

Akuutissa tilanteessa Kokoomus haluaa, että koko kotimainen sähköntuotanto pidetään käytössä lähivuosina sähkökriisin yli. Viime kädessä kohonnut sähkön hinta johtuu sähkön tarjonnan puutteesta. 

Mikään muutos markkinamalliin ei ratkaise tilannetta, ellei samalla huolehdita, että koko kapasiteetti tuottaa sähköä markkinoille. Ainuttakaan toimivaa voimalaitosta ei tule päästää pois tuotannosta. Kriittisinä lähivuosina fossiilisia polttoaineita käyttäville laitoksille on ostettava lisäaikaa markkinoilla.

Vain markkinoiden käytössä ollessaan voimalaitokset alentavat sähkön hintaa. Vallitsevassa sähkömarkkinan systeemikriisissä ei valtion ole järkevää siirtää sähköä markkinoille muutoin tuottavia laitoksia reserviin. Tehoreservijärjestelmä nostaa sähkön hintaa sekä voi lisätä tehopulan riskiä sähkökriisissä, koska tehoreservilaitokset huolletaan vain 200 tunnin käyttöä varten. Voimalaitokset pitää huoltaa ja polttoainetta varata talvea vasten täyttä sähkön tuotantoa varten.

Päästökauppa on jatkossakin markkinaehtoinen tapa vähentää päästöjä juuri siellä, missä se on kaikkein edullisinta. Venäläisen kaasun äkillinen korvaaminen hiilellä Keski-Euroopassa on kuitenkin tuonut päästökauppaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman ylimääräisen hintapiikin. Se saattaa vaikeuttaa sähkön saantia ja hinnan kohtuullistamista tässä tilanteessa epätarkoituksenmukaisesti.

• Pidetään tehoreservissä aiemmin olleet laitokset kaupallisessa sähköntuotannossa tulevana talvena. Arvioidaan aiemman tehoreservijärjestelmän korvaavan järjestelmän tarvetta jatkossa.
• Annetaan julkisomisteisille sähköyhtiöille selkeä viesti siitä, että koko niiden hallussa oleva kapasiteetti on saatava tuottamaan sähköä markkinoille. Huolehditaan, että poliittisen tahtotilan lisäksi kaikkien voimalaitosten käyttäminen on taloudellisesti kannattavaa. 
• Tuetaan kansallisin päätöksin olemassa olevan fossiilisen sähköntuotannon pysymistä lähivuosina markkinoilla. Toteutetaan tämä laitoksille maksettavalla suoralla tehotuella, jolla turvataan sähkön tuotannon kannattavuutta, ja siten alennetaan hintaa. Tuki tulisi voida rahoittaa kasvaneista päästöoikeuksien huutokauppatuloista.
• Jos suora tehotuki ei riitä pitämään nykyistä kapasiteettia käytössä, toisena vaihtoehtona on ottaa väliaikaisesti käyttöön EU:n päästökaupan kriisimekanismi päästöoikeuden hinnan alentamiseksi. Päästöoikeuden väliaikainen kattohinta auttaa tuotantokapasiteetin pitämisessä markkinoilla, laskee sähkön hintaa ja luo ennustettavuutta. Järjestelmän vapauttamat lisäpäästöoikeudet vähennetään myöhemmin myönnettävistä päästöoikeuksista.

4. Mahdollistetaan kätevät ja kannattavat kulutusjoustot

Kokoomus haluaa mahdollistaa kotitalouksille ja yrittäjille kätevät sähkön kulutusjoustot, jotka madaltavat sähkölaskua. Sähkönkulutuksen joustamisen pitää olla yksilölle taloudellisesti kannattavaa ja vaivatonta. Kulutuksen siirtäminen korkean kysynnän tunneilta matalan kysynnän tunteihin alentaa kaikkien sähkön hintaa ja voi lisäksi ehkäistä sähkön loppumista sähköpulassa.

Suomessa on tekninen valmius joko olemattomin tai pienin teknisin muutoksin toteuttaa noin 2000 MW edestä sähkölämmitteisten kotitalouksien etäohjattavaa kulutusjoustoa. Elämänlaatuun ei juuri vaikuta, jos korvausta vastaan asunnon lämmitys tai lämminvesivaraaja sammutetaan huippukulutustunnin ajaksi. Tämäntyyppistä kulutusjoustoa oli käytössä Suomessa 1980- ja 1990-luvuilla.

Suurempien sähkönkäyttäjien kulutusjoustoja tulee edistää Fingridin tarjouskilpailujen avulla. Tarjouskilpailussa maksetaan kompensaatio halvimman tarjouksen tehneille tarjoajille siitä, että nämä eivät käytä sähköä kulutuksen huipputuntien aikana. Näin tuotantoa voi olla taloudellisesti mahdollista siirtää muuhun vuorokauden aikaan.

• Kannustetaan ja tarvittaessa velvoitetaan sähkönmyyjät tarjoamaan kuluttajille sähkösopimuksia, joissa kiinteän hinnan vakaus yhdistyy mahdollisuuteen säästää rahaa siirtämällä kulutusta pois huippukulutustunneilta (ns. huipputuntihinnoittelu).
• Mahdollistetaan välittömästi Fingridin käskystä verkkoyhtiöiden etäohjaamat kulutusjoustot kotien sähkölämmityksiin ja lämminvesivaraajiin sähkönkäyttäjän saamaa korvausta vastaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvia kulutusjoustoja hyödynnettäisiin, jos sähkön hinta uhkaa nousta tietyn kynnysarvon yli tai sähkö uhkaa loppua.
• Mahdollistetaan suurille sähkönkäyttäjille käänteiset huutokaupat, joissa pienimmän tarjouksen tehnyt tarjoaja saa korvauksen sähkön kulutuksen siirtämisestä kulutuksen huipputuntien ulkopuolelle. Järjestelyn ylläpito olisi Fingridin vastuulla.

5. Kevennetään sähköyhtiöiden vakuusvaatimuksia

Kokoomus esittää sähköyhtiöiden vakuusvaatimusten keventämistä. Näin varmistetaan, että sähkömarkkinoilla tapahtuvat hintaheilahtelut eivät vastaisuudessa aja muutoin kannattavia yhtiöitä kassakriisiin. Tänä syksynä sähköyhtiöiden akuutit kassakriisit ratkottiin järjestämällä sähköyhtiöille erittäin raskas ja veronmaksajalle riskiä siirtävä valtion laina- ja vakuuspaketti. Tällainen ratkaisu ei ole pitkän päälle kestävä.

• Vaaditaan EU:n EMIR-sääntöjen muuttamista siten, että omaa sähköntuotantoa omaavat sähköyhtiöt voivat täyttää sähkön johdannaispörssin vakuusvaatimukset myös muin kuin käteisvakuuksin, esimerkiksi pankkitakauksin tai vakuussalkulla, joka olisi vain osin likvidi.

6. Edistetään energiaremontteja ja pientuotantoa

Kokoomus esittää, että sähkölämmitteisten omakotitalojen energiaremontteja tuetaan ARA:n myöntämien energia-avustusten lisäksi parantamalla kotitalousvähennystä ja helpotetaan keventämällä luvitusta. Sähkölämmittäjien on mahdollisuus saada merkittäviä energiasäästöjä energiaremonteilla. 

Jos sähkölämmitteisten rakennusten energiaremontteja parannetaan systemaattisesti tulevan vuoden aikana, parantaa se huomattavasti sähkön riittävyyttä ja jo talveksi 2023–2024. Kotitalouksia ja yrityksiä on kannustettava parantamaan omaa energiatehokkuuttaan esimerkiksi ilma- ja maalämpöpumpuin sekä aurinkokeräimin ja -paneelein.

Yrityksille ja kotitalouksille pitää sallia paikallisen energiayhteisön rakentaminen nykyistä laajemmin tuottamaan sähköä omiin tarpeisiin.

• Nostetaan kotitalousvähennystä pysyvästi 5000 euroon vuodessa. Luovutaan 100 euron omavastuuosuudesta.
• Nostetaan hyvitykseen oikeuttavaa osuutta työn hinnasta 60 prosenttiin ja palkkakulujen osalta 40 prosenttiin. 
• Ulotetaan kotitalousvähennys koskemaan asunto-osakeyhtiöiden tekemien remonttien huoneistokohtaisia kustannuksia. Ulotetaan vähennystä koskemaan rajallisesti myös tiettyjä energiatehokkuutta lisääviä laitehankintoja. 
• Helpotetaan energiaremonttien ja pientuotannon lupavaatimuksia. Esimerkiksi vapautetaan kotitalouksien pientuotannossa käytettävät aurinkopaneelit luvanvaraisuudesta ja kevennetään lämmitysjärjestelmämuutosten lupamenettelyä.
• Kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksia tuottaa itse sähköä energiayhteisöissä pitää edelleen laajentaa lainsäädännössä. 

Pidemmän aikavälin ratkaisut: Suomesta puhtaan energian suurvalta

1. Päivitetään sähkön hinnoittelumalli reilummaksi

Miten sähkön pörssihinta määräytyy nykyisin?

Nykyisin sähkön pörssihinta määräytyy kalleimman käytössä olevan tuotannon eli kysynnän määrän täyttävän korkeimman sähköpörssitarjouksen mukaan. Kaikki sähkö maksaa saman verran riippumatta siitä, kuinka paljon sähkön tuottaminen maksaa tuottajalle. 

Hinnoittelumalli johtaa siihen, että erityisesti tyynien päivien kulutushuippujen aikaan hinnat nousevat erittäin korkealle, kun käyttöön joudutaan ottamaan kalleinta säätövoimaa. Koska suurin osa sähkön tuotannosta, tuuli-, vesi-, ydin- ja biovoima, on tuolloinkin tuotantokustannuksiltaan päivähintaan nähden erittäin edullista, sähkön hinta ei vastaa valtaosan sähkön tuotannon kustannuksia. Hyöty puhtaan tuotannon alhaisista kustannuksista ei näin näy sähkölaskuissa.

Miten sähkön pörssihinta määräytyisi kokoomuksen mallissa?

Kokoomus esittää selvitystä sähkön hinnoittelumallin uudistamisesta. Uudistettu malli tulisi ottaa käyttöön, mikäli selvityksessä vahvistuisi käsitys, että mallin uudistaminen toisi enemmän parannusta kuin ongelmia Kokoomuksen mallissa sähkön hinta määritetään vain osin korkeimman käytössä olevan tuotannon kustannusten eli viimeisten sähköpörssitarjousten mukaan. 

Malli laskee sähkön hintaa erityisesti huippukulutuksen hetkinä, kun käyttöön joudutaan ottamaan kaikkein kalleinta fossiilista sähkön tuotantoa. Se ei vaikuta sähkön hintaan juurikaan normaalitilanteessa eikä investointien kannattavuuteen. Malli ei myöskään vaikuta oleellisesti voimalaitosten ajojärjestykseen, koska puhtaiden ja halpojen tuotantomuotojen tarjoukset tehdään kuten tähänkin asti. 

Markkinoiden läpinäkyvyys lisääntyisi erityisesti kalleimman 10–20 %:n tarjousten osalta, mikä parantaa edellytyksiä tehokkaaseen markkinavalvontaan.

Kokoomuksen malli pähkinänkuoressa:

• Tarvittava sähköntuotannon määrä ja laitosten ajojärjestys määrittyy käytännössä kuten nykymallissakin.
• Halvin 80–90 % kunkin hetken sähköntuotantovolyymistä muodostaa perusjoukon, jolle maksetaan tuotetusta sähköstä perusjoukon kalleimman tuotantomuodon mukaan. Tälle joukolle hinta määräytyy kuten nykyäänkin.
• Kallein 10–20 % kunkin hetken sähköntuotantovolyymistä saa korvauksensa jättämänsä tarjouksen mukaisesti.
• Kalleimmalle 10–20 %:lle maksettava korvaus (kalleimman 10–20 %:n tuotannosta keskihinta) lisätään perusjoukolle maksettavan hinnan päälle
• Sähkön pörssihinta muodostuu perusjoukolle maksettavan hinnan (P1) ja kalleimmalle 10–20 %:lle maksettavien korvausten keskiarvon (P2) summana.

2. Edistetään ydinvoiman lisärakentamista

Kokoomus haluaa Suomeen lisää ydinvoimaa. Ydinvoima on keskeinen väline, jolla Suomesta tehdään puhtaan energian suurvaltaa. Suomessa on parlamentaarisesti ja ylivaalikautisesti sitouduttava ja suhtauduttava myönteisesti uuteen ydinvoimaan ja sen antamiin mahdollisuuksiin lisätä puhdasta sekä säästä riippumatonta energiantuotantoa. 

Suomen on oltava eturintamassa kehittämässä pienydinvoiman käyttöönottoa. Pienydinvoiman avulla lämpöä ja sähköä voidaan tuottaa lähitulevaisuudessa kustannustehokkaasti ja lähes päästöttömästi. SMR (Small Modular Reactor) -teknologia kehittyy nopeasti, ja Suomessa yritykset ovat kiinnostuneita ottamaan sitä käyttöön.

• Sitoudutaan parlamentaarisesti myöntämään kaikille vähimmäisehdot, kuten turvallisuusvaatimukset täyttäville uusille ydinvoimahankkeille myönteinen periaatepäätös. Ydinvoimaloiden suunnittelu on kallista ja siihen on voitava ryhtyä ilman riskiä, että työ valuu hukkaan. 
• Uudistetaan pikaisesti ydinenergialaki ja STUK:n sääntely helpottamaan pienydinreaktorien rakentamista ydinturvallisuudesta huolehtien. 
• Vapautetaan pienydinreaktorit reaktorikohtaisesta eduskunnan periaatepäätösvaatimuksesta. Pienydinreaktorit on siirrettävä ns. tyyppihyväksynnän piiriin. 
• Perustetaan Suomeen SMR-teknologian tutkimuksen, kehityksen ja pilotoinnin kansallinen ydinvoimaohjelma. Ohjelmalle on myönnettävä riittävä rahoitus.
• Edistetään ydinvoimalle yhteiseurooppalaisia turvallisuussääntöjä ja tyyppihyväksyntöjä vastaavalla tavalla kuin lentokoneteollisuudessa.
• Vaaditaan EU:ta määrittelemään ydinvoima pysyvästi kestäväksi energiamuodoksi kestävän rahoituksen taksonomiassa.

3. Luodaan uutta kotimaista, puhdasta ja toimitusvarmaa sähköntuotantoa kapasiteettituella

Kokoomus esittää sähkömarkkinamallia täydentämään kapasiteettitukea kotimaiselle, puhtaalle ja toimitusvarmalle sähköntuotannolle eli jatkuvalle kyvylle tuottaa sähköä. Säästä riippumattomalla perus- ja säätövoimalla turvataan sähkön saanti ja kohtuullinen hinta kaikissa olosuhteissa, myös paukkupakkasilla.

Tänä päivänä ylivoimaisesti suurin osa suunnitteilla olevista sähköinvestoinneista kohdistuu tuulivoimaan. Nykyisessä markkinamallissa tuulivoima tarjoaa sähköntuotantoon investoiville yhtiöille parhaan tuoton sijoitetulle pääomalle.

Tuulivoima on kuitenkin sääriippuvaista ja erittäin vaihtelevaa. Suomen huippukulutustilanteissa tuulivoiman tehosta on käytössä alle 10 %. Tuulivoima syö nykyisellään muiden puhtaiden tuotantomuotojen kuten ydinvoiman kannattavuutta toimitusvarmuuden kustannuksella.

On huolehdittava, että markkinoilla on riittävät kannustimet myös säästä riippumattoman uudistuotannon rakentamiselle.

• Otetaan käyttöön kapasiteettituki, joka tarjoaa uusille ydin- ja vesivoimainvestoinneille tuulivoimaa vastaava tuotto sijoitetulle pääomalle ja siten sähkönkäyttäjille toimitusvarman sähkön ja vakaamman hinnan.
• Arvioidaan kapasiteettituen tarkka toteutustapa jatkovalmistelussa erityisesti Iso-Britannian kokemukset huomioiden. Yksi mahdollinen tapa on järjestää tuki huutokauppana, jossa tuottajat tarjoavat kapasiteettia useaksi vuodeksi markkinoille takuuhintaa vastaan. 

4. Nopeutetaan luvitusta ja toteutetaan lupatakuu kriittisille investoinneille

Kokoomus vaatii energiainvestointien kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamista. Prosesseja on välttämätöntä yksinkertaistaa ja nopeuttaa, jotta uutta energiantuotantoa saadaan ripeästi markkinoille. 

Energiakriisi on osoittanut, että uuden tuotannon rakentaminen Suomeen on kriittistä maamme huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Nykyisin kaavoitus- ja lupajärjestelmä ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon. Energiainvestointien kaavoitukseen sekä rakennus-, ympäristö- ja vesilupiin liittyvät prosessit ja käytännöt on saatava nykyistä sujuvammiksi.

Ilman vesivoiman säätökykyä uutta tuulivoimaa on erittäin vaikea saada kestävästi osaksi sähköjärjestelmää. Vesivoiman edellytyksiä on parannettava samalla vaelluskaloista huolehtien.

• Säädetään ehdoton lupatakuu Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta kriittisille energiahankkeille alistamalla luvan ratkaisu näissä tilanteissa valtioneuvostolle.
• Asetetaan uudet energiainvestoinnit korkeimpaan prioriteettiluokkaan kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseissa. 
• Säädetään energiainvestointien kaavoitukselle, rakennus-, ympäristö- ja vesilupaprosesseille sekä niiden valituksille enimmäiskäsittelyaika.
• Ohjataan lisää resursseja kaavoitukseen, rakennusvalvontaan, ympäristö- ja vesilupaviranomaisille sekä hallinto-oikeuksille niiden prosessien nopeuttamiseksi. 
• Selvitetään valitusoikeuden rajaamista yksi valitus per yksi hanke -periaatteella.
• Luokitellaan virtavedet niiden merkityksen kannalta voimajärjestelmälle ja luonnon monimuotoisuudelle. Parannetaan vesivoiman edellytyksiä ja arvioidaan lisävesivoiman rakentamista sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon, kalatalousvelvoitteista kuten kalateistä huolehtien. Puretaan vähämerkityksellisiä vesivoimaloita ja palautetaan vesistöjä luonnontilaan.

5. Lisätään sähkönsiirtokykyä ja energian varastointia

Kokoomus esittää, että Pohjoismaiden välistä sähkönsiirtokykyä lisätään. Suomessa on maan sisällä suhteellisen laadukas ja kattava kantaverkko, jonka ansiosta sähkö on samanhintaista koko maassa. Suomen siirtoverkkoa pitää kuitenkin vahvistaa uusien energiainvestointien pääsemiseksi verkkoon. 

Sähkönsiirron pullonkaulat ovat erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia hyötyä muiden Pohjoismaiden sähköntuotantokapasiteetista. Kaikki Pohjoismaat hyötyisivät paremmista mahdollisuuksista siirtää sähköä rajojen yli. 

Tämä johtuu siitä, että Pohjoismaat tuottavat sähköä eri menetelmillä. Norjan ja Pohjois-Ruotsin vesivoima on muille Pohjoismaille arvokasta säätövoimaa, joka mahdollistaa muiden sähköntuotantomuotojen rakentamista.

Kokoomus esittää myös, että Suomi kehittää energian varastointia hintojen heilahtelun tasaamiseksi. Energian varastointi on perinteisesti ollut hankalaa ja kallista. Varastointi on vaatinut merkittävän määrän luonnonvaroja ja sen teho on ollut heikko.

Energian varastointiin ja sen siirtämiseen kytkeytyy tiiviisti myös vetytalous, jonka vauhdittamiseksi Suomessa on laadittava kansallinen vetytalousstrategia. Vetyyn liittyy globaalilla tasolla valtavasti odotuksia ja sen nähdään mahdollistavan aivan uudentyyppisen energiaverkon rakentamista. 

• Laaditaan Pohjoismaiden yhteinen investointiohjelma parantamaan sähkön siirtoyhteyksiä maiden välillä.
• Turvataan uuden siirtoyhteyden valmistuminen Pohjois-Ruotsiin vuonna 2025 ja selvitetään uuden siirtoyhteyden rakentamista Suomen ja Norjan välillä.
• Vahvistetaan Suomen kantaverkkoa luvitusta helpottamalla.
• Selvitetään sääntelyssä mahdollisesti ilmeneviä esteitä energian varastointiin liittyen.
• Sujuvoitetaan varastointihankkeiden luvitusta. Varastointi voi tapahtua akkulaitosten lisäksi myös pumppulaitosten ja lämmön varastoinnin muodossa.
• Varmistetaan, että Suomi on valmis vetytalouteen. Varmistetaan, että suomalaisilla yrityksillä on riittävät edellytykset pärjätä myös globaaleilla vetymarkkinoilla.
• Luodaan kansallinen vetytalousstrategia.
• Kohdistetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta vetyteknologian kehittämiseen. Vauhditetaan vetytalouden innovaatioita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä. 

6. Tehostetaan energiamarkkinoiden valvontaa ja kohtuullistetaan siirtohintoja

Kokoomus esittää energiamarkkinoiden valvonnan tehostamista. Toimivat markkinat edellyttävät, että pelisäännöt ovat reilut ja viranomaiset puuttuvat kaikkeen kilpailua vääristävään toimintaan jämäkästi. Tämä pätee myös sähkömarkkinoihin. Siksi markkinoilla on oltava tehokas valvoja, jolla on riittävät resurssit ja toimivalta turvata terve kilpailu.

Viedään loppuun sähkön siirtohintojen leikkaaminen Kokoomuksen esittämän mallin mukaan.

• Vahvistetaan Energiaviraston edellytyksiä toteuttaa tukkumarkkinoiden valvontatehtävää. Lisätään viraston valvontaresursseja. 
• Perustetaan Energiavirastoon riippumaton tutkimusosasto, joka ylläpitää ja tuottaa kokonaiskuvaa energiamarkkinoiden tilasta. Osasto myös lisää tietopohjaa energiamarkkinoiden sääntelyn kehittämiseksi ja antaa suosituksia sähkömarkkinan kehittämiseksi.
• Muutetaan siirtohintojen valvontamalli täysin kustannusvastaavaksi. Lisätään sähkönkäyttäjien oikeuksia ja mahdollisuutta vaatia kohtuullista hinnoittelua. Lyhennetään verkkoyhtiöiltä aikaa kerätä laskennallista miljardin alituottoa ja selvitetään sen mitätöinnin mahdollisuus.