koulutus

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män lausunto perus­o­pe­tuk­sen yleis­ten valta­kun­nal­lis­ten tavoit­tei­den sekä perus­o­pe­tuk­sen tunti­jaon uudis­ta­mista valmis­tel­leen työryh­män (OKM 2012:6) ehdo­tuk­sista.

Opin­to­tuen kehit­tä­mis­työ­ryhmä esit­tää muun muassa, että toisen asteen itse­näi­sesti asuvien opis­ke­li­joi­den vanhem­pien tulot eivät enää vaikut­taisi opis­ke­li­jan saaman tuen määrään. Lisäksi määri­tel­täi­siin enim­mäis­tu­ki­kuu­kausien määrä ja tarkis­tet­tai­siin luku­vuonna käytet­tä­vissä olevien tuki­kuu­kausien määrää.
Korkea-asteella tehos­tet­tai­siin opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­taa. Heino­sen mielestä opin­to­tuen tulee tukea opin­toi­hin keskit­ty­mistä ja kannus­taa tavoit­teel­li­seen opis­ke­luun. Työryh­män esityk­set tuke­vat kumpaa­kin tavoi­tetta.

- Kokoo­mus arvos­taa osaa­mista ja sivis­tystä. Meillä ei ole mitään aikeita tai suun­ni­tel­mia ajaa luku­kausi­mak­suja suoma­lai­sille opis­ke­li­joille myös­kään ensi vaali­kau­della, toteaa Kokoo­muk­sen Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen poli­tiik­ka­ver­kos­ton puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Timo Heino­nen vasta­ten samalla opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen kysy­myk­seen puolu­een kannasta luku­kausi­mak­sui­hin Suomessa.

- Kokoo­mus arvos­taa osaa­mista ja sivis­tystä. Meillä ei ole mitään aikeita tai suun­ni­tel­mia ajaa luku­kausi­mak­suja suoma­lai­sille opis­ke­li­joille myös­kään ensi vaali­kau­della, toteaa Kokoo­muk­sen Osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen verkos­ton puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Timo Heino­nen vasta­ten samalla opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen kysy­myk­seen puolu­een kannasta luku­kausi­mak­sui­hin Suomessa.

Kokoo­muk­sen opin­to­tu­ki­mal­lissa paran­ne­taan opis­ke­li­jan toimeen­tu­loa ja kannus­te­taan etene­mään opin­noissa. Kokoo­mus esit­tää, että jo 2003 esitelty malli pilo­toi­daan nyt määrä­ai­kai­sesti ensi­vai­heessa yliopisto-opis­ke­li­joilla siten, että vaih­toeh­toi­nen malli on rinnak­kai­nen nyky­jär­jes­tel­mään nähden ja opis­ke­li­jat saavat valita kumman järjes­tel­män otta­vat käyt­töönsä.

Uusi yliopis­to­laki on herät­tä­nyt voimak­kaita tunteita ja vilkasta keskus­te­lua. On hienoa, että histo­rial­li­nen uudis­tus kiin­nos­taa, sillä se osoit­taa kuinka tärkeässä ja arvos­te­tussa asemassa yliopis­tol­li­nen koulu­tus Suomessa on.

Matti Vanha­sen toisen halli­tuk­sen ohjel­maan kirjat­tiin yhtenä keskei­sem­pänä linjauk­sena suoma­lai­sen yliopis­to­jär­jes­tel­män koko­nais­val­tai­nen uudis­tus. Tiede- ja koulu­tus­po­li­tii­kan ohjel­mao­suu­dessa halli­tus sitou­tuu lisää­mään yliopis­to­jen talou­del­lista ja hallin­nol­lista valtaa. Lisäksi yliopis­to­jen asema suhteessa valtioon tulee kehit­ty­mään yhä itse­näi­sem­mäksi. Yliopis­toille mahdol­lis­te­taan joko julki­soi­keu­del­li­nen asema tai yksi­tyi­soi­keu­del­li­sen säätiön asema. Uudis­tuk­sen kirjauk­set ovat hyvin merkit­tä­viä ja jo nyt puhu­taan histo­rial­li­sesti merkit­tä­västä uudis­tuk­sesta. Yliopis­to­lai­tok­semme histo­ria ei tunne näin merkit­tä­vää yhte­näistä muutosta.

Suoma­lai­nen lukio­kou­lu­tus on erit­täin laadu­kasta ja korkea­ta­soista. Korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat opet­ta­vat lukio­lai­sia, jotka ovat saaneet hyvän perus­kou­lu­tuk­sen. Näin on aina­kin hyvä syy olet­taa. Lukion opetus­suun­ni­telma lähtee liik­keelle siitä, että opis­ke­li­joille syntyy opin­nois­saan vahva yleis­si­vis­tys ja riit­tävä valmius jatko-opin­toi­hin, eli korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Pakol­lis­ten ja syven­tä­vien kurs­sien laaja kirjo ja moni­puo­li­nen oppiai­ne­va­li­koima mahdol­lis­ta­vat tämän. Riit­tä­vän laaja valin­nai­suus ja kurs­si­muo­toi­nen luokat­to­muus anta­vat mahdol­li­suu­den raken­taa yksi­löl­li­nen opin­to­polku, jonka sisällä voi keskit­tyä tiet­ty­jen ainei­den tai aine­ryh­mien, kuten luon­non­tie­tei­den tai kielien opis­ke­luun. Erikois­lu­kioissa erikois­tu­mi­sen mahdol­li­suu­det ovat erityi­sen hyvät.

Arvoi­sat opis­ke­li­ja­nai­set. Hank­ki­kaa lapset opis­ke­luai­kana!

Näin kehot­taa esimer­kiksi Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiö YTHS, Väes­tö­liitto, opetus­mi­nis­te­riö sekä sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö.

Koulu­tus­po­li­tii­kan vallan vaihto takaa koulu­tus­sek­to­rille monessa mielessä parem­man tule­vai­suu­den. Näin on myös toisella asteella.