Politiikka

21.2.2011

Vaikka muuta viser­re­tään, Kokoo­mus ei kannata tasa­ve­roa

Kokoo­muk­sen työl­lis­tä­vän vero­mal­lin tärkein tehtävä on hyvin­voin­nin turvaa­mi­nen. Itse asiassa se on koko poli­tii­kan tärkein tehtävä.

30.9.2009

Orpo: Vaali­ra­hoi­tuk­sen oltava avointa ja läpi­nä­ky­vää

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vara­pu­heen­joh­taja Petteri Orpo vaati vaali­ra­hoi­tusta koske­neessa tiedon­an­to­kes­kus­te­lussa lisää avoi­muutta.

16.5.2009

W vai Niken logo?

Talou­den ennus­ta­mi­sen seuraa­mi­nen voi olla erit­täin mielen­kiin­toista. Koskaan ei voi olla varma mistään. Kun välillä pääsee seuraan, jossa asian­tun­te­muk­sen ohella on paljon omaan analyy­siinsa luot­ta­via ja terveellä itse­tun­nolla varus­tet­tuja ihmi­siä, niin eri speku­laa­tioita riit­tää. Jolle­kin valon säde tunne­lin päässä on varma kevään merkki, toiselle se taas on vastaan­tu­leva juna.

28.11.2008

Kokoo­mus selvästi suurin puolue

Talous­tut­ki­muk­sen YLE Uuti­sille teke­män uusim­man puolue­kan­na­tusar­vion mukaan Kokoo­mus saisi edus­kun­ta­vaa­leissa 23,5 prosen­tin kanna­tuk­sen.

24.10.2008

Kokoo­mus selvästi suurin uusim­massa gallu­pissa

Kokoo­mus on Ylen Talous­tut­ki­muk­sella teet­tä­män tutki­muk­sen perus­teella nouse­massa 23,4 prosen­tin kanna­tuk­sella maan selvästi suurim­maksi puolu­eeksi kunnal­lis­vaa­leissa. Kokoo­muk­sen kanna­tus on loka­kuussa lisään­ty­nyt 1,3 prosent­tiyk­si­köllä. Samassa yhtey­dessä tehty vaalien­nuste lupaa Kokoo­muk­selle 23,9 prosen­tin kanna­tusta.

6.10.2008

Kunnal­lis­vaa­li­kam­pan­jan avaus

Olin puhu­massa Kokoo­muk­sen kunnal­lis­vaa­li­kam­pan­jan avajai­sissa, jotka järjes­tet­tiin Hyvin­käällä 4.10. paikal­lis­ten Toivo­tal­koi­den yhtey­dessä.

5.5.2008

Kokoo­mus selvästi suurin

Kokoo­mus on tuoreim­man YLE:n Talous­tut­ki­muk­sella teet­tä­män puolue­gal­lu­pin perus­teella selvästi Suomen suurin puolue 23,4 prosen­tin kanna­tuk­sella. Ero toiseksi suurim­paan on kaksi prosent­tiyk­sik­köä.

2.4.2008

Suoma­lai­nen yliopis­to­maa­ilma uudis­tuk­sen tiellä

Matti Vanha­sen toisen halli­tuk­sen ohjel­maan kirjat­tiin yhtenä keskei­sem­pänä linjauk­sena suoma­lai­sen yliopis­to­jär­jes­tel­män koko­nais­val­tai­nen uudis­tus. Tiede- ja koulu­tus­po­li­tii­kan ohjel­mao­suu­dessa halli­tus sitou­tuu lisää­mään yliopis­to­jen talou­del­lista ja hallin­nol­lista valtaa. Lisäksi yliopis­to­jen asema suhteessa valtioon tulee kehit­ty­mään yhä itse­näi­sem­mäksi. Yliopis­toille mahdol­lis­te­taan joko julki­soi­keu­del­li­nen asema tai yksi­tyi­soi­keu­del­li­sen säätiön asema. Uudis­tuk­sen kirjauk­set ovat hyvin merkit­tä­viä ja jo nyt puhu­taan histo­rial­li­sesti merkit­tä­västä uudis­tuk­sesta. Yliopis­to­lai­tok­semme histo­ria ei tunne näin merkit­tä­vää yhte­näistä muutosta.

3.3.2008

Lukio­kou­lu­tuk­sessa kaikki kohdal­laan?

Suoma­lai­nen lukio­kou­lu­tus on erit­täin laadu­kasta ja korkea­ta­soista. Korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat opet­ta­vat lukio­lai­sia, jotka ovat saaneet hyvän perus­kou­lu­tuk­sen. Näin on aina­kin hyvä syy olet­taa. Lukion opetus­suun­ni­telma lähtee liik­keelle siitä, että opis­ke­li­joille syntyy opin­nois­saan vahva yleis­si­vis­tys ja riit­tävä valmius jatko-opin­toi­hin, eli korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Pakol­lis­ten ja syven­tä­vien kurs­sien laaja kirjo ja moni­puo­li­nen oppiai­ne­va­li­koima mahdol­lis­ta­vat tämän. Riit­tä­vän laaja valin­nai­suus ja kurs­si­muo­toi­nen luokat­to­muus anta­vat mahdol­li­suu­den raken­taa yksi­löl­li­nen opin­to­polku, jonka sisällä voi keskit­tyä tiet­ty­jen ainei­den tai aine­ryh­mien, kuten luon­non­tie­tei­den tai kielien opis­ke­luun. Erikois­lu­kioissa erikois­tu­mi­sen mahdol­li­suu­det ovat erityi­sen hyvät.

14.1.2008

Gradu vai lapsi?

Arvoi­sat opis­ke­li­ja­nai­set. Hank­ki­kaa lapset opis­ke­luai­kana!

Näin kehot­taa esimer­kiksi Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiö YTHS, Väes­tö­liitto, opetus­mi­nis­te­riö sekä sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö.