Kokoo­muk­sen työlista

Julkaistu: 08.03.2015

Me tiedämme, että Suomen talous on vaikeassa tilan­teessa. Talous on kutis­tu­nut kolme vuotta peräk­käin. Velkaan­numme raskaasti. Tulot eivät riitä katta­maan menoja. Hyvin­voin­timme ei ole kestä­vällä pohjalla.

Näissä edus­kun­ta­vaa­leissa Suomi on suur­ten valin­to­jen edessä. Voi sanoa, että meillä on edes­sämme kolme vaih­toeh­toa, mihin suun­taan Suomi voi mennä.

  • Ensim­mäi­nen esitetty vaih­toehto on jatkaa velaksi elämistä. Eli yrit­tää korjata ongel­miamme elvyt­tä­mällä.  Tämä vaih­toehto tarkoit­taisi talou­den teko­hen­git­tä­mistä, Krei­kan tietä. Laskun maksai­si­vat lopulta lapsemme.
  • Toinen esitetty vaih­toehto on jatkuva kituut­ta­mi­nen, juus­to­höylä ja veron­ki­ris­tyk­set. Eli jatku­vasti supis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa sellai­seen muotoon, jota meillä olisi varaa pitää yllä. Leik­kaus­ten tielle ei loppua näy, jos taudin sijasta hoide­taan pelk­kiä oireita.
  • Kolmas vaih­toehto on aset­taa työ etusi­jalle. Eli leipoa isompi kakku, josta riit­tää enem­män jaet­ta­vaa. Tämä edel­lyt­tää rohkeita uudis­tuk­sia, jotka lisää­vät työtä Suomessa.

Kokoo­mus valit­see työn. Me haluamme uudis­taa työmark­ki­noita ja vero­tusta siten, että Suomeen saadaan lisää työtä.

Työlista

Suomea ei saada liik­keelle leik­kaa­malla.

Suomea ei saada liik­keelle syytä­mällä lisää veron­mak­sa­jien rahaa elvy­tyk­seen.

Suomi saadaan liik­keelle vain työn kautta. Sinun, minun, 63-vuoti­aan polii­sin, 21-vuoti­aan oppi­so­pi­mus­opis­ke­li­jan, nyt raken­nusa­lalta työt­tö­mänä olevan, äitiys­lo­malta toimis­toon palaa­van, sairaa­lassa vuoro­työtä teke­vän, taksia ajavan tai insi­nöö­ri­työtä teke­vän maahan­muut­ta­jan. Meidän jokai­sen työllä.

Leik­kaa­malla voimme paran­taa julki­sen talou­den tasa­pai­noa, mutta sillä ei kasva­teta yhteistä kakkua. Elvyt­tä­mi­nen tarkoit­taa uskoa siihen, että julki­nen sektori voi luoda rahalla työtä. Molem­mille voi olla aikansa ja suhdan­teensa, mutta Suomen haas­teet eivät ole suhdan­neon­gel­mia. Meillä on pysy­viä raken­teel­li­sia ongel­mia. Kakku ei kasva, vaikka nälkä kasvaa.

Siksi on mentävä työn kautta. Se tarkoit­taa luot­ta­musta suoma­lai­siin. Luot­ta­musta siihen, että olemme osaa­via ja eteen­päin pyrki­viä ihmi­siä.  Ihmi­siä, jotka eivät kaipaa lisää rajoi­tuk­sia, holhoa­mista ja sään­te­lyä. Vaan ihmi­siä, jotka kaipaa­vat enem­män vapauk­sia, oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia, työhön kannus­ta­mista ja yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä.

Siksi Kokoo­mus puhuu niin paljon työstä. Tulemme puhu­maan vaalei­hin saakka. Ja tulemme puhu­maan vaalien jälkeen. Ja tinki­mättä ajamaan linjauk­sia, joilla lisä­tään työtä.

Suomessa on osit­tain jumiu­duttu ajatuk­seen, että työmark­ki­nat olisi­vat nolla­sum­ma­pe­liä, jossa työ jolle­kulle on pois jolta­kulta toiselta. Näin ei ole. Työ luo työtä, koska mitä useampi meistä on työelä­mässä, sitä enem­män syntyy hyvin­voin­tia. Suomi nousee vain työllä.

Suoma­lai­set ovat kans­samme samaa mieltä. Tuoreen arvo- ja asen­ne­tut­ki­muk­sen mielestä työ on tärkein asia, mihin poli­tii­kalla tulisi vaikut­taa.

Kokoo­mus lähtee tule­viin vaalei­hin työn kautta. Me asetamme työn kaikessa päätök­sen­teossa etusi­jalle. Työ on meidän vaih­toeh­tomme.

Leik­kaus­lis­tat eivät ikinä lopu, ellei työtä aseteta etusi­jalle. Tästä syystä me myös julkai­semme tänään työlis­tan.
----------------
Ennen kuin menen listan sisäl­töön, niin on hyvä palaut­taa mieliin, mistä asetel­mista vaali­kes­kus­te­lui­hin lähde­tään.

Neljä vuotta sitten puolueilla ei ollut yhte­näistä tilan­ne­ku­vaa.

Osa puolueista uskot­teli itsel­leen ja myös äänes­tä­jille, että ennus­tet­tua nopeampi kasvu hoitaa Suomen ongel­mat. Ei tullut ennus­tet­tua nopeam­paa kasvua. Ei tullut edes ennus­tei­den mukaista kasvua. Menimme muun Euroo­pan mukana uuteen taan­tu­maan. Sitä on kestä­nyt jo kolme vuotta.

Ilman yhte­näistä tilan­ne­ku­vaa ei synny tilan­teen edel­lyt­tä­miä päätök­siä. Sen olemme tällä vaali­kau­della nähneet. Kokoo­mus on jäänyt yksin vaaties­saan työl­li­syyttä lisää­viä uudis­tuk­sia.

Olen huolis­sani siitä, että olem­meko menossa samaan ansaan myös tänä keväänä. Olen huolis­sani, että tilan­ne­kuva Suomesta on eri puolueilla varsin kaukana toisis­taan.

Näen­näi­sesti huoli toki jaetaan. Sano­taan, että tarvi­taan muutos. Että velaksi ei voi elää. Että tarvi­taan uusia työpaik­koja.

Työ on helppo aset­taa etusi­jalle puheissa. On helppo puhua siitä, että luodaan vaikka 200 000 uutta työpaik­kaa. Se on reto­riik­kaa, kauniita sanoja.

Vali­tet­ta­vasti puolu­eet ovat jääneet juhla­pu­hei­den tasolle. Puhu­taan sadoista tuhan­sista uusista työpai­koista kerto­matta, että miten ne luodaan. Puhu­taan miljar­di­sääs­töistä kerto­matta, että mistä ne otetaan. Tämä on äänes­tä­jien huijaa­mista.

Suoma­lai­silla on täysi oikeus kysyä, että milloin nykyi­nen kurjuus ja jatkuva kitkut­ta­mi­nen päät­ty­vät. Rehel­li­nen vastaus on: ei koskaan, ellemme tee riit­tä­vän isoa korjaus­lii­kettä, jolla laite­taan työ etusi­jalle.

Kokoo­mus haluaa muutok­sen vaali­kes­kus­te­luun. Nyt on aika paljas­taa kortit. Nyt on aika kertoa suoma­lai­sille avoi­mesti, kuinka Suomi saadaan liik­keelle ja uuteen nousuun.

Ilman sääs­töjä ei tule­vasta vaali­kau­desta selvitä. Meidän on elet­tävä suu säkkiä myöten. Mutta leik­kaus­lis­toilla Suomea ei saada uuteen nousuun.

Olen eilen kerto­nut niitä kohteita, joista Kokoo­mus olisi valmis tule­valla vaali­kau­della sääs­tä­mään. Ben Zyskowicz on aiem­min myös kerto­nut näke­myk­sensä. Muuten onkin ollut varsin hiljaista. Näke­myk­set tarvi­taan, jotta pääsemme keskus­te­le­maan avoi­mesti.

Kokoo­mus on valmis teke­mään niin paljon sääs­töjä, kuin talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen edel­lyt­tää. Luotamme tässä valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin arvioi­hin. Olen­naista on tehdä tarvit­ta­vat sopeu­tus­pää­tök­set heti vaali­kau­den alussa.

Mutta sitten on mentävä eteen­päin. Tarvi­taan työlista. Joukko toimia, jotka lisää­vät työn­te­koa Suomessa.

Lähtö­ti­lanne on hankala. Suomen Pankin arvion mukaan Suomen kasvu on jäämässä keski­mää­rin yhteen prosent­tiin vuoteen 2030 saakka. Työi­käi­nen väestö vähe­nee. Julki­sessa talou­dessa on kestä­vyys­vaje. Työt­tö­myys on lisään­ty­nyt. Se siis tarkoit­taa, että todel­li­suu­dessa velkaan­tu­mi­semme olisi jatku­massa tai jopa kiih­ty­mässä.

Mutta ei pidä synkis­tellä liikaa ? meillä on myös ehdot­to­masti mahdol­li­suuk­sia! Suomella on mahdol­li­suus päästä uuteen nousuun.

Osaa­mi­semme on maail­man kärkeä. Meillä on vakaa ja enna­koi­tava yhteis­kunta. Olemme korkean tekno­lo­gian ja inno­vaa­tioi­den maa. Meillä on voimaa esimer­kiksi biota­lou­dessa ja clean­tec­hissa.

Poliit­tis­ten päät­tä­jien tehtävä on luoda työn­teolle ja yrityk­sille otol­li­nen toimin­taym­pä­ristö. Polii­ti­kot eivät luo kasvua. Suomen pelas­ta­vat suoma­lai­set työn­te­ki­jät ja yrit­tä­jät.

---------------
Tänään julkai­semme työlis­tan suoma­lais­ten käyt­töön. Se on jatkoa aiem­min julkais­tulle stra­te­gi­selle halli­tus­oh­jel­mal­lemme. On hyvä huomata, että stra­te­gi­sessa halli­tus­oh­jel­massa on paljon tavoit­teita osaa­mi­selle, hyvin­voin­nille, ympä­ris­tölle, turval­li­suu­delle ja elin­kei­no­po­li­tii­kalle.

Mutta kaik­kein keskei­sintä on työ. Siksi työlis­talla on meille aivan erityi­nen arvo.

Se on näke­myk­semme siitä, mitä tarvi­taan, jotta työn teke­mi­nen ja teet­tä­mi­nen olisi Suomessa nykyistä kannat­ta­vam­paa.

Työlista on kymme­nen kohdan lista uudis­tuk­sia, jotka lisää­vät työn määrää, lisää­vät työhy­vin­voin­tia ja kannus­ta­vat yrityk­siä työl­lis­tä­mään. Lista on saata­vissa ristei­lyn aikana ja myös sähköi­sesti.

Jatkamme keskus­te­lua työlis­tasta tällä ristei­lyllä. Haluan nostaa siitä esiin joita­kin yksit­täi­siä kohtia:

  • Ensim­mäi­nen ja ehkä tärkein koko­nai­suus on suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­nen. Ilman kilpai­lu­ky­kyistä työelä­mää ei ole haluk­kuutta luoda työpaik­koja. Haluamme, että tule­valla vaali­kau­della maltil­li­set palk­ka­rat­kai­sut ja työn vero­tuk­sen keven­nyk­set pais­kaa­vat kättä. Jos työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat sopi­vat työl­li­syyttä lisää­vistä, ääri­mal­til­li­sista palk­ka­rat­kai­suista, olemme valmiit vahvis­ta­maan osto­voi­maa kahden miljar­din euron tulo­ve­ron­ke­ven­nyk­sillä. Kautta linjan, kaikille työn­te­ki­jöille.
  • Toinen poiminta työlis­tasta ovat työl­li­syyttä ja tasa-arvoa edis­tä­vät uudis­tuk­set. Haluamme tuoda vanhem­pain­va­paa­jär­jes­tel­män nyky­ai­kaan. Voimme esimer­kiksi piden­tää ansio­si­don­naista vanhem­pain­va­paata ja kannus­taa isiä pitä­mään siitä merkit­tävä osuus. Vastaa­vasti koti­hoi­don tukea voidaan lyhen­tää.
  • Kolmas esimerkki on työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­sen helpot­ta­mi­nen. Piden­ne­tään koeai­kaa, jotta riski uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­sesta olisi pienempi. Pitkä­ai­kais­työt­tö­mille löytyisi lisää työpaik­koja, jos hänet voisi palkata aluksi määrä­ai­kai­seen työsuh­tee­seen ilman erityi­siä perus­te­luita. Anne­taan yrityk­sille mahdol­li­suu­det palkata uusia työn­te­ki­jöitä myös ulko­mailta ilman tarve­har­kin­taa.
  • Neljäs ja yksi tärkeim­mistä kohdista liit­tyy siihen, että työhön pitää pystyä kannus­ta­maan. Vero­tuk­sen kautta pääsemme liik­keelle. Ihmi­set saavat itse päät­tää, kun työstä jää enem­män käteen. Laite­taanko se ruokaan, asumi­seen, lasten harras­tuk­siin tai mihin ikinä tarvit­see­kaan. Sen lisäksi nuoria voimme kannus­taa töihin koulu­tus­so­pi­muk­sen kautta. Anne­taan myös enem­män valtaa parhaille asian­tun­ti­joille ? eli työn­te­ki­jöille ja yrityk­sille. Anne­taan työnan­ta­jille ja työn­te­ki­jöille väliai­kai­sesti oikeus sopia työajasta ja palkasta työeh­to­so­pi­muk­sen estä­mättä, jos yhtei­sym­mär­rys löytyy.

Meidän työlis­tamme ei ole ongel­ma­ton. Ei tieten­kään. Monilla esite­tyillä keinoilla on hait­ta­puo­lensa. Mutta tässä tilan­teessa meidän on tehtävä valinta.

Olem­meko valmiit elämään pysy­västi velaksi tai jatka­maan kituut­ta­mi­sen tiellä?

Vai teem­mekö vaikeat­kin päätök­set, joilla työ asete­taan etusi­jalle?

Kokoo­mus valit­see työn.

----------------
Haluan vielä kerran koros­taa, että miksi Kokoo­mus esit­tää tätä työlis­taa.

Ensin­nä­kin siksi, että uskomme, että työllä on itsei­sarvo. Työ tuo kasvun ja elämi­seen tarvit­ta­vien euro­jen lisäksi ihmi­sille vahvuutta, henkistä kant­tia ja sisäistä hyvin­voin­tia.

Työ tuo merki­tyk­sel­listä sisäl­töä elämäämme. Se on tapa toteut­taa itseämme ja unel­miamme. Se antaa mahdol­li­suuk­sia itse päät­tää omasta elämäs­tään, olla riip­pu­ma­ton.

Mutta työllä on myös arvoa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme kannalta. Työ on ainoa tapa, jolla pystymme pitä­mään huolta julki­sista palve­luis­tamme ja niistä ihmi­sistä, jotka eivät vielä tai enää kykene osal­lis­tu­maan työelä­mään.

Kokoo­mus esit­tää työlis­taa siksi, että lapsemme voisi­vat tule­vai­suu­des­sa­kin käydä maail­man parhaassa koulussa.

Kokoo­mus esit­tää työlis­taa siksi, että terveys­kes­kuk­sessa pääsee nopeasti lääkä­rin vastaa­no­tolle lompa­kon paksuu­teen katso­matta.

Kokoo­mus esit­tää työlis­taa siksi, että vanhem­mis­tamme pide­tään hyvää huolta, kun he eivät siihen itse enää pysty.

Pitää ymmär­tää, että jos työtä ei aseteta etusi­jalle, niin tule­vina vuosina rahat eivät näihin riitä: maail­man parhaa­seen kouluun, laaduk­kai­siin lääkä­ri­pal­ve­lui­hin, vanhus­ten hyvään hoivaan.

On leivot­tava isompi kakku, josta riit­tää jaet­ta­vaa.

-------------
Tärkeät asiat ovat usein yksin­ker­tai­sia. Kun haluamme liikettä, muutos lähtee tosia­siassa yksit­täi­sistä ihmi­sistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liik­keelle.

Siksi meidän on saatava jokai­nen suoma­lai­nen liik­keelle synnyt­tä­mään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpai­koilla, kouluissa, sairaa­loissa, tehtaissa, järjes­töissä, vanhain­ko­deissa. He tarvit­se­vat tilaa ja suojaa kehit­tää ja inno­voida toimin­taa eteen­päin. Tarvit­semme muutok­sen­te­ki­jöitä koko maahan. Eri puoluei­siin, eri ryhmiin, eri ammat­tei­hin.

Suomen saavat nousuun työn­te­ki­jät, yrit­tä­jät ja yrityk­set. Se on koko ajat­te­lumme perusta.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on raken­nettu aikai­sem­pien suku­pol­vien kovalla uuras­tuk­sella. Pide­tään yhdessä huoli, että jätämme tämän maan parem­massa kunnossa jälkeemme kuin millai­sena olemme sen hoitaak­semme saaneet. Tehdään yhdessä korjaus­liike. Laite­taan Suomi liik­keelle. Ja saate­taan tämä maa uuteen nousuun!