Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Suomalaisia ja eurooppalaisia ratkaisuja turvapaikkakriisiin

Suoma­lai­sia ja euroop­pa­lai­sia ratkai­suja turva­paik­ka­krii­siin

Julkaistu:

Euroop­paan kohdis­tuu parhail­laan suurin muut­to­liike sitten toisen maail­man­so­dan. Se näkyy ja tuntuu myös Suomessa.

Tilanne on hallin­nassa, mutta tarvit­semme nopeasti määrä­tie­toi­sia toimia sekä Euroo­passa että täällä kotona. Kaiken keskellä täytyy muis­taa, että kyse on aina ihmi­sistä – sekä turva­pai­kan­ha­ki­joista että suoma­lai­sista. Ja kyse on myös kohtaa­mi­sista ihmis­ten välillä.

Suomelle tilanne on monella tapaa uusi. Keskei­sin kysy­mys onkin, miten tilan­tee­seen ja sen tuomiin haas­tei­siin vasta­taan. Suomeen turva­pai­kan­ha­ki­joita on vuosien saatossa tullut vähän moneen muuhun euroop­pa­lai­seen maahan verrat­tuna. Edel­li­nen suurem­pien haki­ja­mää­rien vuosi oli 2009, jolloin haki­joita oli vajaat 6000. Silloin uudis­timme ulko­maa­lais­la­kia muiden Pohjois­mai­den tasolle, ja haki­joi­den määrä tasaan­tui alle 4000:een.

Mistä sitten johtuu, että tänä vuonna Suomeen odote­taan saapu­van jopa 30 000 turva­pai­kan­ha­ki­jaa? Tärkein syy ovat Syyrian, Irakin, Afga­nis­ta­nin ja Soma­lian konflik­tit. Nämä eivät ole uusia konflik­teja. Uutta on se, että näissä maissa ja lähia­lueilla asuvien ihmis­ten toivo parem­masta on hiipu­nut. Tuskin yksi­kään isä tai äiti lähtee lastensa kanssa vaaral­li­selle pako­mat­kalle ellei ole pakko. Yksin Syyrian sota on kuiten­kin vaati­nut jo 250 000 kuolo­nuh­ria ja ajanut miljoo­nia ihmi­siä pakoon kodeis­taan.

Nyt sadat­tu­han­net ihmi­set ovat tulleet siihen johto­pää­tök­seen, että heidän on jatket­tava Euroop­paan. Lähtö­pää­tök­seen on luon­nol­li­sesti eniten vaikut­ta­nut krii­si­ti­lanne ja laaja näkö­alat­to­muus kotona ja lähia­lueilla. Oma roolinsa on sillä­kin, että Euroop­paan pääsee nyt helpom­paa ja halvem­paa reit­tiä pitkin Turkin, Krei­kan ja Balka­nin kautta. Kun Saksa ja muut perin­tei­sem­mät kohde­maat alka­vat täyt­tyä, ihmi­set siir­ty­vät eteen­päin, myös Suomeen. Voi olla, että ihmi­siä ajaa tällä hetkellä liik­keelle myös pelko Euroo­pan rajo­jen lopul­li­sesta sulkeu­tu­mi­sesta.

***

Viimeis­tään nyt on täysin selvää, että tarvit­semme vahvaa euroop­pa­laista yhteis­työtä. Kyse on niin moniu­lot­tei­sesta haas­teesta, ettei sitä voi ratkaista yksit­täis­ten EU-maiden kansal­li­silla toimilla. Suomen kannat­taa olla luomassa yhtei­siä, kestä­viä euroop­pa­lai­sia ratkai­suja jo oman etunsa vuoksi. Tilanne ei ratkea piik­ki­lanka-aitoja pystyt­tä­mällä. Viisainta on pureu­tua ongel­mien syihin ja seuraus­ten hoita­mi­sessa on katsot­tava koko­nai­suutta ja haet­tava ratkai­suja riit­tä­vän laajassa yhteis­työssä.

Tarvit­semme esimer­kiksi tiiviim­pää yhteis­työtä lähtö- ja kaut­ta­kul­ku­mai­den kanssa, jotta ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jat saadaan kiinni ja Euroo­pasta kään­ny­te­tyt ihmi­set saadaan palau­tet­tua. EU:n ulko­ra­jo­jen valvon­taa pitää tehos­taa ja samalla on varmis­tet­tava, että kaikki turva­pai­kan­ha­ki­jat rekis­te­röi­dään. Laitonta maahan­muut­toa on kyet­tävä torju­maan myös EU:n rajo­jen ulko­puo­lella.

Eteläi­siin EU-maihin kohdis­tu­vaa painetta pitää helpot­taa jaka­malla taak­kaa tasai­sem­min. Taakan­jaon tavoit­teena pitää samalla olla Dublin-asetuk­sen noudat­ta­mi­nen, eli hake­mus­ten käsit­tely saapu­mis­maassa. Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä helpot­ta­maan tarvi­taan yhtei­seu­roop­pa­lai­sia käsit­te­ly­kes­kuk­sia.

Yhtä tärkeää on tukea konflik­ti­maita ja niiden naapu­reita kehi­ty­syh­teis­työn ja huma­ni­taa­ri­sen avun keinoin. Ylikuor­mi­tet­tu­jen pako­lais­lei­rien kurjat olot ovat yksi syy ihmis­ten liik­ku­mi­seen. EU:n pitää tehdä kaikki voita­vansa myös konflik­tien ratkai­se­mi­seksi ja elino­lo­jen kohen­ta­mi­seksi lähtö­maissa.

Päämi­nis­teri Juha Sipilä ja sisä­mi­nis­teri Petteri Orpo ovat tällä viikolla Brys­se­lissä neuvot­te­le­massa euroop­pa­lai­sista ratkai­suista. EU:n kehi­tys­mi­nis­te­rit pureu­tu­vat asiaan tors­taina YK:n yleis­ko­kouk­sen yhtey­dessä. Aloite keskus­te­luun tuli Suomen ulko­maan­kauppa- ja kehi­tys­mi­nis­teri Lenita Toiva­kalta.

***

Kasva­nut turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrä tarkoit­taa sitä, että Suomeen tulee enem­män maahan­muut­ta­jia, vaikka tiuken­namme turva­pai­kan myön­tä­mis­pe­rus­teita muiden Pohjois­mai­den mukana. Myön­teis­ten päätös­ten määrä kasvaa siitä yksin­ker­tai­sesta syystä, että aiheel­li­sesti suoje­lua ja turvaa tarvit­se­vien ihmis­ten määrä on kasva­nut.

Tämä herät­tää kysy­myk­siä ja huol­ta­kin suoma­lais­ten keskuu­dessa. Moni varmasti pohtii, miten Suomen rahat riit­tä­vät, vaikut­taako maahan­muutto työl­li­syys­ti­lan­tee­seen, onko turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrän kasvulla vaiku­tusta maamme turval­li­suu­teen ja niin edel­leen.

Uuteen ja jatku­vasti muut­tu­vaan tilan­tee­seen liit­ty­vät huolet, pelot ja kysy­myk­set ovat ymmär­ret­tä­viä. Monia suoma­lai­sia huolet­taa jo valmiiksi vaikea työl­li­syys- ja talous­ti­lanne. Nyt on samaan aikaan käsi­tel­tävä myös toinen vaativa asia­ko­ko­nai­suus.

Monien mieli­pi­tei­den, näke­mys­ten ja tuntei­den velloessa voi olla vaikea nähdä metsää puilta. Nyt se on kuiten­kin erityi­sen tarpeen. Kun puhumme turva­pai­kan­ha­ki­joista, puhumme vastauk­sista ihmis­ten hätään ja suoje­lun­tar­pee­seen. Kun puhumme suoma­lais­ten huolista, puhumme hyvin inhi­mil­li­sistä peloista. Tosi­asioi­den pohjalta, huolet ja pelot huomioi­malla voimme löytää yhdessä keinot ja toimet, joilla tilanne pide­tään hallin­nassa ja maahan­muu­ton posi­tii­vi­set mahdol­li­suu­det saadaan todeksi.

Vaikka turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrä on kasva­nut nopeasti, olemme tilan­teen tasalla. Hake­muk­set käsi­tel­lään asian­mu­kai­sesti ja mahdol­li­sim­man ripeästi. Suoje­lun tarpeessa olevat ihmi­set saavat jäädä maahan, mutta muut kään­ny­te­tään takai­sin tehok­kaasti. Viran­omais­ten määrää ja resurs­seja lisä­tään tähän työhön tarpeen mukaan.

Maahan­muut­ta­jien sopeu­tu­mi­nen suoma­lai­seen yhteis­kun­taan on saatava käyn­tiin välit­tö­mästi, kun he saavat oles­ke­lu­lu­van. Tässä on teke­mistä koko yhteis­kun­nalla. Halli­tuk­sen puolella erityi­sesti kotout­ta­mista, opetusta ja työl­li­syyttä hoita­villa minis­te­reillä Jari Lind­strö­millä ja Sanni Grahn-Laaso­sella. Vaikka meillä on tällä hetkellä korkea työt­tö­myys, on meillä myös runsaasti avoi­mia työpaik­koja. Turva­pai­kan­ha­ki­joissa on paljon työky­kyi­siä ihmi­siä, jotka voisi­vat tehdä työtä, jos sitä heille tarjo­taan. Siihen tarvi­taan työn­teon mahdol­lis­ta­mista. Se voi edel­lyt­tää suju­van työlu­pa­pro­ses­sin lisäksi esim. kielen oppi­mista, suoma­lai­sen kult­tuu­rin, tapo­jen ja lain­sää­dän­nön omak­su­mista ja toisaalta myös mahdol­li­suuk­sia hyödyn­tää aiem­paa koulu­tus­taus­taa sekä tarvit­taessa täyden­ny­so­pin­toja.

Suomessa on jo nyt hyviä esimerk­kejä pienem­mistä kunnista, jotka ovat saaneet maahan­muut­ta­jista uutta elin­voi­maa. Koko Suomi tarvit­see pitkällä tähtäi­mellä uutta työvoi­maa, kun työi­käis­ten määrä vähe­nee ikäluok­kien pienen­tyessä. Tätä vauh­tia työi­käis­ten määrä Suomessa laskee 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoit­taa, että työs­sä­käy­villä on nopeasti kasvava joukko lapsia ja ikäih­mi­siä huol­let­ta­va­naan. Työ luo työtä ei ole vain fraasi, vaan täyttä todel­li­suutta. Toisen työpaikka ei ole toiselta pois. Kun saamme yhä useam­man ihmi­sen - jo Suomessa asuvan tai Suomeen muut­ta­van teke­mään työtä, se hyödyt­tää meitä kaik­kia.

Meillä on käsis­sämme valtava haaste, joka on Suomelle myös suuri mahdol­li­suus. Tämä mahdol­li­suus voi kään­tyä uhaksi, ellemme onnistu euroop­pa­lai­sessa yhteis­työssä, turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten tehok­kaassa käsit­te­lyssä ja ennen kaik­kea maahan­muut­ta­jien kotout­ta­mi­sessa suoma­lai­seen yhteis­kun­taan. Mielui­ten näki­sin Suomen, joka pystyy haas­tee­seen vastaa­maan - inhi­mil­li­sesti, käytän­nön­lä­hei­sesti ja mahdol­li­suu­det hyödyn­täen.

 

Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan, valtio­va­rain­mi­nis­teri Alexan­der Stub­bin blogi­kir­joi­tus mtv.fi:ssä 22.9.

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content