Kokoomus.fi
MENU
Hyvin­voin­ti­po­li­tiikan verkosto: valin­nan­va­pau­della palvelut parem­miksi?

Hyvin­voin­ti­po­li­tiikan verkosto: valin­nan­va­pau­della palvelut parem­miksi?

Julkaistu: 02.11.2017 Hyvinvointipolitiikan verkosto, Verkostoblogit

Kokoo­muksen hyvin­voin­ti­po­li­tiikan verkoston blogi

Valin­nan­va­pauden lisää­minen on yksi suoma­laisen tervey­den­huol­to­po­li­tiikan uudis­ta­misen väline. Potilaan valin­nan­va­pauden lisää­minen on ollut jo pitkään keskei­sessä roolissa useiden maiden palve­lu­jär­jes­tel­missä. Suomessa valin­nan­vapaus on noussut tervey­den­huol­to­po­li­tiikan keskei­seksi tavoit­teeksi vasta viime vuosina Juha Sipilän halli­tuksen linjattua, että valin­nan­va­pautta laajen­netaan edelleen osana sosiaali- ja tervey­den­huollon uudis­tusta.

Valin­nan­vapaus voidaan mieltää toimin­ta­mal­liksi, jonka avulla palve­luiden järjes­täjät voivat synnyttää kilpailua palve­lun­tuot­tajien välille ja lisätä yksityisen palve­lun­tuo­tannon roolia julkis­ra­hoit­teisten palve­luiden tuotan­nossa. Ideaa­li­ti­lan­teessa palve­lun­tuot­tajien välinen kilpailu voi johtaa kustan­nusten alene­miseen sekä laadun ja saata­vuuden parane­miseen. Lisäksi valin­nan­vapaus voidaan nähdä keinona potilaan ja hoitavan ammat­ti­laisen välisen luotta­muk­sel­lisen hoito­suhteen raken­tu­mi­selle. Valin­nan­vapaus on myös toimin­ta­malli, jossa koros­tetaan palve­lun­käyt­täjän osallis­tu­mista ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia omaan hoitoonsa ja palve­lu­ko­ko­nai­suuksien valintaan.

Valin­nan­va­pauden monituot­ta­ja­mal­lilla tavoi­tellaan palve­luiden saata­vuuden paran­tu­mista. Tärkeä palve­luiden saata­vuuteen vaikuttava tekijä yksilön kannalta on, että asiak­kaalla on mahdol­lisuus vaihtaa pois sellai­selta tuotta­jalta, jonka palve­luiden saatavuus on jostain syystä huono. Mikäli palve­luissa ilmenee ongelmia tai asiakkaan muuttuneen tervey­den­tilan vuoksi palvelu ei enää vastaa tarpeisiin, on voitava reagoida nopeasti ja mahdol­lis­tettava palve­lun­tuot­tajan vaihto.

Paljon palve­luita käyttävän tai vastikään sairas­tuneen henkilön näkökul­masta vaihta­minen ei saa muodostua liian työlääksi ja byrokraat­ti­seksi proses­siksi. Paljon palve­luita käyttävien aseman turvaa­mi­seksi oli välttä­mä­töntä, että valin­nan­va­paus­la­kie­si­tyksen asiakkaan sitou­tu­mi­saika palve­lun­tar­joajaan lyhen­nettiin vuodesta kuuteen kuukauteen. Tämä myös motivoi palve­lun­tuot­tajia kehit­tämään palve­luitaan asiakas­läh­töi­siksi ja palve­lun­tar­vetta vastaa­viksi.

Valin­nan­va­paus­laissa säädetään myös maakunnan velvol­li­suu­desta tarjota asiak­kaille palve­luoh­jausta. Tämä on nykyjär­jes­tel­mästä puuttuva osa, joka pahim­millaan on johtanut palve­luiden pirsta­loi­tu­miseen ja ihmisten pallot­teluun. Laadukkaan palve­luoh­jauksen ja ketterien ICT-järjes­telmien avulla tavoite sote-palve­luiden integraa­tiosta on mahdol­lista saavuttaa. Hoito­po­luissa ei ole kysymys seinistä vaan ihmiselle sopivasta palve­lu­ko­ko­nai­suu­desta asian­mu­kaisine palve­luineen ja hoito­toi­men­pi­teineen.

Lainsää­dännön muutos ei yksin takaa potilaan valin­nan­va­pauden toteu­tu­mista terveys­pal­ve­luissa. Tervey­den­huol­to­hen­ki­löstön asenteet potilaan valin­nan­va­pautta kohtaan voivat merkit­tä­västi vaikuttaa potilaan infor­maation saantiin valin­nan­va­pau­desta ja näin ollen myös vaikuttaa potilaan valin­toihin. Palve­lu­jär­jes­telmän oletettu hyöty potilaan valin­nan­va­pau­desta on siis riippu­vainen käytännön työssä tapah­tu­vasta potilaan kohtaa­mi­sesta ja ohjauk­sesta.

Ruotsissa on havaittu, että tervey­den­huollon ammat­ti­lai­silla voi olla virheel­linen käsitys valin­nan­va­pauden tavoit­teista, mikä vaikeuttaa potilaan valin­nan­va­pauden toteu­tu­mista. Potilaat tarvit­sevat valin­to­jensa tueksi tietoa ja tukea, ja uudis­tuksen onnis­tu­mi­seksi on tärkeää panostaa asiakas­ra­ja­pin­nassa tapah­tuvaan työhön. Tutki­muk­sissa onkin havaittu, että suurin osa tervey­den­huollon ammat­ti­lai­sista Suomessa kokee tietä­myk­sensä valin­nan­va­pau­desta puutteel­li­seksi. Erityi­sesti tiedot erikois­sai­raan­hoidon palve­luista koetaan puutteel­li­siksi potilaan valinnan ohjaa­mi­sessa.

Henki­löstön koulutus uuteen palve­lu­jär­jes­telmään on uudis­tuksen onnis­tu­misen edellytys. Olisi ensiar­voisen tärkeää, että kunnat olisivat tiiviisti mukana maakuntien valmis­te­lu­työssä, jotta palve­luiden laatu, saatavuus ja henki­löstön osaaminen voidaan taata uudis­tuksen toimeen­panon jälkeen. Esimer­kiksi Uudel­la­maalla kunnat ovat sitou­tuneet maakuntien valmis­te­lu­työhön valitet­tavan heikosti.

Sina Nordman
TtK, bioana­lyy­tikko,
kokoo­muksen hyvin­voin­ti­ver­koston aktiivi


Kokoomus.fi