Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Välikysymyspuhe: Päätösvalta Suomen metsistä kuuluu meille suomalaisille

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Julkaistu:

Väli­ky­sy­mys halli­tuk­sen EU-vaikut­ta­mi­sen laimin­lyön­neistä ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sessa /​ ensim­mäi­nen alle­kir­joit­taja ed. Sanni Grahn-Laaso­nen /​ puhe pidetty 9.11.2022 edus­kun­nassa

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Komis­sion esitys EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seksi on niin räikeästi epäreilu ja kallis Suomelle, ettei pitäisi olla mitään epäsel­vää siinä, että Suomen olisi Ruot­sin lailla pitä­nyt vastus­taa asetusta alusta alkaen.

Oppo­si­tio on Kokoo­muk­sen johdolla jättä­nyt tämän väli­ky­sy­myk­sen, koska halli­tus on päämi­nis­teri Sanna Mari­nin johdolla laimin­lyö­nyt Suomen edun puolus­ta­mi­sen ja EU-vaikut­ta­mi­sen kansal­li­sesti tärkeässä metsä­po­li­tii­kassa.

Hämmäs­te­lemme, miten Suomen halli­tus - Keskusta siellä mukana - aset­tui kannat­ta­maan jäsen­val­tioille sito­via tavoit­teita ja velvoit­teita luon­non ennal­lis­ta­mi­seksi, vaikka esityk­sen kustan­nuk­set ovat Suomelle suhteessa kansan­ta­lou­den kokoon ylivoi­mai­sesti suurim­mat, lähes miljardi euroa vuodessa, ja esityk­sen vaiku­tusar­viot ovat täysin puut­teel­li­sia.

Pysäh­dy­tään näihin kustan­nuk­siin: komis­sion mukaan Suomen suorat kustan­nuk­set ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sesta ovat EU-maista suurim­mat BKT:hen suhteu­tet­tuna, noin 930 miljoo­naa euroa vuodessa! Suomen osuus olisi 12,6 prosent­tia kaik­kien EU-jäsen­mai­den kustan­nuk­sista - tässäkö reilua taakan­ja­koa? Toden­nä­köi­sesti kustan­nuk­set ovat suurem­mat­kin, sillä esityk­sessä ei ole arvioitu katta­vasti vaiku­tuk­sia esimer­kiksi yksi­tyi­sille maano­mis­ta­jille, teol­li­suu­delle, kaupun­geille ja vero­tu­loi­hin. Verra­taan Suomen osuutta unio­nin suurim­paan jäsen­maa­han Saksaan: Suomi maksaa lähes miljar­din, Saksa 190 miljoo­naa.

Mari­nin halli­tus jättää perin­nöksi 40–50 miljar­dia uutta velkaa ja julki­sen talou­den, joka velkaan­tuu lähes kymme­nen miljar­din vuosi­vauh­tia tästä eteen­päin. Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus on jälleen yksi esimerkki siitä, että halli­tuk­selta puut­tuu vastuu talou­desta.

Valtio­va­rain­va­rain­mi­nis­teri Annika Saarikko, eikö minkä tahansa esityk­sen, joka maksaa Suomelle miljar­din vuodessa, pitäisi soit­taa valtion kirs­tun­var­ti­jan herä­tys­kel­loja? Miten päädyitte EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa puol­ta­maan myön­teistä kantaa ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen, joka rajoit­taa Suomen edus­kun­nan budjet­ti­val­taa ja tekee Suomesta ylivoi­mai­sesti suurim­man maksa­jan?

Arvoisa puhe­mies!

Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus kohte­lee erityi­sen anka­rasti Suomea johtuen muun muassa vertai­lu­vuo­desta 1952. Suomi raken­net­tiin sotien jälkeen ja maamme teol­lis­tui myöhään. Se, että muut maat olivat hakan­neet metsänsä jo paljon aiem­min, ei voi tarkoit­taa, että Suomi maksaa ennal­lis­ta­mi­sesta muiden­kin puolesta.

Jokai­sella EU-jäsen­maalla on kansal­li­sia erityis­ky­sy­myk­siä, joissa niiden on oltava erityi­sen hereillä. Euroo­pan metsäi­sim­män maan etuja metsä­po­li­tii­kassa ei valvo kukaan muu kuin Suomi itse. Metsien vastuul­li­nen ja kestävä käyttö on osa Suomen kansan­ta­lou­den perus­taa.

Suomessa on ennen Mari­nin halli­tuk­sen kautta vallin­nut kansal­li­nen yhtei­sym­mär­rys siitä, että pidämme maamme puolia metsä­po­li­tii­kassa. Tällä halli­tus­kau­della tämä kansal­li­nen yhteis­rin­tama on murtu­nut.

Tämä väli­ky­sy­mys on vält­tä­mä­tön, koska halli­tus ei ole kyen­nyt hoita­maan Suomen asioita sisäis­ten risti­rii­to­jensa takia. Kuvaa­vaa on, että selkeää kantaa ei ole vielä­kään.

Suomen halli­tuk­sen kannan­muo­dos­tus venyi kesän yli ja kesti jopa 12 viik­koa. Asetuk­sesta tuli huoles­tut­ta­via tietoja jo kevät­tal­vella. Komis­sio antoi esityk­sensä kesä­kuussa, halli­tuk­sen linjauk­sia joudut­tiin odot­ta­maan loka­kuulle. Tänä aikana päätök­sen­te­ko­juna Brys­se­lissä on eden­nyt kovaa vauh­tia.

Myöhäs­ty­mi­nen maksoi Suomelle paljon. Halli­tus laimin­löi tehtä­vänsä toimit­taa ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta koskeva valtio­neu­vos­ton U-kirje edus­kun­nalle asial­li­sessa aika­tau­lussa. Halli­tus antoi kirjeen edus­kun­nalle niin myöhään, että Suomi ei ehti­nyt jättää komis­siolle tois­si­jai­suus­huo­mau­tusta, jonka mukaan asia kuuluisi enem­män Suomen kansal­li­seen toimi­val­taan.

Lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukaan EU:n toimi­val­taa tulisi käyt­tää siten, että päätök­set tehdään mahdol­li­sim­man lähellä kansa­lai­sia. Luulisi, että metsä­po­li­tiik­kaa koske­vassa asiassa järke­väm­pää olisi päät­tää asiat Suomessa kuin Brys­se­lissä - täällä lähem­pänä luon­toa ja ihmi­siä.

Yleensä Suomi ja Ruotsi ovat vetä­neet samaa köyttä EU-pöydissä, kun kyse on ollut metsistä ja luon­nosta. Ruotsi jätti tois­si­jai­suus­huo­mau­tuk­sen, vaikka kustan­nuk­set ovat sille paljon lievem­mät, Suomi ei. Anteek­sian­ta­ma­tonta!

Suomi myöhäs­tyi halli­tuk­sen sisäi­sen riite­lyn, viivyt­te­lyn, kesä­lo­mai­lun ja EU-poli­tii­kan johta­mi­sen laimin­lyön­tien takia. Kaiken huipuksi halli­tus kehtaa nyt syyt­tää, että Kokoo­muk­sen olisi pitä­nyt vaatia tois­si­jai­suus­huo­mau­tuk­sen jättä­mistä omin päin edus­kun­nassa. Kuka tämän maan EU-poli­tiik­kaa johtaa?

Suomen EU-asioi­den käsit­te­ly­jär­jes­tel­män mukaista on, että edus­kunta valmis­te­lee kannan­ot­tonsa tois­si­jai­suus­asioissa yhteis­toi­min­nassa valtio­neu­vos­ton kanssa. Suuren valio­kun­nan lausun­non mukaan valtio­neu­vos­ton on kiireh­dit­tävä kirjel­mien toimit­ta­mista edus­kun­taan, mikäli ehdo­tuk­sen tois­si­jai­suus­pe­ri­aat­teen vastai­suu­desta on esitetty Suomessa tai muiden jäsen­val­tioi­den piirissä perus­tel­tuja epäi­lyjä.

Myös oikeus­mi­nis­te­riön ohjeessa on koros­tettu, että jos minis­te­riö arvioi, että säädö­seh­do­tus saat­taa rikkoa tois­si­jai­suus­pe­ri­aa­tetta, on U-kirjelmä tai E-kirje toimi­tet­tava edus­kun­taan hyvissä ajoin ennen määrä­ajan umpeu­tu­mista, vaikka asia ei muutoin olisi EU-tasolla kiireel­li­nen.

Näin ei toimittu. Kallis virhe.

Arvoisa puhe­mies!

Kaiken tämän päälle halli­tuk­sen minis­te­rit ovat puhu­neet eri vies­tein julki­suu­dessa ja tehneet irtiot­to­jaan ihan ohi sen, mitä ovat EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa itse olleet sopi­massa. Mistä pitäisi tietää, mitä mieltä halli­tus on, kun se ei tiedä sitä itse­kään - ja vastaus riip­puu siitä, keneltä kysyy!

Kuinka EU-poli­tiikka ja Suomen edun valvo­mi­nen voi onnis­tua, jos ei ole selkeää yhtä kansal­lista Suomen kantaa? Päämi­nis­teri on epäon­nis­tu­nut Suomen EU-poli­tii­kan johta­mi­sessa Suomelle tärkeässä asiassa.

Halli­tus­puo­luei­den kansan­edus­ta­jat­kaan eivät enää tue ja luota halli­tuk­sen linjaan. Rivit ovat menneet sekai­sin edus­kun­nan valio­kun­nissa, kun halli­tus­puo­luei­den kansan­edus­ta­jat ovat äänes­tä­neet Kokoo­muk­sen esityk­sen puolesta halli­tuk­sen kantaa vastaan.

Me muutamme Suomen linjan täällä edus­kun­nassa! Kokoo­muk­sen kannan takana näyt­täisi olevan edus­kun­nan enem­mistö, hyvä! Vali­tet­ta­vasti vaan halli­tuk­sen hapui­lun, sisäis­ten risti­rii­to­jen, heikon EU-poli­tii­kan johta­mi­sen ja suora­nais­ten laimin­lyön­tien takia monta kuukautta on hukattu sitä aikaa, kun olisi pitä­nyt vaikut­taa Euroo­pan unio­nin suun­taan asetuk­sen korjaa­mi­seksi.

Tämä ei ole ensim­mäi­nen kerta tällä vaali­kau­della, kun halli­tus ei ole pysty­nyt hoita­maan Suomen EU-edun­val­von­taa sisäis­ten erimie­li­syyk­siensä takia. Toinen räikeä esimerkki on ilmas­to­tak­so­no­mia. Tilanne oli Suomen edun­val­von­nan kannalta surkea, jopa nolo, kun päämi­nis­teri ei saanut halli­tuk­sensa rivejä suoraksi edes sinä aamuna, kun asiasta vastaava komis­saari matkusti vierai­lulle Suomeen. Komis­saari oli Suomessa, mutta Suomen halli­tuk­sella ei ollut kantaa! Tällaista ennen­kuu­lu­ma­tonta voi tapah­tua vain siksi, että EU-poli­tiik­kaa ei johda kukaan. Perus­tus­lain mukaan se olisi Suomen päämi­nis­te­rin vastuu.

Arvoisa puhe­mies!

Luon­to­ka­don pysäyt­tä­mi­nen on vält­tä­mä­töntä, eikä siitä ole riitaa. Se on edel­ly­tys tule­vai­suu­den hyvälle elämälle ja myös kestä­välle metsä­ta­lou­delle. Terveet metsät ovat osa ratkai­sua myös ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­sessä.

Luon­non moni­muo­toi­suus on turvat­tava. Meidän ihmis­ten elin­mah­dol­li­suu­det tällä planee­talla ovat kiinni luon­tomme kanto­ky­vystä. Meidän on pidet­tävä parem­paa huolta Suomen luon­nosta. Tästä olemme kaikki yhtä mieltä.

Luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­nen on niin tärkeä kysy­mys ratkais­ta­vaksi, että siihen liit­ty­vän valmis­te­lun on oltava huolel­lista. Meidän on osat­tava valita kustan­nus­te­hok­kaim­mat keinot. Tässä jäsen­maille on jäätävä harkin­ta­val­taa eten­kin silloin, kun kyse on kansal­li­seen päätös­val­taan kuulu­vasta metsä­po­li­tii­kasta.

Kokoo­mus kannat­taa vaikut­ta­via luon­non­hoi­to­toi­mia. Metso- ja Helmi-ohjel­milla voidaan suojella ja ennal­lis­taa arvok­kaita metsä- ja suoe­li­nym­pä­ris­töjä. Hyviä metsän­hoi­don käytän­teitä kehi­te­tään jatku­vasti ja yhä useampi metsä­no­mis­taja painot­taa luon­toar­voja osana metsän­hoi­to­ta­voit­tei­taan.

Kokoo­muk­sen mielestä maano­mis­ta­jien vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vaa mallia pitäisi edis­tää myös vede­na­lai­sessa luon­nossa. Vesis­tö­jen kuor­mi­tusta on määrä­tie­toi­sesti vähen­net­tävä. Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Orpo on edis­tä­nyt kala­kan­to­jen elin­voi­mai­suutta ja virta­ve­sien kuntoa suurella into­hi­molla. Muun muassa kalas­tus­lain uudis­tus 2015 sekä virta­vesi- ja vael­lus­ka­la­stra­te­gioi­den edis­tä­mi­nen ovat tästä hyviä esimerk­kejä.

Suomi ansait­see halli­tuk­sen, joka kyke­nee luomaan tien, jolla Suomen luon­non tilaa paran­ne­taan vaikut­ta­vin keinoin, yhteis­työssä maano­mis­ta­jien kanssa, luot­ta­muk­seen perus­tuen, ei vastak­kai­na­set­te­lulla.

Arvoisa puhe­mies!

Suomen EU-vaikut­ta­mi­nen on epäon­nis­tu­nut EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sessa. Kannat ovat leväl­lään, määrä­päi­vistä on myöhäs­tytty, EU-poli­tii­kan johta­mi­nen - joka kuuluu päämi­nis­te­rille - laimin­lyöty. 

Halli­tus on vielä tällä­kin viikolla jatka­nut riite­ly­ään siitä, onko se asetuk­sen puolesta vai sitä vastaan.

Tässä ei pitäisi olla mitään epäsel­vää: Suomen tulee ottaa selkeän kiel­tei­nen kanta.

Edessä oleva luot­ta­musää­nes­tys kertoo suoma­lai­sille sen, kuka puolus­taa metsiämme koske­van päätök­sen­teon pysy­mistä lähellä suoma­lai­sia.

Arvoisa puhe­mies!

Päämi­nis­teri Marin ei vastauk­ses­saan kyen­nyt vakuut­ta­maan, että hän ja hänen halli­tuk­sensa ovat huoleh­ti­neet Suomen edun ajami­sesta koskien EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta. Metsä­po­li­tii­kan on pysyt­tävä kansal­li­sessa päätös­val­lassa ja Suomen on otet­tava ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen kiel­tei­nen kanta. Siksi esitän, että edus­kunta toteaa, ettei halli­tus nauti enää edus­kun­nan luot­ta­musta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

9.11.2022

Ryhmä­puhe: Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta

Vuosi 1952 on jäänyt monin tavoin suoma­lais­ten mieliin. Helsin­gissä pidet­tiin olym­pia­lai­set, Armi Kuusela valit­tiin Miss Univer­su­miksi ja raskaat sota­kor­vauk­set saatiin makset­tua. Suomi katsoi eteen­päin.

Skip to content