Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
eurooppaverkoston kansikuva
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Ukrai­nan sota yhdisti Euroo­pan

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Ukrai­nan sota yhdisti Euroo­pan

Julkaistu:

Usein on tullut moitit­tua EU:n yhteistä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa, tai pikem­min­kin sen puutetta. Yleensä kun sitä yhteistä näke­mystä ja päätök­sen­te­ko­ky­kyä ei tahdo löytyä. Viimei­sen viikon aikana Euroo­pan unioni on kuiten­kin osoit­ta­nut nämä epäi­lyt vääriksi. Kun oikein kova paikka tulee, kyllä tästä appa­raa­tista löytyy tehoja. Ukrai­nan sota on yhdis­tä­nyt paitsi Euroo­pan unio­nin, myös koko länsi­liit­tou­man ennen­nä­ke­mät­tö­mällä tavalla. 

Ei Euroo­pan unioni ollut valmis­tau­tu­nut Venä­jän hyök­käyk­seen. Vaikka ennus­mer­kit olivat jo vuosia näky­villä, ei tällai­seen hulluu­teen haluttu uskoa. Jäsen­maat ovat halun­neet kaikista Venä­jän teke­mistä vääryyk­sistä huoli­matta yllä­pi­tää talou­del­lista yhteis­työtä sen kanssa. Venä­jään on kohdis­tettu pakot­teita, mutta ei kovin rajuja. Krimin miehi­tyk­sestä saakka EU:n ener­gia­riip­pu­vuutta Venä­jästä on yritetty vähen­tää, ja Nato-jäsen­maat ovat kyllä sitou­tu­neet nosta­maan puolus­tus­bud­jet­tinsa 2 prosent­tiin bkt:stä, mutta etene­mi­nen on ollut kovin verk­kaista. Samaan aikaan jäsen­maissa on tehty myös täysin päin­vas­tais­ta­kin poli­tiik­kaa. Tästä karkeim­pana esimerk­kinä kaik­kia ener­gi­au­nio­nin tavoit­teita korville lyönyt Saksan Nord­Stream2-hanke. 

Kaikki muut­tui täysin Venä­jän hyökät­tyä Ukrai­naan. Muutama päivä EU-jäsen­mailla meni hapuil­lessa ja omia intres­sejä puolus­taen. Sen jälkeen toiminta on tehos­tu­nut ja tiivis­ty­nyt päivä päivältä. Tässä Yhdys­val­tain linjak­kaalla vetoa­vulla oli alkuun iso merki­tys. 

Vaikka Euroo­pan unioni ei ole soti­las­liitto, se on pysty­nyt rankai­se­maan Venä­jää ja tuke­maan Ukrai­naa hyvin laajalla reper­tu­aa­rilla. Kun on ollut halua, on ollut myös kykyä. Venä­jän sota­toi­miin on vastattu kovilla pakot­teilla. Niitä on suun­nattu massii­vi­sesti Venä­jän vallan­pi­tä­jiin, oligark­kei­hin, pank­kei­hin, yrityk­siin, keskus­pank­kiin, lento­lii­ken­tee­seen. Venäjä on päätetty nyt todella eris­tää, eikä yksi­kään EU-maa ole aset­tu­nut näissä yksi­mie­li­syyttä vaati­vissa pakot­teissa enää poik­ki­te­loin, vaikka ne iske­vät moneen lujasti myös takai­sin. Jokai­nen jäsen­maa tietää, että vaih­toehto olisi vielä­kin karumpi. 

Pakot­teita on vielä laajen­net­tava. EU-maiden tulee radi­kaa­listi vähen­tää ener­giaos­toja Venä­jältä, ja kaikki pakot­teet tulee ulot­taa myös sota­toi­miin osal­lis­tu­vaan Valko-Venä­jään. 

Ukrai­naa Euroo­pan unioni on tuke­nut pääosin talou­del­li­sesti. EU:lla ei ole aseita taikka muuta mate­ri­aa­lia, ne ovat jäsen­mailla. Krimin miehi­tyk­sestä saakka Ukrai­nalle on suun­nattu EU-varoista jo yli 17 miljar­din edestä talou­del­lista tukea. Asso­si­aa­tio­so­pi­muk­sen ansiosta välil­lämme käydään vapaa­kaup­paa, ja Ukraina on ollut mukana useissa EU-ohjel­missa, mukaan lukien Horizon ja Eras­mus. Sen kansa­lai­silla on 90 päivän viisu­mi­va­paus liik­kua EU-alueella. Tähän valmis­tel­laan laajen­nusta huma­ni­taa­ri­sen krii­sin vuoksi. 

Sodan alet­tua nähtiin histo­rial­li­nen käänne, kun EU-maat päät­ti­vät lähteä tuke­maan Ukrai­nan asehan­kin­toja EU-varoin. Tähän irro­tet­tiin 450 miljoo­naa uudesta rauhan­ra­has­tosta. Vielä­kin suurem­milla summilla ukrai­na­lai­sille suun­na­taan huma­ni­taa­rista apua. Tämän lisäksi lähes kaikki jäsen­maat tuke­vat Ukrai­naa myös erik­seen. 

Euroo­pan unio­nin on määrä hyväk­syä maalis­kuun lopun huip­pu­ko­kouk­sessa uusi puolus­tus­po­li­tii­kan toimin­ta­suun­ni­telma, stra­te­gi­nen kompassi. Sen teks­tit mene­vät nyt osin uusiksi. Toimin­taym­pä­ristö on muut­tu­nut rajusti, samoin EU:n suhde Venä­jään. Jäsen­maat ovat nyt paljon valmiim­pia isom­piin inves­toin­tei­hin ja syvem­pään yhteis­työ­hön kuin vielä muutama kuukausi sitten. Erityi­sesti puolus­tus­teol­li­sessa yhteis­työssä, kyber­tur­val­li­suu­dessa, soti­laal­li­sessa liik­ku­vuu­dessa ja rauhan­ra­has­ton hyödyn­tä­mi­sessä halu­taan ottaa isom­pia aske­lia. 

Sitä tosia­siaa tiivis­tyvä EU-puolus­tusyh­teis­työ ei kuiten­kaan muuta, että Nato säilyy Euroo­pan puolus­tuk­sen perus­tana myös tule­vai­suu­dessa. EU-puolus­tus ei ole Natoa korvaa­vaa, vaan sitä täyden­tä­vää. Ukrai­nan sota on tämän yhteis­työn ja työn­jaon merki­tystä enti­ses­tään vahvis­ta­nut. 

Henna Virk­ku­nen 

Kirjoit­taja toimii Kokoo­muk­sen Euro­par­la­men­taa­rik­kona

Tämä on osa Kokoo­muk­sen Eurooppa-verkos­ton kehit­tä­mää Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­sar­jaa. Se on sään­nöl­li­sesti jäsen­kir­jeessä sekä Kokoo­muk­sen sivuilla ilmes­tyvä blogi, jossa meidän Brys­se­lin väkemme miet­tii Brys­se­lin sekä laajem­min EU:n menoa. Blogi­sar­jassa kirjoit­taja vaih­tuu joka kerta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

10.9.2024

Suomen turval­li­suu­den takaa­mi­nen on tärkein tehtä­vämme

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro UTP-selon­­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies, Suomen uuden aika­kau­den ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on koottu ensim­mäistä kertaa yksiin kansiin.

Skip to content