Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Sisäinen turvallisuus on hyvinvoinnin kulmakivi

Sisäi­nen turval­li­suus on hyvin­voin­nin kulma­kivi

Julkaistu:

Sisäi­nen turval­li­suus on hyvin­voin­nin kulma­kivi

Sisäi­sen turval­li­suu­den verkos­ton blogi­kir­joi­tus
/​ verkos­ton puheen­joh­taja, profes­sori, TkT Veli-Pekka Nurmi

Verkos­to­ra­ken­teen uudis­tuk­sessa syntyi uusi Sisäi­sen turval­li­suu­den verkosto aiem­man vaikut­ta­ja­ryh­män työn seuraa­jaksi. Monelle sisäi­nen turval­li­suus on punai­sia autoja ja sini­siä vilk­kuja. Sisäi­sen turval­li­suu­den osalla keskus­telu kään­tyy helposti erityi­sesti polii­sin, pelas­tus­toi­men ja Raja­var­tio­lai­tok­sen voima­va­ra­ky­sy­myk­siin. Niistä on tärkeä huoleh­tia, mutta kysy­mys on moni­ta­hoi­sempi.

Sisäi­sen turval­li­suu­den osalta pitää hahmot­taa, että se ei ole irral­li­nen, itse­näi­nen tai eril­li­nen turval­li­suus­sek­tori. Sisäi­sen turval­li­suu­den tärkeät kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan.

Sisäi­seen turval­li­suu­teen vaikut­ta­vista ilmiöistä tärkein on syrjäy­ty­mi­nen. Syrjäy­ty­mi­sestä seuraa kovasti onnet­to­muuk­sia ja erilaista rikol­li­suutta. Näihin pitää puut­tua, mutta silloin pitää hahmot­taa, että näin hoide­taan syitä eikä seurauk­sia. Syrjäy­ty­mi­sen taus­talla on koto­pe­räi­sesti merkit­tä­vässä roolissa hukassa oleva vanhem­muus. Kun lapset joutu­vat kasva­maan ilman rajoja ja hyvin pienestä huoleh­ti­maan perus­asioista mm. ruokai­luis­taan, niin sieltä on vaikea ponnis­taa vapaaksi veroja maksa­vaksi kansa­lai­seksi. Varsin­kaan, jos tällai­sesta ei ole rooli­mal­lia. Kyse ei kuiten­kaan ole ainoas­taan vähä­osai­sista perheistä, vaan vastaa­via seurauk­sia löytyy myös uraper­heistä.

Oma ulot­tu­vuu­tensa syrjäy­ty­mi­sen taus­talla on maahan­muut­ta­jien kotou­tu­mi­nen ja saami­nen aktii­vi­siksi yhteis­kun­tamme jäse­niksi. Jos he eivät opet­tele kieltä ja pysyt­te­le­vät omissa poru­kois­saan, on suuri vaara, että he eivät hakeudu koulu­tuk­seen, eivät työl­listy eivätkä integroidu osaksi suoma­laista yhteis­kun­taa. Näin on ilmeistä, että nämä henki­löt ajau­tu­vat tielle, jolla on huomat­ta­via vaiku­tuk­sia sisäi­seen turval­li­suu­teen. Meillä on jo näyt­töä siitä, että paik­kaansa löytä­mät­tö­miä maahan­muut­ta­jia on hakeu­tu­nut järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den pariin. Myös Turun puuko­tuk­set elokuussa 2017 ovat esimerkki tästä ilmiöstä. Poru­kasta ulos jäämi­nen altis­taa radi­ka­li­soi­tu­mi­selle.

Kaik­ki­aan ulkoi­sella turval­li­suu­della ja sen häiriöillä on suuri vaiku­tus sisäi­seen turval­li­suu­teen. Ulkoi­sen ja sisäi­sen turval­li­suu­den raja­maas­tossa on tänään­kin menossa oleva hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen.

Vähin­tään infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­sen keinoin edis­te­tään omia tarkoi­tus­pe­riä sekä luodaan pohjaa ja valmiuk­sia mahdol­li­sille vahvem­mille inter­ven­tioille. Erityi­sesti erilai­nen väes­tö­ryh­mien vastak­kai­na­set­te­lun edis­tä­mi­nen ja luot­ta­muk­sen heiken­tä­mi­nen suoma­lai­siin viran­omai­siin ovat tässä päätyö­ka­luja. Onnis­tues­saan näillä on merkit­tä­viä vaiku­tuk­sia yhteis­kun­ta­rau­haan ja sitä kautta sisäi­seen turval­li­suu­teen. Tärkeä vasta­lääke tähän on onnis­tu­nut koulu­tus- ja sivis­tys­po­li­tiikka.

Oma kulmansa sisäi­seen turval­li­suu­teen on suoma­lai­nen asumi­sen palo­tur­val­li­suus. Meillä on esimer­kiksi kansain­vä­li­sesti verrat­tuna paljon palo­kuo­le­mia. Ne tapah­tu­vat lähes kaikki asumi­sym­pä­ris­tössä erityis­ryh­mille. Nykyi­nen sosi­aa­li­po­liit­ti­nen trendi asut­taa aina vain huono­kun­toi­sem­pia ihmi­siä kodin­omai­sissa olosuh­teissa on tässä suhteessa ongel­mal­li­nen. Erityis­ryh­mät eivät turval­li­sesti pärjää asumi­ses­saan tavan­omai­sen teknii­kan parissa. Ongelma ei koske pelkäs­tään heitä itse­ään, vaan erityi­sesti rivi- ja kerros­ta­lo­ym­pä­ris­tössä sytty­neellä palolla on vaarana aiheut­taa vaka­via seurauk­sia myös ulko­puo­li­sille.

Viides kulma sisäi­sen turval­li­suu­den koko­nai­suu­teen liit­tyy huol­to­var­muu­teen ja siihen kovasti vaikut­ta­vaan teke­mi­sen tavan muutok­seen. Suomen huol­to­var­muu­desta on perin­tei­sesti huoleh­dittu suur­ten pääasiassa koti­mai­sessa omis­tuk­sessa olevien yritys­ten keinoin. Toimin­ta­kent­tää vahvasti muut­ta­nutta kansain­vä­listä verkot­tu­mista ei kannata tieten­kään yrit­tää lähteä vään­tä­mään takai­sin menneit­ten aiko­jen toimin­ta­ta­poi­hin. Muut­tu­nut tilanne ja toimin­ta­mal­lit pitää jatkossa näkyä huol­to­var­muus­työssä nykyistä selvem­min. Viime kevään tapah­tu­mat ovat konkreet­ti­nen muis­tu­tus huol­to­var­muus­työn tärkey­destä.

Yhteis­kun­nan talou­del­li­nen moot­tori on hyvä­voi­mai­nen elin­kei­noe­lämä. Yrityk­sillä ei ole kunnol­li­sia toimin­tae­del­ly­tyk­siä, jos sisäi­nen turval­li­suus ei ole kunnossa. Sisäi­sen turval­li­suu­den ongel­mat vaikut­ta­vat näin hyvin­voin­timme kulma­ki­venä oleviin elin­kei­noe­lä­män toimin­ta­mah­dol­li­suuk­siin sekä inves­toin­ti­ha­luk­kuu­teen ja -mahdol­li­suuk­siin.

Jos olet kiin­nos­tu­nut sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­sistä, niin lähde aktii­vi­seesti mukaan nyt kun olemme käyn­nis­te­le­mässä verkos­ton toimin­taa!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.10.2020

Lasten seksu­aa­li­sen hyväk­si­käy­tön torjunta verkossa - yhteis­työtä ja tietoi­suutta

Oikeus­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­kir­joi­tus /​ Pihla Keto-Huovi­nen ja Jere­mias Nurmela, verkos­ton puheen­joh­ta­jat Lapset viet­tä­vät nykyi­sin paljon aikaa verkossa, ja koro­nan myötä

30.9.2020

On aika tunnis­taa, että digi­taa­li­nen on poliit­tista

Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomesta maail­man toimi­vim­man digi­taa­li­sen yhteis­kun­nan. Monella mitta­rilla maamme tällai­nen jo onkin. Nyky­ti­laan tyyty­mi­nen ei kuiten­kaan ole vaih­toehto.

27.9.2020

Puolue­val­tuus­tolta linjauk­sia työn, ympä­ris­tön ja ilmas­ton tilan sekä ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­sen puolesta

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto käsit­teli kaksi­päi­väi­sessä kokouk­ses­saan 26.–27.9. aloit­teet, joita ei ehditty käsi­tellä Porin puolue­ko­kouk­sessa aiem­min syys­kuussa. Puolue­val­tuusto käsit­teli kaik­ki­aan 99 aloi­tetta.