Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Sisäinen turvallisuus on hyvinvoinnin kulmakivi

Sisäi­nen turval­li­suus on hyvin­voin­nin kulma­kivi

Julkaistu:

Sisäi­nen turval­li­suus on hyvin­voin­nin kulma­kivi

Sisäi­sen turval­li­suu­den verkos­ton blogi­kir­joi­tus
/​ verkos­ton puheen­joh­taja, profes­sori, TkT Veli-Pekka Nurmi

Verkos­to­ra­ken­teen uudis­tuk­sessa syntyi uusi Sisäi­sen turval­li­suu­den verkosto aiem­man vaikut­ta­ja­ryh­män työn seuraa­jaksi. Monelle sisäi­nen turval­li­suus on punai­sia autoja ja sini­siä vilk­kuja. Sisäi­sen turval­li­suu­den osalla keskus­telu kään­tyy helposti erityi­sesti polii­sin, pelas­tus­toi­men ja Raja­var­tio­lai­tok­sen voima­va­ra­ky­sy­myk­siin. Niistä on tärkeä huoleh­tia, mutta kysy­mys on moni­ta­hoi­sempi.

Sisäi­sen turval­li­suu­den osalta pitää hahmot­taa, että se ei ole irral­li­nen, itse­näi­nen tai eril­li­nen turval­li­suus­sek­tori. Sisäi­sen turval­li­suu­den tärkeät kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan.

Sisäi­seen turval­li­suu­teen vaikut­ta­vista ilmiöistä tärkein on syrjäy­ty­mi­nen. Syrjäy­ty­mi­sestä seuraa kovasti onnet­to­muuk­sia ja erilaista rikol­li­suutta. Näihin pitää puut­tua, mutta silloin pitää hahmot­taa, että näin hoide­taan syitä eikä seurauk­sia. Syrjäy­ty­mi­sen taus­talla on koto­pe­räi­sesti merkit­tä­vässä roolissa hukassa oleva vanhem­muus. Kun lapset joutu­vat kasva­maan ilman rajoja ja hyvin pienestä huoleh­ti­maan perus­asioista mm. ruokai­luis­taan, niin sieltä on vaikea ponnis­taa vapaaksi veroja maksa­vaksi kansa­lai­seksi. Varsin­kaan, jos tällai­sesta ei ole rooli­mal­lia. Kyse ei kuiten­kaan ole ainoas­taan vähä­osai­sista perheistä, vaan vastaa­via seurauk­sia löytyy myös uraper­heistä.

Oma ulot­tu­vuu­tensa syrjäy­ty­mi­sen taus­talla on maahan­muut­ta­jien kotou­tu­mi­nen ja saami­nen aktii­vi­siksi yhteis­kun­tamme jäse­niksi. Jos he eivät opet­tele kieltä ja pysyt­te­le­vät omissa poru­kois­saan, on suuri vaara, että he eivät hakeudu koulu­tuk­seen, eivät työl­listy eivätkä integroidu osaksi suoma­laista yhteis­kun­taa. Näin on ilmeistä, että nämä henki­löt ajau­tu­vat tielle, jolla on huomat­ta­via vaiku­tuk­sia sisäi­seen turval­li­suu­teen. Meillä on jo näyt­töä siitä, että paik­kaansa löytä­mät­tö­miä maahan­muut­ta­jia on hakeu­tu­nut järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den pariin. Myös Turun puuko­tuk­set elokuussa 2017 ovat esimerkki tästä ilmiöstä. Poru­kasta ulos jäämi­nen altis­taa radi­ka­li­soi­tu­mi­selle.

Kaik­ki­aan ulkoi­sella turval­li­suu­della ja sen häiriöillä on suuri vaiku­tus sisäi­seen turval­li­suu­teen. Ulkoi­sen ja sisäi­sen turval­li­suu­den raja­maas­tossa on tänään­kin menossa oleva hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen.

Vähin­tään infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­sen keinoin edis­te­tään omia tarkoi­tus­pe­riä sekä luodaan pohjaa ja valmiuk­sia mahdol­li­sille vahvem­mille inter­ven­tioille. Erityi­sesti erilai­nen väes­tö­ryh­mien vastak­kai­na­set­te­lun edis­tä­mi­nen ja luot­ta­muk­sen heiken­tä­mi­nen suoma­lai­siin viran­omai­siin ovat tässä päätyö­ka­luja. Onnis­tues­saan näillä on merkit­tä­viä vaiku­tuk­sia yhteis­kun­ta­rau­haan ja sitä kautta sisäi­seen turval­li­suu­teen. Tärkeä vasta­lääke tähän on onnis­tu­nut koulu­tus- ja sivis­tys­po­li­tiikka.

Oma kulmansa sisäi­seen turval­li­suu­teen on suoma­lai­nen asumi­sen palo­tur­val­li­suus. Meillä on esimer­kiksi kansain­vä­li­sesti verrat­tuna paljon palo­kuo­le­mia. Ne tapah­tu­vat lähes kaikki asumi­sym­pä­ris­tössä erityis­ryh­mille. Nykyi­nen sosi­aa­li­po­liit­ti­nen trendi asut­taa aina vain huono­kun­toi­sem­pia ihmi­siä kodin­omai­sissa olosuh­teissa on tässä suhteessa ongel­mal­li­nen. Erityis­ryh­mät eivät turval­li­sesti pärjää asumi­ses­saan tavan­omai­sen teknii­kan parissa. Ongelma ei koske pelkäs­tään heitä itse­ään, vaan erityi­sesti rivi- ja kerros­ta­lo­ym­pä­ris­tössä sytty­neellä palolla on vaarana aiheut­taa vaka­via seurauk­sia myös ulko­puo­li­sille.

Viides kulma sisäi­sen turval­li­suu­den koko­nai­suu­teen liit­tyy huol­to­var­muu­teen ja siihen kovasti vaikut­ta­vaan teke­mi­sen tavan muutok­seen. Suomen huol­to­var­muu­desta on perin­tei­sesti huoleh­dittu suur­ten pääasiassa koti­mai­sessa omis­tuk­sessa olevien yritys­ten keinoin. Toimin­ta­kent­tää vahvasti muut­ta­nutta kansain­vä­listä verkot­tu­mista ei kannata tieten­kään yrit­tää lähteä vään­tä­mään takai­sin menneit­ten aiko­jen toimin­ta­ta­poi­hin. Muut­tu­nut tilanne ja toimin­ta­mal­lit pitää jatkossa näkyä huol­to­var­muus­työssä nykyistä selvem­min. Viime kevään tapah­tu­mat ovat konkreet­ti­nen muis­tu­tus huol­to­var­muus­työn tärkey­destä.

Yhteis­kun­nan talou­del­li­nen moot­tori on hyvä­voi­mai­nen elin­kei­noe­lämä. Yrityk­sillä ei ole kunnol­li­sia toimin­tae­del­ly­tyk­siä, jos sisäi­nen turval­li­suus ei ole kunnossa. Sisäi­sen turval­li­suu­den ongel­mat vaikut­ta­vat näin hyvin­voin­timme kulma­ki­venä oleviin elin­kei­noe­lä­män toimin­ta­mah­dol­li­suuk­siin sekä inves­toin­ti­ha­luk­kuu­teen ja -mahdol­li­suuk­siin.

Jos olet kiin­nos­tu­nut sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­sistä, niin lähde aktii­vi­seesti mukaan nyt kun olemme käyn­nis­te­le­mässä verkos­ton toimin­taa!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.12.2022

Karla Karmala: Miksi halusin käydä armei­jan?

Suori­tan omaa varus­mies­pal­ve­lus­tani lääkin­tä­aliup­see­rina Rannik­kopri­kaa­tissa Upin­nie­messä ja vuosi on tulossa pian päätök­seen. Tie tähän pistee­seen ei ole ollut helppo ja

3.12.2022

Petteri Orpo: Puoluei­den vaih­toeh­dot esiin – talous on tasa­pai­no­tet­tava

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii puolueilta konkreet­ti­sia esityk­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi. Nyt valtaosa edus­kun­ta­puo­lueista etenee kohti vaaleja

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

Skip to content