Monin­ker­tais­tu­nut sähkö­lasku, yli kahden euron pump­pu­hin­nat tankilla, nouse­vat korot ja lisään­ty­nyt epävar­muus. Monessa perheessä joudu­taan vaka­vasti pohti­maan, miten kustan­nuk­sista selvi­tään. Sähkö­läm­mit­teis­ten omako­ti­ta­lo­jen asuk­kaat miet­ti­vät sydä­nala pamp­pail­len, miten jatkaa sopi­muk­sia kylmän talven yli. Tuka­lassa tilan­teessa ovat esimer­kiksi pieni­tu­loi­set eläke­läi­set, yksi­ne­lä­vät, koro­na­su­luis­ta­kin kärsi­neet pieny­rit­tä­jät ja lapsi­per­heet, joilla on isot asun­to­lai­nat ja paljon arjen menoja lasten harras­tuk­sia myöten.

Harvalla on kovin suurta pusku­ria omassa talou­des­saan. Ener­gian­säästö ja lämpö­ti­lo­jen laske­mi­nen auttaa vähän, mutta ilma viile­nee kohti talvea. Hinnan nousu yllätti, ja jos siihen eivät osan­neet varau­tua euroop­pa­lai­set valtiot ja ener­giayh­tiöt, kuinka voisi odot­taa, että ihmi­set­kään.

“Venä­jän ener­gia ei enää lämmitä euroop­pa­lai­sia koteja”

Ener­gia­kriisi koskee koko Euroop­paa ja johtuu tieten­kin Venä­jästä. On aika sopeu­tua maail­maan, jossa Venä­jän halpa tuon­tie­ner­gia ei enää lämmitä euroop­pa­lai­sia koteja. Suomessa olemme tehneet monia asioita järke­väm­min kuin vaik­kapa Saksa. Olemme pitä­neet parem­paa huolta omava­rai­suu­des­tamme, luvit­ta­neet ydin­voi­maa ja irtau­tu­neet fossii­li­riip­pu­vuu­desta. Miten paljon pidem­mällä olisim­me­kaan, jos viime vuosi­kym­me­ninä pääs­tö­töntä koti­maista ydin­voi­maa ei olisi vastus­tettu niin hana­kasti?

Edus­kun­nassa tunnis­te­taan hyvin ongel­mat, liian kalliit hinnat. Se ei riitä, sillä tarvi­taan myös ratkai­suja ja oikeita ulos­pää­sy­teitä. Velkaan­tu­nut valtio voi auttaa tuilla vain rajal­li­sesti. Kokoo­mus on julkais­sut kuusi lyhyen ja kuusi pitkän aika­vä­lin ratkai­sua, joilla sähkön hintaa saadaan lasket­tua ja mark­ki­naa vakau­tet­tua. Tule­vai­suu­dessa edul­li­nen sähkö voisi olla Suomelle jopa kilpai­luetu, kuten se on ollut inves­toin­teja houkut­te­le­valle Pohjois-Ruot­sille.

Ensin halli­tuk­sen pitäisi onnis­tua EU-vaikut­ta­mi­sessa. EU-tasolla tulisi erot­taa sähkön ja kaasun hinta toisis­taan ja aset­taa sähkön tukku­pörs­siin hinta­katto.

Sähkön riit­tä­vyy­den turvaa­mi­seksi meidän tulisi ottaa käyt­töön nykyistä tehok­kaam­mat ja kannus­ta­vam­mat kysyn­tä­jous­tot ja huoleh­dit­tava, että kaikki olemassa oleva kapa­si­teetti, myös teho­re­ser­vit, ovat käytössä.

“Suomi tarvit­see lisää koti­maista ydin­voi­maa”

Viime kädessä sähkön korkea hinta johtuu siitä, että tuotan­toa on liian vähän. Merkit­tä­välle tuuli­voi­man lisää­mi­selle on iso mark­ki­na­läh­töi­nen poten­ti­aali ja paljon hank­keita odot­taa jo lupa­put­kessa. Tuuli­voi­ma­lat vaati­vat vasti­neek­seen myös säästä riip­pu­ma­tonta tuotan­toa. Sen edis­tä­mi­seksi tarvi­taan eril­li­nen kapa­si­teet­ti­tuki. Tällai­sia tuki­muo­toja on käytössä muun muassa Iso-Britan­niassa, joka on saanut yksi­tyi­set yhtiöt jälleen inves­toi­maan uuteen ydin­voi­maan.

Suomi tarvit­see lisää koti­maista ydin­voi­maa. Tarvi­taan yhtei­sym­mär­rys, että kritee­rit täyt­tä­ville hank­keille myön­ne­tään luvat. Ydin­e­ner­gia­laki ja STUK:n resurs­sit on uudis­tet­tava mahdol­lis­ta­maan erityi­sesti uuden tekno­lo­gian pieny­din­reak­to­rei­den hyödyn­tä­mi­nen. Lisäksi sähkö­pörs­sin hinnoit­te­lu­mal­lia tulisi muokata siten, että kallein käytössä oleva sähkön­tuo­tan­to­muoto ei enää tule­vai­suu­dessa yksin määrää sähkön pörs­si­hin­taa.

Puhtaan ener­gian inves­toin­tien nopea luvi­tus olisi nyt todella tärkeää. Vuosien lupa­by­ro­kra­tiasta pitää päästä eroon. Ratkai­suja on olemassa, kunhan vain olisi tarmok­kuutta viedä niitä eteen­päin maamme johdossa.

Sanni Grahn-Laaso­nen
Kirjoit­taja on kansan­edus­taja ja edus­kun­nan talous­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa