Onko Suomi Euroo­pan kovin holhous­val­tio? Ei ole enää, olemme nykyi­sin sijalla kolme Euro­pean Policy Infor­ma­tion Centre -nimi­sen ajatus­hau­to­mon Nanny State Indexissä, joka mittaa sitä, miten eri Euroo­pan valtiot rajoit­ta­vat kansa­lais­tensa vapaa-ajan viet­toa, kuten syömistä ja juomista. Mitta­rista voi varmasti olla montaa mieltä, mutta jotain se kertoo Suomessa elävästä pala­vasta uskosta, että valtio tietää ihmistä parem­min.

Kuka muis­taa vielä ajan, jolloin ruoka­kau­pat olivat kiinni sunnun­tai­sin? Ennen kaikki ei ollut parem­min. Kiirei­sessä lapsi­per­hear­jessa ostos­ten keskit­tä­mi­nen sunnun­taille on ollut iso helpo­tus aina­kin meidän perheessä.

Kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mista vastus­tet­tiin hurjasti vuosia – useita vaali­kausia – ja kun uudis­tus lopulta vietiin läpi, ei kukaan sen koom­min ole esit­tä­nyt paluuta enti­seen. Eikö­hän yrit­täjä itse tiedä, koska kannat­taa pitää kauppa auki?

Kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mi­nen ei maksa­nut mitään, leikan­nut kenel­tä­kään, vaan lisäsi työl­li­syyttä, avasi uusia kasvun mahdol­li­suuk­sia ja helpotti ihmis­ten arkea.

“Suoma­lai­set osaa­vat tarvit­taessa myös tehdä valin­toja itse”

Suomi tarvit­see enem­män vapautta ja uskoa ihmi­seen. Joku saat­taa vielä muis­taa, kun teimme vuosia sitten kansan­edus­ta­ja­kol­le­gani Lasse Männis­tön kanssa avauk­sen turhasta sään­te­lystä. Lista­simme 46 lakia tai sään­töä, joiden purka­mista ajoimme. Listalla oli koira­vero, haja-asutusa­luei­den jäte­ve­sia­se­tus, festa­rei­den karsi­nat, ravin­to­loi­den byro­kraat­ti­set annis­ke­lu­lu­vat ja ELY-keskuk­selta vaadit­tava lupa hääkylt­tei­hin.

”Uskomme, että suoma­lai­set osaa­vat tarvit­taessa myös tehdä valin­toja itse. Kaik­kea ei tarvitse miet­tiä ihmis­ten puolesta valmiiksi”, kirjoi­timme.

Avaus uuti­soi­tiin laajasti ja se aina­kin pieneltä osin muutti Suomea. Puolu­eet alkoi­vat tehtailla omia listauk­si­aan puret­ta­vasta byro­kra­tiasta. Saimme yli 400 esitystä sään­te­lyn purka­mi­seksi kansa­lai­silta, järjes­töiltä, puolueilta ja yrityk­siltä. Normin­pu­rusta tuli Sipi­län halli­tuk­sen projekti ja iso määrä saaduista ideoista myös toteu­tet­tiin - kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mi­nen yhtenä. Koira­vero pois­tet­tiin laista turhana verona, jäte­ve­sia­se­tus korjat­tiin, alko­ho­li­laki uudis­tet­tiin.

Tieten­kään saavu­tuk­set eivät olleet riit­tä­viä, sillä sään­te­lyn maail­moissa maali karkaa.

“Vastus­tan kiusaa­vaa, haital­lista, turhaa sään­te­lyä”

Maailma on yhä moni­mut­kai­sempi. Sään­te­lyn kiris­ty­mi­selle hyviä perus­te­luja ovat esimer­kiksi ympä­ris­tön­suo­jelu tai kansa­lais­ten oman datan ja yksi­tyi­syy­den suojaa­mi­nen ylikan­sal­li­sia yhtiöitä vastaan. Kaikki sään­tely ei siis ole huonosta, vaan huomion pitäisi olla sään­te­lyn laadussa – valin­noissa, mitä tarvit­see säätää lailla. Mikä kuuluu yhteis­kun­nalle, mikä yksi­lölle?

Edes­men­nyt arvos­tettu valtio­va­rain­mi­nis­te­riön valtio­sih­teeri Raimo Sailas kiteytti jo vuonna 2012 EVA:n pamfle­tissa ”Holhouk­sen alai­set” ongel­man näin: ”Suoma­lai­nen perinne ja usko lain­sää­dän­nön kaik­ki­voi­pai­suu­teen on hämmäs­tyt­tä­vän luja. Jos lailla voidaan näppä­rästi hoidella työt­tö­myys pois, niin olen joskus irvis­tel­lyt, että miksi ei säädetä saman tien lakia, joka takaa että kaikki pääse­vät taivaa­seen.”

Hän myös tuskaili sen kanssa, ettei uuden sään­te­lyn vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia usein­kaan osata tai ole helppo laskea.

Suomi tarvit­see yhä ja kipeästi parem­paa sään­te­lyä. Vähem­män sään­te­lyä ja parem­paa sään­te­lyä!

Lisäksi byro­kra­tian rattaita pitäisi rasvata ja pois­taa esteitä esimer­kiksi kansain­vä­lis­ten osaa­jien Suomeen tulon tieltä. Toinen tuskai­nen esimerkki on inves­toin­tien luvi­tus, joka voi Suomessa kestää vuosia. Lupa­jo­nossa odot­taa tällä­kin hetkellä yli kolmella miljar­dilla inves­toin­teja – joukossa paljon kaivat­tuja puhtaan ener­gian inves­toin­teja, jotka torju­vat ilmas­ton­muu­tosta ja Puti­nin ener­gia­so­taa!

Koros­tan vielä, että en vastusta sään­te­lyä. Vastus­tan kiusaa­vaa, haital­lista, turhaa sään­te­lyä.

Tule­van halli­tuk­sen on aika puhal­taa Suomeen jälleen raikasta ”saa tehdä” -henkeä, jossa kaik­kea ei kiel­letä varmuu­den vuoksi tai päätetä ihmi­sen puolesta valmiiksi. Ylimää­räi­nen sään­tely syö yhteis­kun­nasta ilon! 

Sanni Grahn-Laaso­nen
Kirjoit­taja on edus­kun­nan talous­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja ja kokoo­muk­sen kansan­edus­taja (kok).

Lisää sisältöä samassa kategoriassa